1925-02-07-02 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS -•-^ . fTmnitV*«**« ^fiviettSn UtMnksimsttsjs, fltne»' ^ISdlSjSr^S^ jok» titoal. torit.1 j» » M » » * ^ A. B. MÄKBUL ABVO VAABA. - IJ. TT laoantatelMiB^^ 7 p. —-^ Skfc, Feh. 7tiit 1925 VAPAUS (Liberty) Tlie only orpm of PtonUh Workew fa C«n»da., Pob- Bihed in Sodbnry, Ont. erery Toesdajr, Tbondsy and ^ ' * ^ S e r e d at the Port Of fice Department, Ottaw«, •s teeond clags matter. Advertifling rates 40c per eoL ineb. Minimnm ebarKO for «in«I« Insertion Uc Diacoont on «tanding «dvertiae-ment. The Vapsttf is the best advertudsg mediom «mong the Finnifh People in Canada. vastaan *«»OTin«tfuflim Tchkalyihin j » taisteloiceiDojeD keksiiniseen. Neuvoetoliiton viraUineo iäoedcamuttaja Pmrds phäi hsesUu»«eIv«ii, etti tämä Itamerennuudbi kon-feren »! on j^Jleydeaai neovoBto^astalsetf surU»^es-kaan rakentamina kanssa Europaua. Lehti todistaa, ettei Itameremnaiden liittivajatas ole lätenyt noista TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. |4.00, pooli vk. |2.26, kolme kk. tlJSO ja yksi kk. 75e. . Yhdysvaltoihin ja Soomeen, yksi vk. 15.50, pooli vk. |8.0d ja kolme kk. ;I1.76. ^ . Tilauksia, j o iU el searaa raha, ei tolia l&bettämaSo, jMJtsi asiamiesten joilla^ on takaokset nmoitosbinta kerran jolaistoista Umoitaksista 40c palstataomalta. Suorista ilmoitoksista sekS ilmoitok-rista, joiden tekstiä ei joka kerta mouteta, annetaan tontova alennus. Koolonilmoitukset |2.00 kerta ja 60c UsSfl Jokaiselta molstovärssyltä. Nimenmoottoilmoitok-tet 50e kerta, f 1.00 kolme kertad. Avioeroilmoitokset 12.00 kerta, |3.00 kaksi kertaa. Syntymäiymoltokset f l.oa kerta. Halotaantieto- Ja osoteilmoitbkset 60e kerta. tl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoitaksista pitää raha seoratn mokana. ' . - ' ' Tiistain lehteen aijotot ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain !ebte«n torstaina kello 3. ' " • -•• ' ' • • Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome flt.' Puhelin . 1038. Postiosote; Box. 69, Sodbury, Ont. Soi' ette milloin tahansa saa vastausta «nsimäiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelle^ liikkeenboitaja.1 persoonallisella niinellä. J . V. KANNASTO, tiikkeenh(>lt^a. Ei*o a s i a s s a— Kun brittiläisten anmuittiylidistyksien yeljesl^etys-to oli Neuvosto-Venäjällä tutkimassa työväen oloja, kävilähetystön j<Ataja A. A . Purc«ll crään^^^^y^ venäläisen anmiattiyfadisljmimehen kanssa myös Donetz-syvänteen kaivoksilla. Hänen kertomuksessaan kokemuksistaan ja näkanyksistään siellä on.eräs kohta, joka sietäisi tulikirjaimin syövyttää jokaisen työläiseen tietoisauteen. ' / . ^ Purcell tovereineen katseli-erään kivihiilftaiyoksra koneita y. m. laitoksia, kysellen yhtä j a toista kaivoksien tydnjffltdosta ja yleensä työoloista. Vaikka Pur-cellin täytyi myöntää, että suunnattomat va^udet näköään oli voitettu, ei hän''kulfenkaan voinut olla huo* imauttamatta, kuinka puutteellisia kaikki laitteet vieläkin olivat. «Aivan totta,» vastasi venäläinen toveri. Mivan totta. Mutta muistakaa, etta ne ovat meidian '/OnuofRine.» , Tamanpä valtaisen tosiasian pohjalle Lenin saattoi a^ttua, ja hänen rinnallaan: Venäjän 'kaiissä^ jonka suunnatonta voimaa hän kyk'enl'juiiri s M |!r6UfaItä johtamaan* ' - ' ' pilduivalloista itsekään, yaan on se alkuunpantu Sak sasta. Ranskasta ja nyt viimeksi Englannista käsin. - Itä merenmaat joutuvat suorittamaan etuvartiopalvelosta länsieuroppalaisille suurvalloille. Helsingin konferenssi. Puolan siihen osaaottaessa, on vihamielinen askel Neuvostoliittoa kohtaan, Kuitenkin piilee tässä Itämerenmaiden liitossa, joka on vain Englannin njicyi sen diplomatian tuote, jo ensi lietkestä alkaen ilmebiä ristiriitaisunksien siemeniä, jotka aiheutuvat näiden reunavaltioiden etujen erilaisuudesta, jftämerenmaitten vehkeilyn tarkotuksesta on yleinen inielipide l!|IeuvostO' liitossa täysin selvillä, samoin kuin siitäkin, että nykyisten ystävällisten välkn järkyttäminen Neuvostovaltojen kanssa voi koitua niille itselleen iunnioksL Reu-navaltioitten taloudelliselen asemaan ovat viime vuosina vallinneet rauhalliset suhteet Neuvostoliiton kanssa vaikuttaneet huomattavan: edullisesti. Ys^ällisten naa puruussuhteiden ylläpitäminen j a lujittaminen on siis osottaulunut Itämerenmaiden todellisten etujen mukaiseksi, alutta jos nämä snhteiet häiriintyvät, saattaa mennä pitkät ajat,-ennenkuin ne taas saadaan entiselleen. Sellainen on Itämerenmaiden ja Neuvostoliiton välien todellinen, reaali-poliittinen asema. Mutta nyt nuo pikkuvallat ovat suurten imperialististen valtojen käsissä. Ne juoksevat niiden asioilla j a tanssivat n ii den p i l l i n , mukara. Se ttdeb vain aihettftainaah niille retteloitä sekä viemään uusiin poliittisiin j a taloudellisiin vaikeuksiin. Sillä n i i d i ^ koko elämä taloudellinen yhtähyvin kuin poliittinenkin — riippuu, ensi si^ jassa siitä, että niillä on ^ ainoastaan hyvät suhteet Neuvostoliiton kanssa,, vaan että ne ovat sen kanssa läheisessä yhteisloiminnasÄa. - * , Suurvaltpjen nykyinoi imperialistinen politiikka Neuvostoliittoa vastaan viepi reunavaltiot turmion partaalle. lioaperialismin kaihleissa olle^ niiden täytyy tuota turmion tietä kulkea. Ne ovat ainoastaan tiiliä, joita käytetään Neuvostoliittoa vastaan nyt tekeillä olevan saartomiiurin rakentamiseen. Kuinka turhaan tällaiset saartoyritykset tulevat rankeamaan, sen saavat reunavalC[?t kaikkein katkerimmin kokea heti taistelujen alkaessa. ainknimaa lonnaasegn New Yoxkisr ta) ensilookkaisia I^vastoasemia. - Työttömyys fTorohtössa Työttömyys kaikkine kauhuineen pn asteettani l i - BääotymSasä Torojptossa. Kirlckojen ja muiden porvarillisten laitoetnttDimesta' on järjestetty vapaita aterioita työttömille. : Leipllmjoja on useammassa paikassa kaupunkia; niissä jaetaan lautasellinen soppaa tai mahdollisesti voileipä armopaloina niille, joita kapitalistinen tuotanto ci nyt juuri satu t a r v i t ^ f t a n. lo8 silloin talloin vielä sattuu joitakin'työpaikkoja olemaan avonaisena, annetaan naimisissaoleville etuoikeus. lyStä on kuitenkin niin vähän, että ise ei ea-mottavaatiasMnaa, paranna, ja työttömien luku yhä l i entyy. Front kadun työnvälitystoimiston listoilla on kuudesta seitsemääntuhanteen tyottomäin nimiä, mutta kaikkiaan työttömien lukumäärä tämän kuukauden ,alu88ar lähentelee yhdeksää tuhatta. / •.Tilanne on yleensä huonompi kum o l i vuoden 1922 talven aikana, jolloin työttömyyttä oli suuressa määrässä, huonompi siitä syystä; että tuona talvena oli miehillä vielä jonkun verran entisiä säästöjä. 'Kaupungin taholta mmetelllfQ näiden .iyottonu^ ' ^ ^ ^^ siteii, että jos työtä s ä u u u ö l e^ työskennellä kolmena - päivänä kahden viikon kuluessa, JMdca. jälkeen tyo loppuu ja toisille annetaan saman lainen tilaisuus. Mutta kun työttömien lukumäärä j>n niin suuri, ei yhdelle mieSielle tule tällaista tilaisuutta muuta kuin kerran talven kuluessa, 'työhön 'päässeet midiet saavat kynomenestä kditeenkymmeneen dollariin viikolta noiden kahden i^ikon aikanay jofdca jälkeen he saavat elää sattuman varassa. Parveilevat lei-paUnjoilia j a viettävät yönsä poliisiasemalla. l^^Httfimyyttä on' ollut lisäämässä tänä vuonna v i i - meaäcoitttt maahan tulleet siirtolaista joukot Työttömät ^^iaiset voivat tuottaa joidcun verran päänvaivaa paikallisille virkailijoille, mutta .vaikutusvaltdsia ka pitalisteja ne eivät liikuta. Niiden avulla pidetään palkat alhaisina ja yhä alennetaan. Sillä ja kaBcilla mtulla keinoilla pidetään nöyränä rikkauksien luojaa, t)'dväkeä. Venäjäii saartorengasta taotaan Tammikuun jälkipuolisolla kokoontuivat Itämerenmaiden ulkominbterit Helsinkiin pitämään neuvottelu kokousta. Lahtari-Suomea edustaa ulkoministeri H j . Procope, Viroa ulkoministeri Pusta, Latviaa ulkomini^ teri Meierovicz ja Puolan pyöveleitä samaten ulkoministeri Skrynski. Tämä ei suinkaan ole ensimäistä kertaa kuin nämä työväensyöjät teonavaltioitten valkohal-litukset kokoontuvat keskustelemaair yhteisistä- asioistaan —- ensi kädessä suhtautumisestaan Neuvostotasavaltojen liittoon. Nyt niinkuin aina ennenkin on juuri «e seikka kaikista tärkeimpänä asiana konferenssin päiväjärjestyksessä. Sitä ei pidbtii^-iuky^tss^ iifuttsifsutä huolimatta se on pääasia, kWer3^in^'si^i§^^ salaiset istunnot epäiiemitfi kajtetian neuvostohallitusta "^öväenhallitiiksen'' istuttamat fascismin idut Lyhyellä olemassaoloajallaati ehti MacDonaldin «työväenhallitus»^ täyttää' koko pitkän petossarjan työväenluokkaa vastaan. Ja tuo petossarja yhä vaan l i sääntyy. " 'Nyttemmin' on "taaden tullut päivänvaloon yksi selldneii aito fascistimainöi «työväenhallituksen» toimenpide, jota olisi mahdoton uskoa toddcsi; elleivät tuon «työväenhallituksen» omat jäsenet'olisi sitä to^ deksi myöntuieet. Mitä teki. MacDönäldih hallitus työläisten palkkain kohottamiseksi?' Ei mitään. Mitä teki «työväenhalli tus» työlaUcojen murskaamiseksi? Se tdd kaikkensa mitä ste mahdollisesti tdidä voi. .. MacDpnaldin hallitus ei ollut tyytyväinen siihen, että se' hätätilaiain valtuuksilla murskasi Lontoon satamatyöläisten ja onaanalaisten raitiotietyöläisten lakot, vaan nyttemmin on tullut päivänvaloon, että se oli «työväenhallituksen» ministeri Wal8h, ojka' suunnitteli kuljetustyöläisten militarisoimisen. Elokuussa 1924 oli Stephen Walsh, MacDonaldin hallituksen sotaministeri; yhdessä toisten sotilasnran-omaisten kanssa allekirjottanut armeijasäädöksen, joka määrää kuljetustyöläiset hallitdcsen . reserviarmeijäan kuuluvdcsi. Onko koskaan sosialidemokratian historiassa tapahtunut kylmaverisempää työläisten' pettämistä? Ja vielä sellaisen hallituksen alaisena, jota vapaamieliset, lifae> raalisel * lörpöt^fijät s^npiyat * p ^ i f i s t i s d ^ W>IJ|»?»? hallitukseksi! ' ' . . Moinen meniettely oli kuitenkii;i hyvässä sopusoinnussa imperialistien renginpalvelusta toimittavan Mac- Donaldin ja hän^n' apureittensa edesottamisiea kanssa^ jotka pasifisttsiiuden naamiolla varitStettuna antoivat sotilaittensa.' jMmmittaa^^afrikala^^ alkuasukaslietmoja sentähden, kun nämä eivät .pysj^yneet maS^amaanverö-jaan. . . . • , ..... : Puolustuksdcseen on. Waldi lausunut, etta reservi kusutaan' aseisiin ainoastaan kansallista puolustusta varten. Mutta se on vanhaa virta Tuossa armeija-sääd^ csessä on päivänselvään n^cyvissi fascismin iduit, jotka MacDonald ja hänen apurinsa ovat istuttaneet Walsh j a MacDonald ovat laatineet snumiitefanan, jonka avulla konservatiivdialBtus v o i mureata rautatie-työläisten lakot samalla tavalla kiiin Tanäalainen so> sialistiluopio, Brit^d, murskasi Ranskan rautatieläisten lakon, määräämällä heidät . sOtilasyiraston palvelidc-eeen. Rautatieläisten järjestön sihteeri Cramp selostaa järjestönsä toimeenpanevan Icomitean olevan sitämieltä, että jos rautatietyöläiset hyväsyvät ne diHc^ jotka ovat London ja Nordi Eastern rautateiden läidtä-mässä kiertokirjeessä, tulevat "he ^sotilaiksi ja sötilit»^ kurin alaisiksi ja että heidät voidaan milloin hyvänsä määrätä jätämään. siviilielämä j a l^ayttää — jos tarpeellista — omia lakossa olevia tovereitaan >-astaan Brittiläisenä imperialismilla on tätä nykyä seuraavat tehtävät zat* kaistavana: 1) Varman r yhteyden ylläj^tö A a sian dljyaloeiden (Persian, Birman, Hollannin Itä^Intian y.m.) kanssa, varatakseen laivastolle tarvittavan polttoaineen; I 2) Kauppateiden turvaaminen siutomaihin, jobtta on saatava elin-tarpeet ja raaka-aineet; 3) Riittäväin sotilaallisten voimien ylläpi^ siirtomaissa, vakaudeksi koHstettojen kansojen kapinoi-misyrityksiä vastaan; 4) Lujien Botilsallisten tukipisteiden laittaminen imperialistisia kilpailijoita, eiiai sijassa Yhdysvaltoja, Japania j a Ranskaa vastaan — ser kä. puolustukseen että hyökkäykseen sopivia; - _ 5) ManmänvaDan laajentamiselle välttämättdmimpäin etnvaictipaik-kain hankkiminen, jotka eri^tyisesti uMcsisivat Neuvosto-Venäjää ja Kiinaa. ..;.^..^^ Näiden päänäkdkohtieQ perusteella on brittiläisen imperialisnun^kor ko laivasto-, sotilas- j a I|ikennepo^ litiikka suunhiteltu, i ^ ' {mo^ii^auh. ten tunnudaufieitten vai^jöss^; sitä aiettancekin. Tämän poO&n mukaisesti on iSritannian' mailman-vallan sotilanbahti jaettu kolmeen suureen valtapiiriin: 1) Välimeren piiri, jossa Egypti j a Punainenme-ri ovat brittiläisen laivaston, itää Ja länttä vastaan kohdistettuna, keskusasemana; 2) läntinen piiri, jossa Halifax (Canadassa), Bermu-dasaaret j a JamaicQ ovat ^imnat-tuinä Yhdysvaltoja ja viime kädessä Panaman kanavaa vastaan; 3) itäinen piiri, keskustana Singapore j a suunnattuna Tyyntämerta vastaan. J«B Välimeren reitti katkaifl-taisiin, on varatakeena yhteyden y l läpitämiseksi aukaisen idän j a A f rikan kaniBsay^Byvantaivon -ntbrnu- Falklandin saaret, Etelä-Afrikaia Sierra Leone. I. Villner«a ydtapKrL ; Vallitsee pääsyn Intianmerelle, Englannin Sljynkuljetuksen pääväylän sekä tien' .Tyynnellemerell^ ja Kaukaiseen Itäln^r Ylen tärkeä 'knl-km^ itti, ise kUt^' dtt lyhin tie. Lontoosta 'Bombaybin Välimeren'reittiä (Suerin kanavan kautta) ' on 9,700 kilometriä,. kun matka Afrikan ympäri (Hyväntoivon niemen kautta) on 16,8Q0 kilometri^r 8.o. 73 prosenttia pitempi. Sentähden on tämä valtapiiri erityisen lujasti linnotettu. Maltan saari on- Englannin kaikkein tärkeimpiä laivoja lentoasemia. Kyypron saari Välimeren itäisessä puoliskossa. Län- Gibraltar, itäistä Suezin kanava ja englantilaiset Egyptiin sijotetnt mie-hi^ sjoukot. Sentähden Egypti on kaÖda^puolin koko Englannin siirtomaavallan avain, etopäässä Suezin kanavan vuoksi, mutta myös Sndä-nin takia, joka on knin keski-Afri-kan portti Tällä hetkellä on Egypti myös E n ^ n n i n ilmalaiväkton pääasemana keskeistä itää (Egyptiä, Palestinaa, Transjordaniaa, A-rapiaa jä Mesopotamiaa varten, riellä kun ovat Abnkirin ja Helio-polin suuret ilmaltuvastosatamat. Sitäpaitsi on se tärkeä langattomalle yhteydelle Intian kanssa sekä väliasemana suunnitellulle . Englannin- Intian ilmalaivareitillä. Kun Alppia, Palestina jne. myös ovat E n s ^ n i n vaikntospiirissä, on So-ezin jcanavan ttäpuolfldn torvatto, ja- yhteys maatia myöten. Intiaan varma. ; Ponaisestamerestä ulospääsyä vallitsee eng^ntilaisten Adenin linnotus. Neuvosto-Venäjää vastaan tähdättyjen hyökkäysBuunnitelr mien jäUdä.ovat myos:yritykset, rar kentaä satamia Rumanian (löons: tanza),'/; Bulgarian, (Burgas) ja Kreikkaan (Saloniki) - ^ EnglaQOin tukipisiisiksi Mustallemerelle ja - Ar geatfnierellev^ . 'j' - • ijr.^ Välimeren valtapiirissä Englontf kaikkialla kohtaa ' kilpdlijanaan Ranskan. Jokaiseen Englannin, d i r - toon vastaa Ranskan imperialismi Vastasiirrolla. Gibraltarin vastapäätä on Ranskan vaikutusvallan alainen. Tangerin satama. ' Maltan tmneen kajismt» Seski- Ja & d i ^ Amerikun. Amerikan itinumiko)* la on Englannflla tärkeitä tnkqils-teiti. Novir Seotiaa Biemekkcel]» CanadaitM on Halif«y, sitte Bcmm-daaaaret (ainoastaan .61S Vielä on Englannilla pobjois-Atlan-nin laivastoaan varten Inja asema Bahamasaarilla sekä vartiopaikkana tärkeä Trinidad Meksikon laiden BUuUa; edelleen Antillien saaret ja lopuksi Jamaiea (satamakaupunki Kingston), joka vallitsee Yhdysvaltain hallussa olevien Cnban ja Haitin väl&tä kulkureittiä ja ^on E n ^ n n i n ulöimmaksi ulkoneva va-rustos Panaman kanavaa vastaan. Mainittuamme vielä brittiläisen Hondurasalneen mantereella, tulee Englannin etu^nrnstusketjn Yhdysvaltoja vastaan täydeUiseksL Bermudasi ja Bahamansaaret ovat myös aivan" äskettäin varustetut ensiluokkaisiksi Hmalaivaston tuldpis-teiksL-. ""' ./ r^'"';.'/• 3. ^ ItSiaea Valtepitrf on keskuspaikakseen . saanut Singaporen, joka alkuaan^ oli pieni saari Taka-Intiasta pistävän Malakka-nie-men kärjessä, mutta joka sotilaallisista syistä' on yhdistetty mantereeseen jättiläiamäisellä kivipehger-mMä.' Se on. maaan "matkan • pääS- " inäästa kum; ^iPSryiestämerest^ Idn^ tätkeiä&än >• Ausjxaaiiaan-. j a Etelä-Afrikaan? johtavan. läivareitin 'i^i^^ Englannin iSxiftitoJoS^ öljykentille,'.. (Pirmaan, ,; Borneoon, Persiaan). Uusimpien . sunhnitel-juain mukaan tullaan sinne perus- <i^maan Englannin tärkein sotasata-ma. .. M u i ^ tukipisteitä Tyynellämerellä ovat Honkong j a r i v i Austrai^ lian ja PÖlyneesian Saariryhmiin 500,000 dflCaria siaarta vastassa pn Afrikan rannalla ranskalainen ^sotasatama Bizerta., Pääsyä Punäisellcmerelle koettaa' Ranska pitää epävarmana aina Syyriasta saakka, ja siitä ulospääsyä vartioimassa' on ranskaldnen Dshi-buti englantilaisten Adenin vMta-painona. Ranskan vehkeilyt Marokossa, Syyriassa ja Arapiassa ja sen lähenteleminen Turkkiin' karkottavat Englannin imperialismin aikeitten tyhjäksi tekemistä; sama tarko-tus.. on ranskalaisilla Afrikan länsirannikon J a Madagaskarin saaren linnotetuilla asemilla. Neuvosto-Venäjää vastaan Itämereltä käsin -suunnattujen tukipisteiden ajatus piilee myös Englannin j a Ranskan kilpailussa Memelistä, Englannin Latvialle (satamakaupunki Riika), Virolle (Rääveli) ja Suomelle (Helsinki) osottamassa suosiollisuudesta. Danzigilla on sama tarkotus! • 2. Läntinen valUpUri suuntautuu Altannin puolelta Yhdysvaltoja vastaan. Tärkeä Panaman kanava on Yhdysvaltain käsis^ knnlnvia isompia j a pienempiä saaria. Mutta Eng^onin herruus Tyy-nellämereUä .,ei« .ole lildmainkaan kiistämätön;: / Ranska; on-,. tunkeutunut Indokiinaan saakka. : Muttai ennenkaikkea on Englantia vastassa täällä Ylidysvaltainja Japanin merivoima. 'Yhdysvaltain yloimpäna etuvartiona ovat Filippiinit. Eng-lanx^ n.fii käy^ nielaseminen-.Hollan-nille kuuluvia -rikkaita SuiAatran,' Bomeon, Javan ja 'Celebes-saari^, Yhdysvaltain kilpailun takia. Poly-neesian saaristossa «n kuin shakkilaudalla englantilaisia, japanilaisia j a amerikalaisia saaria, tohien toistaan uhkaamassa. yhdysviiltain lähin. tnldpiste J y y r neliämereliä on Hawaii, mutta se on 3,360 meripeninkulmaa Filippiineiltä, ja se on Yhdysvalloille sangen epäedullista., taisteltaessa Japania, vastaan, jonka parhaat tuki-paikat ovat ihan Filippiinien läheisyydessä. Hawaiin pikaiseen lin-nottamiseen on varattu -7,700,000 dollaria. Toinen tukipiste, etupäässä Englantia vastaan. tarkotettu, on San Diego Califomiassa, j a sen l i n - Englanti yrittää järkyttää Yh- nottamiseen «n myonetty 1,200,000 Kuviteltuna vihollisena FSkks ; BoBaiafildn smnuuttdet lajvasteaaemaa Javan ^aaarcHe -ff» - lännin tabilta talevien yOä^kriea' yäraha. T§MA ei ole .tilaisDQtU jantastoa . pmnpohjaSseBumn katit>> telemaan" Japanin, YbdysvaltaiQ ja Englannin, välisiä mnddkkaita .«tra. teegisia suhteita. Vielä vain B O B . tama sana brittiläidstä 'mesah-teista''. Laivastomahdin miseksi on SIjjr välttämätön. Eng^ lantOais-perriaMnen öljy-yhtiö j^. dessä Birman yhtiön kanssa halfit-sea' nykyisin Persian rikkaimmat öljylähteet Edellisessä yhtiössä on Ene^nnin hallitus kahden kolmat-taosan omistajana. V . ' 1923 kahmU-^ arviossa luovutettiin sen Keäämi. «een ^,700,000 puntaa, öljyvarastojen talletnspxukkain sijottelD, samaten kuin Englannin - laiv^stoman&ö. verien luonne selvästr viittaavat Tyynellämerellä snunniteltnnn l a i - vastohyöUcäjIcseen. Ilmailun nopea kehitys voi aiheuttaa sen,'^. että vanhat larvastoaae-mat, menettävät sumrestit merkitystään.. Englannin imperialismin on. sentähden. huolehdittava ei ainoastaan ilmalaivastonsa Kröämisestä,-^ vaan sen -täytyy samalla muodostaa vanhat laivastoasen^sa uuden Jeo-. totekniBoin: •mukaisiksi ifanailnase^. miksi, iditi' hyökkäys- lenin puola». ^ tttstarkotukseen - sov^kuvikti; Eng-- lanti ° stranhittelee 'vakinaista flma^- Täivöeittiä^ i[ntiaan ja delta edel*r leeii- "Austraaliaan, Väliasemana E-gypti. L Tällä reitillä käytettävillä ilmalaivoilla tulee olemaan 128 kilometrin tuntinopeus j a 46 (metrisen) tonnin kantavuus. Silloin kes^ tää matka Englannista Egyptiin' kaksi päivää (ennen 6—8 päivää), Englannista | Intiaan 5 päivää (ennen 14^), -Englannista Anstraa-liaan 11 päivää (ennen'24). Vihollislentäjien (Ranskan!) varalta ^kennetaan kiireisesti muitakin 11- malaivaston / osastoja. Englannin amiraliteetilla on jo emo-ilmalaiva 18—21 lentotasoa varten. Lalvaatomanooveril^ A— . loppnharjo- Lokakuulla 1923 oli koko Japar nin laivi&to manöövereillä joihin otti osaa 188 alusta. Manööverien ohjelmana oli hyökkäys Hawaiin, • Filippiineille j a Austraalian vesille. Marraskuun alussa .olivat armeija-manööverit, joilla. >^oli samansann-täinen ohjeUna.,; Helppo on. havai-' ta -rr- j a . sitä^nämä .manööveritkin^ todistivat .että Japani on varustautunut, yhdistyneen.; englantilais-- amerikalajsen .kiVastohyökkäyksen varalta. Japanin laivasto käsittää '23 taistelulaivaa, 26 pientä risteilijää jä 90 vedenalaistai Miehistö on erinomaisesti meripalvelukseen - harjaantunutta. . . Tammikuun 4 p. alkoivat Yhdy»- valtain suuret laivastomanööverit ;on Japani. tiatä pääsyä VälimereeU;^ • valjitsee.-dysvaltaiii mahtia., siellä panemalla dollaria. "Kaikkiaan tulee Yhdysval- Laivaston piti ensin Tcokoontna Ha- \ l U n i a i i ä i l i W ^ )h(iBist]4täliiiin MaailBuui amniattiylidUtytUikkceB yhteniiatyttaninen on . n y k y i i n tirkein kyäymy» luukUen mudea työläisten ketkandetM. Kysy-myluea oapein^U ratkaisua valkeattaa suuresti ^ sosialidemokraattisten johtajien'yhtymistä ^vaslnslava toitaainta. Kun he Iisaksi ovat jkysy uiiyk«<B vlalhrfsta «ntaneet yksipuolisia >ia har^MpJoh-tavlal liekoja, >;nene^ lyoli^sine miel««fcli«^ist« ,|atnst^ • oikeassa valossa; •• ; Hollia kongressin ;,^töksellä Venäjän . ammattij.ärjestojen yhdisl^ misestä kansainvälisiin. ammattiliito töihin on j o edellä:. mainittu. - vTä-män periaatteeHiBen tä^eän' pä&- Konservatiivien leirissä on j o tdbty hallitukselle vaatimus, että sen on ryhdyttävä toimenpiteisiin sellaisia' imiöitten johtbmTeliia vastaan, jotka - neuvovat järjestöjensä jäsenten kieltäytymään värväytymästä .kulje-ttE5työläis| en.:reseivi|inneijaan.'. :r V j^rjj;^ Kuka < vielä haluaa pröjmtailla '«tyÖväniäällitiftseiQ» •saavUtuksinaTf! töksen ohella ehkä vieläkin käytännöllisesti merkityksellisempi, oli kokouksen päätös lähettää kongressin valitseman Englannin ammatti-jäzjestöjen Uitbn edustajiston Venäjälle nimenomaan janemaftn a- Inl.le Vemljän ja Ens^annin^ ^ammattijärjestöjen labentymisen Kan^ saanvälisen ^ten'Sbtymisen aikaansaamiseksi. . Tämän^ edustajiston; joka sitten menisi^ Venäjän ammattijärjestön VI:een kongressiin, muodostavat Hullin ^ kongresnn pu-' heenjohtaja: Albert A. Purcell, Englannin AmmottijäTJestön Liiton varapuheenjohtaja ja: puuseiniä ammatiltaan; Ben^ Tiilet EnglaniSn Kuljetustyöläisten. XSton monnmo^ önen johtaja, kn^uisai) 1889 lakon johtaja (yhdessä Tom " U i j n i^ kanssa,- joka nyt -on Immihonls^-; John Bromley VettunnkuIjettaBJam j a lämmittiijaiir -Xiiton. yleissihteeri; ISerbert Smith Kaivost]^laisten Xiiton puheenjohtaja; r Fred Hromr ley ^En^onin Ammattiliiton Tlels-neovoston sihteeri; John Tintey, l[auppap8lvelijain:.^Xiitottjai. Johi£' sihteeri - . Vasemmistolaisia ovat Purcell ja Tiilet, oikeistolaisia Tnr- ;ner, muut keskustelaida, Bromley lähimt>änä -vasemmistoa. Venäjän ammattiliittojeA/ VIrsaa kongressissa: muodostui- englantalai; sen lähetystön .vastaanotto mitä-sy- .dämelfisemmäksi ja ne puheet, päätökset j a .sopimukset, mitä kongressissa suoritettiin r merkitykseltään kansainvälisen työväenliikkeen' yh-' tenäistTttämlsekd mitä snuriarvoi-simnuksi. Ensimäisesaä puheessaan JoJEhiglannin l^tetgstiön.fii^e^ taja PnrceR päät&vä^ ilmoitti En^Uumin ammattijärjestön vakavana pyrlamyksenB olevan kansaini^ lisen y'ht^>T|nj)igryi|pTi :fti}ffliinaflfymi-nen. Ja- jotta iän»-mahdolfisom-man pian tofceatuiai, :aauedosteFttiin ei^lanfilais-vehäläinen . .ammattijärjestöjen., yhtenaistyttämiskomxi^a, mmenomaan tarkoittaen^ että Englannin ammattijärjestön Ikoko mahtava .'voima tulee^niln ratkaista-' vasti vmkottamaan' kansunväSsen yhtenäisyyden r^c-i^^ Kuii&a~ tavattoman 8uurimermtyk<^ selfinen '&nä - päätös on. selviää Icua •• muisti^msne, että ? Englannin teistoimintaan Venäjän järjestyneen työväen kanssa ja- sitten selvälle luokkataistelun, tielle merkitsee mitä voimakkainta iskua kansainväliselle pääomalle ja Sf n liittolaisille sosialidemokraattisille' ja muille so-vittelijapolitikoitsijoUle. Käsittäen täanän, ovatkin H :n Intematsionaa-len. räikeä-ääniset varikset heti kiiruhtaneet hyökkäämään Purcellia ja koko englantilaista lähetsrstöä vastaan. . Saksan..-noskeio. pää-äänen- •kannattaja, "Vorwärts" yritti ensin leimata PtarceUin puheet .venäläisten kommsnistieni- keksimiksi valheiksL Mutta kun -Purcell itse vakuutti puheensa tosiksi.ja sen jälkeen on rielä useaan kertaan samat ajatukset ja alakin jyrkemmässä mondo!»ä 'Uudistanut^ ei näille työväenluokan • kavaltajille ole jäänyt enää mutta -valttia, kuin väittää että Purcell j a hänen toverinsa Venäjällä- ovat puhuneet .omissa Elimissään. Nyt on Amsterdamin In-temationiulen puhemiestä, Jou-hcaux, .Ondegeest, Sasenback, (Brannn y.m.. englantilaisten ammattiyhdistysliikkeen nuesten Venäjän käynnin päättyessä antanut.Atikein virallisen lausunnon, jossa sanotaan, että •Purcell on tehnyt Vienaa' jän-matkansa ei Amsterdamin In-teraataonaalen- edustajana ja sen-tähden- «n vain faenl^ökohtusesti vastuussa lausunnoistaan., rTähän ammattijärjestöt mnodcstavat Amsterdamin TcansainväSsen ehkä-: vot-makTrnlmTnan nerusjärjestön jaedä-lees, ^että Eni^anti on maailman ka-jnhlalliseen j a - naurettavaan ibnoi-tnkseen Purcell vastaa?-- ""Turhaa töiinää. En olet kertaakaan Venä;- jällä esiintynyt Arasfterdannn Inte*- natsionaafin -jedostajsna. - Saavnim-' me Venä^e anakiattlyhdlslyBJär-jestiBjen 56m 'kongressin päSt^ seDä;, «mmsi^j^iaestSjen^ : n •olemme esSnSJ^eet;':':7E2Bgl^^ mn-nmttijärjest^ itä - «lemme tuoneet tervehdylcsen- Venäjä. Ifyöläiälle ja- Englannin ämmattijirjestö^ varten olemme toinuneet J a tutldneet. oloj a Venäjällä. V E n .auK)aäaan-:nu nratta yksäära-läie^stön jäsen^^ kok» ^^enäjsnä ;:olon aikana esnoty^ pitälistisissa rmaissa -porvarillisen mftnsään vate-i«ameefev antä Amster- TaäÄir X?»8afippite.'Xiit« vlrkaiU-: taarttmmÄsea wämainen= .tidäKnnai^aniin ^ttermctsonai&^^iieydeiaeri ~~ |Ä».S6ftaMeUu*n:-te*«t«iston pu- j a niinollen sen^:a»WBtfl«fleos^;^j3aSBg:j^^i^;^yj^^ heenjöhlKia ja Tjred ^Bnmaey sen ^ ^ n oiain .^ttävä astuminen yh- yksinomaan 7BSigto«mW. -«^..^»fijSr- ^ ^} -v^^ jestöjen nimessä ja sentähden Amsterdamin Internatsionaalin Toimeenpanevan Komitean päätös voi herättää vain naurua. Vielä enemmän on kansainvälisen noslden suuttumusta herättänyt Englanin ammattijärjestöjen lähetystön lausunto Georgian k5rs7myk-sessä, jonka se paikan päällä olleena on antanut: -1) Mustanmeren rannalla olevan .-'riippumattoman" - mensheviatisen (leoigian, jossa törinäävät yhteen E^ropan imperialistien: edut, knin myös Asebeidshanin, mukana sen^ naftalähteet, kohtdot olisivat sa- -mojä kuin - suurvaltain käsissä olevien marionettien .kohtalo. 2) .'iBiippumaton"-jGeorgia. niinkuin -sevkäsfttavat-menshevikit, hyvin pian .mottttOiSi.-ä vain porvarillisen, j^mutta: mahdollisesti myS^ monarkisfiseff' i^ntnmhlcBen voi-. mien kefcooirfumispaikäksi.- Kuukauden- tai parin kuukauden, kuluttua «itä ' t a t t - j uM n.8. = riippumattomuns -ilmestyisi huhuja jonkun Vrangelin'^joukkojen mai-, lunnoususta minkä 'jälkeen epäile- > mättä-tosiasiallisestikin ilmestyit arineijat-edelleen seuraisi uusi sota .> •NeQVost<HVeiUM&l' vastaan ja un-delleen-" mudistuia entinen historia.: ^) Ettropan «odanj[älkeinen histo- , i ria osottaa, että . todeHisnudessa, ; muutamia suurvaltoja lukuanotta-/-; matta,.itsenäisiä valtioita ei ole «leimassa.' y 4) Menshvvikit mahdollisesti ovat rehelHstä väkeä,; mutta ehdottomas-iLhB ovat lyhytnäköisiä pplitikkoja. Senmioisct Ihmiset ovat yhtä vaa-- rallisia kuin häpeämättöniimmätkiB \ s e l & u l i j a t ö ) NeuvöstojärjestAnä «uureaK massa määrin kuin -anikään mau <»* kaa maan torvsdlisnuden,-sen rsB* balEsen nudes^uakei^amisen ja ses knittiumkehityksen. ^Georgian poJC- " Varistolta on^ hävitetty . oroaisui* ^ mutta k a i ^ kokonsisnudessaan ja - ; täydelEsesti on tyydytetty. Kaft- ; ;a|titarva»e(e raahaa voidakseep rt^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 7, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-02-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250207 |
Description
Title | 1925-02-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAUS
-•-^ . fTmnitV*«**« ^fiviettSn UtMnksimsttsjs, fltne»'
^ISdlSjSr^S^ jok» titoal. torit.1 j» » M » » * ^
A. B. MÄKBUL ABVO VAABA. -
IJ. TT
laoantatelMiB^^ 7 p. —-^ Skfc, Feh. 7tiit 1925
VAPAUS (Liberty)
Tlie only orpm of PtonUh Workew fa C«n»da., Pob-
Bihed in Sodbnry, Ont. erery Toesdajr, Tbondsy and
^ ' * ^ S e r e d at the Port Of fice Department, Ottaw«,
•s teeond clags matter.
Advertifling rates 40c per eoL ineb. Minimnm ebarKO
for «in«I« Insertion Uc Diacoont on «tanding «dvertiae-ment.
The Vapsttf is the best advertudsg mediom
«mong the Finnifh People in Canada.
vastaan *«»OTin«tfuflim Tchkalyihin j » taisteloiceiDojeD
keksiiniseen.
Neuvoetoliiton viraUineo iäoedcamuttaja Pmrds
phäi hsesUu»«eIv«ii, etti tämä Itamerennuudbi kon-feren
»! on j^Jleydeaai neovoBto^astalsetf surU»^es-kaan
rakentamina kanssa Europaua. Lehti todistaa,
ettei Itameremnaiden liittivajatas ole lätenyt noista
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, pooli vk. |2.26, kolme kk.
tlJSO ja yksi kk. 75e.
. Yhdysvaltoihin ja Soomeen, yksi vk. 15.50, pooli vk.
|8.0d ja kolme kk. ;I1.76. ^ .
Tilauksia, j o iU el searaa raha, ei tolia l&bettämaSo,
jMJtsi asiamiesten joilla^ on takaokset
nmoitosbinta kerran jolaistoista Umoitaksista 40c
palstataomalta. Suorista ilmoitoksista sekS ilmoitok-rista,
joiden tekstiä ei joka kerta mouteta, annetaan
tontova alennus. Koolonilmoitukset |2.00 kerta ja 60c
UsSfl Jokaiselta molstovärssyltä. Nimenmoottoilmoitok-tet
50e kerta, f 1.00 kolme kertad. Avioeroilmoitokset
12.00 kerta, |3.00 kaksi kertaa. Syntymäiymoltokset
f l.oa kerta. Halotaantieto- Ja osoteilmoitbkset 60e
kerta. tl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoitaksista pitää
raha seoratn mokana. ' . - ' '
Tiistain lehteen aijotot ilmoitukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
!ebte«n torstaina kello 3. ' " • -•• ' ' • •
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
flt.' Puhelin . 1038. Postiosote; Box. 69, Sodbury, Ont.
Soi' ette milloin tahansa saa vastausta «nsimäiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelle^ liikkeenboitaja.1
persoonallisella niinellä.
J . V. KANNASTO, tiikkeenh(>lt^a.
Ei*o a s i a s s a—
Kun brittiläisten anmuittiylidistyksien yeljesl^etys-to
oli Neuvosto-Venäjällä tutkimassa työväen oloja,
kävilähetystön j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-02-07-02