Vapaus, November 22, 1972

              ILMESTYY KESKIVIIKKOISIN
PERUSTETTU 1917
CANADAN SUOMALAISTEN.
TYÖVÄENLEHTI
Sccond flaas mait rcsittratioa No. 107< — VAPAUS, 102 Elm Street West. Sudbury, Ontario
No. 47 —^ Voi. LVI vulosikerta Sudbuiry, Ont. KeskiviiQdco, marrask. 22 p. — Wed., Nov. 22, 1972
Uusi rajaselkkaus lähi-idässä
Taisteluja käytiin yhdeksän tmtia Israelin ja
Syyrian rajalla; Vietnamin raihasta toiveita
Tel Aviv. — Israelin ja Syyrian välisellä ampu­misen
lopettamiarajalla käytiin tiistaina kahdeksan
tuntia taisteluja mihin osallistui molemmilta puo­lilta
sekä tankkeja että lentokoneita. Se oli näiden
maiden välillä vakavin rajaselkkaus 2 vuotta sit­ten
tehdyn välirauhan jälkeen.
. Damasfcuksen sotilaspiireistä saatujen tietojen
mukaan Israelin ilma- ja tykistöhyökkäyksessä< kuo­li
10 siviiliä ja kuusi sotilasta, Lisäksi haavoittui!.
19 muuta syyrialaista.
- Israel sanoo ^msnettäneensä kuolleena yhden si­viilin.
Haavoittuneita 1 siviili ja yksi sotilas.:
• Israelin sotilasviranomaiset väittävät, että, kuusi
Syyrian MIG-21 konetta ammuttiin taistelujen yh­teydessä
alas, ja etta 15 syyrialaisten tankkia! tu­hottiin.
Syyria myöntää menettäneensä vain 2 len­tokonetta;
Syyrian viranomaiset sanovat, että 3 israelilais­ta
lentokonetta ammuttiin alas ja 14 tankkia tu
hottiin. Israel väittää puolestaan, että sen kaikki
lentokoneet palasivat hyökkäysmatkaltaan.
Taistelut käytiin Golan ylängöllä ampiunisen lo­pettamisrajalla.
Se oli jo toinen tällainen rajaka-hakka
kuluvan marraskuun aikana. Israel puolus­taa
edesottamisiaan Banomalla, että tämä kosto­mielessä
järjestetty rajarauhan rikkominen tapah­tui
siksi kun palestiinalaississit olivat sen Väitös­ten
mukaan sijoittaneet maamiinoja Israelin puo­lelle
välirauharajaa.
Marrasko tapahtuneen hyökkäjrksen
(jälkeen Syyria ilmoitti^ että se tulee antamaan tu­keaan
Palestiinan sisseille huolimatta, siitä "kuinka
kovia taisteluja käydään". Camaskuksen radio tois­ti
tämän lupauksen tiistaisten taistelujen jälkeen.
TOIVORIKKAUTTA PARIISIN
RAUHANNEUVOTTELUISSA?
Pariisi. — Yhdysvaltain presidentti Richard Ni­xonin
neuvonantaja ja johtava rauhanneuvottelija,
Henry Kissinger, Pariisissa, keskusteli tiistaina-noin
4*^ tuntia toisena peräkkäisenä päivänä Viet­namin
(demokraattisen tasavallan (Pohjois-Vietna-min)
johtavan neuvottelijan Le Ehic Thon kanssa.
Keskustelujen tavoitteena sanotaan olevan viimei­sen
voitelun antaminen Indokiinan välirauhasopi-mukselle,
josta on jo lokakuun neuvotteluissa so­vittu.
\
Iltapäivällä alkaneita ja kello 7.30 illalla päätty­neitä
neuvotteluja käytiin tiukasti suljettujen ovien
takania Pariism. lähettyvillä olevassa eräässä huvi­larakennuksessa.
Kummatkin neuvottelijat olivat kokouksen päär
tyttyä ilmeisesti iloisella päälFä antaen siten ym­märtää,
että toiveita on rauhan saavuttamisesta.
Keskustelujen päätyttyä mr Kissinger matkusti
lentoteitse Brysseliin keskustelemaan Indonesian
presidentin Suharton ja ulkoministerin, Adam Ma­likin
kanssa. .
Ymmärryksenä oli, että tavattuaan nämä Bel­giassa
nyt vierailevat indonesialaiset' mr Kissinger
tulee takaisin Pariisiin tänään.
Mitään tietoja ei ole tästä Brysselin matkasta
annettUi mutta tarkkailijat ovat huomioineet, että
Indonesia on yksi niisä neljästä maasta joita on
pyydetty alustaviin toimenpiteisiin Vietnamin väli-^
rauhaii valvomiseksi. Muina maina on mainittu Ca­nada,
Unkari ja Puola.
Canadan ulkoministeri Mitchell Sharp. vieraili
viikon vaihteessa Washingtonlssa missä hän keskus-teli
Yhdysvaltain ulkominifcteri Wiiliam Rogersin
kanssa siitä; !millä tavalla ja missä määrin odote­taan
Canadan osallistuvan Vietnamin välirauha-sopimuksen
valvontaan, mikäli sopimukseen nyt
päästään.
YK^tuomitsi Etelä-
Afrikan avustamisen
UNITED NATIONS — Yk:n
Vleiskckou? kehoitti viime keski­viikkona
Euroopan talousyhteisön
jäsenmaita kieltämään sekä avun­annon
että "kaupallisia ja muita,
laitteita" Etelä-Afrikalle kunnes se
luopuu apartheid-nimellä tunnetus­ta
rotusyrjinnästä.
Tämä vetoomus esitettiin myös
General Agreement on Tariffs and
Traden ja International Monetary
Fundin sekä muiden "kansainvälis­ten
laitosten jä järjestöjen" jäsen­maille.
Tämä päätöslauselma hyväksyt­tiin
äänin 100—4,-21 maata pi­dättyi
äänestyksestä. Päätöslausel­maa
vastaan, Etelä-Afrikan rotu­syrjinnän
puolesta äänestivät Yhr
dysvallat, Britannia, Portugali ja
Etelä-Afrikka.
Puhe, johon kannattaa tutustua täälläkin:
Suomen ulkopolitiikka ei rakennu
sorminäppäryyteen, pres. Kekkonen
Helsinki. "Näkökohtia Suomen ulkopolitiikasta" oli aiheena
presidentti Urho Kekkosen Turun yliopiston ylioppilaskunnan 50-
vuotisjuhlassa marraskuun 9 pnä pitämässä puheessa, jossa hän
syvästi eritteli Suomen ulkopolitiikan linjoja ja terävästi arvosteli
niitä sekä koti- että ulkomaisia piirejä, jotka eivät ymmärrä tai^
tahdo ymmärtää Suomen puolueettomuuspolitiikan sisältöä ja Suo­men
ja Neuvostoliiton suhteiden perusteita. Hän totesi, eitä Suomen
ulkopolitiikka ei ole mitään "sorminäppäryyttä", vaan vakavaa ja
vastuunalaista työtä. Hän korosti ulkopolitiikan linjan jatkuvuuden
ja vilpittömyyden tärkeyttä, painotti Suomen puolueettomuuspoli­tiikan
aktiivisuuden merkitystä ja käsitteli mm. Suomen politiikkaa
Saksan valtioihin, EEC-kysymystä sekä oikoi lännessä tarkoituk­sellisesti
esitettyjä vääristelyjä Suomen ja Neuvostoliiton suhteista-
Puhe on epäilemättä presidentti Kekkosen yksi parhaimmista, on
Suomen työväenpiireissä todettu.
kansallisia tai kansainvälisiä in­tressejä
edustavien valtioiden tai
valtioryhmien kesken.
Niiden monien muutosten
joukossa, jotka maailmassam­me
ovat uusimman ajan auet­tua
tapahtuneet, on yksi mer­kittävimpiä
ollut kansainväli­sen
yhteistyön kasvaminen ja
monipuolistuminen. Kansainvä­lisen
ajattelutavan sekä kan­sainvälisen
toiminnan tarve ja
arvo ovat ennenaavistamatto-malla
tavalla lisääntyneet. Ku­ta
vilkkaampi ja laajempi kan­sojen
välinen vuorovaikutus ja
yhteistyö ovat, sitä suurempi
merkitys on valtioiden ulkopo­litiikalle,
sanoi presidentti Kek­konen.
KISSINGER JA THO OVAT
RAUHANNEUVOTTELUSSA
Washinfi:ton sanoo, että asiasta on
neuvoteltava vielä Saigoninkin kanssa
KUUBALTA USA:LLE SOPIMUSEHDOTUS
"KAAPPAUSTEN LOPETTAMISEKSI"
Vaatii samalla, että USAn myös palautesttava
Kuubasta kaapatut lentokoneet ja laivat
Jtffam/.—- Kuuban hallitus esit-
Ibi viime keskiviikkona Yhdysval-
. loille hetikohtaisten neuvottelujen
aloittamista sopimuksesta, jonka
perusteella tuomittaisiin jiaikenlai-set
"kaappaukset" — mukaanlu­kien
ilma- ja merirosvoukset .se­kä
Kuuban pakolaisten aseelliset
hyökkäykset Kuubaan.
"Kuuban hallituksen katsanto­kannan
perusteella' tämä on ainoa
pätevä, nopea ja tehokas keino
Bentokonekaappausaallon ja mui­den
samantapaisten väkivaltai­suuksien
lopettamiseksi, mitkä vaa
Yantavat ihmishenkiä," ;selitettiin
, Havannan radion julkaisemassa
lausunnossa.
Tämä Kuuban esitys tuli aika­na
jolloin Yhdysvaltain useiden
lentoyhtiöiden edustajat ja monet
kongressin jäsenet esittivät pyyn­töjä,
että eri maiden välillä olisi
päästävä jonkinlaiseen sopimuk­seen
kaappausvaarojen torjumisek­si.
Ulkoministeriön puhemies Char­les
Bray vastasi Washingtonissa
Kuuban esitykseen sanomalla, et­tä
Yhdysvallat tulee tutkimaan
mahdollisuuksia neuvottelujen
aloittamiseksi, varoittaen kuiten­kin,
ettei tästä pidä vetää "laajem­pia
yhteenvetoja" USA:n—Kuu­ban
suhteista.
Viitaten KuubaaJokak.-^9 pnä
lähettämään noottiin, mr Bray. sa­noi
että neuvottelujen mahdolli­suuteen
viittaavat "jotkut ilmassa
olevat oljet". ;
Kuuban nyt esittämä kaksipuoli­nen
sopimus lentokoneiden ja lai­vojen
kaappausten estämiseksi on
pamantapainen, minkä Kuuba on
kahdesti aikaisemminkin esittänyt.
Tämän ehdotuksen perustaksa
Kuuban hallitus julkaisi viikko sit­ten
tiistaina laajan asiakirjan, mis­sä
käsitellään tämän ongelman pe­rusteita.
,
Sopimuksen aikaansaannin ai­kaisempana
esteenä on luonnolli­sesti
ollut Yhdysvaltain vihamieli­nen
suhtautuminen Kuubaan, mis­tä
johtuu se, että näiden maiden
välillä ei ole diplomaattisuhteita,
ja toisaalta Kuuban vaatimus, et­tä
tällaiseen kaappausvastaiseen
sopimukseen pitää sisältyä myös
lentokoneiden ja laivojen kaappaus
Kuuba.sta.
Kuuba oh palauttanut sinne
menneet . kaapparien kontroliliin
joutuneet yhdysvaltalaiset lento­koneet,
mutta Yhdysvallat ei ole
pyynnöistä huolimatta suostunut
palauttamaan Kuubasta pakolais­ten
toimesta kaapattuja lentokonei­ta
ja laivoja.
Kiistan alaisena on ollut myös
kysymys Yhdysvalloissa olevien
Kuuban pakolaisten Kuubaan te­kemien
ryöstöretkien lopettamis-vaatimus.
Nyt julkaistussa Kuu­ban
hallituksen lausunnossa syyte­tään
"jenkki-imperialismia" Yhdys
valloissa olevien pakolaisten tu-
'osta Kuubaan ja. sieltä pois tar­koituksena
. ollen subversiivisen
propagandan teko . . ."
Lausunnossa .syytetään Yhdys­valtoja
myös "palkkasotilashyök-käyksistä
ja rosvoustoimenpiteistä,
mitä suoritetaan kauppalaivoiksi
(Jatkuu siv. 6)
Canadalta tuki USAn
vaatimukselle YKn
veroalennukseksi
linited Nations — • Canadan e-dustajat
antoivat lauantaina voi­makkaan
tuen Yhdysvaltain vaati­mukselle,
että sen YK:n vero alen­nettaisiin
31..5 prosentista 25:een
prosenttiin.
YK:n jäsenverot on määritelty
jäsenmaiden, maksukyvyn perus­teella.
Puliuen Canadan puolesta
Saul Rae sanoi, että "pitkän tähr
täyksen perusteella ehdotettu kat-toraja
(25pros.) on sekä realis­tinen
että toivottava."
Hän sanoi Canadan antavan,
"täyden kannatuksen ehdotukselle
ja haluavan, että muut jäsenmaat
menettelisivät samoin.
Mutta Brasilian ja Tshekkos­lovakian
edustajat vastustivat Yh­dysvaltain
vaatimusta sen jäsen-vero
jensa alentamiseksi.
Pariisi. — Henry Kissinger ja
iPohjois-Vietnamin edustaja Le
Duo Tho keskustelivat maanantai­na
neuvonantajineen eräässä huvi­lassa
Pariisin lähettyvillä yli 5
tuntia Vietnamin rauhansopimuk­sesta.
Keskustelut jatkuivat tiistai­na.
Toiveet tämän likaisen sodan
pää.ttymisestä lisääntyivät alku­viikon
aikana siitäkin huolimatta
vaikka Saigonin hallitus esiintyi
Viieläkin vastaa nha ngoitte] ijana.'. .
VIIME TIEDOT
. Seoulista tänä aamuna saapuneiden alustavien tietojen mu­kaan
E lelä-Korean väestö on kansanäänestykssssä "hyväksy­nyt"
perustuslakimuutok.sen, mikä muun ohella tarkoittaa sitä,
että Yhdysvaltain ja sen liittolaisten pistinten varassa presi-":'
dentin virassa olevasta Chung Hee Parkista tulee "elinikäinen"
presidentti miiäritelmälläi että hän tulee olemaan kuusivuoti-scssa
virassaan määriiämättömän monta kertaa.
-Chicajjo. — Viitaten tuomari Julius Hoffmanin tekemiin
"virheisiin"; Yhdysvaltain liittovaltion vetoomusoikeus kumosi
tiiHtaina maailmanlaajuisesti tunnettujen rauhanpuolustajain
— "Chicagon seitsemän eli David Dellingerin, Tom Haydenin,
Kennie Davisin, Abbie Hoffmanin, John Froines, Lee Weiner
ja Jerry Rubinin — tuomiot jotka tuomari Hoffman langetti
demokraattipuolucen edustajakokouk.sen yhteydessä vuonna
1968 järjestety.stärauhanmieleno.soituksesta.Viisi miestä tuo­mittiin
hclmik. 18 pnä 1970 viidck.si vuodeksi vankilaan ja $5,000
iiakkoon kukin. Kaksi muuta, Froines ja VVeincr vapautettiin
heti. Vetoomusoikeus totesi että tuomari Hoffman osoilti alku­peräisen
oikcuskuulustelun yhteydessä "vihamielisyyttä Syy­tettyjä
kohtaan . . . alusta loppuun asti." Kuultuaan vapautta-va8'
a päätöksestä mr.Dellingcr sanoi: "Olen luonnollisesti iloi­nen,
mutta kysyttävä on, kuinka monta indokiinalaista ja Yh­dysvaltain
.sotilasta on kuollut viimcksikuluncen -1 vuoden aika­na
siksi kun meitä ei kuunneltu Chicagossa."
Pariisi. Yhdysvaltain presi­dentti
Richard Nixonin neuvonan­taja
Henry Kissinger saapui tän­ne
sunnuntai-iltana jatkaakseen
maanantaina neuvotteluja Vietna­min
välirauhasopimuksesta, mikä
on jo aikaisemmin hyväksytty.
Vaikka mr Kissinger. sanoi kol-inisen
viikkoa sitten, että sopimuk­sen
valmistamisessa "tarvitaan
vain yksi 3—4 päivää kestävä neu­votteluvaihe";
niin Washingtonin
ivirkailijat selittivät kuitenkin nyt,
että tämänkään keskustelun pe­rusteella
sopimusta ei vielä alle-,
kirjoiteta.
Jos kaikki menee hyvin Kissin-J
gerin ja Pohjois-Vietnamin edus­tajan
Le Duc Thon salaisissa kes­kusteluissa,
selitettiin Washingto-nista.
sitten vielä on käytävä kes­kusteluja
AVashingtonin ja Saigo­nin
edustajain kesken.
"Presidentti Nixon on lähettä­nyt
minut tänne toivoen, että täs­tä
muodostuu viimeinen ke.skuste-luvaihe
sodan lopettamiseksi Indo­kiinassa,"
sanoi mr Kissinger.
"Minun ohjeenani on olla tääl­lä
niin kauan kuin se on hyödyllis­tä
ja käydä neuvotteluja sovitteiu-hengessä,"
hän jatkoi.
Aikaisemmin sunnuntaina mr
Kissingerin kerrattiin sanoneen
Washingtonissa, että hän saattaa
hyväksyä kannan, jotta Vietnamin
sota on ollut, hyödytön, mutta hä­nen
tehtävänään on.sodan lopet­taminen
eikä tuomion antaminen
siitä.
Samaan aikaan Saigonin nukke-hällitfsijat
esittivät suurenneltuja
faiusuntoja siitä, että.he ovat voi­neet
tähän asti estää välirauhaso-pimuksen
allekirjoittamisen.
Saigonin radio, "varoitteli vielä
sunnuntaina: "Muistakaamme, et­tä
mikä tahansa Etelä-Vietnamin
väestön selän takana tehty sopi­mus;
ilman laillisten edustajain
allekirjoitusta, on mitätön. Tämä
on todellisuutta, ja kukaan, ystä­vä
tai vihollinen, ei saa unhoittaa
sitä." - -
Kaukana ovat ne ajat, jolloin
jokin valtakunta saattoi har­joittaa
muissa maista täysin
riippumatonta ulkopolitiikkaa.
Nyt on asianlaita se, että jo­kaisen
maan, suurimmankin
ulkopolitiikka on tavalla tai toi­sella
sidoksissa kansainväliseen
politiikkaan. Sen perusteella on
voitu sanoa, että yksityisen
maan kansallinen ulkopolitiikka
on kansainvälistä politiikkaa
tämän valtion omasta näkökul­masta
katsottuna. .
LUOTETTAVUUDEN
TÄRKEYS
Maan ulkopolitiikan tehtävänä
on käytettävissä olevin keinoin
suojata maan itsenäisyyttä ja toi­mintamahdollisuuksia.
N i i d en
monien keinojen joukosta, joita
maalla tässä tarkoituksessa\ on
käytettävissään, haluaisin maini-.
ta ulkopoliittisen luotettavuuden.
Luotettavuus on tärkeä tekijä ys­tävällisissä
suhteissa olevien val­tioiden
välillä, mutta samaten on
asia myös täysin vastakkaisia
Denee sallittua eräänä tuo­reena
esimerkkinä mainita ns.
Salt-sopimus. Sen tiellä oli mo­nia
esteitä. Tärkeänä edellytyk­senä
sen syntymiselle on var-:
maankin ollut tietty vähim­mäismäärä
keskinäistä luotta­musta
siihen, että sopimus pi­detään.
Tässä yhteydessä en voi vält­tyä
valittaen viittaamasta siihen
keskinäisen luottamuksen puut­teeseen,
mitä on ollut havaitta­vissa
pohjoismaisessa taloudelli­sessa
yhteistyössä;
Erityisen tähdellinen on ulkor
politiikan nauttima luottamus ns.
puolueettomien valtioiden koh­dalla.
ULKOPOLIITTISTA
IMPIVAARALAISUUTTA
Vuoden 1968 presidentinvaa­lien
alla viritettiin keskustelu
Suomen puolueettomuuspolitii­kasta.
Esitin käsityksenäni, että
maan puolueettomuuspolitiikalla
on arvoa ainoastaan sillä edelly­tyksellä,
että ulkovallat luotta­vat
sen jatkuvuuteen ja vilpittö­myyteen.
Silloisen vastapuolen
taholta taas tuotiin esille sellai­nen
mielipide, että puolueetto­muutemme
voi toteutua ainoas­taan
aseellisen selkkauksen tai
sodan aikana. Tätä täyttymystä.
(Jatkuu sivuilla 2)
Hasssm sanoo,
että tulevat vaalit
ovat rehelliset
Rahat ^ Kuningas Hassan sanoi
sunnuntai-iltana, että ensi vuonna
pidettävät vaalit ovat "vapaat ja
rshelliset". Hän tarjosi oppositiolle
joitakin paikkoja hallituksessaan vaa
lien valvomiseksi.
Vi"t3ten siihen kun oppositiovoi­mat
ovat kieltäytyneet liittymästä
hänen hallitukseensa, kuningas Has­san
sanoi siten "mahdollisuuden me-nctetyksi".
Hassanin uusittu hallitus on asi­allisesti
puhuen sama, mikä nimi­tettiin
viime vuonna armeijan joh­dolla
järjestetyn epäonnistuneen vai
lankaappausyrityksen jälkeen.
HAASTERYNTÄYSTULOS
ON NYT $7,523.98
Alimman tavoitteen täyttyminen lähenee,
mutta aukkoa on vielä 5.95 prosenttisesti
Lehtiemme talousaseman tukemiseksi —• karhujen karkoittami-seksi
niiden kimpusta — saatiin tähän katsaukseen 16 lahjoitusta
ja niiden katteeksi kaunis rahasumma, $132.25 sekä lisää haasteita
muille sanavapauden kannattajille. Suurkiitos avokätisistä lahjoi­tuksista
ja haasteiden jatkamisesta!
Aikaisemmin julkaistut tilastot huomioiden voidaan todeta, et­tä
haastekampanjan yhteistulos on nyt $7,523.98 eli 94.05 prosenttia
alimmasta tavoitteesta. Tämä tavoite on siis täyttymässä mutta vie­lä
on aukkoa 5.95-prosenttisesti. " .
Alueittenvälisessä kilpailussa ei nytkään tapahtunut, suurempaa
muutosta, mutta lehtien kotipaikkakunta, Keski-Ontario^ paransi
kuitenkin asemaansa nousemalla neljänneltä tilalta kolmanneksi.
Onneksi olkoon ja enemmän sellaisia paukkuja tulkoon vähän sieltä
ja täältä! Kuten katsauksesta näkyy, neljä lehtialuetta on B.C:n
johdolla täyttänyt ja sivuuttanut alimman tavoitteensa, neljän rauUn
ollessa toistaiseksi vielä heikommalla tuloksella.
TULOKSET ALUEITTAIN
Tavoite Vapaus Liekki Yht. Prosr
B. G. — 775.00 $ 586.50 $404.17
Etelii-Ont. . 1,52,5.00 1,638.75 167.00
Keski-Ont. $2,020.00 2,004.56 179.50
Man. ja Säsk. 70.00 58.50 16.00
Länsi-Ont. 1,700.00 1,149.75 182.00
Al^a 110.00 31.00 44.00
Pohj.-Ont. 1,500.00 647.75 96.50
Oue. 300.00 108.00 18.00
USA 35.00 7.3.00
Suomi 5.00 .59.00
$ 990.67
1,805.75
2,184.06
74.50
1,331.75
75.00
744.25
126.00
_ 128.00
64.00
127.82
118.41
108.12
106.43
78.34
68.18
49.61
42.
Yhteensä . . . . . . $8,000.00 $6,284.81 $1,239.17 $7,523.98 94.05
Tähän katsaukseen saapui lahjoituksia ja haasteita eri puolilta
Canadaa seuraavasti:
KALLE LAHTI, Vai Caron, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapaudelle ja
Liekille.
JULIA JA ARVO, Sudbury, Ont., lahjoittavat $5.00 lehtiliik-keellemme.
(Jatkoa sivulla 5)
Washington. — Yhdysvaltain ulkoministeriön eräs puhemies
tiedoitti tiistai-iltana, että Kuuban ja Yhdysvaltain väliset neu­vottelu',
ilmarosvouksen estämiseksi voivat alkaa vielä tällä vii­kolla,
ehkä jo täniiän. keskiviikkona. Tämän lähteen mukaan
U H on lähettiinyt myönteisen vastauksen Kuuban viime vii-kolia
tekemiiän ehdotukseen neuvottelujen aloittamiseksi kai­kenlaisen
ilma- ja merirosvouksen vastu.slamistoimenpiteistä.
WILLY BRANDT VOITTI ULKOPOLITIIKALLAAN
Bonn. — Merkittävästä vaali-
, voitostaan ^.huolimatta j.VVilli
Brandtin edessä voi olla kirei­tä
neuvotteluja liittolaistensa
kanssa kokoomushallituksen muo
dostamisesta. Vapaitten demo­kraattien
johtaja Walter Scheel
on Brandtin kanssa samaa miel­tä
n.s,- itäpolitiikasta ,mutta sisä­poliittisista
asioista — kuten vei
rotuksesta —• voi kehittyä vai­keuksia,
sillä varsinkin nuorem­mat
sosialidemokraatit vaativat
rikkaiden .verojen korottamista
maksukyvyn, perusteella jota
vastoin vapaat demokraatit vas-l
tustavat sitä ja myös työläisten
osuuden lisäämistä teollisuuslai^
tosten hallintoelimissä. -i •
Bonn, Kansleri Willy
^.Brandtin johtama sosialidemo­kraattien
ja liberaalien ^ va­semmisto-
keskustalainen — ko­koomus
saavutti sunnuntaisissa
vaaleissa odotettua suuremman
voiton.
Valitsijjat antoivat luottamus­lauseensa
hänen hallituksensa oh­jelmalle
suhteiden parantamisek­si
sosialististen maiden, mukaan­lukien
Itä-Saksan kanssa.
Kristillisdemokraattisen puo­lueen
johtaja;'Rainer Barzel, jo­ka
hyökkäsi Hrandfcin kokoomus­hallitusta-
vastaan erikoisesti sen
ulkopoliittisen ohjelman perus­teella,
joutui tunnustamaan hä­viönsä
jo parin tunnin kuluttua
äänten laskemisen alkuhetkestä
lukien..
Vielä keskeneräisten tietojen
mukaan mr Brandtin kokoomus
voitti 48 edustajan enemmistön
Bundestagissa '(alahuoneessa) >.
missä on kaikkiaan 496 edusta­jaa.
Bundestag suorittaa kansle­rin
valinnan.
Prosentuaalisesti puhuen sosia­lidemokraattisen
kansleri Brand­tin
johtama kokoomus sai äänistä
54.3% ja Kristi41iisdemokraaittinen
oppositiopuolue 44.4%.
Sosialidemokraatit saivat alus­tavien
tietojen mukaan äänistä
Ö6.2 prosenttia ja sosialidemo­kraattien
kanssa kokoomiushalli—»
tuksessa ollut Vapaitten demo­kraattien
puolue 8%.
. Kiittäessä valitsijoita kanna
tuksesta kansleri Brandt sanoi
olevansa "vaatimattomasti ylpeä"
tuloksesta. Brandt toisti myös
vaalikam piin jan aikana antaman­sa
lupauksen, että hän menee en­nen
joulua Itä-Berliiniin allekir­joittamaan
jokin aika sitten hy­väksytyn
(historiallisen sopihiuk-sen
Itä- ja Länsi-iSaksan suhtei­den
normalisoimiseksi, mikä tar^
koittaa mm. Itä-Saksan tunnus­tamista.
Kristillisen demokraattipuolu­cen
johtajalle Rainer Barzelille
vaalitappio oli myös katkera
henkilökohtainen häviö mikä tar­koittanee
'hänen poliittisten toi­veittensa
kariutumista.
Yleisenä käsityksenä on, että
kansleri Brandtin kokoomus saa­vutti
tärkeän vaalivoittonsa ni­menomaan
ulkopoliittisen ohjel­man
pohjalla.