Vapaus, October 1, 1925

              KAIKKIEN MAITIEN yrdtJRAATAJAT YHTEKBINTAMAAN!
Työväen y^pairtiiB tapahtuu
vain sen itsen s ä kautta!
Vain järjestjmeenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
NTTJI^ 1925 Federated • Pressin jäsen. IX Yiiosik.^VoL IX
j^pjj^oo. — Jälleen on otettu uusi
yritys maailman unioiden yhten&i-gyyden
aikaansaamiseksi Englannin
ja Neuvostoliiton unioiden edusta­jien
antaessa yhteisen manifestin,
jossa selitetään, että kansainvälinen
ammattiunioiden yhteisrintama on
ehdottoman välttämätön nyt, kun
Dawes-suunnitelma ja muiit kapita­listien
aikeet uhkaavat koko maail­man
työläisiä. • ^
Manifestin on julais^ut, yhteinen
ncuvottelukomitea. jonkai Englannin
ammattiunioiden kongressi j a yleis-venäläinen
unioiden neuvosto, muo­dostivat
viime huhtikuussa edistä­mään
yhteisrintaman luomiste. Tä­mä
elin kokoontui Lontoossa vHme
torstaina j a Neuvostoliiton'unioiden
edustajien joukossa oli Tomski, jol­la
oli vaikuttava asema Englannin
umoiden kongressissa, mikä äsket­täin
pidettiin Scarboroiighissa ja
F. Bramley Englannin . unioiden
yleisneuvoston sihteeri esiintyi myös
täikeänä henkilönä. ,
Tässä kokouksessa laadittiii[' ma­nifesti,
joka juuri Liverpoolissa p i ­dettävän
Työväenpuolueen kongres­sin
edellä antaa paljon miettimisen
aihetta. Manifestissa sanotaan:
"Teollinen j a taloudellinen tilan-
, ne, iDawesin suunnitelman vaikutuk­sesta
on useissa maissa muuttunut
huonommaksi vuodeA alusta lähtien.
Työttömyys on maailmanlaajtiinen
vaikutuksiltaan j a on jatkuvasti l i ­sääntymässä.
Työnantajaluökän
hyöltkäykset työläisten työpäivää ja
palkkoja vastaan käyvät yhä täs­mällisemmiksi'
ja harkituimmiksi.,
^ '%innan taloudellisen taantumuk'
£en kanssa o.n poltittinieh tilanne
. muuttunut yhä, taa^tumukseiiisem-maksi
ja> vastakkaisenmak9i:At^v^
~ eniuokan eduille. Europan eri dsis^
sa kapitalistien , taiänttimukselliset
ryhmät, saavat yhä enemmän valtaa
ja johtoa valtion politiikassa j a äo-dan
vaara tulee yhä lähemmäksi ja
lähemmäksi^ •
"Englantilais-venäläineii^ konfe­renssi
teki selkoa tilanteesta seu­raavin
sanoin:. ,,'Nyt jo näyttää sil­tä,
että uusi 3öta, hirvittävämpi ja
kauheampi kuin tähänastiset sodat,
on valmistelun alaisena.'
"I^mä 1 sanat pitäyät edelleenkin
paikkansa. Marokossa, Syyriassa ja
Kiinassa tekee spdanjylihä oikeute-tu{
t3i tämän varotuksen.
"Sotaa käydään riffejä vastean
Marokossa ja arabialaisia vastaan
Syyriassa samaan aikaan, kun K i i ­nassa
työläiset j a talonpojat kapi­noivat
riistoa^ j a sortoa vastaan ^ ja
saavat tuntea aseellista väkivaltaa.
selvittää maailman kai-
• kille työläisille kapitalististen valtio­miesten
vilpillisyyden; ; pjiTbuessaan
kopeasti rauhasta. Turvallisuusso­pimus
velvoittaa Saksan käyttämään
pakkokeinoja niitä valtoja vastakn,
jotka eivät, liity Kaiisainliittgon. t ä ­män
tarkotiiksena on 'liittää- Saksa
fNenvosto-Vehajää- vastäatf suunnat­taan
sotilasliittoon. Tämä muuttai­si
Saksan alituiseksi; vaaraksi Neu-vosto-
Vetiäjälle jä , samaa^ aikaian
loisi Saksasta strateegisen peVustan
kaikille suunniteHuaie ÄyÖKkäylcsine
Neuvostoliittoa vastean;- •
"Kaikkikäsittävän ylelsmaailmalll-ammattiunion
penisteminen on
tfmän takia tullut terpeällbsehimak-
«i kuin koskaan enneih- Yleismaail­mallinen
ja aktiivinen myötätunto;
|5ikä oh herännyt englaintilais-venä-läisen
yhteisen neuvdttelukomitean
perustamisesta kaikissa maissa on
^^^tymätön todist-uy - ehglantilais-venäläisen
konfer^ssin ottaman
«nrian oikeudellisuudesta, hyvSksy-
«ssään käytännöUisiä esityksiä,.;ja
«ansallisen ja , kansainvälisen . am*
mattinnioyhtenäisyyden menestymi-
BBStä,
"Yhteinen neuvottelnkomitea, yli
11.000,000 englantUaisen ja venäläi-työläisen
ilmaiseman palavan
'^un kannustemana. vetoaa joka
2 ^ työläisiin j a niiden järjestöi-yyia.
johtejiin saadakseen ne liit­tymään
Englannin j a Venäjän' am-
^ttinnioliildjeen «steet 3a"'vaikeu-
«5*» joita on kansalfisen j a kansaiii-,
»alisen tyoväenlnokan: , y h t e n a i ^ -
«JöJ tiellä jä auttaakseen. :iäitä;lao-
?aan kaikkikäsittävän maailinanlaa-
Jiasen ammattiunioiden liitoiu''
The Workerin kirjeen^
vaihtajain neuvot­telukokous
PuolueAnme neljännen konvent-sionin
aikana kutsui "TJTorkerin" tei-mittaja
toveri Maurice Spector
kaikki asiaan innostuneet edustejat
neuvottelemaan siitä, mitä voidaan
tehdä "Workerin" laadun parante-miseksi
joukkojen lehtenä.
Tässä neuvottelukokouksessa,, jos­sa
oli edustettuna melkein jokainen
palkallinen järjestö maassamme, so­vittiin
yksimielisesti - joistekin vis­seistä
toimenpiteistä "The Wor-k(
Brin" kirjeenvaihtajäin toiminnan
säattemiseksi säännöUisemmäksi ja
äänienkannattajamme muodostami­seksi
sellaiseksi, että se joutuisam^
min* kuvastaisi työväenluokan tois­teluja
ja päivänkysymyksiä.
' Ensiksikin sovittiin siitä, että tu­lee
kehittää työläiskirjeenvaihtajia,
jotka Mrjottaisivat havainnoistaan
suoraan työpaikoilta. Mutta siihen
mennessä, kun nämä uudet kirjeen­vaihtajat
saadaan toimimaat, on
välttämätöntä, että kaupunkikomitfe-at
ryhtyvät Ijoimenpiteisiin viipy­mättömän
j a säännöllisen yhteyden
luomiseksi '!Work6rin" kanssa.
Jokaisen kaupunkikomitean, tai'
osaston missä kaupunkikomiteaa ei
ole, on asetettava yksi tai useampia
kirjeenvaihtajia, jotka lähettävät
tietoja lehden toimitukseen vähin­tään
kerran viikossa. Jos mitään
kirjottemista ei ole, niin tyhjä pa-perilon
sijtä todistuksenJU ^ Asetet­tujen
kifJlenvaih^öinH-^ee olla
yastuuvelvbli|sia''"sille puolue-elimel­le,
joka heidät on valinnut, siten et­tä
heidäri, tfulee säännöllisesti ja
tarkasti selostaa toimintansa asian­omaiselle
puolue-el|meUe.^^^^ , ,
^ j e e k s i .^rjeeiivai^ määri­teltiin
seuraavat/, aiheet, joista he
voivat kirjbttaa:Vv
1. , (Puoluetoiminnasta, pupluieryh-
'mäin j a osastojen kokoukset, katu-kokoukset
ja joukkokokoukset.
2. Uutisia ammattiyhdistystoi­minnasta,
selostuksia ainmattiyhdis-tysten
ia niidfen keskusneuvostöjen
kokouksista, työttömäin yhdistyksis­tä
j.n.e. .
3. fTyöoloista, palkkariidoista, l a -
koista, työnantajain vainotoimenpi-teistä,
työn Mihdyttämisestä, B. and
O. järjestelmästä (työnantajaiij uni-ot),
työttömyydestä j.n.e. •
4. Maanviijelysseutujen. ujutisia.
6*. Paikaljisteh; ^1 kapitalistis^^^
laitoksien lyöläisiä koskevista toi­menpiteistä.
' •
Kaupunkikomiteaiiij • ; puölueryh-
5iäin ja osastojen kautta maan on
huolehdittava siitä, että tämän kbn
fertenssin päätökset pannaan käytän­töön.
;
Saklatvala ilmottanut
saapuvansa Yhdys­valtoihin
New York. — Shapurji Saklatva­la,
brittiläisen parlamentin kommu­nistinen
jäsen, jolta yhdysvaltain
yaltiöyirasto kielsi oikeuden astua
maihin A-jnerikaan, ottaakseen osaa
parlamenttien väliseen neuvotte­luun,
on lähettänyt kaapelisarioman
Civil Libferties unioUe. Tässä : sa­nomassa'hän
ilmottaa täyttävänsä
lakimiesten kehotuksen ja ottavan­sa
huomioon yleisen mielipiteen,
joka merkitset, että laki, jolla hä­nen
tänne tulonsa ehkäistiin, pan­naan'^
koetukselle.
., A - — , • •
7
Persiassa hälkäkapinat
jatkuvat
• Teheran. — Nälkämellakat ovat
jokäpäiväirfä ilmiöitä Teheranissa ja
munallakin Persiassa. Teheranissa
raivostuneet j a nälkäiset väkijoukot
ovat hyökkäilleet parlamenttitaloon.
Ratsupoliisit ovat ampuneet yhteis­laukauksia
väkijouldcoon ja tappa­neet
j a haavottaneet useita. Mie-lertosottejat
ovat marssineet pitkin
katuja poliisien murhaamien tove­riensa
kanssa, siten lisätäkseen mie-lenosotuksen
vaikutusta j a kaameut­ta^
Useita mellakoitsijoita on v a i -
gittu. Poliisi pelkää, että raivostu­nut
väestö hyökkää sen kimppuun.
Nalkathen väestö on ryhtynyt vaa-
• timaan, että Nenvostoliitpsta on p i ­kaisesti
tuotava viljaa maahan.
Tämä I^temme erikoinen kommu­nistisen
sanomalehdistön kansainvä­lisen
paivan numero on taiiiotetta
saattamaan jokaiseen tyotatekeyän
miehen ja naisen kotiin sanoman
tyoTaenraolun itsenäisen sanomaleh­distön
kehittämisen tärkeydestä ja
välttämättömyydestä.
LUOKKATAISTELU
Taistelussaan paremmista elin-mahdoUisnuksista
ovat työläiset pa­kotetut
järjestäytymään ammattiyh-distyksiinsiu
He eivät voi luottaa
«yonantajain jalomielisyyteen. Työ­läiset
tieta^t, etta kapitälistilnok-kaa
-—huolimatta sen eriävistä ns-kontunnustuksista,
"isanmaallisuu-jesta",
"yleisön palvelemisesta" ja
kaikista muista korupnheista — oh-jAa
ainoastaan heidän himonsa voit­toon,
voittoon, joka saadaan työ­läisten
riistämisestä. Työläisten on
huomattava, että työnantajain yhdis*
ammattiyhdistysten tulee puolustaa
vat omistavan luokan etuja ja etta
ammatiyhdistysten tulee puolustaa
työläisten etuja. Mitään yhteistoi­mintaa
näiden kahden luokan kesken
ei voi olla olemassa, ellei työväen­luokan
etuharrastuksia ole myyty.
SANOMALEHDISTÖ TAISTELU-ASEENA
Samoin on laita politiikkaan ja
kansanvalistustyöhön nähden. Sa­moin
myo,s sanomalehdistöön näh­den.
Kapitalistinen sanomalehdistö
ei voi missään tapauksessa edustaa
keitkkien luokkien etuja ja hyvin­vointia,
ken paremmin kuiit työnan­tajain
yhdistykset j a bauppakiuneTit
voisivat edustaa? työläisten ' parasta»
TatS n^^kya . :oie ;^^o^^ass^ ' mii^st
"vapaata ja riippumatonta ^sanoma­lehdistöä."^
On olemassa vain luok*
kalehdistÖB, ja jokainen, joka väit­tää
toisin, on joko narri tai ulko­kullattu.
, Kepitalistilefadistoä pitä-
' ^ t yllä rikkaat miehet koko kapi-talistilnokan
yhteiseksi hyväkii.
KAPITALISTINEN LEHDISTÖ ON
^ MYRKKYÄ '
Silloin talloin esiintyvistä,'^mität­tömistä
mielipide-eroavaisuuksista
huolimatta, ovat r kaikki ' kapitalismi-.
set Ikhdet yksimielisiä puolustaes­saan
nykyistä valtiollista ja yhteis­kunnallista
'järjestystä — kapitalis­tista
jclrjestelmää. Ne liittyvät kaik-ki
yhteiseen rintamaan vastustaak­seen
. jokaista työläisten pyrkimystä
vapautua taloudellisesta < orjuudesta.
Kapitalistiset päivälehdet -avustavat
laldcojen murtamisessay' ne latelevat
valheita työväenliikkeestä, kylvävät
vihaa kansojen kesken ja auttavat
imperialistisien sotien"^ s^nyttami-sessa.
Ne myil^rtä&ivät -ttyyööllääiiss ten
mielet valheellisiUa: ibutisillaan., Se
On toden totta ^''opi^mia. kansalle."
Vapautuakseeol'. ki^talistisea jär­jestelmän
ikeestä* V tOlee työväenluo­kan
heittää oa^tQvalle . l u o j ia
haaste Itaikicsa;-asioissa ; siiumalla
päättäväisyyddlä^' 'tniUa,. ensimiiset
ammattiyhdistyksot luotiin, j a luo­da
työläisten osm .sanomalehdistö.
Ja se voidaan tehdä,
SANOMALEHDISTÖ JA ELIN­KYSYMYKSET
VAALI-T
A l S T E L t S SA
Tässä maassa" ÖB j huutava puute
ja kurjuus. Kapitalistipuolneet täyt­tävät
ilman tekopyhällä melulla suo-jelustuUeista
j a ^ itclnitatista, väittäen
niitä mitä tärkeicamiksi,kysymyksik­si
tässä . taistelussa.; Jokainen tyo-lainen
tuntee sisiminässä sydämes-
•ääp kysjrmyksen' tyjSläisten leivästä
ja toimeentulon '^i^nndesta ja et­tä
kapitalistipnolue^t eivät : takaa
niistä , kumpaakafin.j Työläiset tie­tävät,
että postityoiläisteif palkkoija
on alefinettu j a öniehet/ ov&t tulleet
petetyiksi, <; että lEnnen kaiyos^o-läisten
{itikkoja- , o^ idennettu ja
miehet näkevät nälkää,>että sotayn-keä
ön läli^tetty Nova Seotian
vostyolaistcjn. nujertamiseksii '^ttä
tuhannei työlSlsiuu8|st. eri ttibllisuus-aloilla
sallivat mitä, surkeinta palk­kaa,
että satatnliajtta työllistä; pii
työttömänä; viime Aalyenaj j ja \ että
työläisten *lapset, s lavät pnutteelli-'
.sen kasvatuksen,jfi ovat riittän^Uo-mästi';
ravitut. . ;•'.-;"•'".••'.!•";;.
Paijastaidäteen <:i n a n suarbam^i*
sen j a sääUälättS^än riistbkolieis-
;toi},' riaka:;.^a^^;j!^^M''Js^ "^raa-kalle,
työläiset tarritsevat mitg. k i -
peäramin"VaiMiuden", "The Work«-
rin'> jä-muiden puplueennno.-Jahtien
kaltaisia sanomalehtiä, lehtiä. Joilla
on ohjelma' työläisten vapauttami­seksi
j4-heidän jehtamis^eeB- jo-kr.
päivaisissS! taisteluissa.
L E H T E M M E TÄYTYY TULLA
JOUKKOJEN ÄÄNENI
KANNATTAJIKSI
Kommunistipuolueeseen kuuluvat
työläiset eivät voi olla tyytyväisiä
saavutettuihin tuloksiin. Meidän tu­lee
tehdä lehdistfimteo johtavia ää­nenkannattajia,
ei ; osalle Canadan
työväenluokkaa,«vaan työväenluokan
sutlrelle: enemmistölle. - Lehtiömme
pitää tnlla joukkojen äänenkannat­tajaksi.
Niiden täytyy tulla meidän
luokkamme tuhansien 'miesten ja
naisten käsiin ja luoteihin. . l^iiden
ohjelman ja johdon tulee ulottua.
Iq^meniin tuhansiin; järjestyneisiin
työläisiin, jotta luokkatietoiset työ­läiset
voivaX määrätä heidän Iuok<
kans^ kohtaloista.
LEHTIEMME KEHITTÄMINEN
Kuinka sitä voidaan edistää? Leh­temme
tulevat ja tietysti haluavat
tulla jatkuvasti kehittymään. Ne
pyrkivät entistään läheisemmin ja
uskollisemmin kuvastamaan työläis-ten
kokemuksia j a taistelujii. Ne
tulevat kehittään työläiskirjeen.
vaihtajia. Ne tulevat käyttämään
kaikin tavoin ^hyväkseen työpaikka­ryhmien
kokemuksia saattaakseen
lehdet mitä läheisimpään yhteyteen
työläisten elämän kanssa. Toisaalta
tulee Kommunistipuolueen jäsenien
käsittää, että lehtomme ovat par­haimpia
aatteen levittäjiä j a järjes­täjiä
piiolueessa ja käyttää niitä
sellaisina. Jäsenistön tulee ponnis­tella
ja osottaa uskollisuuttaan val­lankumouksellisen
liikkeen yhdolle
tärkeimmistä tekijöistä — vallanku­moukselliselle
sanomaJehdistölle.
JÄSENISTÖN TEHTÄVÄ
Jäsenistön toimesta myydään
Suurhritanniassa kautta maan kom­munistista
lehteä "Workers' Week.
l y " 50,000—60,000 kiippaleeseen,
sillä^ijhapitalistiset sanomalehtien ja-kelvilBikkeet
ovat Ideltäytyneet levit­tämästä
sitä. Ottaen lukuun kaikU
eroavaisuudet tilanteeseen ja olo-suhtbisiin
nähden Suurhritanniah ja
Canbdan työväenliikkeissä, on mah­dollista
kaksinkertaistnttaa ja koi:
minlsertaistuttaa lehtierame nykyi-nen
leviini, kun meidän jäsenemme
vaan tekevät voimakkaan yrityksen.
LEHTIEMME LEVITTÄMINEN
ryntäyksiä — i - " kbten B y l ^ l n e » i r y i j i'
täyksbmmekln -o-' tulfee järjestää Ja
siten' luoda lehdille uutta pohjaa ja
voittaa ' niideitt' - työläiste^ huomio,
jotka eivät vielä, öle kuulleet lehdis-tämiBie.
j .Kbikki tilaisuudet tulee
käyttää säattaaksemme' puolueemme
lehdet työväenluokan huomion koh
teeksi.. •
Naiset, yhtähyvin kuin miestyo-
Iäisetkin pitää saada inpostumaan
lehtiimme./ Vain siinä tapauksessa,
että: lehtemme tunkeutuvat kymme­nien
- tuhansien canadalaitften työ­läisten
koteihin ja että niistä puhu­taan
konventsioneissa ja kongres*
seissa, voimme sanoa, että puolu­eemme,
on joukkojen puolue. Sa­nomalehdistömme
tekeminen työläi­sille
välttämättömäksi tarpeeksi on
yksi.; bolshevismin: huomattavimpia
piirteitä.- Me ole kelvollinen
bolshevistinen .puolue, ennenkuin
olemme täyttäneet velvollisciutemme
lehtiimme nähden. l
Itävalta haluaa lähet­tää
50,000 'siirto­laista
Wieni'. — Itäviilan työdeparte-mentti
toivoo edelleen saavansa en­si
kbyännä lähettää Amerikaan 50,-
000 työtöntä, saadakseen lievenne­tyksi
maassa vallitsevaa.työttömyys­tilannetta.
Chemnitzin kirjaltajat
vaativat kiinteätä liit­toa
venäläisten
kanssa •
Elokuun lopussa pitämässään ko-kdtiksessa,.
jossa Venäjällä vierail­leen
Saksan ammatillisen valtuus­kunnan
, jäsen, aosialidemokraatti
Neef sek)sti maltillisesti, mutta to^
tuuden mukaisesti matkallaan teke­miään
havaintoja neuvostomaasta,
hyväksyi Chemnitzin kirjaltajain
kartelli seuraavasls^töisen päätös­lauselman:
Chemnitzin graafiUineh työväestö
toteaa^ kuultuaan ammattitoveri
Neefin esityksen, että työväestöllä
on I^euvosto-Venäjällä valtiovalta
lujasti ja horjumattomastt käes­sään,
ja että täiä valtaa käytetään
kaikkien työläisten j a työtätekeväin
Pehmeän hiilen tuotan­to
lisääntynyt Yh­dy
svaUpissa
Washington, D. C. — Syyskuun
19 päivään päättyneen viikon aika­na
kohosi pehmeänhiilen tuotanto-ihäärä
yhä, ilmottaa kansallisen h i i -
lituotantoyhdistyksen toimisto. —
Mainittuna aikana tuotettiin hiiltä
11,000,000 toimia. Tämä on mil­joona
tonnia enemmän, kuin edel­lisen
viikon aikana. ,
talonpoikain hyväksi.
Kun tämä tosiasia.on sosialidemo­kraattisten
työlmsten neävostcM^tk-liittoon
tekemän matkan kautta vas­taan
väittamättömästi todistettu, var
roittaa graa^llinen työväestö Jokais­ta,
joka edelleen harjoittaa Idlhoi»
tus- j a yalhekamppailua työläisten
j a talonpoikain valtiota vastaan..
Kokoontuneet graafilUsen sian
työläiset, naiset ja miehet/tervehti­vät
vapautunutta Venäjän, proleta­riaattia
ja kiittävät, heitä siitä to­verillisesta
vieraanvaraisuudesta, jo­ta
on osoitettu Saksan työväenyal-tuuskunnalle.
Kokoontuneet eivät saata olla huo­mauttamatta
siitä, että Venäjän
proletariaatilla on i käsissään mitä
suurimimat mahtikeinot tukeakseen
muiden maiden sorrettuja työläi­siä.
Saksan proletariaatin on sen
vuoksi vaadittava mitä kiinteintä
liittoa Venäjän työläisten kanssa
varsinkin ammatillisella ^ l a , jot­ta
^mitä pikemmin toteutettaisiin
keskihäjinen teisteiiiyhteyB*;
Graaimiset työläiset vaativat tä^
män talda»^ että ammattijärjestön
kongressi, lähettää y^
Venäiälle neuvotteluja" varten. mb-lempaiA
.ammattijärjestöjen yhteis­toiminnasta.
Räjähdys surmannut
kolme kaivosmiestä
Herrinissa, IIL
Herrin, 111. Consolidated hiilf-
^tiön seitse^männellä kaivannolla ta-,
pahtui ankara kaasuräjähdys lauan­taina,
surmaten kolme työläistä ja
jättäen neljännen hiilenkaivdjan
kamppailemaan elämästä j a kuoJe-masta
saamiensa palohaavojen joh­dosta.
Kuolleiden miesten ruumiit
saatiin kaivetuksi tuhoutuneesta
käytävästä myöhään sunnuntaih
vastaisena yönä useita tunteja rä­jähdyksen
jälkeen.
Mustalaisten aseniaan
kiinnitetty huomiota
Moskova. -— Kansankomisaaribn
pohdittavana on ollut mustalaisten
asema neuvostoliiton alueilla. Suun­nitellaan
lakia, joka kieltää musta­laisten
kulkemisen 'paikarta /toiseen
j a heidät yritöiääh asuttaa yakitui-sillle
papille niinkuin muutkin
asukkaat. Maanviljelyskomisaärin
raportti osötti, että Venäjän alueil­l
a ennen vallankumou^ o l i 60,000
mustalaista, mutta se^ jälkeen kun
Sessarabia liitettiin Rumaniaan; vä­hentyi
mustalaisten luicumäärä 40,-
OOOrteen.
Ennen vallankumousta ei musta­laisille
annettu maata, joten heidän
oli mahd6ton asettua asumaan mui­den
asukkaiden tavoin ja ryhtyä
jnaanviljelykseen.
Mutta kuft neuvostoinaan: lait
Ammattiunioiden valls-ttisliiton
konferenssin
työjärjestys
Chicago. Ammattiunioiden va-listusliitto
. on lähettänyt asianmu­kaisille
orgaaneille kokouskutsun,
jossa ilmenee^. e^tä konferenssi, jo­ka
järjestyksessä on kolmag, pide­tään
Chicagossa lokakuun 14 j a 15
päivä. Edustuspohja on järjestetty
sellaiseksi, että jokainen toimiva
liiton osasto Yhdysvalloissa j a Cana-dassa
on oikeutettu lähettämään 2
edustajaa.
Nämä edustajat on valittava ryh­män
yleisessä kokouksessa, missä
sellainen on toiminnassa. Sellaises­sa
nimittäin missä on useampia ryh­miä.
Jokainen yleinen ryhmä, on
oikeutettu lähettämään vähintäin
kuusi eduiHajaa, siihen laskettuna
nekin, joita on valittu joltakin eri­koiselta
teollisuusalalta;
Konferenssin työjärjestys on seu­raava:
1; Poliittinen ja taloudellinen t i ­lanne.
2. Sihteerin raportti. 3.
Kansallisen teoiUsuuskomitean ra­portti.
4. Järjestymättömien jär­jestäminen.
'5. Liittoutuminen. 6.
Laborpuolue. 7. Luokkasovintoliik-keet.
8. Komppanioiden uniot. 9.
Työmaakoiniteat. 10. Taistelu i i n -
perialismia vaataan. 11. Työttö­myys.;
; 12. Neekerityöläiset. 18.
Nuoret ja naistyöläispt. 14. Itse-häiset.
upipt. , 15. Gi^nadan työvä;-
enliikke^»^ (pfeo^^^^ 16. Maail^
man inmmattiuAiqideii liittyminen.
17. ValiBtusliitdn järjestömuötb;
18. Valistuslilton rahastaminen. 19.
Liiton lehdistö. 20.' Kansalliskomi­tean
valinta.
/ Amerikan työyäenlUke pn syvälU"
beri"^ kriisin^ läpi kä^Tnössäi;; --taantu­mukselliset
johtajat osattavat • i äM
hetkellä parhaiten, että' he ovat kyJ-kenemättömiä
kohtaamaan nykyistä
vaikeata tilannetta. Tämänlaisen
johdon alaisena liniot joko murs­kaantuvat
tai painuvat kokonaan
lupkkarauhan kannalle. Vasemman
siiven velvollisuudeksi lankeaa työ­läisten
järjestämisen johtaminen
luomalla pohja järjestymättömien
järjestämiselle. Täyttäessään/tätä
tehtävää on vasen siipi, numero-määrältään
heikko ja kaikkien hyök­käyksien
kohteena ollen, vaikeiden
probleemien edessä.
Voidakseen kunnolleen töyttää vel­vollisuutensa
on tämänlainen konfe­renssi
välttämätön. ' Siinä voivat
edistysmieliset j a vallankumoukselli­set
unionistit luoda yhtenäisen poh
jan työskentelylleen, ollessaan voi'
mistuttamassa j a laajentamassa va­semman
siiven liikettä. Tämän täh­den
on jokaisen ryhmän pidettävä
huoli siltä, että edustajia tulee lä­hetetyksi
kfi-nanteen Vallstusliiton
konferenssiin. Tämä konferenssi on
tehtävä suurimmaksi ja tärkeimmäk­si
koko liiton historiassa.
• ••:) :. • Ammattiunioiden vallstusliiton
kansalliskomitea,
William Foster, sihteeri.
Glace Bay; N , S. — Sydneyssä
pidetyssä Canadan Työväenpuolu­een
nimityskonventsionissa päätettiin
J . B. MacLachlan, Glace Baysta,
nimittää Työväenpuolueen ehdok­kaaksi
liittoparlamenttiin Glace
Bayn eteläisestä vaalipiiristä.
Konventaionissa oli kaikkiaan
noin kuusikymmentäviisi edustajaa,
joitten suuren enemmistön kanna­tuksen
toveri MacLachlan sai. Eh­dokkaaksi
ehdotettiin mySs D. W.
Morrisonia, F. Way*a ja Joseph
Steelea, jotka jokainen ovat ol­leet
työväei\edustajina Nova Sco-tian
maakunnan lainlaatijakunnas-
Sa. • •:: •
Kuten muistettance, tuomittiin
tov. McLachlan kahdeksi vuodeksi
Borchesterin kuritushuonevankilaan
iNova Scotian hiilenkaivajain j a te-rästyöläisten
lakon . johtamisesta
1923 kesällä, jolloin hän oli H i i -
lenkafvajain järjestön ;26:nnen piirin
sihteerinä. Canadan järjestyneen
työväestön painostuksen vuoksi va­pautettiin
hänet muutaman kuukau­den
kuluttua, joten hän ei joutunut
palvelemaan koko tuota kahden vuo­den
rangaistusaikaa, >Hän on j o h - '
tanut Nova Scotian kaivostyöläisiä
useissa muissa taisteluissa, ja, k u ­ten
edellä olevasta selviää, nauttii
yhä heidän, samaten kuin koko C&^^
nadan järjestyneen työväestön kes­kuudessa
suurta suosiota. Hänen­laistensa
miesten johdolla sopii C a ­nadan
työväestön käydä vaalitaiste­luun.
;
Port Arthurista ilmotetoan, että
tov. E . A . Smith on siellä nimitetty
Työväenpuolueen ehdpkkaaksi tule­via
lUttPparlamenttivaaleja varten,
j a aikaisemmin olemme jo kertoneet
tpv, Barthoiomew'n nimittämisestä
Wlnnipegis3ä. , .
Marsalkka Lymt&y
eronnut
Intiassa suuri puuyOla-työläisten
Jakkb
Bombay. —-Puuvillatyöläisten lak­ko,
mikä alkoi syysk. 15 p., on laa­jentunut
nopeasti j a lakossa on jo
135,000 työläistä..
Intiassa, tuossa Englannin liha­vimmassa
rlistomaassa, ovat viinie
aikoina lakot alkaneet käydä/hyvin
yleisiksi. Tämä osottaa ei äinpa.ii-taan
'Intian kansallisen tyytymätt^
myyden, vaan suoranaisesti työväes­tön
kapindimisen lisääntyvän.
edellyttävät, että jokaisen kansalai­sen
tulee tehdä hyödyllistä työtä,
suunnitellaan mustalaisten vakituis­ta
asuttamista kaakkoisosaan Venä­jälle.
Uuden' lain mukaan täytyy
kaikkien mustalaisten ottaa itselleen
vakituinen asuinpaikka, kaupungissa
tahi maaseudulla. Elleivät musta­laiset
suostu tähän ja määräystä
noudateta, karkotetaan koko heimo-väestö
maan kaukaisempiin odin,
joissa heille annetaan varma asuma-alue.
, Mutta jos mustalaiset tyyty­vät
hallituksen tarjouksiin, niin heil­le
annetaan samat edut kuin muille­kin
talonpojille; joita hallitus avus­taa
kaikin mahdollisin keinoin.
Pariisi. — Morsalkka • Lyantejr»
joka on- toiminut kenraalina {Rans­kan
Marokossal on lähettänyt Rans­kan
hallitukselle erohakemuksen,
jonka sanotaan tulevan , hyväksy-.
tyksi. . ^ •
Lyantey kirjottaa, että', "tilanne
Marpkossa on saatu palautettua sa­maksi,
mikä se oH viime huhtikuul­l
a " ja arvelee, että hän voi i tyyfy- r
väisenä ottaa sen levon, johoti hän
korkean ikänsä perusteella on, o i - '
keutettu. Hän on 71-vuotia8, ,
• ,T e • • : . r .. - •:•
Espanjan täkäläinen lähetystS on
virallisesti kieltänyt niiden tietojen
todenperäisyyden, joissa kerrottiin,
että espanjalaiset joukot ovat, val­lanneet
Ajdirin, rif f ien johtajan
Abdel Krimin päämajakaupungin.
Marokon rannikolla vallinneet
myrskj^t ovat halvanneet laivaston '
kaiken toinllnnan ja. Melillan sata­ma
on sulettu.
Fezista, Hanskan Marokosta, saa­puneissa
tiedoissa kerrotaan, «ttä
ranlcat sateet ovat saattaneet mppt-tprivaunujen
kulkemisen mahdotto­maksi,
katkaisseet sähkö- j a puhe­linyhteyden.
Fezin j a rintaman itäi­sellä
osalla olevan Tazan välillä ja
ehkäisseet ranskalaisten joukkojen
toiminnan kokonaan, jotavastoin r i f -
fit ovat tehneet rajuja hyökkäyl^iä
ranskalaisia vastaan Kelel Lotinissa
E l Bibanessa.
Kansainliiton neuvos­ton
kokous päättynyt
Geneve. — "Kansainliiton" kuu­des
yleinen kokous loppui lauantäi-iltana,
yleisen kiihkon vallitessa siir
tä ^ s t ä j , että liiton neuvoston e i -
pysyväisiksi jäseniksi valittiin .'s^mat
maat kuin viime vuonhakin, yastoin
tapaa. Sen jälkeen, kun salaisessa
äänestyksessä oli edelleen valittu ^
•Belgia, Brazilia, "Espanja, . ^notsif
Tshekkoslovakia j a Uruguay ei-jiysy-viksl
liitos neuvoston jäseniksi'tai
oikeammin, että. nito maat ovat oi­keutettuja
valitsemaan vuodeksi .jä­senen
liiton neuvostoon,- Venezuelan •
edustaja Lumeta vaati' puheoikeat.: \
ta Ja esitti, että «nsi vnodestar ^läh­tien
on ei-pysyvät jäsenet vulittsva
vitiorotietä, mUcä t u l i hjrvaksylTksi.
Elinan edustoja myöskään e i . oUut^
tyytyväinen, että Kilha ei tullut
edustetuksi neuvostossa, mistä- se
menetti edustuksensa r . '1^23,
4
I
I
1,
I
4*"
I
J