Vapaus, July 31, 1951

              mm
Cistdan suomalaisten Itsenäinen iyöväenlehtl
I Voi. X X X I V vuosikerta
Perustetta vuonna 1917 Ilmestyy tUatalsln. iorttftlslB \% lauaatalslB
tti.
irm
DU
nm
Aseleporajasta ollaan
lerl mieltä Kaesonglssa
taistelut Korean rintamalla viime
päivinä ovat olleet hiljaisia
Tokio. — Viime sunnuntaina kokoontui 14. aseleposopimus»
kokous Kaesongissa ja uusi kokous pidetään sunnuntai-iltana
ilkaen kello 9.
Prikaatikenraali William Nucklos sanoi neuvottelun iälkeen.
että kolme tuntia kestäneen kokouksen aikana ilmeni hyvin
paljon erimielisyyksiä.
."Pekingin radiossa sanottiin maa-,
nantaina, että puolueettoniuusra j a
pitäisi järjestää 6^/4 m a i l l a kUmmalle-ön
puolelle 38. leveyspiiriä. Korean
ptineuvottelija kenraali N a m II s a ­noi,
että tämä raja on sotilaallisesti
tolitlcein sopivin. Kenraali N a m s a -
isA edelleen, että amerikkalaiset ja
niiden Uttolaiset yrittävät saada , s o ­tilaallista
etuisuutta laivasto- j a l e n -
tovoimien pommituksilla.
Virallisista piireistä ilmoitetaan,
ittä amerikkalaiset j a n i i d e n l i i t t o ­laiset
sanovat, ettei 38. levepsyllrl.ole
aseleporajaksi sopiva paildca.
Amerikkalainen vara-amiraali C.
Turner Joy sanoi, että aseleponeu­vottelut
koskevat vain sotilaallisia
Itysyniyksiä. Hänen .jnielestään ame-riklcalauten
j a sen l i i t t o l a i s t en jouk­kojen
vetäminen 38. l e v e s p i i r i in k u u ­luu
myöhempiin neuvotteluihin.
Nykyinen rintama o n 20—35 m a i l ia
pohjoiseen 38. leveyspiiristä, l u k u u n ­ottamatta
rintaman länsipuolta. A m i ­raali
Joyn mukaan kumpaiseltakaan
puolelta ei ole peräännytty vaatimuk-
"tista. .
I>yongyangin radiossa sanottiin
sunnuntaina, että " Y h d y s v a l l a t k i e l ­täytyvät
sopimasta 38. leveyspiirin
tulen lopettamisen rajasi samaan a ir
kaan kun se tekee huulipalvelusta
rauhasta".
Samalla Pohjois-IKorean . r a d i o s sa
sanottiin, että A m e r i k a n tarkoituk­sena
on hyökätä Korfean^tärkeisiln
oain. Amerikan pyrkimyksenä on
täjrdellisesti vastustaa korealaisten
didotuksia.
500 vangittu
Jordanissa
K E N R A A L I N A M n.
P o l i j o i s - K o r e a n pääedustaja
aseleponenvottelossa
k y i n e n t a i s t e l u l i n j a o n olemassa. T i e ­toiset
amerikkalaiset virkailijat s a ­noivat
lauantaina, ettäjsnodysvallat ei
anna perään tässä kysymyksessä.
K a i r a . Niiden SOO henkUän Jou­kossa,
jotka on vangittu Jordanissa
brittiläismielisen. kuningas A b d u l l a h in
salamurhan Johdosta, ilmoitetaai) ole­v
a n kaksi Jerusalemin entisen muftin
sukulaista.
K a i r o l a i n e n sanomalehti "AI A h -
r a m " sanoi näiden sukulaisten olleen
t r i Daud e l Hussein!, enUsen mnftin
veljenpoika, j a Sayed T e v f i k el H u s -
selni. ••, :. <
M u f t i . j o k a o n pakolaisena Kairossa,
k i e l s i että hänellä olisi olhit mitään
tekemistä salamurhan kanssa.
M u r h a l l a o l i vaikutuksensa Israelin
y l e i s i in vaaleihin. Israelin u l k o m i n i s ­t
e r i Moshe Sharett v a r o i t t i vaalitais-telukokouksessa,
että I s r a e l i n täytyy
" l u j i t t a a itseään J a . . . o l l a v a l m i i na
kaiken varalta . .
"Tämä poUittlnen m u r h a " , hän sa^
noi. "osoittaa, että d y n a m i i t t i pn a i ­v
a n I s r a e l in nenän edessä J a vöi s y t ­tyä
millä m i n u u t i l l a tahansa Ja e n ­nemmin
tai myöhemmin vaikuttaa
I s r a e l i i n . " .
Tiistaina, heinäkuun 31 p . — Tuesday. July 31. 1951
Keskustelu Britannian kanssa
vbi johtaa tiilpksiin
BHtanAian uskotaan .^äksyvän
kansäiUstamisen lain
Lontoa — B r i t a n n i a n h a l U t u s t t - <^
m o i t t i sunnuntaina, että se voi tehdä
viimeisen päätöksen I r a n i n öljykysy?
myksessä maanantaina pidettävässä
kokouksessa. Simnuntaina i l m o i t e t un
tiedoltuksen mukaan h a l l i t u s voi h y ­väksyä
Iranin tarjouksen k<4idata
brittiläis«i haUitiiksen edustajiston.
Kaitsi farmaria
kuoli säiil(öisi(usta
a%llä hetkellä presidentti T r u m a n jn
erikoislätiettiläs W. AvereU H a r r i m a n'
o n saapunut Lontooseen j a neuvotte­lee
hallituksen kanssa t i i s t a i n a.
Wa8blngton. — K e n r a a l i Bidgiwayl-
Is ön oikeus tehdä pieniä myönny-tykJsiä,
mutta ei mitään -muutosta
tulen lopettamisen linjasta miSKi n y -
Toklo. — K a k s i amerikkalaista p a r -
tioryihmää kohtasi ankaraa tulta S
m a i l i a >Kaesongin puolueettomuus-alueelta.
K a e s o n g i i n kuului amerikkalaisten
tykistötulta viime sunnuntaina."Ame-r
i k k a l a i s e t kestivät tykistötulen 15
m a i l i a itään 'Kaesongista Korangpon
alueella. Yangiista itään • U S A : n : t y ­kistö
pommitti korealaisten asemia.
Pohjoiskorealaisten radio tiedoitti,
että viime stmnunteina anunuttiin
ala.s viisi amerikkalaista lentokonet­t
a .
Turkkilainen talous
romahdustilassa
SoHa. — T u r k k i l a i n e n lehti " V a ­k
a t " k i r j o i t t e a turkkilaisesta valtio­talouden
tilasto j a toteaa, että maan
valtiovelka j a budjetin vajaus ovat
kohonneet e n n e n kuulumattemaan
määrään. T ä n ^ lisäksi lebU to­teaa,
että ASarshallin suunnitelma ei
voi täyttää näitä vajauksia.
merikan suomalaisilla
erikoinen rauhankomitea
Tarkoituksena on saada Yhdysvaltain
suomalaiset mukaan rauhantoimintaan
Chicago. — F i n n i s h - A m e r i c a n C o m - | set j a osanoton kaiteilta suomalais-mlttee
F o r Peace ilmoittaa, että se on ' "
alkanut toimintansa täällä heinäkuun
Ipnä. ,
-Perustajina olivat suomalaiset edus-
I tajat American Congress and E x p o s l -
jMon lor Peace kokouksessa. Yleinen
ohjauskomitea v a l i t t i i n , j o h o n kuuluu
Suomalaisia eri osista Yhdysvaltoja.
I i^eenjohtajaksi v a l i t t i i n A l e x K u r ki
ja kirjuriksi Irja Salo. molemmat B\x-periorista,
WisconsInIsta. , v
*1tmän Rauhankomitean päämäärä­nä
on tuoda tietoja rauhanasioista
niin monelle suomalalsamerikkalalsel-
1« kuin on mahdollista j a s i t en pyrkiä
*äamaan heidän kannatuksensa r a u ­hantyölle,
kolmatta maailman sotaa
•rastaan. Tämän tärkeän a s i an eteen­päin
viemiseksi komitea lausuu terve­tulleeksi
kaikki ehdotukset, avustuk-a
m e r l k k a l a i s i l t a huolimatta heidän
uskonnollisista, taloudellisista toi po­l
i i t t i s i s t a mielipiteistään.
Me suomalaiset Yhdysvalloissa voim­me,
j a meidän t u l i s i k i n pyrkiä y k s i ­mielisyyteen
rauhanasioissa j a myös
yhtyä toisten rauhaarakastavien i h ­m
i s t e n kanssa estääksemme uutta,
kauheampaa verilöylyä.
Alustavana o h j e l m a luonnoksena
työmme edistämiseksi esitämme seu­raavat
kolme pykälää:
1. R a u h a o n palautetteva Koreaan.
2. V i i d e n s u u r v a l l a n neuvottelu k a n ­sainvälisten
rlitakysjonysten sovitte-miseksl.
3. Molemmlnpuoleisesti sovittu Ja
t a r k a n valvonnonalalnen; aseisteriisu-m
i n e n sekä joukkotuhoaseiden kiel­täminen.
Kreikan haUitus
eroaa': ^ r - : .
Ateena, Kreikka; — Kreikan h a l l i ­tus
i l m o i t t i l a u a n t a i n a , että se eroaa
tulevien, v a a l i en takia. -
Venizolesin h a l l i t u s . Jossa o n myös­k
i n sosialidemokraatteja, ei onnistu­nut
maan telouspoUtiikassa. - '
Viimeiset vaaUt toimitettiin maalis­kuun
5 pnä 1850.
Teheran. Iran. — I r a n i n h a l l i t u k s en
edustoja oli - toivorikas H a r r i m a n in
n e u v o t t d u i h i n nähden. Reutätin toi-:
mistö i l m o i t t i sunnunteina. että I r a ­n
i n hallituksen taholta llmoltetean,
että neuvottelut B r i t e n n i a n h a l l i t u k ­s
i kanssa voivat Johtaa myönteisiin
t u l o k s i i n .
" O i l olemassa merkkejä siitä; että
B r i t a n n i a n hallitus hyväksyy öljyn
kansallistamisen l a i n . Valistusminis-t
e r l K a r i m Sanjäbi Ilmoitti H a r r i -
m a n i n neuvottelujen jälkeen, että hän
o n enemmän toivorikas kuin koskaan
aikaisemmin".
Varapääministeri Hosseln Fateml
sanoi s u n n u n t e i n a: " M e keskustelem­me
mr. H a r r i m a n i n Lontooste lähet­tämästä
- toivorikkaaista raportista."
Port A r t h u r . — K a k s i farmaria, H .
Peterson j a J . Carlson^ kuolivat M c -
Intyre townshipi8sa kun heinänlas-teuksen
koneen nostokurki koski k o r -
keajännityskaapeliin.
\: K u n Peterson joutui sähkövirran
alaiseksi, n i i n Carlson y r i t t i auttaa
häntä J a k u o l i silmänräpäyksessä.
: t Molemmat kuolleet olivat r u o t s a l a i ­sia.
•K. m'S'
S
m
Sateen takia kuollut
6 henkilöä Italiassa
Foffgla., Italia. — Raskaan sateen
Johdosta k u o l i täällä viimie l a u a n t a i ­n
a kuusi henkUöä Ja 130 Jäi k o d i t ­tomaksi.
Kolme kuollutta oli k a i ­vostyöläistä
Ja he kuolivat bauxlte^
kaivannossa. Kolme muute oli las-:
t a .
Länsi-Saksan
laivaveistämöt
tuottaneet 39 laivaa
f Hampuri, Länsi-Saksa. — Länsi-
Saksan laivaveistämöt ovat tuotta­neet/
39 uutta r a h t i l a i v a a , Joiden y h ­teinen
kantovoima on 89.450 tonnia.
Samaan aikaan on k u l u v a n vuoden
Aikana tuotettu 19 rannikkolaivaa.
Joiden tormikantevuus on 6,570 ton­nia.
Atlantilla oli
lauantaina pölymyrsky
V Newar|c, N . J. -'. Lentokoneen oh­jaaja
D a n B . S o u t h a r d i l m o i t t i tän­ne
saapuessaan, että hän kohtasi
n o i n 700 maUia A t l a n t i l l a pölymyrs­k
y n viime lauantaina. Puerto R i c on
sääasemalta ilmoitetaan, että pöly­myrsky
oli lähtöisin Saharan erä­m
a a s t a . . - .
USA kahmaisee suurim­man
osanivolframista
ja molybdemista
l / u h l n c t e n . — Kansainvälinen
raaka-ainekonferenssi on : päättänyt
ryhtyä säännöstelemään nroUramin
Ja molytxlenin JakaoUsta e!rl maille.
S a m a l l a ilmoitetaan, että e r i m a i l ­le
o n tiedoltettu kolmannen vuosinel­jänneksen
kiintiöistä. K a i k i r t t o n Jae­taan
2JBO0 tonnia näitä Mnelta.
Yhdysvallat saa 1,225 t c t i n i a näitä
aineita.
Kiinalaiset poistavat
USA:n lähetyspapit
U o n f Kone. Reuterin tietotoimis­ton
mukaan k a i k k i amerikan apua
nauttivat lähetyspapit, o n . määrätty
poistumaan K i i n a s t a . Bfäär&yksen
pappien poistamiseen ilmoitetaan a n ­taneen
pääministeri OhouZIn-laL
H a l l i t u k s e n antaman tiedon m u ­k
a a n on kaikkien amerikkalaisten
kanssa yhteydessä olevien lähetystö­jen
katkaistava suhteensa niiden
kanssa.
Valmis Neljän suuren
neuvötteluufi Mälik
Neuvostoliitto ei ole kiintynyt
'Vatlankuntouksen maasta vientiin'*
m
'm
Frood-Stobif kalvoa Sodburyn lähellä Jossa vlln»;torst4lna' fcuöttr^apatannaJsesti ^fcaluri kaivostyöläisiä; '.-•'•ii
m
ainoat
ristiriitojen
valto|eh mm. i m
Työtä rauhan puolesta on tehostettava sanotaan
Maaihnan Rauhanneuvoston päätöslauselmassa
HelslnU. 4 -Viime keskiviikkona Helsiitgia^VäpaV^
Joiiti' Maailman Rauhanneuvoston kokouksen?,päätöksistä seu'
raavasii.:
Maailman Rauhanneuvoston Toimikunta hyväksyi Heisin
glssä pitämässään kokouksessa yksinxielisesti' päätöslauselman,
missä korostetaan, että nykyisten ristiriitojen sovittamiseksi ovat
neuvottelut viiden suurvallan kesken tällä hetkellä ainoa keino«
ja vedotaan kansallisiin rauhankomiteoihin Ja kaikkiin ihmisiin;
Jotka toivovat rauhan säilymistä, että: nämä voimistaisivat työi
tään rauIiaUisctn ratkaisun aikaansaainnais9lq|i.4..-T- Päätöe]A|«sel
ma kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Modrava. —B r i t t i l ä i s t en quakerlen
rjlunä lähti täältä vilikön l o p u l l a k oU
matkalle vierailtuaan Neuvostoliiton
apulaisuOcominlsteri Jacob AXalikin
l u o n a ; Joka vastasi h e i l l e , että Neuvos­t
o l i i t t o o n valmis aloittamaan " l i i k e -
miesmäiset neuvottelut" länsivaltojen
|r(iy)afti^ mfMilman ongelmisto.
BriUUäinen jquakerien ryhmä esitti
M a l i k U l e seitsemän k o h t a a käsittävän
ohjelman. Jonka he olivat aikaisem­m
i n esittäneet ] M t a n n l a n uikominis-t
e r i Herbert ACorrisonille, Lontoossa.
Quakerit sanoivat olleensa tyytyväisiä
s i i h e n a i k a a n Ja huomaavaisuuteen.
mitä NeuvoetolUton haUitus (heille an
toi. m u t t a vaUtteUvat sitä, k u n M a l i k
«viittasi vastauksissaan n i i h i n : edesot-tamisiln
Ja kannanottoihin^ mitkä
Neuvostoliitto o l i «»naksunut k a n s a i n ­välisten
ongelmien suhteen. Quake-r
i e n seitsemän k o h t a a käsittävä r a u -
ttanohjelma on seuraava:
F. Y . Fieldiltä o n kielletty
vapaaksi pääsy
ei ole sanonut kuka on antanut
takausrahat USA:n kommunistijohtajiUe
New York. - Yhdysvaltain y l i o l -
«öden tuomari Stanley P. Reed klel-'
« « r i l Rights Congressin tolmlteljal-
» Frederick Vaiiderbilt Pleldiltä t a -
" > « « n a vapaaksi pääsyn,
^ o m a r i Reedin antama päätös
myös P i e l d in toimltsljakump-k
i r j a i l i ja Dashlel Hammet-n
i i n ! » - ^ ' Huntonla, jotka
^ U ö a n ovat C i v i l Rlghts Congres-
^ W t i kolme vangittiin sen J o h -
että, he kieltäytyivät Umaise-
^ ^ . " " ^ ^ ^ heidän edustamansa
? S °" asettamansa ta-
^ a h a t Amerikan kommmUstlsen
S ^ " J f ' ' ^ « « y y - t ä h e i .
^•vyittään oikeuden toalvekslmises-
^ ^ a a l l t u o m a r i Sylvester J . R y an
»O Päivää , « U d l aa
»halveksimisesta J a Hammet-
" « l * H u n t o n l l i e k u m m a l l e k i n kuusi
kuukautta. Sitten hän peruutti h e i ­dän'
takauksensa Ja n y t ylioikeuden
tuomari R e e d antoi siunauksensa tuo­mari
Ryänin päätökselle.
T u o m a r i Reed p i t i kuulustelun k y ­symyksestä
ollessaan lomaUemassa
Maysvillessä, K y . Hän seUtti päätök­sessään,
että federaalisella p i i r i o l k e u -
d e l l a New Y o r k i s s a oU täysi määräys-v
a l t a tässä Jutussa. J a hän lisäsi, e t -
tä kyseessä olevan kolmen trustUsin
kieltäytyminen vastaamasta tuomari
R y a n i n tekemiin kysymyksiin " o li
h a l v e k s i v a a . . . J a t u o m i o o l i a s i a n m u ­k
a i n e n . " :•.
. S a m a l l a erillisessä Jutussa F i e l d o l i
federaalisen suurlautakunnan edessä
määräyksellä että hänen o n p u h u t t a ­v
a — tai muutoin. Tietoa el ole, että
minkä k a n n a n hän o t t i.
Ja lopuksi F i e l d v i e t i i n New Y o r k in
v a l t i o n pankkiasioita t u t k i v a n k o m i ­t
e a n eteen. Ikäänkuin. a v U B l g b t e
Thorezin valitseminen
laillinen
P a r i l s L Randcan IKRnpymffKoKon"
hyväksyi 155 äänellä ' 140 vastaan.
Jonka m u k a a n R a n s k a n kommunisti­puolueen
Johtaja I h o r ^ byväksyt-t
i l n R a n s k a n kansalliskokouksen Jä-senesL
: Taantumtikselliset vastustivat Tho­r
e z in vaalia sen Johdosta k u n hän
o l i Neuvostoliitossa vaalien aikana.
1. Länteiaisvastalsen arvostelun r a ­joitus
l7euvostolliton lehdissä.
3. V a l m ^ vastaanottaa A K : n Jäse­nyyteen
maat, Jotita ovat siltä n y t es-tetyt.
J a 'liittämään ne .neuvonpito(m
r a u h a l l i s e t t a rinnakkaisolosta kan­sojen
keskuudessa.
3. E l - k o m m u n i s t i s t e n maiden sisäi­s
i i n a s i o i h i n sekaantumattomuus.
4. Y l e i n e n maailmanlaajuinen oh­j
e l m a nopeata aseistariisumista var­ten.
. 5. Neuvostoliiton yhteistoiminta y-leismaailnuli^
sessa ohjelmassa taka-p
a j u i s t e n maiden ekonomian Ja s o s i ­a
a l i s t e n olosuhteiden parantamlseksL
6. Neljän Suurvallan, Neuvostolii­ton^
Yhdysvaltain, B r i t e n n i a n Ja
R a n s k a n ttlkomliiisterien konferenssi.
7i K i r j e e n v a i h t o neuvostokansalais­ten^
J a muiden maiden ~ kansalaisten
välillä sekä laajempaa matkailua edis­tävä
ohjelma ulkomaalaUille Venäjäl­lä
J a venäläisille muissa maissa.
Q u a k e r i t sanoivat, että he esittäy­tyivät
aSallkiUe pasifisteina Jotka vas-'>
tustavat, B r i t a n n i a n aseistautumis-kampanjaa,
mutta Jotka k u i t e n k i n se­littivät,
ettei B r i t a n n i a n h a l l i t u s h a ­laa
sotaa sen enempää k u i n he pasi­f
i s t i t k a a n .
O u a k e r i e n selityksen mukaan M a l ik
vastasi heidän k a i k k i i n kysymyksiin­sä.
T o i s i i n kysymyksiin hän vastasi
vUttitamalla mitä Neuvostoliitto on
tehnyt tai ehdottanut tehtfi/väksi näi­tä
kysymyksiä koskevissa tapauksissa.
Erikoisesti he kiinnittivät huomiota
ohjelmansa kolmanteen kohtaan saa­maansa
vastaukseen, että Neuvosto­l
i i t t o e i h a l u a lähettää vallankumous­t
a a n u l k o m a i l l e . Quakerlen ohjelman
kuudenteen kohtaan OCalik vastasi,
että NeuvostolUtto on vaUnis " l i i k e -
fifiiesmätseen neuvotteluun Jotta pääs­täisiin
sopimukseen" m a a i l m a n asiois­ta.
Kaksi naista hukkui
jokeen Quebecissä
Chleontlml, Qnc—• Viime s u n n u n ­t
a i n a h u k k u i täällä lähellä olevaan
Saguenay-Jokeen montrealilaiset mrs.
Tancrede B o i v i n Ja hänen tyttären­sä
Huguette k u n a u t o syöksyi Jokeen.
iMaakuntapoUisi Ilmoitti sunnun­taina,
että auton ajuri todennäköi­sesti
e l huomannut, että s i l t a o l i kor­jauksen
a l a i s e n a k u n hän a j o i Jokeen,
Israel lähettänyt
autoja Suomeen
H a l f a IsracL — Ensimmäiset 45
IsraeUssa kokoonpantua autoa las­tattiin
äskettäin r a h t i l a i v a Samen-^h-l
a n d i i n Suomeen vietäväksi. Tämä
o n ensbnmälnen erä Kaiser-Vtaser
IjOOO autosta. Jotka ' I s r s e l kauppa­sopimuksen
mukaan Uttettä* Suo­meen.
VIIME TIEDOT |
Tekfc». - » KaaiiaafalB» »idetty 15. «sri^oaeovotteiu ei i(rfitanat tolok-talas
lopct«aaiiwn rajarta. Vosi kokoaa pidciäia kesUvUkkoaamons.
Aaierlkkalaiset pofamlttojat ovat suoritfaaeet hyökkäyksiä Ja Pyong-yatfgla
« n poianitctta.
Congressin toiminta .takausten h a n ­kinnassa
olisi ytit^ydessft ,Mew T o r k in
valtion pankklaslahi
(Päivän kulueata F l e l d i j l hyppyytet­t
i i n yhdestä kuulustelusti^ tobeen, k u n
h a l l i t u k s e n , t a h o l t a y r i t e t t i i n kiristää
tietoja takaun^arojen antajista. B l -
n e n vaimonsa k u i t m k l n e h t i hänelle
pistää villuft puhtaan paldao |a ahts-vaatteet.
ToNtatai. — Aatajca asyyati Canadaata on heouattavasti laskenut
BntawaiaM» vatanistettajea autojen nyyaU on iaakmut sa prMcnttfa >
Caaadaaaa vatelBtcttoJea aofejes 2t proMnttia,
F4iawiWlit4wi. N. B. Alaalda viisi heaiOl» iiakfcal vUne sannan-talös
fcoa laatta kaatoi Laka CamilHa.
Xaatall» fcaafaesia oU alaakia sa Uunista,
Vtm Bambmr. ^ T U l t t surmasi uapcraaUs farmari Wllbert Coftaa
Ja kaksi lastaaa sekft seajUkeen Ickl itseauulisa. Morhenäy
« d a * tapaktoi «ffaw laaaotafna.
Lantaa. Vanavan ladfa tiadoitu aMUMaafalna, cilA neliä cventiä
Ja yksi iaafnaalU m SMtetta ayytlceseen nbvmilvisesiä toiminnasta.
. BaB, — Ttkna nmaaaafslna alkaantla btMniaJoHea laklcaa an tolek-
•fHBBiUtI yiftelty aatfttaa. IfaMitettiia VUm •ssiisafalna,
M a a i l m a n Rauhanneuvoston T o i m i ­kunta,
fielsinkllh kokoontuneena, Ve­toaa
k a i k k i i n aatteellisiin U i k k e i s i in
J a k a i k k i i n Järjestöihih, k a i k k i i n n U -
h i n m i e h i i n Ja n a i s i i n koko maailmas­sa,
j o t k a tietävät, että r a u h a on Vaa­rassa
j a että sitä o n puolustettava, ^
Kansainvälisen tilanteen tarkastelu
osoittaa, että työtä rauhan puolesta
o n tehostettava.
T o i s a a l t a ovat vuoden kestäneet
Julmat toistelut Koreassa osoittaneet,
että väklvaltaratkaisujen avulla ei
voida selivittää kansahivällslä . r i s t i ­r
i i t o j a .
K a i k k i kansat ovat suurin toivein
vastaanottaneet tiedon niistä alötteis-t
a Jolta o n t e h t y vihollisuuksien lopet­tamiseksi.
Täten o n s a a tu todiste sii­tä,
että erimielisyyksien poistamisek­s
i j a r i s t i r i i t o j en ratkaisemiseksi neu­vottelut
ovat tehokkaampia kuin so­t
a . M u t t a tapahtumat osoittavat, et-,
tä yleisen mielipiteen valppaus o n e h ­dottoman
välttämätön, mikäli h a l u -:
t a a n viedä neuvotteluhenki voittoon
j a aUcaansaadtt aselepo.
K i l p a v a r u s t e l u on k i i h t y n y t . Pit­k
i e n keskustelujen jälkeen ulkominls-tcTien
sijaisten neuvottelukokous
päättyi käynnissä olevien neuvottelu­j
e n kieskeytymlseen vastoin kansojen
tahtoa. J a p a n i n kanssa pyritään s o l -
miamaan erikolsrauhansoplmus jät­tämällä
J a p a n i n ongelman rauhano­maisen
ratkaisun ulkopuolelle ne
maat. Joita lähinnä asia koskee. S a k ­san
Ja J a p a n i n uudelleen aseistami­nen
o n Jo Johtanut s o t i l a a l l i s t en muo­dostelmien
syntymiseen, joiden ole­massaolo
herättää levottomuutta näi­den
kahden maan naapurien keskuu­dessa
J a Uhkaa päivä päivältä yhä e-nemmän
m a a i l m a n r a u h a a . Sotilaal­l
i s t en laivasto- j a lentotukikohtien l u ­kumäärä
kasvaa Ja yhä tuhoisampia
aseita on r y h d y t t y valmistamaan, E -
delleen on Lähl-Xdässä syntynyt uusia
r i s t i r i i t o j a , jotka helposl saattavat
syventyä J a l a a j e n t u a . .
Tämä a s i a n t i l a osoittaa, että on v i e ­lä
tehtävä paljon, Jos h a l u t a a n py­säyttää
syöksy k o h t i turmiota.
M i h i n meidän o n näissä olosuheissa
kcdidistettava toimintamme?
En«innäkin meidän o n . k a l k i n voi­m
i n tuettava pyrkimyksiä aselevon
eaavuttamUeksi Koreassa, Ilman e ri
maiden yleisen mielipiteen tukea on
olemassa vaara, että sota Jatkuu Ja
kansat pettyvät toiveissaan.
M u t t a n i i n välttämätön k u i n asele­po
Koreassa onkin, o n kansojen pidet-tavä
sitä kuitenkin v a i n ensimmäise­nä
vaiheena taistelussa rauhan puo­lesta.
Tämä ensimmäinen vaihe te­kee
mahdollisiksi toiset, laajemmat
neuvottelut. Joita ei enää käydä sotl^
laalliseUa. vaan polilttleella a l a l l a.
J o t t a Jälleen voitaisiin luoda t o d e l l i ­n
e n kansainvälisen yhteistyön i l m a -
p i i r i , on välUämätöntä, että nämä
uudet neuvottelut johtavat aopimuk-'
sen solmimiseen viiden s u u r v a l l a n 'vä­l
i s en rauhansopimuksen aikaansaami­seen,*
j o h o n sopimiikseen k a i k k i muut
voivat yhtyä.
Tällöinkin yleisen mielipiteen pai­nostus,
kansojen rauhantahto, J a v a in
se kykenjee voittamaan k a l k k i vaikeu­det
j a vastarinnan.
K o s k a Y h t y n e i d e n K a n s a k u n t i e n ei
ole ' onnistunut ; toteuttaa päätehtä­väänsä,^
r a u h a n yUäpitämistärauhalr
l i s i n keinoin, ovat neuvottelut viiden
suurvallan välillä tällä hetkellä ainoa
keino nykyisten r i s t i r i i t o j e n sovitta­miseksi.
Ensimmäisenä tuloksena
•viiden s u u r v a l l a n rauhansopimuksesta
olisi Y h t y n e i d e n K a n s a k u n t i e n a l k u ­peräisen
tehtävän palauttaminen, s en
asianmukaisen toiminnan varmista-^
minen, J a s i t en mahdollisuuksien l u o ­minen
rauhalliselle yhteistyölle k a i k ­k
i e n maiden välillä.
Toisena tuloksena rauhansoplmuk-
'sesta olisi t i e n raivaaminen yleiselle,
jatkuvalle, samanaikaiselle Ja valvon-nanalaiselle
aseistariisumiBelle, Täl­l
a i n en ' oseistarisumlnen ei ensi
vaiheessoankaan ' s a a r a j o i t t u a : v a in
nykyisen kilpavarustelun lopettami­seen.
Siihen täytyy sisältyä atomia­seiden
Ja muiden joukkotuhovälinei-den
ehdoton Ja t i u k a s t i v a l v o t tu k i e l ­täminen.
Suurvaltojen totajoukkojen
Ja ase varustusten huomattavan supis.^
tamisen täytyy s i i h e n myöskin liittyä.
J o t t a valvonta olisi tehokas, ei se s aa
rajoittua vain Julklsifh asevarustuk-s
i i n j a n i i d e n tuotantovälineisiin. On
tehtävä ma^dolllselesi myös sellaisten
aseiden Ja aseiden tuotantovälineiden
etsiminen j a paljastaminen, Jolta el
ole saatettu julUsuuteen.
k o l m a n t e n a tuloksena rauhansopi­muksesta
olisi kansojen keskinäisen
( J a t k u u 4. sivulla)
Hyvä hedelmäsatv I
Ukrainassa
K l e v . - r U k r a i n a n puutjEurba-i^-
e i l l a on kuumeinen'kltre,'*8illä-~^ m - J j ? ;
halähedelmlen Jälkeen ovat kyiMty^r>
nÄet^toyös-klrälkatj-vadelm^^;^^^!»^^-/^'
koosit. Aivan lähipäivinä .kypsyvät r:
m y ^ luumut Ja niiden.Jälleen o m a -
nan Ja päärynän varhalsonimat lajit.'
- T a s a v a l l a n hedelmäsäilylcetehtaat
ovat Jo säilöneet satojatuhansia purk:^
k e j a Idrsikoita, puutarbamantlkolta'^^^^^^^
Ja vadelmia. > -
U k r a i n a n luonnonsuhteet ovat e-rittäin
' suosuisaT'' puutarhanho
kehittymiselle.: i T a s a v a l t a tm pn: a i v a n '
l y h y e n ajan sisällä laitettu- u u s ia
puutailioja^ satojehtuhansienthehtaa^
r l e n alalle,'ja entistä eheminän vUr;
jellään M i t s h u r i n i n ' j a hänen oppl<i, A , /
l a i t t e n s a Jalostamia uusia hedelmä* -
lajeja. Tasavallan pohjoisillakin;/
alueillan kasvatetaan nyt aprikooseja 4
ja persikoita. • ^
'Ukrainassa o n m o n i a IraUiooseja^'4
j o t k a saavat puutarhoistaan h e d e l - ?B
mäsatoja. Esim. H a r k o v i n . a l u e e n '
" K i m " - n i m i n e n kolhoosi, s a i . vlkna,
viionna potutarhansa antimista puh«;
das ta t u l o a puolitoista miljoonaa n i p -
laa ja O r d z h o n i k i d z i n nimelle lomls^
tettu kolhoosi i;äOO,000 r u p l a a.
U k r a i n a n kolhoosit istuttivat ka---^^,
kaivannossa.; Kolme muuta?- o l i v a t ''''^
l a p s i a . .! '
i
Palkkatarjous .i
kumityöläisiUe
hyljätty
KItebener. — U n i t e d Rubber Work-ers
U n i o n täkäläinen osastoa ön b y l -i
jännyt r D o m i n i o n Rubber C o . ? l i t d :n
ehdottaman palkkatarjouksen.
m
18 henkUöä hukkunut
Colombiassa >
Bogota, Colombbiu >- Viime BUn«'
n u n t a i n a i l m o i t e t t i i n täällä, että 20
henkilöä on hukkunut k u n ) l a u t t o l
k a a t u i Magdalena-joella/ Seitsemän?
henkilöä pelastettlbi. - >t ' '
U S A : n rautatieläiset ovat' li
tarjonneet sQvittelua
Kysymyksessä 30 prosentin palkankorotus ^ V;
ia 40 tuntinen työviikko, ;|
leet nlmellisesU halUtuksen ( a j ^^
j a n ) h a l l o m i ^ |
naUijaltt^-jä^lconäiÄ
. keen\.ieftämi^(Elul: ja^^^^
Junailijat^/; ;alleiilr^
;' l o p u i u l ! s o p i J ^ ^
s a .t<wkpkuim:K
osaltaan; kakisi ''yijJo^iJia^^
-••.Tämä ;kiiltehkln1:jättI^iMnd#|«^^
^lanmUitajKt'jä^'V^i^l^^ '
s ä l ^ ^ t U ^ n : ^ : ! ^^
j a ^ 201^; p i m i e r ^ ^
Washlngten. — K o l m e rautateiden
lilkenneunlota tarjosi kesKivilkkona
kompromlA^esItyksenä pakollista so­vittelua
y l i k a k s i vuotta,^ kestäneessä
riidassaan rautatieyhtiöiden kanssa.
Tarjouksen mukaan heidän pitkäai­kainen
r i i t a n s a palkoista, työajasta ja
työsäännölttä menisi l i i t t o h a l l i t u k s en
«ovittelulautakunnaUe. Tämä tarjous
t e h t i i n sen jälkeen k u n sovittelulauta-k
u n t a i l m o i t t i Valkoiseen Taloon, et­tä
neuvotteluissa on Jouduttu jälleen
umpikujaan. Täten" presidentti T n j -
man voi päättää'millaisiin toimenpi»
teisiin seuraavaksi ryhdytään;
K u t e n tiedetään, r a u t a t i e t ovat
mm