Vapaus, October 11, 1928

              fKaikkleii maiden proletaarit,
liittykää yhteenP ~. Marx A Järjestymättömin j ä r j e ^^
nen on tärkein tehtävämme
No. 222 —1928 Federated Pressin jäsen Xorstaina, lokakunn 11 pzriär-Thnr., Oct> i l Member The Federated Preaa
talokeinottelun
tuios Pri^ssä
K Y a M E N i a TYCLMSIÄ JÄÄNYT U B A K O I T S U A I N V A L M I S T A M A AN
S U R M A N L O U K K U U N P C O L f V A L f l n i N T A L O N LUHISTUESSA —
K A M A L A TAPAUS S A A T T A N U T VÄESTÖN K U H -
K O N VALTAAN
Mielenosoituksia, poliisimellakoita ja
vangitsemisia
Porvarisnaiitön syyttää
hallitas?iraiM)inaisia
Sanoo Täkijai»nakapitalistten kyicene-van
lahjomaan haUitoksen. ja.,
taomarit
PR AG, Tshekkoslovakia, lokak. 10.
— Rakenteilla olevan kahdeksanker-roksisen
liiketalon luhistuminen kau­pungin
keskuksessa eilen muodostin
työläisille kamalaksi sunnanloukuksi.
Yhteensä toistasataa työläistä tiau-tautui
putoavien betonin kappaleiden,
tiilien, kivien ja teräsklskojen se­kaan,
työläisten suurimman osan saa­dessa
surmansa. Tähän mennessä on
raunioista kaivettu 28 ruumista ja
36 :n työläisen tiedetään enemmän
tai vähemmän Joukkautuneen. Lopul­lista
uhrien lukumäärää ei tiedetä,
sillä pelastustyössä työskentelevät o-vat
kuulleet S3?vältä raunioista kopu­tusta,
mikä merkitsee sitä, että jotkut
työläisistä ovat säilyneet hengissä, jois­sakin
kellarikerroksen sopukoissa.
Kysymys on vain, ehtivätkö pelastajat
kaivautiunaan heidän luokse ennen
kun uhrit kuolevat ilman puuttee­seen
-tahi mahdollisiin haavoihinsa?
Onnettcmnns tuli äkkiä liikenteen
vilkkaimmillaan ollessa
Katuliikenne rakennusta ympäröivillä
kaduilla oli vilkkaimmillaan, kim ra­kennus
äkkiä luhistui suureUa rys­keellä,
satojen tonnien painoisten k i -
vimöhkälelden ja rakisinnusrautojen
pudotessa alhaalla työskentelevien työ­läisten
j a kadullakulkijain päälle. Y m ­päristön
>väestö joutui terrorin valtaan.
Kaikki saatavana olevat hätäapuneu-vot,
sairaaiavaunut, palokunta ja po­liisijoukot
pantiin liikkeelle. Molem­pien
edustajakamarien sekä hallituk­sen
istimhot peruutettiin muka osan­oton
m e r l ö k s l i , . ;^
Putoavat 'seinät kasaantuivat kadul­le
sotkuiseksi massaksi. Kymmeniä
henkilöitä, Jotka olivat ohikulkevassa
raitiotievaunussa, vaikeasti loukkau-tui
esineiden pudotessa vaunun päälle.
iSamoin -loukkautui unelta jalankulki­joita.
Muuan nainerv joka työnsi las­ta
vaunuissa, kuoli lapsineen. :
OnnettomuDspaikka tarjosi kamalia
näkyjä
Kaupungin Insinöörien johdolla kai­voivat
pelastusjoukkueet tunnelin ta­lon
raunioihin viereisen rakennuksen
seinän läpi, löytäen kolmen työläisen
ruhjoutvmeet ruumiit. He kuulivat
myöskin avunhuutoja, mutta eivä s
päässeet hädässäolevien luo.
Paikalla nähtiin useita kauheita ta­pahtumia.
Niinpä muuan vaimo löysi
jätteiden seasta miehensä pään Ja
poliisin täytyi väkivallalla riistää se
hänen käsistä, ja saattaa houraile­van
naisen pois kauhuhpiEdkalta. Nel­jä
työläistä pelastettiin eräästä kel­larin
nurkasta. Yksi heistä oli muut­tunut
kauhusta raivohulluksi. Hen­gissä
arvellaan vielä olevan n. 7—8
raunioihin hautautimutta työläistä.
Kuumeisella kiireellä työskennellään
mahdollisesti hengissä olevien pelas­tamiseksi,.
Poliisi on muodostanut
ketjun paikan ympärille, estäen omai­sistaan
tietoja odottelevien epätoivois­ten
sukulaisten pääsemistä paikalle.
' Poliisipäällikkö, joka oli kiiruhta­massa
paikalle, joutui palokunnan
auton' alle, saaden surmansa. Raken­nuksen
aiädtehdin kerrotaan teh-'
neen itssmtu-han onnettomuuspaikalla.
Ohccttomnnden syynä urakoitsijain
T o i t o n h i m o — Maidenkin vihe-liälsesti
rakennettajen talo­jen
päätään lahistnvan
Hallituksen viranomaiset ovat olleet
pakoitetut tunnustamaan, että onnet­tomuuden
syynä oli huono sementti
sekä työssä vallinnut edesvastuuton
kiire ja vialliset rakennusmenetelmät.
Urakoitsija oli sitoutunut maksamaan
sakkoa "jokaiselta läivältä, minkä r a ­kennuksen
valmisttmilnen viipyisi y li
tanunikuun 1 päivän, ja hän oli a n ­tanut
määräyksen, että työn joutu­mista
o n mahdollisimman mukaan k i i ­rehdittävä.
"Lasketulle betonille on
tuskin aimettu riittävä kuivMnisaika.
enxien kun kuormitusta on lisätty.
Koko kaupungissa vallitsee suuri l e -
vott<miuus sen johdosta, että 2.000 uut­t
a taloa on äskettäin rakennettu, ja
arvellaan, etteivät nekään ole ttnrvsl-lisia.
Työläisten jonkkcomirha herättää väes­t
ö j ä simrta l^Odcoa. j a smittmniista
Kommunistieii jcibäön& k<&oOntui
tuhansia ^öläisiä mielenosoitukseen
\W2ankamcustoriIle. Äärimmäinen
kUhtymys vaEItsl väkijouk(»sa j a muo-dos^
Ji mielenosoitus hyöJiäykseksi k a ­pitalistisia
raksnnuskeinottelijolta. Ja
Laiskuus auttoi
taidsssä
MIES K Y K E N E E SUORITTAMAAN
LASKUTEHTÄVIÄ NOPEAMMIN
K U I N KONE
TORONTO, lokak. 11. — "TTäkiJuo-makapitalistit
tulevat niin rikkaiksi,
että kykenevät ostamaan hallituksen
viranomaiset, vieläpä hallituksen ko­konaisuudessaan",
saaoi ottawalainen
rouva Flora Haskett naisten kristllli-sen
raittiusliitonx maaktmtaneuvoston
täällä pidetyssä vuotuisessa kokouk­sessa
pitämässään puheessa. Edelleen
hän totesi, että poliisltuomarien pää­tökset
väkijuomaiikoksista vedotaan
teknillisten vehkeilyjen perusteella
korkeampien oikeusas^iden repostel­tavaksi.
Rakoilevat HooVerin paolesta
K u n mainittu naisten raittiusliitto
uskoo Hooverin edustahan Yhdysval­tain
presidenttivaaleissa kieltolain
puoltamista, niin ovat he päättäneet
rukoilla Hooverin nienestyksen puo­lesta.
TORONTO, lokak. 11. — Täällä on
vierailemassa professori Einsteinin op­pilas
S. I. Krieger, jonka sanotaan tul­leen
kolmasti karkotetuksi koulusta
laiskuuden takia. Kun hän pyrki
löytämään oikotien lai^utehtävlen sao-rittamlsessa.
niin onnistui hän kek­simään
järjestelmän minkä perus­teella
- voidaan yksinkertaistuttaa ja
nopeistuttaa milfei kaikkien laskuteh­tävien
suorittaminen. Hän väittää,
että kymmenvuotias lapsi saattaa hal­lita
hänen Järjestelmäänsä, jonka hän
haluaa muuttaa rahaksi miljoonasta
dollarlsTa.
Hän on osottanut taitoaan monella
tavalla. Täällä hän kertoi pyynnös­tä
luvun 18,446,744,073.709,551,616 sa­malla
luvulla ja ilmottl Jsahden m i ­nuutin
15 sekimnln kuluttua tulok­seksi
340,232,366,290,938.463,374,607,4^1.-
768.211,456.
New Yorkissa suoritetussa viralli­sessa
kokeessa oli Krieger osottautii-nut
seitsemän kertaa joutuisammaksi
kuin sähköllä toimiva laskukone. '
Mies tulee täällä antamaan näyttei­tä
todistukseksi taidostaan ja jär­jestelmästään.
Hän on jo täällä o l ­lessaan
ehtinsrt antamaan useita näs^-
teitä erinomaisesta taidostaan. Las­kutehtävien
suorittamisessa hän tus-:
kin käyttää paperia j a kynää. siUä l u ­kuisat
raikalsut hän tekee nUtä käyt­tämättä.
Elonkorjuutyöt läliene-vät
loppuaan
Noin 85 prosenttia viljasta on jo
saata *^ talteen
tiilee parlamentissa
päiväjärjestykseen
Työa eri Heenan antanut
asiasta vakauttavan
lupauksen
OTTAWA, lokak. 11. -r- Monta
vuotta kaikenlaatuisten hallituselinten
jä komiteoiden tutkittavana ollut k y ­symys
työttömyysvakuutuksesta tulee
työasialnministeri Peter Heenanin e i ­len
antaman vakuutuksen mukaan
Jälleen esiin parlamentin tulevalla i s ­tuntokaudella.
Viime talvena oli kysymys parlamen­tin
teolllsuussuhtelden komitean käsi­teltävänä,
mutta siitä ei ollut m i ­tään
myönteistä, tulosta, sillä kai­kissa
keskusteluissa on aina takerrut­tu
kiinni vakuutuksesta aiheutuviin
kustannuksiin.
Parlamentin odotetaan kokoontuvan
vasta tulevan tammikuun puolivälin
tienoilla. .
Kiiljettoja kuollut
ylib;e e
*WINNIPEG. lokak. 11. — Tänne
saapuneiden tiietojen mukaan ovat e-lonkorjuutyöt
piakkoin loppuun suo­ritetut.
Arvioiden mi&aan on noin
85 prosenttia viljasta jo puitu. Äl-bertassa
ovat ,puimatyöt eniten jäl­jessä,
sillä siellä on 75 prosenttia veh­nästä
ja muusta viljasta vielä pui­matta.
Viljat toivotaan yleensä saatavan
puiduksi tämän viikon kuluessa.'
kaikkialta ilmotetaan sadon olleen
varsin runsaan. Viljan laatukin or.
tänä vuonna keskimäärin paljon pa­rempaa
kuin viime vuorma.
TYdVÄEN VIHOLLISTEN
Y H T E I S R I N T A MA
Pikajuna ajanut rahtijnnan häntä;
päähän vaihteessa
WELIiAND JUNCTION. Ont.. lokak.
11. — Eilen aamulla ajoi Wabash rau­tatien
Chicagon plkajima Robbinsln
vaihteessa lähellä Wellandla C. N . R : n
rahti Junan jälkipään vaunujen päälle,
jolloin pikajunan veturi nousi pystyyn
Ja kaatui. Veturinkuljettaja John M c -
Gregor St. Thomasista surmaantul o n ­nettomuudessa
ja useita tavaravaunuja
murskaantui.
Rahtijima oli menossa vaihteeseen,
kun päinvastaiselta taholta tullut p i ­kajuna
ajoi vielä valtaradalla olleiden
tavaravaunujen päälle. Pikajunan kul­jettajan
arvellaan käsittäneen väärin
merkinannot. Matkustajat ja junien
miehistöt säilyivät muuten loukkaan­tumatta.
Englannin liberaalit kannattavat yh­teistoimintaa
työväenpaoloeen
herrojen kanssa
LONTOO, lokak. 9. — "Daily M a U "
tietää kertoa, että Lloyd George tulee
^ r j a n t a i n a alkavassa Uberaalien kong­ressissa
ilmaisemaan ne ehdot, joiden
nojalla liberaalit ovat vjOmiir ryhty­mään
yhteistoimintaan työväenpuo­lueen
kanssa. liberaafit ovat olleet
parlamentin pienimpänä ryhmänä, o l ­len
heillä tämän vuoden alussa 42
edustajaa, kun sitävastohx konservatii­veilla
on 411 ja työväenpuolueella
156. KOTnmunistisella työväellä on .yk­si
edustaja parlaimentlssa.
SOTA V A A T I N U T Y H D E N H E N G EN
LISÄÄ
PaperintekijäiD lakkoa
ruvetaan sovittamaaD
Ilmalaiva lähtenyt At-lannin
matkadle
" G R A F Z E P P E L I N " K U L J E T T AA
M U K A N A A N P A L J O N POSTIA
SEKÄ KYMMENIÄ M A T ­K
U S T A J I A
B E R L I N , lokak. U . — Sami Q-malaiva.
"Graf Zeppelin**, lähti
iänä, aamuna kello 8 FYiedrich-shafenista
matkalle New Yorkiin,
mokanaan postia ja kymmeniä
matkustajia. Snotolsten säiden v a l ­litessa
pääsenee. ilmalaiva perille
72:ssa toinissa. KeUo 1225 päi­vällä
oli ilmalaivan nähty lentä­vän
Lyonin kanpansin yli Rans­kassa.
Kauppakamarit vaatii
Timmins-Sudbury
tietä
North Bay, Ont., lokak. 10. —
EUen päättivät täällä koolla ole­vat
Ontarion kauppakamarien e-dustajat
vaatia inaakuntahaUitus-ta
ryhtymään toimenpiteisiin T i m -
mlnsin kanppakamturin «ehdvttaman
Sndbory — Timmins maantien r a ­kentamiseksi
Kauppakamari kat­soi
toimenpiteen välttämättömäksi
uusien k^vos- ja metsänhakkuu-alueiden
avaamiseksi maakunnan
pohjois-odssa.
työMsiä lakossa
T A I S T E L U 8-TUNNIN TYÖPÄIVÄN
J A P A L K A N K O R O T U K S E N SEKÄ
UNION TUNNUSTAMISEN PUO­L
E S T A A L K A N U T EILEN
P A T E R S O N , N. J . , lokak. 10. — P a -
tersonln yhdistyneiden sllkkltyöJäLsten
unlo kutsui, täkäläisten suurtenjsllkkl-tehtaiden
työläiset lälÖcoön ellen; kello
10 ap. Taistelu käydään 8-tunnin työ­päivän,
parempien palkkojen'ja union
tunnustamisen puolesta.
Työläisten union jäsenmäärän sa­notaan
nousevan n. ,7,000: teen, mutta
lakko käsittää tämän lisäksi useita
tuhansia järjestymättömiä työllisiä.
Viimeinen yritys työriidan sovlttta-miseksi
päättyi tiistaina Utapälvällä.
Valtion työvhrastbn sovittelijat, Charles
Bendhelm j a John A, JMoffatt, ilmoit­tivat,
etteivät" ötmlstuneet saada le­veän
silkin tehtailijain yhdistyksen
hyväksymään työläisten vaatimukset.
Lakko on ollut tiedossa jo \'ilkko-kauJsla.
Lakko on sucranalnen tulos niistä
nälkäpalkoista, kurjista työoloista ja
työtehon kiristämlsmeneteimista. jot­ka
vallitsevat Patersonln sUkklteh-talssa.
Työläiset ovat vihdoinkin päät­täneet'
ryhtyä taisteluun ellnetujensa
j a järjestäytymisvapauden puolesta.
Korvausjuttu sulimon
sauhun tuhojen
johdosta
Noin 290 maanviljelijää vaati korvaus­ta
E 3 l i m o y h t : ö l tä
lystikäs tapah­tuma
radio-elämässä
Kommunistinen kansanedastaja täyt­tänyt
SOS. dem pötynpnhnjan prU-kan
radit^lietysasemaUa
B E R L I N , lokak. 10. — Eräällä Berli­nin
maanalaisella radsdla, sattui eilen
pienempi kahakka konununistlsen
kansanedustaja •Wilhehn Schulzln ja
mustantaantumuksellisen SOS. demiea
pää-äänenkannattajan. "Vorwärtsin".
ulkomaa-osaston toimittajan iSchlffln
välillä. Kohtaus päättyi nyrkilläpu-humlseen,
ja sai se aiheensa seuraa­vasta
tapahtumasta:
"Vorwärtsin" toimittaja Wolfgang
Schvarzin piti pitää puheen "rauhas­ta"
radion välityksellä, mutta kom­munistit,
aavistaen että tämän herras­miehen
jaarittelut eivät tule olemaan
mistään merkityksestä, pidättivät S :n
vähän ennen puheen pitämistä, Ja t i ­lalle
Järjestivät kansanedustaja Schul­zln,
joka piti loistavan puheen, Jossa
perinpohjin lialjastl sos. demlen pettu-rimalsen
politiikan. .
Sosialiciepiokraatit raivostuivat ja
usuttivat virkavallan Schulzln kimp­puun,
mutta hänen onnistui välttyä
joutumasta kosketuksiin sen edusta­jain
kanssa. Lain mukaan on parla-menttaarinen
koskemattomuus Sak­sassa
voimassa edustajaan nähden, e l ­lei
häntä saada pldäfttyksi 24 tunnin
kuluessa siltä, kun Joku rikkomuksek­si
väitetty teko on tapahtunut. Schulz
tuU jälleen näkösälle ellen, ja kä­sirysy
toisen noskelaisen toimittajan
kanssa aiheutui siltä, että hän ryhtyi
irvistelemään kepposen johdosta.
F A S C I S T I T ESITTÄNEET TERÄVÄN V A S T A U K S E N R A N S K A N JA^ E N G ­LANNIN
S O P I M U K S E N J O H D O S T A — I T A L I A M U KA
K A N N A T T A A TONNISTON K O K O N A I S M A A .
RÄN R A J O I T T A M I S TA
Engrlannin ja Yhdysvaltain välinen sota
mahdollinen
sotaa vastaau
D U H O B O O R I T MIELENOSOTUK-SELLA:
SASKATOONISSA UUTTA
SOTAA "»SaxAAN
Poikanen surmaan-tunut
seurauksena
m y r s k y s t ä
Montrealin ja Quebecin seuduilla
•'•riehnnut---myrsky'.-
M O N T R E A L , lokak. 10. — Eilen rie­hui
täällä j a ympäristössä sekä Que­becin
seuduilla myrsky, joka saattei
tiedonvälltysyht^den, katuliikenteen
j a valaistuksen epäkuntoon. Täällä
sai Paul Lair niminen poikanen säh­köiskun,
kun kosketti Icatkenneescen
sähköjohtoon ja kuoli silmänräpäyk­sessä.
Quebecissa ilmotetaan myrskyn nos­taneen
useiden rakenusten katot i l ­maan,
kiskoneen puita juuriltaan.
Levisissa oli joukko maalareita Chiist
Roi kirkon katolla maalaustöissä myrs­kyn
tullessa, mutta poistuivat rajuil­man
edessä. Muutaman minuutin k u ­luttua
nostlkln myrsky kirkon katon
eräälle läheiselle pihamaalle.
Mies tullut tapetuksi
kadonneen hatun takia
Kuolema oUut searauksena
pahoinpitelystä
Työnantaja isaostonee sovitteln-laataknnnan
asettamiseen
Calgary, Alta., lolak- I L — M a a i l ­mansodan
muistopatsasta rakennetta­essa
sunnaantui täällä vancouverilai-n
e n . P h i l i p Thorsen, kun nostolaitteen
tukihirsi putosi syystä tai toisesta hä-nrai
laälleen. Suurta kiveä oltiin
jiiuri nostamassa paikoilleen, kun nos-tolaiteet
antoivat perään. .'; •
VANCOUVER, B. C , lokak. 11. —
Noin 200 Yhdysvalloissa Washingto-nin
ja British Columbian rajan lähei­syydessä
asuvaa maanviljelijää on
nostanut korvausjutun Consolldatsd
Mining -and Smelting Companyä vas­taan,
välttäen yhtiön Traillssa sijait­sevan
sulimon sauhun viottavan seu­dun
kasvullisuutta j a Mheuttavan s i ­ten
tuhoa.
•Yhtiön puolesta väitetään periaat-fyrTAWA
lokak. 11 — Tvöasian- myönnetyn sauhun aiheutta-m
i ™ P e t e ? ^ n l n i l m o S ^ S ^^^^"5^^LSfStS
Kanuskaslngissa lakossa olevain p a J k ä y » « jo^ kestänyt kaksi päivää
p e r i n t e ! c i j ä £ ^ t i m u k s e t saatta^t tarkotuste, varten pen^tetmi kansain-joutua
sovittelUlautakunnan ratkals- komlssionin edessä,
tavaksi, sillä työnantajan taholta pl-i
laan taipuvaisia sovittelemaan, josta
oli aikasemmin Meltäydytty.
Asia ei kuitenkaan ole vielä varma,
sillä työnantajan taholta ei ole saatu
vielä lopullista myönteistä ^astausta.
Työnantajan taholta on flmotettu
järjestyneiden, canadalaisten paperih-t
i ^ j ä i n työstä erottamisen syyksi vä­hentynyt
tuotanto, eikä järjestyneiden
ST. CATHARINES. Ont-, lokak. 11.
- . V i i m e työnpäivänä aiheutui Port
WeIIsrissä riita kolmen miehen kesken
hatun katoamisesta, jenka Johdosta
Itävaltalainen Tony RuppI menetti
nyrkiniskujen ja potkujen johdosta
kaksi päivää myöhemmin henkensä.
Täällä tapahtuman Johdosta käydyissä
käräjlssä havaittiin Anthony Smelle
j a Alex. Pederow syylllksl miestap-pocn.
Ruumiintarkastus on osottanut, että
•Riippin kylkiluita oli murtunut ja s i ­sälmykset
olivat revähtäneet sekä
päässä oli pahoja vammoja.
Syyllisten -tuomio julistettanee tä­nään.
S A S K A T O O N . Sask., lokaK. 7.
Postltieto — Eilen Iltapäivällä näh­tiin
täällä duhoboorlen mlelenosotus-kulkue.
joka kiertää eri seuduilla län­nellä
mielenosotuksella, sotaa, isän­maallisuutta,
veroja Ja militarismia
vastaan sekä duhoboorlen uskonnollis­ten
käsitteiden puolesta.
Kulkueessa kannetussa suyressa
plakaatissa oU viloreillä kirjaimilla
seuraavanlainen teksti:
" K r i s t i t y t ! Hävlttääksemme sodan
tulee meidän ensiksi hävittää Isän­maallisuus.
Sotllaskasvatus on miur-
Haajaln kouluuttamlsta. Kaikki, jot­ka
miekkaan tarttuvat, miekkaan huk­kuvat.
Kansainliiton kirjat toteaa, et­tä
armeijoiden kustannukset 'ovat
3,500,000,000 dollaria vuodessa. Mil­joonia
miehiä on aseissa,. Tämä toteaa
että olemme uuden teurastuksen ovel­la,
joten Kelloggln rauhansopimus,
jonka eri kansat ovat äUeklrJottaneet,
on petosta;*'^"- ^ ' ' ^ ^ - • ^^
Plakaatin toisella puolen tyrkytet­t
i in uskonnollisia käsitteitä ja lisäksi
lausuttiin:
"Alas sota, vallankumous, riisto, o-mlstusolkeus
ja itsekkyys, Maata ei
tule myydä eikä ostaa. Mitään veroja
el tule maksaa, sillä niille rakentuu
perkeleen alttari. Te olette saaneet
kaiken maksutta, antakaa kalkki
maksutta. Kukaan ei voi palvella kah­ta
herraa. Lopettakaa eläinten teu-riastamlnen.
Rauha maassa on pjrrki-i\/
ksenämme."
Kulkueessa oli miehiä Ja naisia,
nuoria ja vanhoja. Kulkiessaan lau­loivat
he venäjänkleleUä,
ROOMA, lokak. 0. — Italian vas­tauksessa
englantilais-ranskalaisen so­pimuksen
johdosta edustetaan sitä
kantaa, että Italia olisi valmis kan­nattamaan
merivoimien tonniston y-lelstä
rajoittamista, mutta ei l a i -
vatyypelssä tapahtuvaa rajoitusta. Ja
että ehtona rajoituksille on se, että
mikään muu Euroopan mantereen
valta, tarkoittaen Ranskaa, ei varus-t
uksissa ylitä Italian nykyistä asemab
asianomaisiin maihin verraten.
Italia ehdottaa, että jokaiselle maal­le
annettaisiin vapaus.vissin tonniston
puitteissa rakentaa sellaisia sota-a­luksia,
jotka sille sopivat. Italia siis
yhtyy Yhdys valtaip kantaan Ranskaa
~ ' j a Englantia vastaan.
Kiinan terrorihallifuk-sen
uusi pre^dentti
TslangkaJsdc astuu ohjiin
Uusi voitto lääke­tieteelle
Leikkaoksen a V n l l a tehty'mlejbcstak.
nainen
Syy lihan hintain nou­semiseen
WIEN, lokak. 10. — Professori J -
_ Halban, erikoistuntija naisten tmdeisr
^ 7 d a l ^ t e i i \ a t a a ö m i n ^ kitOT"ty^^ toimittanut ensimälsen onnte-läiset
selittävät. ;tuneenWruigIsen leikkauksen, jonka
'' • • • .! k a ^ t a on muutettu ihmisen suku-j
! puoli, kerrotaan "Neue Preie Pres-1 tavissa hdusua.
slssä". • • I • — _
T O R O N T O , lokak. 11. — Hallituksen
kerä^bniea tietojen mukaan.oli maa
kunnassa viime vtu>nna teuraskarjaa
kaikkiaan 2.714.934 päätä ja tänä
vuonna. 2.682.033 päätä . Samoin oli
sikakanta' osottanut lievää vähenemis­tä.
• Muualla., inaassa on havaittavien
s a samanlaatuinen, ilmiö, jonka sano­taan
johtaneen raavaanlihan hlnto-i
jen huomattavaan, nousuun.
Sianlihan hinnoissakin on huomat-
NANKING, lokak. 10. — Tslangkal-sek.
K i i n a n kansallisten joukkojen y l i ­päällikkö,
valittim eUen Kiinan tasa­vallan
kansallisen hallituksen pre­sidentiksi.
Vaalin toimitti toimeen­paneva
keskuskomitea, jonka 44 jä­sentä
ovat muodostaneet kansallisen
hallituksen johtavan elimen.
Uusi presidentti on Kuomintangin
kenraaleita, joka aikoinaan toimeen­pani
puolueessa valkoisen vallankaap­pauksen
työläis- ja talonpoikalsainek-sla
vastaan, ja sen jälkeen ' o n ollut
mukana ylläpitämässä raakaa terroria
kommunisteja vastaan. Hän on ollut
kansallisen hallltusneuvpston Jäsen se­kä
erikoisen hallinnollisen lautakun­nan
puheenjohtaja, jonka lautakunnan
tehtävänä on ollut valvoa kahdeksan
ministeriön eli hallituksen osaston toi­mia,
. •
Imperialistien edut ovat vastakkaiset
varustusten suplstamiskysymyksessä
Viimeksimainitut ehdottivat suurem­pien
sotalaivojen rajoittamista, joita
Yhdysvallat pitävät tärkeinä sen vuok­si,
että siltä puuttuu laivastoasemia.
Samalla Englanti ja Ranska kannat­tivat
pienempien laivojen ja veden­alaisten
jättämistä rajoitusten ulko­puolelle.
Pienemmät sotalaivat sopi­vat
hyvin Englannille, jolla on kauas-iilottuvat
vahvat laivastotukikohdat ja
vedenalaiset taasen Ranskalle sen
vuoksi, että Ranska voi helposti puo­lustaa
niillä rannikoltaan.
Italia pitää kihml maa-, meri- Ja
Ilmalluvolmlen rajoituksen keskinäi­sestä
riippuvaisuudesta ja ilmalluvol-.
mlcn rajoittamisesta kalkissa maissa,
hyökäten siten Ranskan suurta len-
.tovolmaa vastaan^-
Puhutaan cnglantUals-yhdsnsvaltelalsen'
sodan mahdolllsiiadesta
Englannin-Ranskan lalvastosopimus-ta
on pidettävä ensimälsenä oireena
mahdollisesta aseellisesta yhteentör­mäyksestä
Yhdysvaltain j a Englannin
välillä, kirjoittaa lalvastokomentaja Ro­berto
Comolil "Lavora ItBlla"-lehdes-sä.
ComoUin katsotaan usein tulkitse­van
lalvastopllrlen virallisia mielipi­teitä.
, , . "•.;.„.•' . - •
Hän ennusti, että Yhdysvallat saat­tavat
käyttää suunnattomat apuläh-teensä
luodakseen maailman voimak-koimman
sotalaivaston. Molempien
valtojen vällneh taistelu tulisi luon-nolHsestl
sotkemaan mukaan niitä
malta. Jotka ovat Jomman kumman
toiminnan rajojen piirissä, eli m c l "
kein koko maailman, lisäsi Comolli.
Tämä fasclstlnen militaristi huo­mautti,
että Italia,-'asemansa vuoksi
Väliraeressä, on tärkeä tekijä Englan­nille
Ja Italian yhteistoiminnalla Eng­lannin
kanssa olisi suuri merkitys. Sel­lainen
yhtels(ioiminta, hän jatkoi, olisi
perustettava voimakkaaseen laivastoon,
jollaista ei Italialla ole nykyään.
Ylläolevista uutisista nähdään siis,
että maailma nyt 10 vuotta maailman­sodan
jälkeen, kaikista Kelloggln
sopimuksista ja. asetstariisiunisneuvot-v
telulsfca Ja kansainliiton vehkeilyistä
huolimatta o n kulkemassa kohti uutta
suurta imperialistista maailmansotaa.
M A J A K A N V A R T I A HUKKLTTUT
koko valtajärjesbBhnää sekä h a l l i t u s ta
vastaan. Voinukkäat poliisiosastot s a a ­p
u i v a t paikaUe, r y h y c n hyökkäämään
mielenps(^tt3jia vastaaxi. Lukdsal:
heiJdlöt j o u t u i v ^ p a h o i n p i d e l l y i k s i j?.
V3i][gituikä
Sault Ste. Marie; O n t H l ö k i ^ ; 1 0 . - - Prof. Halban toitnitti leikkauksea! njiALnKENTEEN KEHITTYMINEN
Otter .Headi^sa Superior-järvellä n- nalsKssa. jolla oli kaikki naisen uiko-'
jaitserän majakan apulaisvartla lähti naiset cmlnaisnudet. mutta joSdi <nni-sys^
kuun 10 päivä lautalla maniisr» tuis^n lucamozi^ vuoks^r: o l i ,mie-maane,
jofea c n noin puolentoista mai- hen sukupuollrauhasst; Leikkauksessa
Iin etäisyydessä.' K u n miehestä, jon- poistettUn nämä j a . t i l a l l e istutettiin
ka nimestä ei ole tietoa, ei ole ssn Tiaisen manaajat. Potilas on : p a -
Berlln. lokak. 9. — Luft-Bansa-xd-miiieh
gi?galjalnien lentofirma on i l ­moittanut
kuljettaneensa 110,000 m a t ­kustajaa
lentokoneissaan yhdeksän
kuukauden aikana, nyt. syyskuun lop-
Ehdotuksia kaivosten
turvallisuudet
T O R O N T O , lokak. 11. — Viime hel­mikuun
10 päivä HolUngerin kaivan­nossa
tapahtuneen tulipalon syiden
tutkimista suorittaneen kuninkaalli­sen
komlssionin pääntiehen, kalvosot-keuden
tuomari Oodsonin selostuksen
toinen osa, mikä käsittelee ehdotuksia
Runsaasti uhreja siviili­lennossa
153 Uunista menettivät henkensä l e n -
to-bnnettomuokslssa Yhdysvalloissa
kauden kaiD^uden aikana
toimenpiteiksi kaivosten tturialUsuuden
edistämiseksi, on nyttemmin valmistu­nut
' j a jätetty maaktmnan pääminis­terille.
Mainittua onnett<nnuutta Ja sen s y l ­tä
selostanut tutkimuksen yhteen­veto,
valmistui jo viime toukokuun l o ­pulla.
Nyt valmistuneen selostiiksen
ehdotukset odotetaan saataviksi jul­kisuuteen
lähipäivinä.
— Leningradissa on äskettäin pal­jastettu
Röntgenln patsas. Röntgen
jälkeen kuulunut merkkejä^ Kzilh a r - rantuimt aivan nbrtaaalikSi, sanotaan!puun meimessä, l^mä oli 7,000 e- keksi kuuluisat X-säteet, jolta kutsu-vsllaan
hänm hukkuneen. ^ c A t i i k f p i m ; nemmän, kuin vuonna 1927. taan myös Röntgensäteiksi
WASHINGTON, lokak. 10. — Sat»-
vlisikymmentäkolme henkilöä Siovop^-:
tui ja 276 loukkautui, joista 133 t n l l j l ^
asti, Yhdysvalloissa kuluneen vuoden
enslmälsten kuuden kuukauden aikana
sattuneissa slvillilento-onnettoroUuk-sa.
Numerot koskevat kaikkiaan 390
onnettomuutta. Näissä onnettomuuk­sissa
oli osallisena yht. 828 Ihmistä,
joista kuitenkin 399 pelastui loukkau-tumatta.
PUHELINTYOLAINEN SUBMAANTDI
PUDOTESSA
Comwall, bnt. lokak. 11. — mjdot-tuaan
puhelinpylväästä noin 25 jalkaa,
taittoi 26-vubtIas puheUntyÖIäinen
A r c h i e E d g ^ r niskansa j a menetti sen
johdosta Hchkensä.
PÄÄMINISTERI TULEE KOTIIN
pttawa, lokak. 10. — Canadan j ä ä -
m i i i i s t ^ Mackenzie K i n g . o n ollut Jo
pitettunän alkaa Euroopassa, josta hä»
nen Ilmotetaan lähtevän paluumatkäl»
Ie Canadaan tämän kuun 20 päivä.
i
4 ,