1926-12-01-01 |
Previous | 1 of 9 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAJSSm MAirrEN TYÖNRAATAJAT YHTEISRPgTAMAAiy! Työväen ;vapautus tapahtuu vain sen itsenjsä kautta! Federated Pressin iai«n 950TTAA PÄRJÄÄJIEN VÄITTEET PEiUlTbMli(£l Moatreal; . Jokii iäi^^ • maaban saapäi^ut 'N€fävo^t£iäaTaI« tojen liiton ^edustaja l i o n i ^ e Feo« dorovits Oueraä -j^^ ollnt sanoma» : lehtimiesten pfct^^ i a voi Emma jGoldman vtietää mi-täär. Venäjän «norkyisiätä oloista, ; kuc hän . o n ollut., poissa " maasta kuusi TOOt!^?i o U ' l ^ lausuntonsa, 'häneUe'"tehtyjen kysy» mysten johdosta. ' - "On oiemessa ~kahdenlaatuisia mei där/maassanimö kävijöitä", sanoi <]uerus, • " j a hc' • ovat toinen toisil» leen vastaKkaisiai On ^eämlelisiä kärkkyiiäyr'jotka tekevät : huomioita , vain huoiu>mmista seikoista j a l e v i t tävät ; niitä 1^ Toiseen luoMcaan kuulnvat ymmär> täväiset ihmiseti jotka tekevät >huo-inioita vai^etiksistannne j a aita;tä-vasta, millä.;pyrimme":niistä s^^ tymään j a antavat meille siten sympaattista.^ apua." "Tähän ensimaiseen luokkaan me-asetamnie Emma" G^^^ ;•' i •• Orpolasten «asemasta oii' .^tässä . niaassä . levitetty., paljonivValh^llisia tjetdjä. • Guei-us fmyöiisi' 'orpojen . hnoitarai^;Voleyan vieläMn y na kysyxayksenä, -.sinä sodan, kah-saläissodaa ; j a ; nälähhädäh ^ toinen toistaan • seuranneet kauhut ovat siinä suhteessa tehneet hirveätä jäl- •. 'kea;•Hallitus tekee' parhaansa lasten huoltamiseksi j a kasvattamiseksi. HilJaUain myytyjen kruunun jaloldvwn-'Wnaätä . (noiin 60 miljoonaa dollariaY:] tulee myös huo-mattaya oai; käytettäväksi. tähän tarkotukseen. . ^Yimi^Syytetään meitä 'siitä; • •• ;etä' 'me»l(ii^ei; pie!"'fahÄ^ toisaalta silta; et^tä. me lähettäisimme rahaa Kiinaankansallisen yallan-kumousiiikkeen avustamiseksi: siellä. Tosiasia on, että Kiinaan lähetetään rahaa %yaini delta ituöduriy, riisin ja teen matsuksi", sanoi hän edelleen. V "Meiiä syyi^etaän ruhtinaallisten sukujen omaisuuksien ja ' kalleuksien hävittämisestä ja tujrmelemises-ta. Päinvastoin me; olemme muuttaneet monot: palatsit kirjastoiksi ja museoiksi. jä säilytämme kaikki historialliset rakennukset mitä suurim-maila huolella." "Meitä .syytetään edelleen aja-tusvapauden sortamisesta ja: siitä, että me olisimme poltattaneet kaikki Leo Tölstoi-vainajan teokset. Ada on -tod-ellisuudessa siten, ettii hallitakaon toimesta levitetään Tols- ,. toin teölaia-'maan 'kaikkiin ; jcirjas- , töihin." "HallituGöh lisäksi varannut miljoonaa ruplaa tulevana tettävän Tolstoin satavuotis-muisto-juhlan yhtgydessä- julkaistavaa hänen teöitsiensa erikoispainosta varten. Tolstoin tytär on -hallituksen paivelukscs.«.a valmistaniassr. kirjoja kustantamista Varten." \. 9.205 4.206 4,247 3,509 1,513 , "Vehnäsadosta saadut tiedot to-tieavat tSmätii vuoden sadon tekevän 2,800 miljoonaa bushelia, eli noin 225 miljponaa busheKa enemmän kuin viime vuonna. Tämä, on lä-himain sama kuin vuoden 1913 "siito samalta alueelt^. • : ; "Menneenä talousvuotena liöusi •senraavien tuotantoalojen saavutus^ verrattuna sieri edellisen ja vuoden 1913 tuotantoon,' tuhansissa metri-tonneissa seuraaviin määriin: 1926-26 1924-25 1913 Hiili 24,302 16,107 i28,358 öljy 8,348 6,950 Valurauta 2,200 1,304 TerÄs 2,877 1,865 Takorauta 2,130 1,335 Sementti 1,286 716 Sokeri 1,058 451 "Kutomateollisuus osotti noin 30 :proEentin'lisäystä edellisen vuoden tuotantoon . venraten. "Valtion i^eoUisuuslaitoksissa työskentelevien työläisten lukumääri! noiusi :' viime ; vuoden 'syyskuusta 1,653,501 tämän vuoden' syyskuun 1 päivään mennessä 1,931,487. • • ''Reälipalkat nousivat talousvuoden kuluessa 16.7 pro^ntilla. Maan ;Mhkoistawnen •: "Maan ' sähköistämisejssä tehtiin huomattavaa jälkeä. •\^uonina 1917 oli yleisön ^ käytettävänä ainoastaan 394,000 kilovattia. ^ Syyskuun loppuun mennessä oli määrä saatu nousemaan lähes 1,000,000 i kilovattiin. kesän k u l u e ^ ;tilatt|in .Englannista, Saksasta* 'ja' Jtanai^sta ^noin 300,0p0 kilovatin keliittäriiistä .varten tarvittavat koneistpt.., Noin 20 alueellista keskusrvoima-asemaa 'pn ,par'aV kaa rakenteilla. Osa niistä, on 1 osittain JO; käynnjsla. Lehingradinf^.lä-heisyydessä. sijaitseva suuri. Val-kovstroin .asema, mikä kehittää 56,- 000 kilovattia, tulee avattavaksi hetimiten." ;.,.:'';':': '^.'^(^'^y-A--. 1n]kistiiiniiien\ Peking. — Peldpgin; ludlitaksen lopullinen'' kuldstuminen on' k S » ^ Winnipeg tehdaskau-puhgil^ si Hallitus oh ollnt jo 'jonkun aikaa vailla valtaa. Sen mäaräykmä ei ole pantu täytäntöön. Eikä silla ole ollnt- raitaa. Viidelle pohjoisten a» meian' eri komentajalle lähcttilmissään sähkö-sanomissa ovat nnnisterit ilmotta-- lieei eroavansa rahojen puuttumisen takia viroistaan. Eroava hallitus oli Kuomintsun hallituksen seuraajana. ; Taantumukselliset pohjoisen sotaherrat ajoivat hallituksen pois Pekingistä, knn olivat viaUöttaneet, kaupungin; Tämän jälkeen yhtyivät kuömintr sunlaiset kanfonilaisiin. Yhtyneicleh voimien vmenestys .^^ meisenkin arvovallan ja mahdin Pekingin hallitukselta. •Kantonin hallitus tul^e siirrettäväksi enemmän, keskelle • maata.' Maassa sanotaan- otettavan, käytäntöön -eräänlaisen : neuvostojärjesielt män' maan hallitsemisessa. , ' m Kapitalistilehdet syyU tivät iybimi ^ taistelu Englannin ^ väenliikkeessä Avloliit^osuhtcet Äskettäiu on koko maailman sä-nomaIeh< iist<5ssä levitetty tietoja, miten Venäjän uudet avioliittolait oUsivafc tehneet aviosuhteet niin löysiksi, että niillä ei olisi mitään . merkitystä, ' Oueras selitti, että aviqliittolakei-hin tehdyt muutokset ovat tarkote-tut lujittamaan, eikä höllentämään arioOTtheita j a että ne ovat eritoten . taricotetat ' suojelemaan Tieikompaa puolta, • olipa siinä asemassa sitten vaimo, mies" tai lapset.' f\y Häh sanoi,.;että Venäjällä - ei ole koskaaii- esiintynyt avioeroja suh-teeniseat: ; niin ' suuressa määrässä kuin Yhdysvalloissa- ' Winnipeg. Kaupungin porvarien perustama teollisuussuhteiden edistämiElautakuntä; suunnittelee so-kcrijuurikasviljelyksien perustamista JVIanitobaan, Winnipegiin perustettavaa sokeritehdasta varten. Hampun kasvattatnisen johdosta perustetaan köysitehdas, jossa' yalniis-tetaan myög,elonko^/juussa taivit-tavat sidelangat, että niitä ei *-tar-yitse tuottaa ulkomailta, kuten tähän mennessä on tehty. Kun län|J.mtun pääomaye.von käytäntöön saat-nellä on paljo nahkaa, niin suunnitellaan sen johdosta perustettavaksi lähelle raaka-ain eyarastoja kenkätehdas. .^••V''vr^-':'-..-. Lontoo. — Hinilakon tultua pääp tetyksi; tulee Englannissa puhkejeir. maan työväenliikkeen kcsknndäiagj; valtava taistelu kommunisnäin •\p]öOT: Iestä ja sitä vastaan. . Suuret työ- ^ läisjouköt ovat saaneet havaita kam-^ munistien olleen uskollista hiilen|^i-vajille j a ' avustaneen lakkoa paiv haansa mukaan. - tJlkomailtakih isaa-^ punut avustus on ollut pääasiassa, kommunistien keräämää. Kommunistit saattavat toisaalta osottaa,. miten työväenpuolueen jöh-^ tp on pettänyt hiilenkaivajain asian heti alusta alkaen, / peruuttamiaJIa suurlakon. AKonimunistinen puolue, voimistui hiiliiakbn aikana. Kelta>. set työväenjohtajat oyat siitä huo^J listaan, ja:' haluavat teppaa kommu-niismin. Yorkshiren ^kaivostyöläisten liiton! l sihteeri Josetth Jones on il-mottanut tuleyansa ' "leikkaamaan kommunismin pois • työväenliikke.esi tä, kuten lääkäri leikkaa' syövän" Keltainen 'johtaja kapitalUtien \ asialla Työväenhallituksessa rah^-asian-" ministerinä toiminut Philip SnovV^dpn on ilmottanut tulevansa vastustamaan erikoisen pääomaverotuksen vaatimusta, mikä on työväenpuolueen ohjelnlassa.., Hän vastustaa tätä veroa sentakia, . että se tulisi vaikuttamaan taannuttavasti kapitalistiseen : asiain järjestykseen. Snoy.'denin selityksistä huolimatta kannattaa -\ eräs työväenpuolueen huomatuimmista taloustieteen akate-mikoista, prof. Hugh Dalton, mai- . Lphtop. ':ij^.:,I^lttfflsi8i^ppimuksiä pn tehty ja; tyS^ tapahtunut SkotlanrläsaV X^cäshi^ •wss^':;:.:i<to -shiressä», >: NörihnniSrlandissa . • ja YorkshireMä.'' ;lSaMe«sa jälkimäi-spssa- • paikassa ^ tullaan työskentele* J^^^H^ninp iioroissa. Nort: ; l m ^ ^ ian;.työskentew lemään kahdeksan ' t i htia, lukuanot> tamatta hiilenirrottä la, jotka työs* kentelevät seits^manltuhtial Skot> lännissä ja Lancashii »ssä on työpäi-vttbteen. ' ^ l ' ^ , ^" ' ^. k u h .' purhamissa;' etpia.-Wa}es.issia j a ' ; Cumberlandissa: päästäSh sopir '^jötÄkiitilöTO^ ,, ... ^. Mitään ryntfiystä h^len ostamisen ^jftl»l!^^j|§|a^^ saa: -delÄ 'noin 19 dollaria tonni, ; Hiilenkaivajain , jäl-jestön sihte^tl ;feli><>lc-itp^ kaivajmh\ nousemista: sen. jäljcefin; m Könununis^ valtuus- ; Chicago, -f (FP) Miten työ- Iäiset kärsivät suurtien : korporatsio nien j a suurten sanomalehtien kes> ^ kinUisertä" iiitoBta^tull taas. hyvin esille veturinkuljettaja Ijonis J . ' Smithin jutussa. Smith kuljetti Chicago & NorfhwesterA~ yhtiön matkustajajnn^^^ joka viime työn-: päivänä törmäsi yhteen erään hu-vijunan kanssa Chicagossa. ' K tieyhtio hett syytt^^ jaa seitsemän matkustajan kuole-masta j a .nseämpien IpnMcaantuini-sesta, j a sanomalelidet Icertbiyat Vta:- pauksesta palstoillaan siihen tapaah kuin olirf veturinkuljettaja yksin syypää.' SanpmalehdissS ei tehty \ selkoa; että;' - rautatieyhtiön voitonhimon vuoiui rautatielinjoilla oli^liiäh^^ taiJnivijiinaa^lUkkeelia;,;^etUl; kaikki vanhat ränsistyneet puuvaunut o li patitu' liikkeelle jä että; jarrut;>öli- - suutvalamiehistp: kiimonpatrtyiiii Sinithiä^ vastaan^ tehtyä syylistä, sen: petusteella. että häntä vastaan. «1 - esitetty p ä i v i ä . t o d i« m&n f takia 'avautuu n ; surijnaan-tuneideh j a loukkaantuneidenrim^it^ Irästäjien omaisille; mahdollisuus nostaa ::ya3^ngönkprväusjuttu^ yh-. tiötäf^ivastaan;'^ • M ^ ic(et'>iiatttaBivat uutiset suurvalämie'. •iil|tdni' päätöksestä - 1iuomaamatto< maan;' paikkaan :ilmotusten jouk-kooi).' Työmistä syyttävät uutiset olivat. painetut huomattavalle paikalla lÖitlen etusivuille. • TVinnipeg.—- ^ i j j äh toimitettusi saktakäiäisissä? kunni^liisvaaleissEi^ t u l i . ' kaupuägin;i r;Valtiiiusmiehekä i:)r&^ iitttia. W. .Kolysny^;^ joka oli eh4okr kaana, kaupungin ; kplmännesta' vaalipiiristä. Toveri Kolysnjrkit^anoo olevansa ehsimäinen kommluhisti,^. jokai \^ öh tullut valittua johp^ikin virkaan tällä mantereella. > * Albertassa Työlakko puhkeaa f^ miteollisuudessa - . TalöudelUaen'. ••.;• ,./,;'-:.:':-^Q}:v;-:;s^:.;i;'.;^^^^ '•••-y.. ^.v;-. , Venäjän.^ ;J taloudellista asemaa ; koskeya$3a ti^otukses^ «anoo Ouä^ ^ 3 . letta. -j^viime': niarrasknnssa' a l - ; Itäneen ;. plemassapTonsä. kymmenen-^ tenä- vtiöiena^n Neuvostoliitto saavuttanut - ennen - sotaa • vallinneen tnotaatofcyvjTi; . - K^ teoU&anÄen /tnotannosta^ osattavat pysyvää i « jatkuvaa cdistynjista. .. ; "Viim^ syyaknuEsa päätteenä taloosyuonsa .on tepUisnostnötanto ' ollut 41 ^^55^^ edellisen vub-den tinifostdft- parempi ' Valtion tuot^tpiäitärtren: puhdas; voitlö on taoijä-.(Ai^aa. noussut ä31,tö0,Ö00 dpUajäftt;i'.-V;.'': .-'i; •• ^^-'^^i^P¥ Hollywood, Calif. — Ensimäinen suu.' empi /työtaistelu Yhdysvaltain filmiteollisuudessa alkaa joulukuun 1 päivänä, jolloin 3,500 ammattilaista eri työaloilla on määrätty lakkoutumaan Hollywoodissa protes-tiksi sen johdosta, että useat filmiyhtiöt pitävät voimassa avopajajär-jestelmää. Taistelu voi laajentua yli maan. Työläisten vaatimuksena on unioiden tunnustaminen ja unfon työehtojen hyväksyminen. tamista. Macd onaldil^set johtajat eivät tunnu olevan edes yksimielisiä niis-! tä kieinoista, millä he voisivat kapitalismia pönkittää. - SUURI LAIVAKAUPPA New York. — Tänne on saapunut tieto Valkoisen Tähden linjan myy-ipisestä. rEoyal Mail Steam Packet Oompai^^Ue.. Linjan omisti aiemi miii fiitilnätionäi. Mercantile Marine nminenf|yiit:^W, :m tahtonut pä^sta^Väpaak^ Englannin laivare- -kfejb^riÖl^ Ostäjiex^ltakana: on yanhk brittiläinen ni^ät^iiikenneylitymä - -Fnrness, Witby and Company. Osto käsittää suuret alnkset, k u ten Homeric,.' Majestic^ Olympic, Adriatie, Arabic, Baltic j a Cedric ynnä fnnnan Verran m n i ^ laivoja. Kani^ahintana arvellaan oUeen 25 ndijpo^^ dollaria., ~ . .{bttebnationa]. Mercantile aiarinel-la .rjai edeUeenkin; ;-En«^nn^ j a jnniden miaMen "lippujen alla: par- I. w. w:läineh saa apua kansalaisjutussa New York, - - j(FP); —- American Civil • Liberties Union ' on rientänyt tukemaan James Rowania, Spoka-nestä, tämän taistelussa . kansalaisoikeuksiensa puolesta, jotka tuomari Stanley Webster peruutti Spokänes-sa viime_ maaliskuussa. :Järjestö kerää faliallista apua taisteluun. . L a kimies Austin tewis. San Franciscosta, tulee pitämään väitöspulieen. Bowanin jutussa Yhdysvaltain piiri-oikeudessa San Franciscossa ensi helmikuussa. ' ,';;•; "^''y.: •':• Rov/an, joka on syntynyt Irlannissa, hankki kansalaisoikeudet MaS' sachusettsissa v. 1907. Hänen o l - l e ^ a n ; Leayen\yorthin vankilassa' vuonna : 1920, hallitukseni lakimies nosti syytok^h / Spplranessa."; Epwä-niaV vastaan ; Jcäns^ hankkimisesta'' yaa'rilla,' ' penisteilla, ;vaatien; känsaläispaperien ipigroiättär mistä.' Syytös perustui siihen .«eilr- .kaan,' etta Roihan '•li Indtistrial-sen ja että. haii tap:nitt[in yatikeii-teen vakpilulain .npiilla y- 1918- JKu-ten nähdään, ei;: '^piyatipapereita haldessa .pÄnt vie • \ L : W.-liiton jäsenyydessä.". : Tn imioistainVpe^ t i hänen kansäl' '^häkemnlcsensa^sen perusteella, että *ian oU jiUce<mi)äitt yhtynyt Hittoon;, ^iCivfl liberties Union väittää, -että tndnsari Webiite-rin päatiis, johtaa ^ pikenMpiUisesti Calgary, Alta. —•, Maan. kasteleminen : rakennettavien kanavien avulla alkoi Albertassa jo vuonna 1889, ^ Mutta vasta 1891 alettiin maan kastelemista suunnittelemaan suuremmassa mittakaavassa Ja nykyaikaisilla perusteilla. Nykyisten : suurempien kasteluyri-tysten joukossa^ ojn huomattavimpa-na Canadian Pacific rautatien laitokset. Niiden avulla yoidaan toimittaa tarpeellista kosteutta kaikkiaan 748,980 ^kkerin laajuiselle alueelle. Tähän mennessä ei kuitenkaan tästä hyödystä ole nauttimassa kuin 224,237. eekkeriä. ' Seitsemän niuuta kasteluyritystä tarjoaa kosteutta 484>140 eekkerin laajuiselle alueelle, josta on nauttimassa vain 79i835 eekkeriä. • : • Näiden lisäksi on ' olemassa 49G pientä yksityistä yritystä, joiden avulla kastellaan noin' 60,000 eekkeriä maata. Ryöväys keskellä paivaa Toronto. — Viime maanantaiaamuna tunkeutuivat ryövärit Yon-ge- kaduUa, sijaitsevaan S- Caulfield & Sons meijeriliikke^seen, uhkasivat ampumäiaseilla kahta konttorissa ollutta naista ja ryöstivät y l i kaksituhatta dollaria rahassa. Ryövääjiä oli kaikkiaan kolme. Kaki^ heistä toimi konttorissa. Toronto muuttuu päivä päivältä yhä chicagolaismaiseminaksi. :ilPIIHiiiiiiPf . rencen vesitiestä -;;^'/Ä;ts:s^j''''/'- ^; Torontp. cänadalaisten £!iisimäineh paUdnto canäidalaiselle veh-näUe Chicago..—, Täällä vuosittain p i dettä^ näyttelyssä on canädalaiiieh. vehnä saanut ensimäiseii palldhnöh neljän-nentoistä kerran kuudentoista vuoden kuluessa. Herman Trille, Wera-bleystä, Alberla; kruunattiin; -tänä vuoniia: .:veiinäkuninkäaksi.;. Hän. öli; asettanut; näytteille kövää; punaista" kevätvehnää. Tämän lisäksi tuli Canadaan viisi muuta' palkintoa.. Alkätfn kymme nennestä ja^.. päättyen . heljänteen-toifeta. ' ^ ' :::v5ft^i^ii»ik^^ insinöörien välinen erimielisyys.,-St.',Läwrence'n vesittcti syventämisessä' ja. fiten yhteydessjl olevissa asioissa johtuu pääasiassa siitä, että ämerikalaisten suunnitel' mien mukaan ;:^Ydceiinettayä pato nostaa veden Morrisburgin kohdalla niin korkealle, että aen aiheutti-näin tulvan >ehlcai8toi la^ konnettava joen kummallekin puo-en sijaitsevien' kaupunkien! ja^ ään-tusten suojaamiseksi pitkät aemeht* tisuojuksot. ^ mitkä tulevat' eriitBIn ljalU«äiiS;::W|if If /> Edelleen väittävät canadalaiset n^iiiöörit t toMeri :< padon; - ralcentsi* nfisen' kautta VQltavan raköntämi* sesta aiheutuneet kustannukset -ja- » a tasaisemmin koko räkenhttsäjnl-ev- ifiiusabSf don valäiistiittua ryhtyä 'kehittäf mSSn vesivoimaa: jo rakennUsaikanäi ; Amerikaiaiset insinöörit; väittävät ^hden padon rakentamisen säSstä^ yän yhden sulun ja'sitten helpottavan sulkujen ..laivaliij^enteelle;; a{- heuttamäa' h i d a s t u m i s t a ; ' ' • " paikallekaksitoista : aristeil^ää v Jä-.: M e n t M ^ ^ .^rikpi8iR^:Blirtsäa;;tedJjft^ ;tiPRalyel^stä|i^^ Washingtpn. Valtiosihteeri Kel-lloggr oli lähettänyt; San Frahci^^^ toimivalle federaali^ll^'syyttäjälle; George • Hatfieldilley^^ määräyksen vangita rapmälaisen V8l|c(>^^ tcn. Valtioviraätossa i^dJtetäin K e l - loggin määräykseh/jphtuneen Suo» ^Vesuvius ^^iminiutösa Säännöllinen liikenne Houyn alueelle Montreal. —-: Kansallisten rautateiden taholta ilmotetaäh täällä, et- -tä jouluk. 1 päiVä^ä alkaen* tulevat junat. säännöllisesti kulkemaan joka arkipäivä Rouyti kulta-kupari-al^ eelle.:•?••;v':^.••::^'i^ ;."';,::•:•'•••:'' Qntarion kuvernööri Ottav.a. — Täällä kerrotaan Ontarion kuvernöörin ehdokkaina olevan Albert Matthews ja ylioikeuden tuomari William Mulock. Entinen kuvernööri on.suostunut toimimaan edelleen niin kauan, kun seuraaja nimitetään. ^ , ^ • Diktaattorista presidentiksi ' Napoli, Italia. — Tulivuori -Vesuvius on jälleen- ollut hiljaisessa toiminnassa. Se on syytänyt säu- , huaV höyryä j a laayaa^;S;i:;^^ Asiantuntijat arvelevat , tulivuo-j en palaavan pian entiseen toimet-tomuutoensa. . ' , RADIOT KANSANOMAISTUVAT NEUVOSTOLIITOSSA Moskova, (PP) — Radiolaitteita pannaan käytäntöön • Neuvostoliitos^ sa noin 25,000 kuukausittain. Useat 'niistä varustetaan äänen voimistut-tajalla jä palvelevat kylien s^no-malphtinä. Useat miljoonat ihmiset kuuntelevat joka päivä,vkun "radio-lehti" tuo tietoja Moskovasta ja muista keskuksista. Samoin siirre''' tään äirvokkaita taide- j a musiikkiesityksiä Moskovasta maaseudulle. VALKOINEN ORJAKAUPPA ROMANIASSA Viisi kuoUut räjähdyksessä Quebec. — Tänn* tulleen tiedon niukaan on Doucetissa transconti-ncntalVrautatietii -vraitella; 380 mailin etäisyydessä täältä, 'vKme lauantaina räjähtänyt höytykatttla. Viisi iySl^istä ;',dnj;:|in8n^^ Entmeh pääministeri lakimieheksi * Toronto. — Canadan entinen pääministeri i ^ h u r Metelien, jokskär- 4 vitihe; vaaleissa tappionVön hiini-tetty OaWian: « e n ä W / ; S e^ Limited, varapi^esidentiksi j a : lald-mfebeksL ;•. >;;^:;«7j;;;;,-;;;? 'Ah JBTän on myös osakkaana, täkäläisessä laklmiediikkeessä' 'Osler;«^^ HoBr Lissabon, Portugal. -— Pääministerinä ja diktaattorina toiminut kenraali Carmona ori ryhtynyt pre^ sidentiksi. Viime kesäkuussa kukistettiin entinen presidentti sillpin toimitetussa isotilaskaäppauksessa. SIIRTOLAISUUS VXHENTÄX SVNTYNEISVYTTÄ ^ Montreal. — (FP) — McGillin yliopiston professori Goforthin kan-eoitu-> teoriaa, että jokainen sii^olai-nen tarkottaa tappiota syntyväisyy-delicnäyttää tukevan se peikka; et?- tä Quebecissä, missä siirtolaisuus on'saanut:'väMn jalansijaa, on syn^^ jtyväiaärys;::::'--»^ muussa :Cänadan maakunnassa.. - ' " JSyhtyväisyys; Qiiebicijaa bii - 35 jokaista tuhatta-asukasta ,kohti. 8c on Ahikaii; alentunut viinic; vuosina,, mutta el samassa mitassa., kuin / O n tariossa ja länsimaakunnissa.; E n nen «ota^, jolloin Canadassa val-litsi varallisuuden aikakaäs!^ siirtyi eanadalaisla Yhdysvaltoihin joidenkin .vuosien ajalla hyvin:pianlniäit» rä; samalla kun amäHkaIaiW. farmareita saapn^ Jänsi-Canadaan noin satatiiluitta; väpdessa;. Sadan jäi-iceen cänadalaisten silrfymlnen inh" djrsvaUbl^ _ :.^Xap9»KS^B8^;SB^^ | lät&umpukäeiliÄ j rnaikkoia:mohtäVfi«^^öiini5-^ ' Bukarest; Rumania — Ramanian poliisi vangitsi erään toimivimman, valkoista orjakauppaa harjottavan sakin johtajat; tällaisia sakkeja on toiminnassa kautta Balkanin maiden. Miehet kuljettivat' viittätoista unkarilaista ja slovakialaista tyttöä yli Mustanmeren, jolloin heidät vangittiin j a tytöt vapautettiin. Tässä tapauksessa oli tytöt pantu laivan hyttiin, joka kuljetti myös viljalastia. TullivirkaiUjat löysivät tytöt, jolioin laivan kaptepni myös vangittiin. Hän syytti niiestä, n i - meltä Jurcp Simic, jonka huomattiin kuljettaneen ; useita satoja tyttöjä jo^ä vuosi Turkkiin j a Vähään Aasiaan. Nämä viisitoista ^ttSä oli myyty Vähäää Aasiaan; jossa on vähän valkoisia tyttöjä. Poliisi se-litti huostassaah olevan todistuksia toisten sakkien olemassa olosta, jdt-ka- y toimittavat tyttöjä ;feääh;"';:^;;#^1^^5Ml^ ' ''"KlBtji^^^^OTÖiJtTfeTtV^ . iAMIlmixa^Mt^^ ;I^ritop;->-i.. ;'/Kuiskiya ipayveke'^ ei enää kuiski. Tämän niminen Jdr-j a , joka isai aikaan .tevatontaVsen-satsiönla, ilmestyessään äsken ;ik>n-toön markkinoille^ koska islinä tuntematon tekijä ruoskii armottoxaasti knninkaalUsen ^parlieen' jäseniä, j a eräitä arvossa pidettyjä lienkiiSitä Englannieaa, on vedetty poi» mark- Idnoilta. nmottaessaan,, tSstS,;' Jnt-kaisijo seUtti, että pcrtiuto» e l vaikuta yhdysvaltalaiseen painokseen, f Airo-'V3«ff Allsa<K ^ .• -^i riehunut, «tta ' i q ^ y ÄÄ ; , ^ iehtlvia laivpja. ^ ^ y vaarallisille ppluiHe: . kin ^ Harcourt. ^ :);p:;:;;::b;::;;:;;^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 1, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-12-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261201 |
Description
Title | 1926-12-01-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
KAJSSm MAirrEN TYÖNRAATAJAT YHTEISRPgTAMAAiy!
Työväen ;vapautus tapahtuu
vain sen itsenjsä kautta!
Federated Pressin iai«n
950TTAA PÄRJÄÄJIEN VÄITTEET PEiUlTbMli(£l
Moatreal; . Jokii iäi^^
• maaban saapäi^ut 'N€fävo^t£iäaTaI«
tojen liiton ^edustaja l i o n i ^ e Feo«
dorovits Oueraä -j^^ ollnt sanoma»
: lehtimiesten pfct^^
i a voi Emma jGoldman vtietää mi-täär.
Venäjän «norkyisiätä oloista,
; kuc hän . o n ollut., poissa " maasta
kuusi TOOt!^?i o U ' l ^
lausuntonsa, 'häneUe'"tehtyjen kysy»
mysten johdosta. ' -
"On oiemessa ~kahdenlaatuisia mei
där/maassanimö kävijöitä", sanoi
<]uerus, • " j a hc' • ovat toinen toisil»
leen vastaKkaisiai On ^eämlelisiä
kärkkyiiäyr'jotka tekevät : huomioita
, vain huoiu>mmista seikoista j a l e v i t tävät
; niitä 1^
Toiseen luoMcaan kuulnvat ymmär>
täväiset ihmiseti jotka tekevät >huo-inioita
vai^etiksistannne j a aita;tä-vasta,
millä.;pyrimme":niistä s^^
tymään j a antavat meille siten sympaattista.^
apua."
"Tähän ensimaiseen luokkaan me-asetamnie
Emma" G^^^ ;•'
i •• Orpolasten «asemasta oii' .^tässä
. niaassä . levitetty., paljonivValh^llisia
tjetdjä. • Guei-us fmyöiisi' 'orpojen
. hnoitarai^;Voleyan vieläMn y
na kysyxayksenä, -.sinä sodan, kah-saläissodaa
; j a ; nälähhädäh ^ toinen
toistaan • seuranneet kauhut ovat
siinä suhteessa tehneet hirveätä jäl-
•. 'kea;•Hallitus tekee' parhaansa lasten
huoltamiseksi j a kasvattamiseksi.
HilJaUain myytyjen kruunun
jaloldvwn-'Wnaätä . (noiin 60 miljoonaa
dollariaY:] tulee myös huo-mattaya
oai; käytettäväksi. tähän
tarkotukseen.
. ^Yimi^Syytetään meitä 'siitä;
• •• ;etä' 'me»l(ii^ei; pie!"'fahÄ^ toisaalta
silta; et^tä. me lähettäisimme
rahaa Kiinaankansallisen yallan-kumousiiikkeen
avustamiseksi: siellä.
Tosiasia on, että Kiinaan lähetetään
rahaa %yaini delta ituöduriy, riisin ja
teen matsuksi", sanoi hän edelleen.
V "Meiiä syyi^etaän ruhtinaallisten
sukujen omaisuuksien ja ' kalleuksien
hävittämisestä ja tujrmelemises-ta.
Päinvastoin me; olemme muuttaneet
monot: palatsit kirjastoiksi ja
museoiksi. jä säilytämme kaikki historialliset
rakennukset mitä suurim-maila
huolella."
"Meitä .syytetään edelleen aja-tusvapauden
sortamisesta ja: siitä,
että me olisimme poltattaneet kaikki
Leo Tölstoi-vainajan teokset.
Ada on -tod-ellisuudessa siten, ettii
hallitakaon toimesta levitetään Tols-
,. toin teölaia-'maan 'kaikkiin ; jcirjas-
, töihin."
"HallituGöh lisäksi varannut miljoonaa
ruplaa tulevana
tettävän Tolstoin satavuotis-muisto-juhlan
yhtgydessä- julkaistavaa hänen
teöitsiensa erikoispainosta varten.
Tolstoin tytär on -hallituksen
paivelukscs.«.a valmistaniassr. kirjoja
kustantamista Varten." \.
9.205
4.206
4,247
3,509
1,513
, "Vehnäsadosta saadut tiedot to-tieavat
tSmätii vuoden sadon tekevän
2,800 miljoonaa bushelia, eli noin
225 miljponaa busheKa enemmän
kuin viime vuonna. Tämä, on lä-himain
sama kuin vuoden 1913 "siito
samalta alueelt^. • :
; "Menneenä talousvuotena liöusi
•senraavien tuotantoalojen saavutus^
verrattuna sieri edellisen ja vuoden
1913 tuotantoon,' tuhansissa metri-tonneissa
seuraaviin määriin:
1926-26 1924-25 1913
Hiili 24,302 16,107 i28,358
öljy 8,348 6,950
Valurauta 2,200 1,304
TerÄs 2,877 1,865
Takorauta 2,130 1,335
Sementti 1,286 716
Sokeri 1,058 451
"Kutomateollisuus osotti noin 30
:proEentin'lisäystä edellisen vuoden
tuotantoon . venraten.
"Valtion i^eoUisuuslaitoksissa työskentelevien
työläisten lukumääri!
noiusi :' viime ; vuoden 'syyskuusta
1,653,501 tämän vuoden' syyskuun
1 päivään mennessä 1,931,487. •
• ''Reälipalkat nousivat talousvuoden
kuluessa 16.7 pro^ntilla.
Maan ;Mhkoistawnen
•: "Maan ' sähköistämisejssä tehtiin
huomattavaa jälkeä. •\^uonina 1917
oli yleisön ^ käytettävänä ainoastaan
394,000 kilovattia. ^ Syyskuun loppuun
mennessä oli määrä saatu nousemaan
lähes 1,000,000 i kilovattiin.
kesän k u l u e ^ ;tilatt|in .Englannista,
Saksasta* 'ja' Jtanai^sta ^noin 300,0p0
kilovatin keliittäriiistä .varten tarvittavat
koneistpt.., Noin 20 alueellista
keskusrvoima-asemaa 'pn ,par'aV
kaa rakenteilla. Osa niistä, on 1 osittain
JO; käynnjsla. Lehingradinf^.lä-heisyydessä.
sijaitseva suuri. Val-kovstroin
.asema, mikä kehittää 56,-
000 kilovattia, tulee avattavaksi
hetimiten." ;.,.:'';':': '^.'^(^'^y-A--.
1n]kistiiiniiien\
Peking. — Peldpgin; ludlitaksen
lopullinen'' kuldstuminen on' k S » ^
Winnipeg tehdaskau-puhgil^
si
Hallitus oh ollnt jo 'jonkun aikaa
vailla valtaa. Sen mäaräykmä ei
ole pantu täytäntöön. Eikä silla ole
ollnt- raitaa.
Viidelle pohjoisten a» meian' eri
komentajalle lähcttilmissään sähkö-sanomissa
ovat nnnisterit ilmotta--
lieei eroavansa rahojen puuttumisen
takia viroistaan.
Eroava hallitus oli Kuomintsun
hallituksen seuraajana. ; Taantumukselliset
pohjoisen sotaherrat
ajoivat hallituksen pois Pekingistä,
knn olivat viaUöttaneet, kaupungin;
Tämän jälkeen yhtyivät kuömintr
sunlaiset kanfonilaisiin. Yhtyneicleh
voimien vmenestys .^^
meisenkin arvovallan ja mahdin
Pekingin hallitukselta.
•Kantonin hallitus tul^e siirrettäväksi
enemmän, keskelle • maata.'
Maassa sanotaan- otettavan, käytäntöön
-eräänlaisen : neuvostojärjesielt
män' maan hallitsemisessa. , '
m
Kapitalistilehdet syyU
tivät iybimi ^
taistelu Englannin
^ väenliikkeessä
Avloliit^osuhtcet
Äskettäiu on koko maailman sä-nomaIeh<
iist<5ssä levitetty tietoja,
miten Venäjän uudet avioliittolait
oUsivafc tehneet aviosuhteet niin
löysiksi, että niillä ei olisi mitään
. merkitystä, '
Oueras selitti, että aviqliittolakei-hin
tehdyt muutokset ovat tarkote-tut
lujittamaan, eikä höllentämään
arioOTtheita j a että ne ovat eritoten
. taricotetat ' suojelemaan Tieikompaa
puolta, • olipa siinä asemassa sitten
vaimo, mies" tai lapset.' f\y
Häh sanoi,.;että Venäjällä - ei ole
koskaaii- esiintynyt avioeroja suh-teeniseat:
; niin ' suuressa määrässä
kuin Yhdysvalloissa-
' Winnipeg. Kaupungin porvarien
perustama teollisuussuhteiden
edistämiElautakuntä; suunnittelee so-kcrijuurikasviljelyksien
perustamista
JVIanitobaan, Winnipegiin perustettavaa
sokeritehdasta varten.
Hampun kasvattatnisen johdosta perustetaan
köysitehdas, jossa' yalniis-tetaan
myög,elonko^/juussa taivit-tavat
sidelangat, että niitä ei *-tar-yitse
tuottaa ulkomailta, kuten tähän
mennessä on tehty. Kun län|J.mtun pääomaye.von käytäntöön saat-nellä
on paljo nahkaa, niin suunnitellaan
sen johdosta perustettavaksi
lähelle raaka-ain eyarastoja kenkätehdas.
.^••V''vr^-':'-..-.
Lontoo. — Hinilakon tultua pääp
tetyksi; tulee Englannissa puhkejeir.
maan työväenliikkeen kcsknndäiagj;
valtava taistelu kommunisnäin •\p]öOT:
Iestä ja sitä vastaan. . Suuret työ- ^
läisjouköt ovat saaneet havaita kam-^
munistien olleen uskollista hiilen|^i-vajille
j a ' avustaneen lakkoa paiv
haansa mukaan. - tJlkomailtakih isaa-^
punut avustus on ollut pääasiassa,
kommunistien keräämää.
Kommunistit saattavat toisaalta
osottaa,. miten työväenpuolueen jöh-^
tp on pettänyt hiilenkaivajain asian
heti alusta alkaen, / peruuttamiaJIa
suurlakon. AKonimunistinen puolue,
voimistui hiiliiakbn aikana. Kelta>.
set työväenjohtajat oyat siitä huo^J
listaan, ja:' haluavat teppaa kommu-niismin.
Yorkshiren ^kaivostyöläisten
liiton! l sihteeri Josetth Jones on il-mottanut
tuleyansa ' "leikkaamaan
kommunismin pois • työväenliikke.esi
tä, kuten lääkäri leikkaa' syövän"
Keltainen 'johtaja kapitalUtien
\ asialla
Työväenhallituksessa rah^-asian-"
ministerinä toiminut Philip SnovV^dpn
on ilmottanut tulevansa vastustamaan
erikoisen pääomaverotuksen
vaatimusta, mikä on työväenpuolueen
ohjelnlassa.., Hän vastustaa tätä
veroa sentakia, . että se tulisi
vaikuttamaan taannuttavasti kapitalistiseen
: asiain järjestykseen.
Snoy.'denin selityksistä huolimatta
kannattaa -\ eräs työväenpuolueen
huomatuimmista taloustieteen akate-mikoista,
prof. Hugh Dalton, mai-
. Lphtop. ':ij^.:,I^lttfflsi8i^ppimuksiä
pn tehty ja; tyS^
tapahtunut SkotlanrläsaV X^cäshi^
•wss^':;:.:i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-12-01-01