Vapaus, March 10, 1925

              %ASSSS^ MÄHTEJN T T Ö N R A A T A J A T YHTEISRINTAlfAAN! TYdMlCTEN JA TAL0J4P0IKAIN iffM
Työväen yapautns tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
No. 30 ^1925 Pedetateä Pressin jäsen, j " 111818013 maalia 10 p.—Tues» Mai-cK lOth, 1925
ManpUerenssi tii
Venäjän osanotto tärkeä
Vain jäidestyneena "
voi työväenluokka yolttÄ
Geneve. — Vaikka Nenvosto-Ve-näjä
on Kans^nliitolle kaikkein vä­himmän
suosiollinen valta, on sen
osanotto tällä hetkellä .kaikkein
tärkein asekaupan järjestelyä käsit­televän
konferensdn onnistsmiBelle,
joka konferenssi on «iottu pidettä-
Täksi. Genevessä ensi toukokuun 4
p. Venäjän osanotosta nimittäin
rijppnu, ottaako. Japani -osaa, sillä
Tokion hallitus, hyväksyessään Xan-sainliiton
kutsun, ihnottaa tekevän­sä
«en sillä ehdolla^ että Yhdys^
vallat, Britannia, Ranska, Italia,
Belgia ja Venäjä «rttavat siihen
osaa. ; / ,.y. •
Kansainliitto lähetti ensimäisen
ilmotuksen Moskovaan tämän kon­ferenssin
pidosta viime lokakuun 9
p. Toinen kirjelmä 4äl|etettiin kai­kille
valloille viime tanamikuun 9 p.
ja siinä rifainittiin niiden 27 vallan
nimet, jotka siihen mennessä olivat
hyväksyneet kutsun. Kun Mosko­vasta
ei tullut mitään vastausta tä­hän
kirjelmään, lähetettiin Neuvos­tohallitukselle
- uusi kirjelmä, jossa
huomautettiin, että Japanin -osanbt-to
riippui Venäjän osanotosta. Sii­hen
vastaukseksi Neuvostohallitus
pyysi yksityiskohtaisempia tietoja
konferenssin- ohjelmasta ja mitkä
vallat siihen ottavat o§aa.
Kansainliiton ''^kailijÄt uskovat
Neuvostohallituksen ottavan osaa
konferenssiin, koskapa sen puolesta
Ehetettiin täysivaltainen edustaja
siihenkin Kansainliiton ' konferens­siin,
joka oli kutsuttu : Roomaan
neuvottelemaan merivamsteUin vä­hentämisestä.
Epävirallisista läh­teistä
sitäpaitsi tiedotetaan Neuvos­tohallituksen
olevan taipuvaisen ot­tamaan
osaa siinäkin tarkotukses-sa,
etjg sille tä&& taas^ tulisi tilai
suus'tunkea yhä uusia kiUoja kan­sainvälisiin
asioihin,, -
Tuskin Neuvosto-Venäjä sentään
missään tapauksessa suostunee lä­hettämään
edustajaansa Sveitsissä
pidettävään kokoukseen, mutta voi»
daanhan kokouspaSäcaa muuttaa. '
Tähän saakka konferenssin osan­ottajiksi
ilmottautuneitten maiden
joukossa ovat kaikki ne, jotka ma-ilmansodassa
taistelivat liittoutunei­ta
valtoja vastaan.* Kansainliiton
neuvosto tulee nykyisessä kokouk­sessaan
valitsemaan konferenssin
puheenjohtajan, joka valittanee jo­takin
entistä vihollismaata, luulta­vasti
Saksaa edustavista valtiomie­histä.
/ y
^Mikäli tiedetään, pitäisi ainakin
seuraavat edustajat tulla alempana
mainituista, maista: Paul Boncour
ja eversti Raquin Ranskasta; Ro­nald
McNeill j a vara-amiraali Au-bry.__
Smith Suurbritanniasta; Michi-kaziT
Matsuda. Japanista;: Stioloja
tahi kreivi Longare ja kenraali Ma-rinis
Italiasta; alivaltiosihteeri M.
Veverta Tsekko-Slovakiasta; Lou-den
Hollannista^ ja Dupries Belgi­asta-
Tällaisen luettelon sanotaan
Yhdysvaltain Sveitsissä olevan edus­tajan
lähettäneen ^Washingtoniin,
jossa ollaan hyvin halukkaat tietä­mään,
minkälaisia miehiä muista
maista lähetetään edustajiksi, että
voitaisiin valita sopivat henkilöt
Amerikasta, Toisetkin vallat kai
samalla tavoin tunnustelevat limaa,
jonkatähden mitään virallisia tieto­ja.
edustajisia ei vielä ole tänne
saapunut. Viimeisten ilmotusten
mukaan pitäisi edustajia saapua yli
neljästäkymmenestä maasta. -
Nova Scotian hiilenkaivajat
julistaneet lakon
Klara Zetkin kommu­nistien
pVesidentin^
ehdokkaaksi Sak­sassa
: " V
Bescon terästehdas
Sydneyssä pantu
käyntiin
Sydney,. N. Si^~ Sydneyn suuri
terästehdas on nyt melkein täydes­sä
käynnissä. Joidenkin viime viik
kojen ajalla ovat muutamat osastot
valmistaneet enemmän kuin kos­kaan.
Näin. ilmottaa British^BJmpire
Steel Corporationm ('JBescon") va­rapresidentti
J . E. McLurg. Työ­väkeä
on, konltorihenkilökuntea l u ­kuunottamatta,
.2,116 -miestä;'^ •: -
Maanjäristyksiä jatkuu
Quebecin maakun-
. nassa
Quebec. — Useammissa paikoissa*
pitkin St, Lawrenoe virran varsia on
maanjäristyksiä . jatkunut monena-päivänä
ensimäisen maanjäristyksen
jälkeen. Saguenayn seutuvilla i l -
motetaan - olleen - kuudesta kahdek­saan
järistykseen:joka päiväi jotkut
niistä melko ankaroita. Rakennuk-
[sille, savupiipuille y . ' m . on tullut'
tuntuvasti vahinkoa. Useita julki-jsia
rakennuksia, etupäässä kirkko-
I ja, se on täristellyt siksi pahoin, et-jtei
niiti voida, käyttää ilman: kor-
Ijaamatta. Kaikkiaan on, maanjäris-jtys
aiheuttanut vahinkoa eri seu-
Idailla useampain tuhansien dolla-
[rien arvosta. Ihmiset ovat vallan
Ikauhuissaan.
Austraaliassa ei vehnän
yhteismyynti ole on­nistunut
Adelaide,' Aus. •— Vehnän yh-,
teismyyitnin voi pitää jokseenkin
varmasti lopetettuna Etelä-Ausffaa-lian,
Victorian ja Uuden Etelä-Wale.
Sin valtiossa jo tällä myyntikaudelT
la. Koko homman voi sanoa myt­tyyn
menneeksi; sillä farmarit ha­luavat
ennemmin myydä viljansa
käteisellä, . avonaisilla n^arkkinoilla,
-kuin jäädä odottamaan yhteismyyn-nistä
vähissä erin tippuvia' maksuja
kahdentoista kuukauden ajaksi. Y h -
teismyyntiä varten v luovutettu veh­nä
on vuodesta vuoteen lähentynyt,
kunnes liikettä ei enää voida jat­kaa.
Berliini. — Valtiopäiväin päätök­sen
mukaan tullaa» presidentinvaali
toimittamaan maaliskuun 29 pnä;
Huhut kertovat, että kommunistit
tulevat asettamaan ehdokkaakseen
naisen, Klara Zetkinin, j a siten sär-y
kemääif kaikki maailman tra^itsio»
nit. Huolimatta korkejtsta iästään^
on tov. Zetkin hyvissä voimissa, ja
tunnetaan hän kautta maailman yh­deksi
kyvykkäimmäksi henkilöksi
kansainvälisessä' kommunistiliikkees­sä.
Myrkkykaasu paikal­laan
Lapset ruuanpuut-tees^
a
New York. —Yhdysvaltain; maan-
«iljelysdepartementin laajennetun
Josuustoimintajaoston konventsionin
^opettajafaistunnossa luetusta ra-naljastui
se seikka, että
italapset ovat yhtä huonosti
avittuja, kuin: -kaupunkienkin lap-;
'Monet farmarit myyvät viimeis-tilkkaa
myöten kaiken kaxjataloo-ensa
tuottaman maidon"; sanotaan
sportissa, "joten heidän lapsilleen
^i i%l maitoa laitdEaan. Monessa
apaukaessa intavät &urmarit 8^^
huoharotokarjansa hoita­ja
: ruokkimisesta; Icuin-ain
lastensa ravitsemisesta.^^ /
fO henkilöä louidsaan-tui
junan^suistttes- ;
sa kiskoilta
• Pariisi. ~ Ranskan sotaministe­ri
on> julistanut yleisen väkirynnä-kön
kasarmeissa olevia syöpäläisiä
vastaan» Kun kaikki muut taistelu-keinot
näiden sotaväen yöllisten vir
hollisten torjumiseksi ovat. osottau-tuneet
tehottomiksi, ,6n sotami^iiste-riNoUetmäärännyt
otettavaksi
käytäntöön myrkkykaasun. iKaasu-naamiolla
varustetut joukko-osastot
päästävät. kaasua kaikkiin huonei­siin,
jonka jälkeen huoneet ilman-pitävästä
suletaan koko vuorokau­deksi,
että - syöpäläiset - varmasti
kuolevat. I
Vigo. Eqiaqjs, - i — ' Kymmenen
enkiloä lonUcaantid ' vaarallisesti
ajajnnati soistaessa^ pcds
aittaan i maaimeremäii ? tähdeitly
Turkin ministeristö
eroaa
KonstantinopolL —r Kansallispuo­lueen
kokouksessa, jossa tasavallan
presidentti erityisestä pyynnöstä oli
läsnä ja ilmaisi mielipiteensä paä-m
i n i ^ r i Fethi Beyn hänelle - teke­mistä
kysymyksistä, hallitus jäi vä­hemmistöön
ja: ilmotti; eroavansa.
ViralKnen tiedotus ei mainitse; mikg
asia aiheutti Fethin ministeristön
kuldstumisen; mutta sen arvellaan
johtuneen hallituksen sisäpolitiikas'
ta ja nimenomaan knrdilaisten; ka«
pinasta.
o i "
1 ^ housujen tekijää
lakossa ^
PhHaddpbia. — 1^0 housnjen
tddijaä ovat lakkoutoneet vaatien
20 proBOitui palkankorotnxta: l a*
Icos joUossa on Amsägeaaated
doäung Workezs Vmon.
Varapresidentti rökit­täisi;
Yhdysvaltain
senaattia y
Washington. — Juhlallisissa vir­kaanastujaisissaan
piti presidentti
Coolidge tavanmukaisen s. o> mi­tään
' merkitsemättömän — puheen
"kansalle". Mutta sitä. ennen oli
senaatin istuntosalissa varapresi­dentti
Charles D. DBwes tehnjrt vir-.
kavalansa , j a pitänyt virkaanastu­jaispuheensa.
1'avallisesti .tämäkin
tilaisuus on vain juhlallinen muoto­seikka,
mutta tällä kertaa siitä tuli
ainoa huomiotarherättävä kohta mi­tä
koko näissä juhlallisuuksissa oli.
Varapresidentin puhe senaatille,
jonka puheenjohtajana hän virkansa
puolesta tulee olemaan, oli sekä
sisältönsä että esittämistavan 'vuok­si
herroja senaattoreja ällistyttävä.
Yhtä paljon se hämmästytti muuta
>yleii3oä, jota oli tungokseen asti ke­rääntynyt
saliin ja lehtereille.
Varapresidentti Dawe8 -melkein
suoraan syj^ti senaattia velvollisuu­tensa
pettämisestä. Yhdysvaltain
kansaa kohtaan. Hän moitti/«itä
ajan', tuhlauksesta ja muista, ainöas-taan,
herroja senaattoreja tyydyttä­vistä,
menettelytavoista. ^ JJrityisdsti
hän iski siihfen. senaatin järjestys­sääntöjen
pykälään, jonka mukaan
yksityinen. senaattori voi pysähdytä
tää koko lainsäädäntökoneiston ja
estää toteutumasta toimenpiteen,
jota .kongressin kahden-kolmatta-osan
enemftiistö vahtii. Voi tapah­tua,
että yleinen suuttumus tuol­laisten
häikäilemättömien menette­lytapojen
johdosta Atulee vaatimaan
uudistuksia^ jos ei koko senaatin
poistamista. Sentähden on viisain­ta
sellaiset epäkohdat aikanaan kor­jata
senaatin itsensä taholta. " K u ­ka
uskaltaa väittää," hän huu^ —•
huutamalla huusi, eikä: missään ku­vaannollisessa
mielessä sanottuna
^ "etteikö viime kädessä senaatti
itse olisi .oikeutettu poistamaan yk­sityiseltä
senaattorilta vallan mukis-ta
koko senaattia vastaan?" - .
Muutamat:, senaattoreista näytti­vät
kuin puusta pudonneilta ja vä­hä
säikähtäneiltä. Toiset olivat hy­vällä
tuulella, jotkut panWt käten­sä
suulleen, ikäänkuin. pldättääk-seen
naurua, monet olivat ilmeisesti
hermostuneita. ^
Sitä enemmän nautti varsinkin
lehteriyleisö varapresidentin pu­heesta.
Tämäntästä purskahti ylei­sö
nauruun; väliin he paukuttivat
käsiään/yhtään 'välittämättä siitä,
kuinka törkeästi he siten Jonkkasi-vat
senaatin "arvokkuutta". Ylei­sön
iloisuus ei kuitenkaan johtunut
varapresidentin suorasukaisista sa­atoista;
vaan ''hänen omintakeisesta;
eloisasta esiintymistavastaan; Hän
heilutteli käsivarsiaan; pui njrrkkiä
ja heristi sormeaan sinnepäin, mis-:
sä senaattorit istuivat; hänen hie-manv
Mheä; äänensä oli kuitenkin
'kuuluva. :Toisinaan ' hän karjoL
Näht8västi~lian näflila tempuilla tar-kotti
_ antaa pontta : puheeUeen, Ja
sekös kuulijakuntaa' huvittL
liUonnoHisesti ei herra varapresi­dentin
-^Dawes-sttunntte}manl^
tijan mieleen johtunut iskeä to­della
arkaan paikkaan: «iiben, että
jokseeiddnpoSkkeuksetta jokainen
senaattori edsstaa kuka mitäidn
sDiirta lukemiesryfamäa 'SA hyvin
haxvalk on haisuakaan mistään r e l -
Tollisnadesta koko Uaata ja Ican-saa
kohtaan.
Pumppumiehetkin pois
ksuvoksista
; ' AvtutBtta vUnrittLBja.
Glace Bay, N,',S, - - Väittäen
työsulun olevan voimassa 10 British
Empire Steel Corporationin kaivok­sella
Cape Brefconessa, on Amerikan
Hiilenkaivajaliiton 26 piirin toi­meenpaneva
komitea ibnottanut No­va
Scotian> pääministerille E. .H.
ArmstrongiUe ja . Besco-yhtiön vir­kailijoille-,
«ttätäm^n kuun 6 päi-vänä
kello 11 illaU» astuu voimaan
täydellinen I^ko kaikilla yhtiöH
omistamilla kaivoksilla, (pumppujen
käyttäjät y. ;m.v kuijnossapitomiehet
siihen luettuna) :^.l:onepajolssa ja
laitureilla. V Lakkoinääräys koskee
noin 12,000 miestä.;
Lakkopäätös, joka tehtiin piirin
toimeenpanevan komitean kaikkien
jäsenten läsnäolle'^a, ollen siinä
edustajia kaikilta Nova Scotian hii-likentUtä,
hyväksyttiin yksimielises­t
i . sen jälkeen,-kun; ^ yhtiön varapre­sidentiltä
E. McLurgilta oli saa­punut
tiedUus, että yhtiö kieltää^
kaivosroiehiltä, luoton kaupoissaan,
j a ettei numero 2; 4 ja 6 kaivosta
panna uudelleen- käyntiin 4 päiväksi
viikossa.
Päämioitteri velou , yhtiön pää»
^'''pomoiiiln.'
' Samaan aikaan kun lakkojulistus
annettiin' täällä, luki pääministeri
Armstrong parlamenttihuoneessa
Halifaxissa sen sähkösanoman, don-ka
hän oli edellisenä päivänä lähet­tänyt
Besco-yhtiön presidentille
WolveniUe, Montrealiin sekä Wolvi.
nilta saamansa vastauksen. Sähkö­sanomassaan
oli pääministeri vaati-put,
että- huolimatta'' vähääkään
palkkaselkkauksista, presidentin *'pi
täisi luopua niistä toimenpiteistä;
jotka ovat epäedullisia "kansalle"
Ja joista on seurauksena puutetta
ja kurjautta'\ joiden olemasta olos­ta
Bescon kaivoksilla pääministeri^
kin sanoi nyt olevansa vakuutettu
Vastauksessaan oli presidentti 'hol­vin
kypyijyt, "että mitä voidaan
nykyisten olosuhteiden vallitessa
muuta odottaakaan kuin puutetta
j a : kurjuutta, koska kaivosmiesten
johtomiehet olivat kieltäytyneet hy­väksymästä
pientä pallkanalennus-ta?"
Luettuaan sähkösanomat, sanoi
pääministeri ; Armstrong, että halli­tuksen
on mahdcJilisesti ikäytävä
selkkaukseen käsiksi; perustamatta
mitään> kummastakaan'.-riitipuolestai
Hiilenkaivajajarjecto takicoutomi«eii
puolella. \ - ^
• Kun Hiilenkaivajajärjestön 26
piirin presidentiltä J , W; McLeodil-ta
kysyttiin, josko toimeenpanevan
komitean päätös tarkottaa sitä, että
myöskin kaivantojen kunnossapito-mlehet
kutsutaan lakkoon, vastasi
hän, että maakunnan pääministeril­le,
Besco-yhtiön varapresidentille ja
Icaikille union paikallisosastoille lä^
hetetyt tiedotukset ovat siksi selvä­sanaisia,
ettei tästä seikasta voi olla
epäilystäkään. Kysymykseen, jos­ko
Hiilenkaivajajärjestön kansainvä-
«nen virasto oli hyväksynyt lakkou-tumispäätöksen,
vastasi hän myön­teisesti.
^
- Lakko ei kuitenkaan ' tule aivan
ensitila5;sa vaikeuttamaan Sydneyn
terästehtaiden käyntiin, vaikka ne
nykyään käyvät täydellä voimalla,
sillä yhtiön uskotaan '^•varanneen
sinne,^^hiiltä niin paljo, että es riit^
tää ainakin kahdeksi kuukaudeksi.
fieovottelat aaden palläauiopimak'
^ M n Johteen e
Selkkaus ;B«»<"«-yhtj5n ja sen
kaivosmiesten välillä alkoi jo ai-kuseen
tammikuussa, jolloin neuvot'
telot vuoden 1925 palkkasopimuk­sesta
särkyivät, yhtiön > vaatiessa
kymmenen^j^osentin palkanalennas-tia,:
ja miesten: kymmenen prosentin
ylennystä. Senjälkeen on: kaivok­sissa,
ei kuitenkaan kaikissa, tehty
työtä ositiaisajalla, sen palkkateäiv
san makaan, joka oli voimassa 1924
Senjälkeen on myöskin, Lemienx-lain
nokean nimitetty soviUelBUta^
kunta jsaapunnt Sydneyhin, j a tut­kittuaan
tilannetta, suoritteli , tay-
«deUhKn : tntkimtiksen toimittamista.
Kttinmanldn «ekä yhtiön että mies­ten
pao!etta eritettiin monen . ^ r i -
Suurbritannian .turval­lisuus
Ranskan tur­vallisuuden
hin­naksi
Pariisi. —. Ulkosihteeri, Cham-beriaiUit
matkalla J[an8ainliYt6n ko.
koukseen Geneveen, on pysähty­nyt
Pariisissa keskustellakseen pää.
ministeri Herriotin kansia Ranskan
osanotosta aseistarilsumiskonferens-siin,
jos ^presidentti Coolidge sellai­sen
kutsuu koolle. Chamberlainin
tarkotuksena on, ennenkuin ryhtyy
yksityiskohtaisiin. neuvotteluihin
Ranskan turvallisuuden takaamises­ta,
taivuttaa Ranskk suostumaan
vedenalaisten, keveäin risteilijäin ja
ilmailuvoimien rajotukseen ensimäi­sen
Wa8hingtonin ' asekonferenssin
määrittelemän perusteen mukaisesti;
8, o. Britannian ja Yhdysvaltain
suhdeluvun ollessa 6, on Japanin ja
Ranskan suhdeluku oleva 3.
Kalastaja koiravaljak-koineen
hukkunut
Ridgevay, Ont. — Täällä asuva
28-vuotias kalastaja Herbert Creen
hukkui jäihin Erio-järvellä' noin
mailin matkalla Cry;4al Beachistä.
Paikkakunnan kokeneimmat kalas-tajat
eivät parin viime viikon ajalla
olleet arvanneet lähteä elinkeinoaan
T - jään alta kalastusta/—- harjot-tämaan,
sillä JeKdot iJmat ja kovat
tuulet olivat kasanneet jäät toi­siin
paikkoihin, jättäen 'väliin sulia
aukkoja, joita pe<ttJ. vain ohut riite.
Green oli kuitenkin varhain aamulla
lähtenyt koiravaljakkolneen yrittä­mään.
Yhteen tuollaiseen silmäk
keeseen oli Green rekineen ja" köl.
ravaljakkoineen pudonnut Etsijät
huomasivat ensin hukkuneita koiria
kuultavan jään alta, ja hetken ha­rattua
löytyi myös miehen ruumis
35 jalkaa syvästä vedestä. Häneltä
jäi vaimo ja kaksi pientä lasta.
o————
LAIKKASI KURKKUNSX LAINA-V
E l f S B L LX
Cobalt. — South Porcupinen pii­rissä
tunnettu, hieman omituinen
keski-ikäinen mies, Ernest Munsey
nimeltään, astui erään naapurinsa
keittiöön ja tempasi käteensä ison
leipäveitsen. Paikalla ollut vaimo
koetti ottaa liäneltä veistä pois,
mutta ei onnistunut, sai vaan naar­muja
käsiinsä. Mies viilsi kurk
kunaa poikki ja kuoli melkein heti.
Munsey oli yksinäinen mies ja asui
yksikseen.
Kffkwood taas kiiiioosbohnii
'Lontoo^ ~ Kun alkoaslain sihtee­ri
Chamberlain piti odotetun pu­heensa
BuFopan tilanteesta, h&iritsl
Da>dd Kirkivood h&ntä pitldn mat­kaa
puoliääneen lausntnlUa haouAU-tuksUIa,
ja kun Chamberlain v^^^
doin mainitsi er&Sstä salaisest* kir­jeestä,
mlnk& hän oli Si^csasta saft»
nut, huudahti K i r k ^ d : *!Niin,
punaisenko kirjeent^V (kaiketi^ fcair*
kottaen Chapiberlainin sakin^ vii­me
vaaleissa hyväkseen käyttämää
väärennettyä Slnovjevln . kirjettä);
Tilapäinen paheen johtaja Hope «il.
loin varotti Kirkvoodia häiritse­mästä
puhujaa. Kirkwood huusi
jotain vastaan, jolloin haettiin pai­kalle
alihuoneen viralUi^n puhemies
ja tämä määräsi KirkwoodIo poistu­maan
IstunnostBi Puhemiehen toi-sodan
syttymUnr J» imkU laini: I
servatiivit raivostuivat,' J ^ f . y U ^ f f |
enemmin ärsytti torkw<>«Klia., - '.'rM-
. £uD Un'e«tyksen j& { ^ . : p 9 | » * >'
miei juhlallisesti komänal 'fStnag^S-^
din poistumaan istonnosN^' Ulitif
kin ensimiiseksl BtsdOonald Ja |
nen perSssäKn 4;oiset TySviaipaplsu 'f
e«n johtavat edjMtajat ovea kohdten.. ^
Muuten olisi nfthtSvIsti S|7ity07t> |
k&siryty skottilaisten^ Ja konaervac ' M
tUvien vfiltlli» ntin, kiihkeft oU mielf-ala,
• " j, I
MacPonald, joks>'on, aliluioneen I
vastustttspuolneen^ johtaja, oli val^.l:
mlstanut puheen, Geneven pJifVäde^i
Jan, turyaUi8Uus.?ja aseistariiatunis*' < 1
kysymysten; -johdosta, mutta ,tuony, 4'
tapauksen jälkeen päätti Tf6Y*pri<h ^
lueen' toimeenpaneva komitea, «tt&
menpide hyväluyttlin äänestybessä pysytään poissa: aeuraavanldn pif-laisten
tutkimusten toimeenpanoa.
Lopulliseni maaicuntahanitUB suosit­teli
toimeenpantavaksi kuninkaalli­sen
komissionin tutkimuksen sillä
ehdolla, että kumpikin riitapuoli sir
toutuu etukäteen noudattamaan, sen
tekemää päätöstä. Yhtiö olisi suos-tunut
siihen, mutta miehet kieltäy­tyivät,
ja kun yhtiö kieltäytyi 2i4
tunnin kuluessa, panemaan käyntiin
pysäyjpsifisä olevia kaivoksia sekä
kieltäytyi antamasta luottoa/ niin
julistettiin lakko.
Canadan hallitaa pyayttaytyy «ro*
' M aelkluuikcmta,
(Ottava. — Parlamentille lähetet­tyyn
avunpyyntöön vastasi ~ työmi­nisteri
Murdock samoilla lauseilla
mitä jo aikaisemmin oli sanonut
Cape 'Bretonin tilanteesta keskus­teltaessa,
että Canadan hallitus ei
voi sekaantua koko' selkkaukseen,
koska se on Nova ; Scotian maa^
kuntahallituksen huollettavana.
iUrimmiinen! icnrjooa on vdllalla
koko 26 piirUii.
Kuten aikaisemmin on Jo tässä"
kin lehdessä kerrottu, on kurjuus
'ja puute Nova Scotian hiitialueen
useissa paikoissa aivan äärimmäi-syytcen
saakka kärjistynyt Sen­tähden
onkin kaivosmiesjärjestön
toimeenpaneva r komitea julkaissut
yleisen yetoomnksenNpyytäen avus­tusta
ksOdlta. sympattseeraajiltaan.
•f^ Kun . edeUäoiainitttssa uutisessa
ei tarkemmin määritellä, ^ e l le
avustus olisi lähetettävä, niht siinä
tapauksessa, jos- Jollaldn .p^kka
245dlä ääneUä 119 :t^ vastaan.
Ramsay MacDonald, Työväenpuo­lueen
johtajana (jonka/puolueen
edustajistoon Kirkwöod kuuluu)
pani vastalauseensa sitä vastaan,
iBtta Kirkwoodiii. oikeuksia oU lou­kattu^
ja poistui koko puolueryh­mänsä
6euraaimmaKirkwoodln mu­kana
istunnosta. Konservatiivit hur­rasivat
Työväenpuolueen edustajien
poistuessa.
Mitä Chamberlainin puheen sisäl­töön
tulee, sanoi hftn, etteivät Uit-touti^
neet "vieläkään olleet täysin
«elvlllä siitä, minkä arvoisia Saksan
rikkomukset asclBtariisumissopimuk.
sen noudattamisessa oikeastaan oli­vat",
mutta jo jonkun alkaa oH ol­tu
vakuutettuja siitä, että "saksa*
laiset' fiivÄt olleet täyttäneet kaik­kia
niitä ehtoja, jotka olisivat oi­keuttaneet
heidät vaatimaan Köl­nin
» vyöhykkeen luovuttamista tam-r
mikuuif 10 päivänä."
Mputen oli' tuo Chambcriainin
jännityksellä odotettu "suuri',' po-
IMttinen puhe täydelUndn pettymys,
sillä mitään asiallista uutta hän el
ilmaissut r - tahi'hänellä ei ollut
mitään ilmaistavaa. Siitä se Kirk.
'woodin' härnääminen johtuikin^
",Nyt sieltä varmaan «^tulee jotain/'
hän itsekseen mutisi. ^ "Eikö se jo
lakka» jaarittelemasta?" -— Kun
Chamberlain suurelta kunnioituksel­la
mainitsi loordfl ' Grcyn nimen,
huusi K{rkwood: "Se mies, joka^ sai
vän istunnosta. Siten Jlä VaoDo-.
naldin puhe pitämättä. Jotkut lib«.
raalipuolueen jedustajat tulevat ktiU
tehkin' huolehtimitan' sUtft, ettt
MacDonaldIn ; iiääasiallisinnttat sa- ^
nottaVatEuropan rauhan vakaan- «
nuttamisesta >tul6vati sanotuksi s>cin
viiden tunnin ajalla, mitä timän, ^
asian käsittelyyn on mSärltty. Sen- ^
Jälkeen ei moneen viikkoon tufe U"
ialsutttta keskustella nlkopolitttisla*
i a kysymyksisia.
Liberaalit yleensfi.olivat Kirknroo-din
erottamista vastaan, vaikka
enimmät heistä pidättäytyivät SI-nest&
mästä. V Useat konservatiivit^
kin- pitivätpuheenjohtaja Hopen-menettelyä
harkitsemattomana. Tytt> ^
väenpuolue tulee vaatimaan, %Mu,
woodin; asian uudelleen esille otta>
mistä ja moitelausetta puheenjohta­jalle.
Tämmöistä "parlamenttUakkoii"
ci Englannissa ole - ollut sltte, kun
loordi Balfour Jphtl' konservatilvK
poistumaan parlament{st'a Campbell-
^annormanln hallituksen aikana. H*
mankos onkin tapaus her&ttftnyt ta.' -
vatonta! huomiota: ;koko maassA/
PorvarjUUissa ' pUreiss& .s^lIteiUn'
MatfVonaldIn Ja hänen /•inteDek* -
WaaHen8a'^ pelstumlsen i ^ k s l «e,,
että he eivät uskaltaneejt «uutfittaa
puolueensa Jyrkkää siipeä JäftmlUjlv
istuntoon^ sillä piankin heidän. iph-,
taja-asemansa olisi Joutunut vaa*!
raan.v Mahdollisesti tuo selitys sat­tuikin
p a l k e n e , : : ; . ^ 4.i
knnnam toverit ovat -valmiita heti
avQ^amaan Kova Sco^n tovereita,
on parasta läbettU kecätyt avus'
tokset Järjestömme toimeenpanevan
komitean välityksellä.
'"Sota taikka sovintoa
sanoo Tdhitsherin
ChamberlaihUle
Tlflis^ Gruusia. — Neuvostoko-kouksessa
täällä tervehdittiin uiko
asiain konjissaarl Tshitshoriniä Jy­risevillä
auosionosötuksilU/ hänen
selostaessaan Neuvostovaltojen Suh­detta
ulkomaihin, Heti hänen i l ­mestyessään
Javalle koko kuulija
kunta nousi Ja hurrasi hänelle ei-nakin
viiden minuutin ojan, huut
taen: "eläköön punaisen neuvosto­diplomatian
ohjaajalle"/, Lähes kol­me,
tuntia kestävässä puheessaan
hän selosti Neuvostohallituksen ul-komaapolitiikkaa,
sen saavuttamia
menestyksiä, ja syitä sen epäopnis-tumislin;
huolellisesti eritellen nyky­hetken
tilanteen ja itsekunkin sfkU
Europan että Amerikan maan poli­tiikan
Neuvostotasavaltojen liittoon
nähden.
Hän selitti asiat yksityiskohtai­semmin
ja avomielisemmi^ kuin
kansankomissaarien puheenjohtaja
Rykov, Joka pääasiallisesti vain se­losti
neuvostopolitiikan periaatteita,
Tshitsherin QO käytännöllinen vai-tiomies,
jokapäiväisessä kosketukr
sessa melkein koko mailman kansr
sa, j a hänen velvollisuutensa on tul­kita
jokainen ulkomaisen .mieliplr
teen ja toiminnan vivahdus.
Mainitessaan olevan huomattavis.
«a muut<>ksen oireita Yhdysvaltain
suhtautumisessa Neuvosto-Venä­jään,
Tshitsherin sanoi, että Yhdys
valtain pyrkimys laajentamaan, suh
teitään Aasiassa ennen pitkää^ pa­kottaa
sen antautumaan suhteisiin
Neuvostohallituksen kanssa, jonka
vaikutus idässä kasvaa yhä vplmak-^
kaammaksL .
Siirryttyään sitte tarkastelemaan
Neuvostovallan suhteita Britanni-aan,
- Tshitsherin «anoi brittiläisten
alusmaltten olevan vastnunalaiset
Baldnrinin vihamielisestä politiikas-to
Venäjää vastaan. Hän lisäsi:
"Enteet vHitaavat siihen, että B r i -
tanni^^ valmistautau harJ<dttMuaan
painostusta meitä Icohtaan. Venäjä
M kuitenkaan tule heidän painoS'
iuksptaan-^välitömään;: mutta/ on
valotts j a halukas Jatkamaan nett-vottelnja.
Me Jottdnmmi; kosketalc-siitt
Britannian käsasa melkein, Jo*
Ole Lian kuollut
, Oslo, ^orJa. — Vorjan ammatti-^
järjestö^ monivuotinen johtaja Lian
kuoli täällä 67 vuoden ikäisenä. ^
Nm>rtfudes8ftan: oU Lian ensin ol­lut
merimiehenä, mutta sitte ruven­nut
kirjaltajaksi. Vis^n hän tuU '
huomatuk«l ammatitiisessa .työväen-.
liikkeessä. Oltuaan ensin ^kirjalta-
Jäin ammattiliijton. puheenjohtajaha,
valittiin hänet v. 1907 Norjati maA-järjestön
puheenjohtajaksi.
% Kun työväenpuolueessa syntyi
taistelu sos.dcmDkraattisen ja kom­munistisen
suunnan välillä, asettui
Lian ensin 80s.demokra8ttien puolel­le
ja tuli sentähden v. I^IB syrjäy­tetyksi
puoluehallinnosta, mutta p)r- '
syl kuitenkin puolueessa. Kun Tran-maelln
ryhmä erosi Kommunistises­ta
kansälnvHIisestä, seurasi Lian sen'
mukana.
Mikään kommunisti ei Lian kos*
kaan oliut.; Tosin täytyi hänen,
vallankumouksellisten Joukkojen
painostuksesta/ olla mukana, kun >
Norjan maojärjestö erosi Amster­damin
kansainvälisestä, Jonka "Iin-narauha"''
Politiikkaa hän terävästi
arvosteli, varsinkin sen yhteIstoi-> <
mintaa Genevessä olevan Kansainlii­ton
tydtoimiston kanssa. Mutta sit­temmin
on hän yhä enemmän kal­listunut
linnarauhaan oman maansa
porvarien kanssa J a yhdessä mui­den.
vanhoillisten; kanssa sapotee-rannut
Norjan iiiaajärjestön yhteis­toimintaa
Punaisen ammatillisen
kansainvälisen kanssa, koettaen ^ v i i ­me
aikoina valmistella Norjan maa-
Järjestön ^ palauttamista > takaisin
Amsterdamin^ kansainväliseen.
Pitkän työskentelynsä aikana on
Lian monessa 'suhteessa epSilemät-täsaanot
paljon hyvää aikaan Nor­jan
ammatillisessa: liikkeessä, mutta
häneltä puuttui Johdossa. tarvitta­vaa
Jnjuotta^: varsinkin n^^cyisenä
kStJIstyneen luokkataistelun siikaöa.
s-
"Tl
ka-paikassa. Ja siitä alhentoti tilan-ne,
^ k a vaatU valltseituutn Jom-' ^1
mankumman' vaihtoehdon; 'aoviim9ii^' ^
toikka sodan, / ^ ^ ^ V 'i'
Hän aanoi ^toivovansa, dtti^i^tt,^,^^^:;;
pSästlUJrftii s ö i d m n l i ^ kos)«
"työskentelee^ » u h i m ' ^«aavntta^J-^