Vapaus, January 26, 1967

              IlmestTT tilstPaieiriau,a iteotrtsut aiIn9aI7 J a lauantaina Canadan sutybömvtä^leankltefthnt iI tsenäinen
No. 11 Torstai, tammik. 26 p. — Thursday, Jan. 26, 1967 Torstai, tammik. 26 p. — Thxirsday, Jan. 26, 1967
Ontarion lainlaatijakunnäQe esitetty ohjelmapuhe
vSijaa siihen, että maakuntavaalit ovat tulossa
Toronto. — Ontarion lainlaatijakunnan istunnolle keskiviikkona esir
tetyssä objelmapuheessa ei ole mitään mainintaa siitä, aikooko hallitus
tehdä mitään sairausvakuutuksen parantamiseksi, jatkuvasti nousevien
hintojen kontrolloimiseksi tai kuntien kireän rahatilanteen huojenta-
.miseksi. , • • ^ '-A^
Mutta kun objelmapuheessa ei liioin mainita mitäJlA uusista vero-korotuksista,
niin tarkkailijat pitävät sitä merkkinä siitä, että edessä on
maakuntavaalit.
Kuvernööri EarI'Rowen lukemas­sa
"kansan ohjelmaksi" sanotussa
ohjelmapuheessa luvataan kuitem
k i n huojentaa Ontarion ja erikoi­sesti
Ontarion kaupunkien kireätä
asuntotilannetta. Myös suositellaan
pidettäväksi liitto- ja maakunta-
'hallituksen konferenssi, missä kes^
kustellaan maan p e r u s t u s lain
(BNAn) uusimisesta.
Liitto- ja maakuntahallituksen
konferenssia sanotaan ohjelmapu­heessa
"huomispäivän liittovaltion''
kokoukseksi, minkä tehtävänä olisi
British North America lain uusi­minen
Canadan toisen vuosisadan
tarpeita vastaavaksi.
Kuvernööri Rowen lukemaa oh-jelmapuhetta
oli seuraamassa noin
650 henkeä käsittänyt kutsuvieras-yleisö.
"Minun minlsterieni (Onta­r
i on hallituksen - r V ) katsomus
on, että asuntojen riittävyys sel­laisilla
hinnoilla, että niitä voi­daan
hyväksikäyttää, on erittäin
tärkeä tekijä ekonoamianune laa­jenemisen
ja väestön hyvinvoinnin
kannalta katsoen", sanotaan objel­mapuheessa.
Ohjelman tarkoituksena on hel-poittaa
omakoti-talojen omistamis-ja
ostomahdollisuuksia. Käytännös­sä
tämä tarkoittaa sitä. että halli­tus
lainaisi rahaa maan ostoa var­ten
siinä mielessä, että sitä (tont­teja)
voidaan vuokrata pitkäaikai­sen
vuokrasopimuksen perusteella
kotien rakentajille. Se tarkoittaisi
sitä, > että .omakotien ostohinta ja
sen kateismaksuosa laskisi niin pal­jon,
että ainakin paremmin palka­tut
henkilöt voisivat hankida itsel­leen
oman kodin.
.)
Liitto- ja maakuntahallituksen
konferenssin järjestämisen tarkoi­tuksena
on varata tilaisuus, missä
voidaan keskustella liittovaltion tu­levaisuuden
ongelmista. Mitään
vihjettä ei ohjelmapuheessa annet­tu
siitä, onko pääministeri Pear­son
ja toisten maakuntien päämi­nisterit
etukäteen hyväksyneet tä­män
esityksen.
Opetusalalta ohjelmapuheessa l u ­vataan
kansa' ja jatkokoulullle
enemmän maakuntahallituksen ta-lousavustusta.
Myös luvataan parem­pia
kouluvälineitä Pohjols-Ontarion
asukkaille.
Terveydenhuollon alalla hallitus
lupaa varata kahdeksan hoitokes-kusta
henkisesti vajamielisille lap­sille
ja enemmän apua yhdyskun­tien
terveyskeskuksille.
Maatalouden kohdalta luvataan
laajentaa hallituksen avustuksien
antoa kaivojen, laskuojien ja. vis­sinlaisten
rakennusten valmistami­seen
hyväksi, tarkoituksella auttaa
farmareita nauttimaan yleisestä
vauraudesta ja samalla pitää ruo-ka^
avarain hinnan kohtuullisuuden
puitteissa.
Lainlaatijakunnalle luvataan esit­tää
ehdotuksia työsuhdelakien uusi­miseksi
ja avioerolaklen tutkimi­seksi.
NDP:n maakuntajohtaja Donald
MacDonald sanoi ohjelmapuheen
osoittavan, että Robartsin hallitus
kieltäytyy vieläkin käsittelemästä
Ontarion pulmakysymyksiä.
Hän huomioi, että ohjelmapu­heessa
ei mainita mitään autojen
turvallisuuskysymyksestä, ei mi­tään
hintojen nousun estämisestä.
eikä mitään maakunnallisen sai-
Taushuoltovakuutuslain parantamia
sestar •—- •
HaJIituksen ilmeisenä iskulausee­na
on "takaisin suunnittelupöydän
ääreen" sanoi mr. MacDonald.
Liberaalipuolueen maakuntajoh­taja
Robert Nixon huomioi sen to­siasian,
että ohjelmapuheessa ei lu­vata
minkäänlaista huojennusta
kuntien kestämättömälle taloustilan­teelle.
T A L V E N K Y L M I N YÖ
Helsinki. — Maanantain vas­tainen
yö oli Etelä-Suomessa tal­ven
kylmin. Tampereella mitat­tiin
34 pakkasastetta, j a elohopea
laski Suomusjärvellä ja Jokioissa
— 33. asteeseen. Aamulla kello
viiden aikaan oli. Lahdessa 31,
Turussa 29, Kauhavalla 28, Hel­singin
lentoasemalla 25 j a Hä­meenlinnassa
30 astetta pakkasta.
Dominikaanisessa
tasavallassa
taas pidätyksiä
Santo Domingo. ~ Kenraali Luis
Ney Tejada väitti maanantaina, ^tä
hallitus on paljastanut erään salalii­ton,
jonka tarkoituksena o4i syöstä
-presidentti Joaquin Balaguer vallasta
ja että noin 33 henkilöä on pidätettynä
täällä ja maan muissa osissa. Ken­raali
Tejeda on kansallisen poliisin
pääjohtaja.
Santiagosta tiedoitettiin, että eräitä
miehiä, jotka esittivät huomattavaa
osaa vuoden 1965 huhtikuussa tapah­tuneessa
kapinassa 'perustuslaillisten'
puolella — kenraali Elias Wessin y
Wessiinin johtamaa sotilaallista siipeä
vastaan — on vangittuna;
Eräässä epävirallisessa tiedonan­nossa
maanantaina sanottiin presi­dentti
Balaguerin määränneen siirty­mään
eläkkeelle joukon sotilashenki­löltä
mukana korkea-arvoisia upsee­reita.
Itsenäinen Suomi
Canadan 100-vuotispäivän, Vapauden k u l t a v u o d e n ja S u o m e n
itsenäistymisen 50-vuotispäivän kunniaksi
USAn ja HoHaimin hallituksilta virallinen siunaus
Mercantile-kaupaUe — Canada sai soittaa lehdeMä
KYLLE KUUMA VASTAAN­OTTO
U. SEELANNISSA
Ihmisbarrikaadi Kyn auton eteen, koiria
käytettiin mielenosoittajia vastaan
23 ihmistä pidätetty
Spellmami in kirkosta
IKardinaali Spellmanin sotasaarnaa vastaan
järjestetystä mielenosoituiksesta syytöksiä
New York. — Kaksikymmentä­kolme
henkilöä, jotka esittivät
sunnuntaina St:'^Patrick's tuomio­kirkossa
mielenosoituksen kardi­naali
Francis Spellmanin jouluna
Vietnamissa pitämää sotasaarnaa
vastaan, minkä yhteydessä hän sa­noi
toivovansa sotilaallista voittoa
Vietnamin kansasta, pidätettiin po­liisiviranomaisten
toimesta kirkon
edustalla.
Viittätoista miestä ja kahdeksaa
naista vastaan on nostettu useita
syytöksiä, kuin ehkä synninteko
Spellmania vastaan, lukeutuen nii­hin
syytös laittomasta sisääntulos­ta,
minkä perusteella poliisit voi­vat
käsitellä heitä tavallisten r i ­kollisten-
lailla niin, että pidäte­tyistä
otettiin sekä valokuvat että
sormenjälkikuvat.
Noin 3,000 henkilöä o l i mainitun
roomalaiskatolisen kirkon jumalan­palveluksessa
mielenosoituksen—ai^
kana. Mielenosoittajien kantamissa
julisteissa sanottiin seuraavaa:
''Kardinaali Spellman, katolilaise­na
minä protestoin sitä vastaan
kun te olette antaneet hyväksy­misenne
kansantuhoamiselle Vie1>
namissa."
Spellman ei ollut jumalanpalve­luksessa
mielenosoitushetkenä. Po­liisit
eivät liioin sekaantuneet ka­dulla
kirkon edustalla mielenosoi­tuksessa
olleiden asioihin.
New Yorkin hjippakunnan puhe­mies
Right Rev. Thomas McGovern
sanoi mielenosoittajien uloskävelyn
olevan "Jumalan huoneen louk­kauksen"
ja "uskonnollisen ko­kouksen
perustuslaillisten oikeuk­sien
loukkauksen".
Mielenosoittajien eräs puhemies
sanoi heidän kävelleen ''ulos tuo­miokirkosta
saaf^nan aikana^ ci
kirkkoa ja jumalanpalvelua häväise
täkscen, vaan tuomitakseen kardi­naali
Spellmanin cdesottamlsen."
Mielenosoittajia syytetään tapah­tuman
johdosta laittomasta sisään­tulosta,
laittomasta kokoontumises­ta,
uskonnollisen tilaisuuden häi­ritsemisestä,
häiriön aiheuttamises­ta,
salavehkcilystä ja yleisestä kiu-öönt^
osta.
Kirkossa j a sen ulkopuolella
mielenosoituksessa olleet esittivät
protestejaan sen vuoksi kun kar­dinaali
Spellman jouluna Etelä-
Vietnamissa käydessään ylisti Yh­dysvaltain
sotavoimien edesottami-sia
siellä ja sanoi, että mikään
sen vähempi ei tyydytä häntä, kuin
voitto.
Tällaista kirkkomielenosoitusta
ei ole tiettävästi aikaisemmin ta­pahtunut
jumalanpalvelun aikana
New Yorkissa;
Auckland. — Vietnamin likaista
sotaa vastustavat kansalaiset antoi­vat
tiistai-iltana Saigonin sotilas­juntan
päämiehelle, kenraali Ngu-yen
Cao Kylle hyvin "lämpimän
vastaanoton."
Kaksi rohkeata naista yhdessä
useiden miesten kanssa pysäytti
Kyn loistoauton Aucklandin lento­kentällä
heittäytymällä maantielle
makaamaan auton eteen"vieraili-j
a n " saavuttua lentoteitse Welling-tonista.
Auton pysähdyttyä, noin
300 mielenosoittajaa tunkeutui lä­hemmäksi
sylkien autoon, heittäen
sitä vasten kananmunia ja hakaten
autoa nyrkeillään ja puukapuloilla.
Esittäen pilkkahuutoja poliiselUe
mielenosoittajat huutelivat vierai­lijan
"tervehdykseksi":
"Fasisti! Fasisti'
"Ky, mene: Ky mene!"
" E i enää valheita;
lopettakaa sota!"
Käyttäen apunaan harjoitettuja
koiria, poliisit hajoittivat ihmisten
muodostaman tie-esteen noin kol­messa
minuutissa. Useita henkilöi­tä
vangittiin.
Hotellin luona, minne Ky kul­jetettiin,
noin 200 mielenosoittajaa
esitti pilkkahuutoja poliiseille.
Myös väitetään, että. polii-sien pääl­le
olisi heitetty mustetta. Turval­lisuuspoliisit
saartoivat Kyn kun
hän astui limousine-autostaan ulos
ja käveli hotellin hissiin.
Pääministeri Ky ja hänen kau­niiksi
sanottu rouvansa vierailee.
Uudessa Seelannissa esittääkseen
kiitoksensa siitä avusta, mitä maan
hallitus on Yhdysvaltain ' sotapoli­tiikalle
Vietnamissa antanut. Hän
vieraili -aikaisemmin—Australiassa.
Kummankin isäntäniään hallituk­set
ovat lausuneet vierailijan ter­vetulleeksi
mutta suuri osa heitä
vastaanottamaan saapuneista kan­salaisista
on molemmissa maissa
suhtautunut ' vihamielisesti Kyn
vierailuun.
Ottawa. — Yhdysvaltalaiset joh­tavat
pankkiirit sanoivat tiistai­na
alahuoneen finanssiaslain val­tuuskunnan
kuulustelutilaisuu­dessa,
että he eivät pitäneet
tarpeellisena ottaa selvää mitä
Canadan hallitus ajattelee täkä­läisen
Mercantile pankin osto-asiasta,
vaikka kaupalle oli han­kittava
virallinen hyväksyminen
Yhdysvalloissa ja Hollannissa!
Flnanssikomitean kuulusteltava­na
oli New Yorkin City pankin
puheenjohtaja James S. Rockefel­ler
ja saman pankin varapresident­ti
Robert P. MacFadden, joka on
myös Mersantile Bank of Canadan
presidentti. Heidän apunaan ja tu­kenaan
on lakimiehiä ja "uutistie-tojen"
levittäjiä! Kuulustelusta su­keutui
esiin seuraavaa:.
. —• Yhdysvaltain eräs johtava
pankkiiri tuli v. 1963 Canadaan
tiedolltaakseen hallitukselle sa-nadalalspankin
haltuunsa ottami­sesta,
mutta / ' c l saanut asiaansa
.¥:« kveekarit toivat
varten
"Hallitus ei voi sanoa ketä meidän tulee
raJcastaa ja ketä ei'> sanovat kveekkarlt
VIIME TIEDOT
Wa8hington. — Presidentti Johnson esitti tiistaina kon­gressille
ennätyssuuren budjettinsa talousvuodelle 1967-68.
Tästä $135 miljardin suuruisesta rahamäärästä menee runsas
toinen puoli, eli $72.3 miljardia puolustuslaitokselle. Viet-namin^
sistaan hän haluaa ennen luovutettujen rahamäärien
lisäksi $12.3 miljardia, tarkoittaen se sitä, eitä nyt kulumassa-olevan
talousvuoden aikana (se päättyy kesäk. 30 pnä—V)
Vietnamin sotaan käytetään $9.1 miljardin suuruinen lisä­määräraha.
Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltojen Vietnamin sota
maksaa tänä vuonna $19.4 miljardia.
Saigon.—' Yhdysvaltain toimesta aloitettiin keskiviik­kona
suuri sotilaallinen^ operatio, jonka tarkoituksena on val­loittaa
Etelä-Vietnamin vapausarmeijän kontrollissa 20 vuot­t
i ollut Mekongih suistomaa. Taisteluun otaksutaan osallis­tuvan
30.000 niiestä Saigonin armeijasta ja Yhdysvaltain ase-voimisia.
M o s l c o v a . — Neuvostoliiton tiedonannon mukaan kiina­laiset
opiskelijat aiheuttivat "hullgaanimalsesti esiintyen"
Punaisella torilla kahakan missä loukkaantulerään toisen tie­donannon
mukaan 30 henkilöä. Neuvostoliiton ulkomihisterlö
on esittänyt tapahtuman johdosta protestin Kiinan suur­lähetystölle.
Otlavva. — Canadan ylioikeus muutti keskiviikkona kah­den
naurhasta kuolemaan iuornltun vangin rangaistuksen
elinkautiseksi vankilatuoniloksl. Armahduksen saaneet ovat:
32-vuotia8 Frederick Myroh Turner ja 36-vuotias Michael
Gregory Kuzyk. Kummassakin tapauksessa kuolemantuomio
oli langeteltu naisen murhasta.
Toronto. — New Yorkin kveeka­rien
kokouksen viralliset edusta­jat
saapuivat tänne maanantaina
tuoden tullessaan $3.000 laakeiden
ostamiseksi Pohjois-Vietnamia var­ten.
Vaikka, tämä oli ilmeinen taiste-luha.
a.ste Yhdysvaltain hallitukselle,
USA;n ulkomailla olevien varojen
kontrolli komitea ei ole ainakaan tä­hän
mennessä vielä päättänyt, mitä
sen pitäisi tehdä toimenpiteestä,
mitä on sanottu "Vihollisen.kanssa
kaupankäyntiä" koskevan lain rik­komiseksi.
Mainitun viraston Washingtonin
toimiston johtava lakimies, Stan­ley
L.Sommerfild sanoi, että tä­män
lain " k a i k k i a rikkomuksia tut­kitaan
Ja asianmukaisessa tapauk­sessa
ryhdytään lain toteuttami­seen."
,•
Vastauksena kysymykseen, että
onko tässä tapauksessa päätetty
lyhtyä lain mukaisiin toimenpitei­siin,
Sommerfield sanoi: " E i . "
Aikaisemmin päivällä New Y or
kin kveekarit ryhtyivät toimenpi
64,000 kg. ooppiumia
y-sodassa kuolevien
jenkkien tuskiin
Washington. — Yhdysvallat tar­vitsee
ydinsodan syttyessä 64,000 k i ­loa
oopiumia, kerrottiin Yhdysval­tain
hallituksen taholta.
Virasto, joka tutkii toimenpitei­tä
mahdollisten hätätilanteiden va­ralta,
uskoi 65 miljoonan anaerik-kalaisen
kuolevan ydinsodassa.
teisiin saadakseen kysymyksen rat­kaisuvaiheeseen
ilmoittamalla Ul­komailla
olevien omaisuuksien
koittrolliviraslollc, että kveekarit
peruuttavat lokakuun 31 päivän
esittämänsä anomuksen luvan saa­miseksi
rahojen lähettäraLseksl tä­hän
tarkoitukseen. Kveekarit i l ­moittivat
mainitulle virastolle, että
he aikovat lähettää näitä avustus-menoja
ilman hallituksen rahami­nisteriön
lupaa, koska lupa-anomus­ta
ei ole täytetty 2'/i kuukauden ai­kana.
_
Joissakin piireissä arvellaan, että
hallituksessa on voimia jotka halu­aisivat
perääntyä tästä suhteellisen
pienessä asiassa sen sijaan että se
paisutetaan suurkysymykseksi nos­tamalla
syyte kveekareita. vastaan.
Canadan kveekarien puhemies
David Ncwlands kieltäytyi kuiten­kin
antama.sta tietoon rahaa tuo­maan
tulleiden henkilöiden nimiä.
Aikaisemmin hän sanoi, että halli­tuksella
ei ole oikeutta antaa lu­pakirjoja
humaanisen avustuksen
järjestämiseksi. "Meistä tuntuu et­tei
hallitus voi sanoa, ketä meidän
pitäisi rakastaa tai ketä emme saa
raka-staa/'
Yhdysvaltain hallituksen rahami­nisteriö
on kieltänyt kaikki sikä­läiset
pankit ottamasta vastaan Ca­nadan
kveekarien shekkejä sillä pe­rusteella,
että yhdysvaltalaisilla ei
ole oikeutta lähettää välittömästi
eikä välillisesti lääkeavustusta poh-jois-
vietnamilaisille ja Etelä-Viet­namin
vapautetuille alueilla asuvil­le
sodan uhreille, ilman USA:n ra-,
ha- asiaiii ministeriön lupaa. .
ymmärretyksi".
— Louis I^asminsky, Canadan
pankin silloinen kuvernööri, o l i
antanut amerikkalaispankkiirin
(Rockefellerin) ymmärtää ennen
ko. pankkikaupan tekoa, että e i
hän eikä Canadan hallitus ole
siitä kaupasta iloissaan, mutta
asian johdosta ei kuitenkaan neu­voteltu
hallituksen rahaministe­rin
kanssa. .
Pankkikaupan piti saada
kaikkien asiaan kiintyneiden hal­litusten
hyväksymisen, mutta
amerikkalaiset pankkiirit tulkit­sivat
tämän tarkoittavan vain
Hollannin ja Yhdysvaltain haUi-tuksen
hyväksymistä^ eivätkä pi­täneet
tarpeellisena hankkia kau­palle
Canadan hallituksen hyväk­symistä.
City pankki osti Canadan halli­tuksen
kielteisistä neuvoista huoli­matta
Mercantile pankin v. 1963.
Sen jälkeen on liittohallituksen toi­mesta
esitetty alahuoneen käsiteL
tavaksi pankkilain muutosehdotus,
mikä rajoittaa Mercantile pankin
laajenemismahdollisuuksia Cana-dassa.
Tämän johdosta on Yhdysval­loista
tullut kaksi jyrkkäsanaista
noottia Canadan hallituksen toi­menpiteitä
va.staan j a Rockefel­lerin
pankki liikkeen puolesta.
Nyt olivat mainitun pankkiUik-keen
edustajat asiaansa edistä­mässä
Ottawassa.
Kuulustelun yhteydessä pankkii­rit
sanoivat aloittaneensa vakava­mieliset
neuvottelut Mercantilen
ostamisesta maaliskuussa 1963.
Kuvatessaan asian johdosta mr.
Rasminskyn kanssa käymäänsä kes­kustelua
mr. MacFadden sanoi ala­huoneen
finanssivaltuuskunnan is­tunnossa:
'Tarkoituksena oli pitää
häntä informoituna (Mercantilen
kauppa-asiasta) ja saada selville
raha-asiain ministerin mielipide."
"Meillä oli vaikutelma, oikem
tai väärin," selitti puolestaan mr.
Rockefeller, "että ei ollut tar­peellista
mennä mr. Gordonin
(silloisen r^aha-asiain ministerin)
puheille. Jos Rasminsky oli sa­nonut,
että meidän tulee mennä
mr. Gordonin puheille, me oli­simme
menetelleet siten."
City pankin virkailijat allekir­joittivat
Hollannissa Mercantilen
kaupan, kesäkuun 26. pnä 1963
väittivät pankkiirit. Kaupan vah­vistamiseksi
"tarvittiin asianomais­ten
johtokuntien sekä kaikkien
asiaan kuuluvien hallitusten hy­väksyminen".
Mutta, selitti mr. MacFadden,
Canadan lakikirjoissa ei ollut mi­tään
sellaista, mikä olisi estänyt
Mercantile -pankin ostamiskaupan.
Mr. Rockefeller lisäsi puoles­taan,
että kauppakirjaa tehtäes­sä
City pankki ei ajatellut cana-dalaisittain.
"Me emme tietäneet
että on olemassa Canadan on­gelma."
C i t y pankin johtokunta hyväk­syi
Mercantilen kaupan heinäkuun
16. pnä 1963, väittivät pankkiirit.
Myöntäen, etlä hän kääntyi Ca­nadan
raha-asiain ministerin mr.
Gordonin puoleen vasta heinä-kuuh~~
I8. päivänä, mr. Rockefel­ler
sanoi, että käynti mr. Gor­donin
luona oli puhtaasti, koli-teliaisuustoimenpide,
jonka tar­koituksena
oli tiedoittaa hänel­le,
että City pankki on ostanut
Mercantilen.
Canadan hallituksen viralliset
asiakirjat esittävät ylläolevasta kui­tenkin
kokonaan vastakkaisen se­lostuksen.
Mr. Gordonin ja mr.
Rockefellerin kohtaamisesta pidet­ty
virallinen pöytäkirja osoittaa
mr. Rockefellerin sanoneen heinä­kuun
18. pnä, että vaikka City
pankilla on tilaisuus ostaa Mer­cantile
pankki, kauppaa ei oltu
kuitenkaan silloin vielä lyöty luk­koon.
Tämän ristiriidan selittämiseksi
mr. Rockefeller sanoi nyt olevan
ilmeistä "etten minä saanut itseä­ni
ymmärretyksi".
RATSUPOLIISI SANOI
OLEVANSA SYNTIPUKKI
Vancouver. — Kuninkaallisen
ratsupoliisin (RCMP:n) korpraali,
Harry Recd tunnusti maanantaina,
että hän oli epäonnistuen yrittä­nyt
tiedoittaa eräälle yksityisetsi­välle,
että hänen salakuuntelulait-tcensa
alakaupungin vississä hotel­lissa
ovat paljastumaisillaan.
Hän myönsi järjestäneensä koh­tauksen
union järjestäjä Patrick
0'Nealin ja yksityisetsivä VVeldon
(Bud) Grahamin välillä.
Mutta hän väitti, ettei hän ollut
toiminut ratsupoliisin turvallisuus-ja
vakoiluosaston korpraalin omi­naisuudessa
kun hän o l i järjestä­nyt
heidän kohtauksensa. Hän oli
yksinkertaisesti koettanut auttaa
0'Ncalia, jolla oli hänen mielipi­teensä
mukaisesti hyvin vaikea on­gelma,
hän sanoi.
Korpraali Reed ja konstaapeli
Paul Ouelletle turva-: ja vakoilu-osastosta
olivat molemmat tehneet
selväksi 0'Nealilla ja Grahamille,.i
että ratsupoliisi ei ollut, eikä tule
sekaantumaan juttuun, hän väitti.
Molemmat ratsupoliisin virkaili­jat
sanoivat, etteivät he olleet ker- •
toneet toiminnastaan ONealin ja
Grahamin kanssa mitään heidän
yläpuolella oleville poliisivirkaili-joille
ennen kuin heidän komen­tava
upseerinsa oli vaatinut seli­tystä.
Tämä tapahtui sen jälkeen
kun Graharh oli julkisesti selosta­nut
salakuuntelujutun yksityiskoh­dat,
viitaten korpraali Reediin ja _
konstaapeli Ouelletteen.
SOTA ESTÄÄ
Moskova. — Neuvostoliiton pre­sidentti
Nikolai Podgortiy sanoi
USAn uudelle suurlähcttllääUe,
että Vietnamin sota estää Yhdys­valtain
j a Neuvostoliiton välisten
suhteiden paranemisen.
Mr. Thompson, tapasi maanantai­na
presidentti Podgornyn ensim­mäinen
kerran sen jälkeen kun
hän (Thompson) saapui tammik.
11 pnä Moskovaan. Foy Kohlerih
seuraajana hän esitti maanantaina
valtakirjansa. Foy Kohler on nyt
ulkoministeriössä No. 4 miehenä.
Suurlähettiiäs, Thompson sanoi
presidentti Johnsonin valtuutta­nen-
hänen tiedoiltamaanNeuvos-lolilton
presidentille, että hän, mr.
Johnson, on valmiina yhteistoimin­taan
näiden maiden edessä olevien
pulmien ratkaisemiseksi.
Mr. Podgorny vastasi: "Riippuu
Yhdysvaltain . ohjeimasta, tuleeko
se mahdolliseksi.'' ] .
Hän syytti Yhdysvaltoja siitä,
että Washinglonin vuoksi on "kan­sainvälinen
tilanne vakavasti hiio-:
nontunut" Vietnamissa jatkuvan
sodan takia. Hän sanoi Vietnamin
solaan "sekaantumisen'- vaaranta­van
"kansainvälisiä rauhaa" ja
loukkaavan kansojen ilschallinla-oikeuksia.
"Vietnamin sodan mitä pikaisin
lopettaminen . ja .Vietnamin kansan
itsemääräämisoikeuden tunnustami­nen
ilman mitään ulkomaista se­kaantumista,
auttaisi paljon kan­sainvälisen
tilanteen paranemista,"
sanoi presidentti Podgorny mr.
Thompsonille.
Mr. Thompson, joka on nyt 61
vuoden ikäinen, palveli suurlähct-tiiäänä
Moskovassa vv. 1957—1962.
Iläncn siihen toimeen uudelleen
nimittämistä on tulkittu president­ti
Johnsonin yritykseksi Yhdysval­tain
ja Neuvostoliiton suhteiden
parantamiseksi, .
Yhdysvaltain suurlähetystön eräs
puhemies sanoi, että mr. Thomp­son
keskusteli presidentti Porgor-nyn
kans.sa asioista Joista turilia,
mutta mitään yksiiyiskohtia ei ole
keskustelun kulusta annettu.
Mr. Thompson ei antanut m v .
Podgornyllc mr. .Johnsonilta tuö-maaiisa
sanomaa. Sitä • pidetään
merkkinä siitä, ctiä sanoma on
tarkoitettu annettavaksi päiiminis-teri
Aleksei Kosyginille, „jonka
uskotaan ottavan suurlähettilään
vastaan myöhcmniin. / !
Epävirallisten tietojen mukaan
tässä sanomassa p n jotJikin i)allis-tisten.
ohjusten puoluslusjärjestel-mästä
ja sen rakentamisen aihcul;.;
tamista lisäkustannuksista, jotka
antavat aihetta "ajatella, että kuin­ka
paljon niistäpn vältettäviä" me­noja.''.