Vapaus, July 14, 1930

              n hanentyäti
^_jen maiden proletaarit,
f^i^ää yhteen!*^ — Marx Järjestymättömien, järjestamif
nen on tärkein teliäiyäniln^
164 1930
P e r h e^l
a ilinan~^:|
le.
Sndbi
5sa.
Intiassa
tiläisestä sensuurista huolimatta leviävät tiedot laajas­ta
aseellisesta kumousliikkeestä
lanne.
(163)
REAL, QUE.
sa niitä.
r
L
auraavia: ,
larque
rd
-enin
Ifiitl buoUmatta, että brittiläinen
Tiori koetua tukahduttaa kai-
'toäasiain tiedoksi tulemisen In-taoahtumiin
nähden, ovat por-uutislähteet
pakotetut
^ että Intian pohjoisosis-on
avoin vallankumouksellinen
Ebtiininen kehittj-nyt suoranal-laajaksi
taisteluksi brittiläistä
nalismia vastaan, intialaisten
»ttujen käsittäessä aseellisen
^unsa ainoana keinona va.
intaalcseen imparialistisesta riisto.
Intian varakuninkaan puhuessa
teen rauhoittumisesta ja sovin-gandhilaisten
kanssa nousee
j laajemmat sorrettujen jou-omaan
taisteluunsa. Näitä vas­ovat
brittiläiset viranomaiset
ittämässä kaiken saatavissa ole-
Toimansa, sotajoukkoja nopeas-
•airrettäessä taistelualueelle. Ker-
,. että intialaiset olisivat par-
,an pommittamassa erästä brit-itä
varustusta Saratogassa, m.m.
•kistöäkin ollessa näitten kaplnal-voimien
käytettävissä. Brittl-
!t tietolähteet kertovat, että ka-
;6t ovat lyödyt, mutta näihin
iloihin ei ole luottamista sillä tais­it
edelleen jatkuvat samoissa ase-joten
tällaiset tiedot voivat
o l l a ainoastaan yrityksiä ylläpitää
jonkinlaista tarmoa brittiläisissä
joukoissa, joitJ«n niieliala on arve-luttavasti
laskemassa. Tämä luon­nollisestikin
on tuloksena siitä, että
n ä m ä ovat tulemassa huomaamaan,
e t t ä heidät on saatettu taistelemaan
vapautensa puolesta kamppailevia
siirtomaa-asukkaita vastaan ja että
he ovat todellisuudessa taistelemas­sa
omaa luokkaansa vastaan olle»i
saan brittiläisen Imperialismin etu­jen
puolesta taistelurintamalla.
Brittiläiset lentcdconeet jäUeen •
I toimiimassa
Englantilaiset ^ lentovoimat ovat
jälleen viimepäivien aikana olleet
•Btaan.
fcten
TORONTO, heinäk. 11. — Toron­ton
teolllsuuskomissionin yleislllk-keenhoitaja
Main Johnson selosti
kiinnitys virastojen kansallisen yh­distyksen
konventsionissa, että yh-
^ v a l t a l a i s e t tehtailiajt koettavat
tunkeutua entistä lukuisammin Ca-nadaan.
Hän sanoi Toronton teoL.
aktllvisessa toiminnassa, pudotellen lisuuskomlssionin saaneen useampia
pommeja taistelevien intialaisten'pyyntöjä yhdysvaltalaisilta tehtalli-rintaman
päälle. Kokonaisia kyUä '.joilta suuren osakeromahduksen
on tuhoutunut täydelleen satojen jjsikeen." Yhdysvaltalainen tehtaili-taistelusta
sivussa olevienkin ihmis-'ja joka aikoo hyötyä Canadan
ten joutuessa n ä i t t e n uhreiksi. Huo- markkinoista, huomaa tullimuiu-tn
Amerikalainen pää­oma
virtaa Canadaan
Yhä sunremissa mauin valtaa alaa
Canadassa
Maanantaina, heinäk. 14 p:nä — Mon., July 14 XIV Vuosik. — VoL KW
A m e i ^ toimeen-pÄee'
vaaliT
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Pistimien avulla valitaan WaU4^
don nUehet hallitiisaviikoihiii ^: '
{laoskanja
Italian väli­nen
sota
Porvarit tulkitsevat
kriisin työläisten
ja farmarien syyksi
Tj-uläisct ja farmarit asetetaan
edesvastuuseen asemastaan
limatta kaikesta näistä terroristlsls- olevan suurelcsi vastustukseksi. ° Hä-tt^
menettelytavoista, jolta brittlläl- |nen on päästävä Canadan tullltarif-nen
Imperialismi on käyttämässä \ f in rajan sisäpuolelle, voidakseen
hjrväkseen- terrorisoldakseen rinta- 'hyötyä canadalaisista markkinoista.
mah takanakin olevaa työläis- ja
talonpolkalsv^estöä, ovat Intialaiset
kumoukselliset käymässä päättäväis-t
ä taistelua
16
innrau-tatielaUio
vesy sa
nch
VRTHUR,
raUISET TAISTELEVAT
KUNNOLLISTEN ELINEHTO­JEN
PUOLESTA
Rauhasta neuvoteOaan
Kaksi pääsyytä, miksi Canada on
n i i n suotuisa näiUe tehtaUijoille, Mr.
Johnson selosti, ovat ensinnäkin rik­kaiden
canadalalsten markkinoiden
läheisyys ja toiseksi canadalalsen
tehtaan etuisuus ulosvlentlkaupassa
i kautta maaliman. Yhdysvaltain haa-ratehtaat
saavat etuoikeutetun ase-sotaan
varustautuessa maassa Canadan tullitarifin vuoksi
j a suotuisat tullit 43 ulkomaan
MANAGUA, Nlccaragua, heipSk,
12. — Piiritystilanne, minkä alaise­na
Segivian, Chontalesln, \ Estelin,;
Jinotegan ja Matagalpan maakun­nat
ovat olleet tammikuun 19 päl->^
västä lähtien, on poistettu presi­dentti
Jose Monnadan määräykseiU
t ä . Hän On selostanut, e t t ä Pll*J|.
tystUan aiheuttaneet syyt ovat
vinneet ja e t t ä l o k a k u u n kongresi
sivaallt tekevät välttämättömiksi
lauttaa maakunnUle täydet perusf-s
tuslaln edellyttämät oikeudet.
Määräys tarkoittaa niin muödbiöii
e t t ä yksilölliset vapaudet, olkeil§
s>«ida siviilioikeuden salaiseen kuu»
lusteluun ja avonaiset vaalit 61lsiw;
vat näiden maakuntien asukkaiden;-
perustuslain takaamia oikeuksia. ;fs
Kapt. Alfred W. Johnson. '
valtaln merisotilasosastosta, saapui
t ä a n e heinäkuim 1 päivä. toimeensJat
kansallisen vaalilautakimnan "p^
heenjohtajana. Mainittu lautakun-;;
ta tulee johtamaan kongressin väa./
leja.
Viisisataa Yhdysvaltain merlsotl.^
lajsta uskotaan osallistuvan tätiäj)';
"vaalien ylivalvontaan".
lOLEMMAT mOVAT KYNSIÄÄN
[ KONTROLLOIDAKSEEN NIZ.
• ZAA, J O K A MUODOSTUU RII-T
A K A P U L A K S I
Englanti koettaa
selvitellä Pales­tiinan
hinnat O»'
LtnlSlD
ÄlR 081^
•ddaa, t'
iHco.
Vk
feja
itiä \ifi^-i
RIE.
m
NA" • .
MADRID, heinäk. 13. — Vaikka
Itielä ei ole julaistu virallista i l -
iBoitusta, niin täällä saatiin tä-
|iiään tietää, että Andalusian lin-ön
rautatietyöläiset on kutsuttu
)on ensi tiistaina. Uupumatto-liniin
ponnistuksiin on ryhdytty r i i -
p n selvittämiseksi, että voitaisiin
JTälttää tämä lakko, mkä tulisi kä-jattämään
itoko etelä-maakuntia.
jTyöläiset vaativat parempaa palk-liaa
Ja parempia elinehtoja.
|Autoilijat maksaa kor­vausta
junan kans­sa
yhteentör­mäyksestä
ST. ALBANS, Vt., hejnäk. 12.
--Toisen kerran kahdessa kuu-
"Messa on "mies purrut koiraa",
»im pitkälle kun on kysymyksessä
«ntral Vermont rautatieyhtiön
W^ytäväo.nnettomuudet.
Yhtiön lakimies Horece H . Po-ers
ilmoitti tänään, että oikeu­den
ulkopuolella on saatu aikaan
-Jjmto George Smithin j a Central
S" rautatieyhtiön välillä.
SS" °" törmännyt yhtiön
«tnnin Rivertonin asemalta poh-w
pam olevalla ylikäytävällä.
Anto ja kone törmäsivät yhteen
«^voimakkaasti, että jälkimäi-
Si korjaaminen ir^f^f" ^l^-^O. minkä
S vakuutusyhtiö on
An^M-"^ rautatieyhtiölle.
\iZ tT ^"^'^^"iin ajaneen ra-
\rSL "'^y ''^^"ä ja koneen
hin-Ano .'"^ junan lähesty,
heca S "^"P^^utui pnnettomuu-
1 ^' nahoin.
Sammakot viljelyksiä
suojelemaan
P A R I I S I , heinäk. 11. — Ulko­asiain
ministeri Aristide Briand iK
moitti eilen, e t t ä hän on l ä h e t t ä n yt
nootin Roomaan, ilmoittaen siinä
i t a l i a l l e , että feänska, on valmis
julistamaan lyhyen "laivastorau-hanJl^
y^-tagknU;n1f"«pila-^- a n t a a . l . t i l a i»
suuden Ranskan-Italian ^ välisten
neuvottelujen jatkamiselle.
Briand, puhuessaan parlamentin
uU(oasiain komissionille, selosti
Ranskan-Italian ja Ranskan-Sak­san
välisiä suhteita, jotka ovat
viime aikoina h e r ä t t ä n e e t koko E u -
ropan huomiota. Vasta tässä pu­heessaan
hän ilmoitti ensimäisen
kerran, että hän oli l ä h e t t ä n yt
I t a l i a l le ehdotuksen "laivastorau-hasta"
neuvottelujen jatkamisen
edistämisen vuoksi. Hän sanoi
nootissaan sanotun, että Ranska
on valmis siirtämään uusien lai­vojen
rakentamisen joulukuuhun
asti.
T ä ä l l ä on kuiteökin kiinnitetty
huomiota siihen seikkaan, että
Briandin nootissa puhutaan aino­astaan
lyhyestä välipäästä eli lyk­k
ä y k s e s t ä uusien laivojen raken­tamisessa,
silloin kun Italia on
kanssa.
v e k k e i l y t
ssa
B E R L H N I , heinäk. 13. — Salais­ta
diplomatiaa sanotaan Ilmenevän
t ä ä l l ä Ranskan-Saksan ja Italian-
Saksan välisten neuvottelujen suh-
>een jälkeenpäin esitetyissä välttels-ä
ja klellblssa.
Pääministeri Mussolini on kieltä­nyt,
että italialaiset olisivat Berlii­nissä
tarjonneet saksalaisille soti­laallista
yhteisymmärrystä, mmkä
tarkoituksena olisi ollut tyydyttää
saksalaisten halua Versaillen rau-
Peläteo kapinalluia nousuja koeK
taa Britannia tyynnyttiiii
väestöii
.PARIISI, heinäk. 11. — Valime­en
rannalla olevassa Ranskaan kuu­lassa
Nizzan 200,000 asukkaan
iupungissa j a sen ympäristöllä ole-sa
maakunnassa on runsaasti
ilkkeellä Mussolinin kätyreitä. Nlz-
^ssa ilmestyvässä fascistisessa leh-essä
häväistään Ranskan vlrano-aisia,
väestön keskuudessa koete-an
nostattaa pinnalle Italiaan Uit-ishenkeä
väitteellä, että Nizzan
e on Italialainen, koslaa se on
< jinen v. 1860 kuulunut Italiaan.
lortieilevia mustapaitoja kulkee
i ^ p ä r i , ajellen . loistavissa autois­saan,;
käyden tansseissa, istuskellen
pakoissa ja käyttäen niissä run-lasti
juöiparahoja. He pyrkivät
ssakäymiseen ja keskusteluun
ston kanssa. Tällä kaikella on
irkbituksena saavuttaa väestön
ötätuntoisuus fascistlsta Italiaa
ihtaan.
^Ranskalaiset viranomaiset vangit-lyat
hiljattain erään vakoojan, jon-hallusta
tavattiin täydelliset se-fetukset
ranskalaisista llnnoltuksis-
Tämä vakooja on edelleenkin
kina. Viranomaiset karkoittivat
iku aika sitten Nizzan fascistien
jphtajan markiisi Di Cai;cav9nen.
P^ovokaattorimalsen esiintymisensä
Neuvostoliiton viisivuobV
toteuttaminen 1
LONTOO, heinäk. 12. — Siirto-maaviraston
julkaiseman sclostuk->
sen mukaan loördi Passfield sanoi
eilen . i l l a l l a b r i t t i l ä i s t e n juutalais^
ten (edustajistolle, että Suur-Brir|^;
tannian Palestiinan määräys ei;I(;ä:4,
s i t t ä n y t juutalaisen valtion. per^%-
'tiimistä; 'ainoastaan '^^-^jntitäläK^
kansalliskodin perustamisen Pales­tiinassa.
/
Loordi Passfield, joka on siirto­maiden
valtiosihteeri, lisäsi, että
juutalaisten kansalliskodin perus­taminen
ei saa häiritä arabialais­ten
asukkaiden asemaa ja oikeuk­sia
Palestiinassa. Hän selosti
myöskin, että juutalaisten Pales­tiinaan
siirtymiseen nähden ei ole
tehty m i t ä ä n keskeyttämistä, eikä
hallituksen Palestiinan politiikas­sa
ole tapahtunut mitään muutos­ta.
Juutalaisten siirtolaisuutta o.i
kuitenkin rajoitettu, ottaen huo­mioon
maan vastaanottavaisuus-mahdollisuudet.
ViNizzan selitetään olevan ainakin
iti LstalseksI Ranskan anh^jan tur-
V ssa. vaikka se onkin ainoastaan
3| 'kilometrin päässä Italian rajasta.
R tjan takana tiedetään olevan
li Jpkkäykseen valmis monituhanti-fasclstlen
lauma, joka on joka
valmis sotaan. Nämä ovat
.Ilman . palon ^ kekäleitä, jotka
:ellä millä , hyvänsä saattavat
ajniÄa liekkiin, sillä imperlallstl-
.iuaat . ^ £ i t ulospääsemättömlssä
•flOtuimbtUa 'Siksi
ne haluavat ja tarvitsevat sodan,
siten Jatkaakseen kurjaa valtakaut­taan
hiukkasta pidemmälle.
ehdottanut laivaston rakentamisen hansopimuksen korjaamiseksi. Nyt
lopettamista kokonaisuudessaan.
40 kuo&Jit keskival-tioissa
kuumuuteen
C H I C A G O , 111., heinäk. 11.
täällä vältetään, että ^ranskalaiset-kaan
eivät ole tehneet vastatarjouk­sia,
Joista yhden piti olla suoranai­nen
vaatimus, että jos Italia läh-tee
sotaan rikkoen Kelloggin sopi­muksen
ja Kansainliiton säädökse'/,
n i i n Saksan. tuUsl sallia Ranskani"
TORONTO, heinäk. 10. — Hon.
H. W. Price on Ilmoittanut, e t t ä pro­kuraattorin
virasto el ole tehnyt vie­lä
lopuUlsta päätöstä E. W. Backuk-sen
seitsemän työläisen syytteeseen
asettamiseen nähden. Työläisten
syytetään rikkoneen väkljuomakont-rolUlakla
Port Arthurissa. Asia on
j ä t e t t y siksi kunnes prokuraattorin
viraston lakimies W. B. Common
palaa kaupunkiin.
Lakimiehen sanotaan neuvonneen
Keskivaltioissa vallitsee vielä tä- Tyroliin, Ranskan Jugoslavian
n ä ä n k i n ankarin kuumuusaalto, mi­t
ä tiedetään vallinneen ainakaan
10 vuoteen. Tähän mennessä tie­d
e t ä ä n 40 ihmistä kuolleen j a lu­kuisia
on nääntsmyt lämpömitta­rin
kohotessa y l i 100 asteen. Chi­cagon
ympärillä olevalla alueella
on ollut kokolailla viileätä, lämpö­m
i t t a r i n ollessa puolivälissä 70 in­t
ä . ' ^
Kuumuus on koskenut ankarim­min
Missourin valtiota, missä tä­n
ä ä n ilmoitetaan sattuneen kolme
uutta kuolemantapausta- St. Lou-s
in alueella yksistään on ollut 1S
kuolemantapausta viimeisten päi­vien
sisällä, l ä m p ö m i t t a r i n osoitta­essa
103. Iowassa on kuollut nel­j
ä henkilöä; Nebraskassa neljä;
Illinoisissa 5.
kuljettaa joukkonsa etelä-Saksan virastoa luopumaan syytöksestä sil­lä
perusteella, e t t ä kysymyksessä o-levat
miehet ovat syyllisiä ainoas­taan
lain "telcnllllseen" rikkomiseen,
sillä he olivat ostaneet aineita omil­la
lupakirjoillaan paperikuningas j
liittolaisten joukkojen luokse:
Mutta tosiseikkoina selostetaan
pysjrvän seuraavien seikkojen: että
Louis Loucher, entinen Ranskan ka-pinettlmlnlsterl,
keskusteli Saksan
l ä h e t t i l ä ä n kanssa Pariisissa, j a että
Ranfkan lähettUäs Pierre de Mar-gerle
vla'alli Saksan ulkoasian mi­nisteriössä
ja Ilmaisi ihmettelynsä
Italian lUttoutumlsehdotuksen joh­dosta;
ja e t t ä - r a n s k a l a i s e t ovat pyy­täneet
saksalaisia tarkemmin selos-'
tamaan ne Versaillesin sopimuksen
kohdat, jotka ovat esteenä Saksan-
Ranskan väliselle vilpittömälle yhteis
toiminnalle.
3IIOUanunu-keräjäUyk-sessä
Turkissa
TORONTO, helniik. 11. — Etelä.
Toronton vaalipiirin ]ibei*aalicn eh.
dokas A. G. Mclntyre puhui eilen
lilalla Aix)llo-haalissa pidety.s.sä vaa­likokouksessa.
Hän myönsi CanadaTi
farmareilla olevan huonon ajan,
mutta sanoi sen olevan heidän o-man
syynsä. Hän .sanoi farmarei­den
haluavan aina jotain, tahtomat-ta
maksaa siltä takaLsin. elkil heillä
ole älyä hoitaakseen edes i)elloilla
olevat koneensa. "Miksei hän batso
eteensä niinkuin ihmiset tekevät?
Hän ei voi aina toivoa hallitukselta
avustusta."
Tämän jälkeen tämil puhuja slir-tyl
työttömyy.skysymyk.seen. Hän va­kuutti,
e t t ä Toronto.ssa el ole työt­töminä
multa kun ulkomaalaisia, ja
sanoi sen olevan oikein, että ne
takaa kännnästyttäviä tuloks»
Autoteollisuuden päämääränä on 8 miljoonani,
auton vuotuinen tuotanto vuoteen
1938 mennessä
Työttömyys ratkaise- I
mattomana pulinana
Konservatiivit hyökkäävät rajusti
Enpiannin hallitusta vastaan
LONTOO. heinUk. 11. — Hallltuk-
.sen ylclsJil töitä koskeva lakiesitys
.sai eilen tulisen vastaan oton kon-ovatkin
työttöminä, ko.ska he ovat scrvatiivien taholta sen ollessa par-vlimeksi
tulleet maahan.
Tämä ehdokas el siis luvannut­kaan
liikaa työttömille, eikä farma­reille.
Hän tahtoi tällä tavoin ka­lastaa
änestyskarjaa Itselleen To­rontosta.
Marty sai viiden
vuoden lisätuomion
Arvosteli ranskalaista mllltarfetia
tosiasioiden valossa, saaden pi.
dennystä vankeustuomioonsa
InmcntLssa toisessa lukemisessa. La-kicsityk.
s/m tarkoituksena on kehlt-t
ä ä yleisiä töitä työttömyystilanteen
Uevcntämiseksi jaT kon.servatilvlnen
Sir Kingsley verta.si sitä "yritykseen
pelastaa puoleksi uppoava laiva tyh-j<>
ntiimällä vottä teelusikalla." Hän
'unoi hallituk.scn koskettelevan va­kavaa
työttöjAyyskysymy.stä ainoal­taan
pinnalta.
Multa molemmat, .sekä työväen­puolue,
että konservatiivit pitävät
tUlä todellakin vakavaa työLtömyys-ky.
symyslä ainoastaan omana peli-pallonaan,
johon he tarttuvat v.iin
silloin, kun heillä on omat etunsa
ky.syinyk.scs.sä. Kumpikaan . cl voi
ratkaista sitä nykyisen kapitalistl-
.scn järjestelmän aikana. Molem-
PARIISI, Ranska, heinUk. 11. — miltsT puolueilta sc jää ainoastaan
"pinnalta raapimiseksi."
Työttö
V I R A L L I S T A T I E T O A EI VIELÄ
K U I T E N K A A N ARSENAALI-RÄJÄHDYKSEN
UHRILUVUS­T
A OLE A N N E T TU
Backusta varten ja koonneet ne yh­den
miehen asuntoon. Mr, Backus
tarvitsi väkijuomia yhdysvaltalaisil­le
sanomalehtlmlehille, jotk^ olivat
hänen huvipurrellaan Superlor-Jär-vellä.
Backus oli anonut erikoista
lupaa, ^kijuomien pitämiseksi lai­vallaan.
B E R L I I N I , heinäk. 12, — Istam-bulissa
oleva "Vorwarts"-lehden
kirjeenvaihtaja tiedotti tänne, e t tä
.300 henkilöä peljätään surmautu-neen
ammukeaseman räjähdyLses-sä
Derindjessä, Ismidin sotasata-man
lähellä. Kuolleiden lukumää­r
ä s t ä ei ole kuitenkaan saapunut
virallisesti vahvistavaa tietoa,
Ismidin satama on Ismidin lah­den
suussa, hT> mailia Istambulista.
Se on huomattava kauppakaupunki
millä on hyvä satama. Kaupungin
asukasluku on alle 2.5,000.
Ranskan ylioikeus on vahvistanut
Andre Martyn viiden vuoden van-keustuomlon,
jonka hän sai arvo.=-
telussaan, joka oli .suunnattu mar­salkka
Fochla vastaan. Tämä mer­kitsee,
e t t ä toveri Martyn vankeus­aikaa
jatketaan tällä, hänen par­haillaan
ollessa vankeudessa Clalr-vauxln
vankilassa.
Tuomio langetettiin .syystä kun • ifJäUU» VIAU«|OU silÄiaänplStävUnä vaiheena Nj«Vo»*
marsalkka Fochln haastatteluun, ' .^ : . f^vF^v.»»?»»?:**^».
missä hän lausui, että ran.skalaiset
merisotilaat tulevat uusimaan Mu.s-tan
meren kapinan silloin kuin se
on välttäm^Uöntä neuvostomaan
suojelemiseksi ja kapitalismin kukis­tamiseksi.
-
! MOSKOVA. — Neuvostoliiton Jäfc.
tilälsmälsen rakennasohjelman to­dellinen
merkitys tuU ratkalsevi^tl
siln Neuvostoliiton kommunistipuo­lueen
konexessln yhteydessä, neu­vostotalouden
rakentamista ja vitsi-;
vuotLssuunnltelmaa Ja sen toteutta*
mlsta käsiteltäessä. Vuonna 1937—•
38 piiättyvän toisen vlislvuotlssutm-nitelman
toteutettua tulee Neuvos­toliiton
autoteollisuus tuotamaan
vuosittain 8,000.000 autoa, Joka ael-lal.
scnaan on kaksi kertaa niin ."murl
kuin Yhdysvaltain autoteollisuus.
Ennenkuin t ä h ä n voidaan kuiten­kaan
pää.st4 on välttämätöntä, ettS
nykyaikaisia tehdaslaitoksia raken­netaan
Ja terästeollisuutta auutesti
kehitetään, Jolta aloja ollaan par«
laillaan nopeasti kehittämässä.
Kapitalistisen talouden Ja sosia­listisen
tklouden vertaamiseksi, ;o-ottl
mainittu kongressi, miten Y h ­dysvaltain
rauta- Ja terästuotanto ;
on kohonnut 50 prosentilla viimei-sen
viidentoista vuoden aikana. Tä^,
t ä vastoin Neuvostoliiton vllslvtio-'
tissuunnltelmän tähän astiset saa­vutukset
osottavat, että seuraavan
kolmen vuoden sisällä tulee Neuvos­toliiton
terästeollisuus lisääntymä^Ln
kolmella sadolla prosentilla.
Suurta nousua kulttonrelllsell» >
• rintamalla - < -
KulttuurcllLsella rintamalla on
saavutettu erinomaisia tuloksia. I<u-kiitaldottomuutta
vastaan taistelu
on tuottanut mainioita tuloksia. Jo-ka
m.m. kuvastuu sUnä suuressa
kirjallisuuden Ja sanomolehtlen le-
Vikissä. Joka etenkin vlmeaikoina on
Maatalouskriisi johtaa
kylvöjen supis­tamiseen
OTTAWA, heinäk. 11. — Do­minion
tilastotieteilijäin julkase-man
viikkoraportin mukaan on
Canadan vehnän kylvöala laskettu
olevan tälle vuodelle 24,.18.'},:'.00
eekkeriä, viime vuonna KC^ oli '{
prn.senttia laajempi, eli 2.'),2r).5,002
eekkeriä.
Syy-svehnän vilja-alan lasketaan
olevan 8.3G,.'J00 eekkeriä; v. V32'.)
.SO oli 8.34,284 eekkeriä. Tämän
vuoden syysvehnän kylvöala on
siis iy7,l»84 eekkeriä eli 24 pro­senttia
pienempi.
Kf^vätvehnän kylvöala on 2?,,-
947,000 eekkeriä, verrattuna vii­me
vuoden alaan, mikä oli 24,-
on huutava
T V U L S I S J O U K K O J A ÖN NÄL-KA;<
N N Ä Ä N T Y M Ä S S Ä — . EI
T Y O T A E I K A R U O K A A S A A T A -
•'VISSA
Rohkea varas joutui
kiinni
CORNWALL, Ont, heinäk. 11.
John Tuney. 30-vuotlas slrkustyö-äineh,
o.-30ttautul/ olevansa kätevin
Montreal, heinäk, 14. — Valtuus-j-nras koko vuoden luettelossa,
mies J . M. Savignac puhui ellen 11- j Hän meni ellen J, Phllllpsln o.
l a l l a eraä.s.sä kokcuk-se-ssa Montitja
Un työtlämyystihintcc.'!.sa ja selosti,
e t t ä ellei tilanne parannu pian, niin
kaupungin täytyy kääntyä maakun­ta-
Ja liittohallituksen puoleen. Hän
kertoi äitien ja isien tulevan kau-pimfilntalolle
pyytämään työtä, se-lastaen
la.sten.sa olevan nälkään kuo­lemaisillaan.
Hän sanoi kaupungin
kuluttaneen huhtikuasta lähtien
$3,890.000 hätäaputöihin ja päätti
ä s k e t t ä i n luovuttaa $.533,0r/:> llsä-avufitiv^
ta varten.
Hän «anoi toivovansa, että mar-ra.
skuun alassa aloitetaan rakenta­maan
Rlviere St. Pi(!rren päällka-viemäriä,
mikä tuli.si mak-samaan
mlstamaan miesten vaatekauppaan,;
sillä välin, kun omistaja puheli
Jonkin tuttavanpa kanssa ulkona.
Tuney valitsi itselleen mieleisensä
puvun, useamman parin sukkia ja
kaulanauhoja. Hän puki puvun
päälleen. Ja oli Ihailemassa Itseäfin
peilin cde.ssä omistajan astuessa si­sään.
Tuney ky.syl kohteliaasti, jos­ko
kauppiaalla sattuu olemaan vo-rasto.
ssaan 16 numeron kaululcsia..
DmlstaJa valitsi Ja oli juuri ojenta-maisillaan
halutun c-sineen, kun h än
tuasikln Tuneyn pääjlä olevan pu­vun.
"Hei, tuo on minun pukuni",
huu.sl ka«ppla.s, vaan slllolfi varaa­kin
pötki tiehcasä. Hänet saatiin
420,718 eekkeriä, 47.'J,718 eekkc- osa tuliini mak-samaan noin $0,000.-
r i ä cH 2 prosenttia pienempi. jOOO. Jos nämä aloitettaisiin, niin
Muiden viljain kylvöalueita mi ">i«t" tulisi jonkun verran työtä.
noin $7.000,000, Viemärin pohjoinen kuitenkin kiinni myöhemmin iUaUa
ja .sai kätevu.stä varkaudestaan kol.
vähän laajennettu; kauran 12,471»,- Montrealin • työttömyy.stllannetta
HAMILTON. N . Y-, heinäk. 12.—
Colgaten yliopiston pyskoloogisen j a -
oston johtaja, t r i Donald A. Laird
ennustaa, e t t ä useat nykyiset teolli­suudessa
laajalle levinneet epämiel­l
y t t ä v ä t hajut voidaan muuttaa
miellyttäväksi tuoksuksi uuden b lL
jattaln keksityn menetelmän kaut-
Tämän lisäks^ tiedetään saksalais­ten
pitävän virallisesti mahdottoma­na
Italian Ja Saksan välisen sopl-jmulcsen
syntymistä. Mutta useat
Saksan kansalliset Ja yli-lsänmaal.
liset tekisivät sopimuksen vaikka
l^jrj/" piirin, heinä
^ -ammasot. jotka ovat kak-
- ^^tiurempia kuin tavalliset
^ , J 5 ^ . T e x . heinäk, « . -
i=abjita i?',^ Jättiläissam- L -
N«'^'OSA°" ^^^'^^^ ^ ^p-j**
pfenaaa jpti'"^ ^^^^^ tais- Tämän menetelmän mukaan yh-
. euer^nm «H^« t,-,^, distetään t ä h ä n ilkeään hajuun pie­ni
prosenttimäärä Jotain kemiaUis.
t a ainetta, mitä, kutsutaan " t e p l^
C^jsyaitaT^;-^^ — • suustuoksuksi" j a se saattaa olla ai-
N Tau.;.,^^"™^o^ saapol. van y h t ä iUceän hajuista, mutta n ä i -
Btat ^V";!;- '. t^i^iksella, e t t ä Iden •Teahdcn pahan" tuoksun yh-
'«o-ea-^tl^J^. °® lisään- distelmä on pämvastainen, mieUyt- T^ÄtS ^ "^Inea pigs". tavä. ^.
I M L a i r i / s a n o i , että teollisuus
ottaa vastaan f^män uuden mene­t
e l m ä n hyvin nopeasti. voSdakseen
kohottaa niiden tavaroiden myyn^
t i ä . Jotka ovat olleet liajunsa jmo-lesta
e i ä n d e l l y t t a v i ä ostaa. '
pirun" kanssa vihaamaansa Rans­kaa
vastaan, jos heidän' vaikutus­valtansa
laajeneisi Ja nykyinen Sak­san
politUKka ystävällisten suhteiden
kehittämiseksi Ranskan kanssa
vaihdettaisiin. Mutta nyt vielä on
niinsanottu ystävällisten suhteiden
politiikka. /
Lontoon laivastosopi-mus
Yhdysvaltain
hallituspiireissä
WASHINGTON. D. C , heinäk, 12.
- P r « i d e n t t l Hoover kieltäytyi ei­len
alistamasta s e n a a t U I e ' n i i t ä sa- vie"trinTanav*älle7 m i s t ä pikku'Jim-
Ranskan laivasto-oh- '
jelma perin laaja­kantoinen
P«^jai;;r .^?^°^i^I-V3viraston
^ naituunsa muu-
I—«a T ^ ' " . ' " ' " ^ «Jnenkuin ne las-
S ^ " ^ ^ maan vfljan ttihoojia.
MOTHTBEAL, heinäk, 9. — Rosvot
saivat täällä eilen keitellä päivää
tekemässään rosvanksessa $2.000
puhtaassa rahassa, ryöstäen Metro-politan
Life Insurani%-ytatidn pal­veluksessa
olevalta t j t d l t ä r a h ä l aa
kun, iskien tytön ensin kumoon- i l i e -
het hyppäsivät nopeasti odottavaan
sntodtn j a katosivat näkyvistä, en­nenkuin
taaraa-ajk>a keritsin aioit-tamdan.
laisia asiaicirjoja. Jotka liittyvät
Lontoon lalvastosoplmuksen valmis­telujen
yhteyteen. Hän selosti, että
niiden julkaiseminen tulisi muodos­tumaan
"luottamuksen pettämisek­si*'
Yhdysvaltain taholta.
Presidentti on selostanut, e t t ä ~u-seat
senaattorit ovat näimeet Jo nä­mä
riidanalaiset paperit luvattuaan
p i t ä ä asiattomina tietoinaan.
Lapsi hukutti toisen
leikin päältä
LOS ANGELES, Calif,. heinäk.
12. — Lääketieteelliset virkailijat
tutkivat t ä ä l l ä Verne MacUonaldia, j
7-vuotiasta poika.sta, jonka poIii.sitl pARjjsi^ heinäk. 12. - Ran-skan
•sanovat tunnustaneen pitäneensä ministeri Briandin Ita-
3-vuotiasta Jimmy Elhs.a veden lähettämän nootin mukaisesti.
missä luvattiin keskeyttää sotalai­vojen
rakentamissuunnitelmien edis­täminen
en.sl joulukuuhun a.sti, on
laiva.stominlsterlö asettanut hyllyllä
4S.000-tonnin kalolsftn laivaston
suunnitelmat. Tähän laivastoon piti
477 oelikeri.^tä 12,81 .'',,000 o e k k e - ' ^ " ' ^ ' ' ^ kuitenkaan näiden hätä-r
i i n ; ohran r,,{i2r>,r,42 eekkt-nVä iaP"^'^*''^-" kautta paljoakaan lieven-
0,0i50,000 eekkeriin; rukiin JMM.-itäii, silJu työttömiä on kymmeniä
044 eekkeri.stä 1,092,206 cekke-i^^h-insia. Canadan taloudellinen pu-rjjn,
,, • [lakaasi tulee jatkumaan .samoin
. • "kuin kaikkien muidenkin kapitalls-no
kuukautta vankeutta.
itlston maiden.
' a!la Long Beachin tulvan kontrolli-kanavas.
sa niin kauan, "ettei tämä
e n ä ä n liikkunut".
P o l i i s i t kertovat, e t t ä kun poika
Uusi Jiopealöytö
Manitobassa
myn alaston ruumis löydettiin, sa­noi
tämä tehneensä sen "just in
f u n 'V
Alaskan kaivosteolli­suudet
kehittyvät
'WASHINOTON, heinäk. — Yh­dysvaltain
geologisen viraston juL
kaisema raportti Alaskan mineraali-tuotannosta
osoittaa viime vuoden v
kokonaistuotannon olleen $16,000,000
vuoden 1928 tuotannon ollessa $14^-
081,000, Metalleja on viime vuo- ;
! den aikana tuotettu seuraavasti:
1$7.761.000 arvosta kultaa; »7.130,000
icdeatä kuparia; $232,000 edestä ho^. •
Pisbnvoiman puute
muka syynä Palestii­nan
rauhattomuuksiin '''''' ""'"^ "^"^ tinaa; $166,000 edestä lyijyä ja)«194.
000 arvo.sta multa metalleja.
Tuotetusta kulasta on noin $3,6^°,^
K N O X , Ind-, heinäk, I L —• Gor-urheilija,
on selostanut keksineensä,
uuden konstin, minkä avulla voi-j taan, näiden jouko.ssa ovat 10,0CO-daan
pyytää onkimatoja aivan vaik-i tonnin risteilijät Dupleix ja Foch.
LONTOO, heinäk. 12, — "Daily ,ooo arvosta saatu iciinteässä kivessä k
Teicgrahp" julkaisi eilen Kansain-{olevista metalllsuonista Ja ji^UTjOpO^
liiton mandaattikomlssionln rapor- arvasta hiekkasorasta. AlaskaÄ^^^^^v^^^^^^^
tin, ml.s.sä .syytettiin brittiläisten ÄO- paria saädaian jöäasiassa kolmesta
kuuluman yksi lO.OOO.tonnin risteili- tiLiiden rajotetun lukumäärän Ja jKennecott Copper korpoiatslonin
jä. '«jitsemän vedenalaista ja 6 tyk- poliisien riittämättömyyden olleen 1 kaivannosta, joista kaksi aijalisee
kivenettä. syynä viime kesäisiin kapinoihin Pa- copper Riverin alueella Ja yfrgf' trft-
Ko.sk3 asiakirja ei ko.skctellut joSle.>tiina.s.sa. , touche saarslla Prince Willi«n;'
Soundissa.;' -'^äf
Vuodesta 1880 asti oh Alaskan-mineraalituotannon
kokonaisarva
dbn Byers, kukkasten Icasvattaja ja rakenteilla olevia .sotalaivoja, niin Mandaattikomlssioni on sitä mieltä.
.säi44 sotalaivan rakentamista- jatke- e t t ä Palestiinan kahakat eivät <)1-
ka Iniinka paljon.
Gordon pistää teräsputken maa­han,
missä liän epäilee matojen ole­van
piilossa, yhdistää kepin sähkö­lampun
yhdistäjään fsocket) ja
Lentokoneiden kuljettaja Tests, 12
rannikko-submarinia, 11 syvän ve­den
.submariinia, 2.Ä0O tonnin sub-marjnlrlstelljä,
maailman suurin su­keltaja;
12 tykkivenettä.
T H E FAS, heinäk. 13. — Tän- kääntää sähkövirran päälle. Kuk- LaivastominiÄteri selitti, e t t ä tek-ne
on saapunut tiedo, e t t ä Gran-j kakauppias selostaa, että kolmen'nillisct puolet huomioon ottaen i n s i - t a a n arabialaisben hyökkäy.sten ol-leefc
äkkinäisiä, vaan niiden edellä
olisi sattun;it lukuisia varoittavia $ 6 1 1 5 ^ 1 ^ , jjoin huikea nifiSrä
Ilmiöitä, joi-sta "huokausten muu-jrikkauksla on puolen vuosisadan aU
rin- tapaus oli huomattavin. jkana saatu sellaisen "hylkynuu^tt"
Komissioni el katso tutkljakomi-. kamarasta, jonka tsaarin aikainen
tean' ottaman "armollI;,-en" kannan Venäjä vaihtoi vanhaan sotalaivaan,
arabialaisiin johtajiin nähden ole­van
oikeutetun. Raportissa sano-
, Mandaattikomlssioni pahoiteta»
v i l l e - j ä r v e n alueella on tehty huo-jniinntin kuluttua kalkki pihassa ole-.nöörit voivat jatkaa tykistön sekä ileen tähdätyt ainoastaan juutalal. raportissaan ettei ' mandaattl^1|b| ^
mattava hopealöyto- Kaksi jouk- vat madot alkavat kiivetä maan imu Iden 1930 laivaston rakcntamU sia vastaan- Mandaattikomls.sioni ole onnistunut tdimenpitelssSfiri e£V'
kuetta valmistautuu . t ä ä l l ä jo ko- 't^^''^* mUtii n i i t ä sitten noL'se.ssa tarvittavien ainefrien ia iiifs» pn-HnsvoMiMfiin^ c(t;s mtniint ti^f: nia tritMit^^^rin^ 4,At^v,.m^mi^tmic^*
v a l l a kiiree!lä l ä h t e m ä ä n mainitul­le
aineelle valtauksia j ä p r o s p e k -
t i t ö l t ä t e k e m ä ä n.
päälle, mistä mitä saa- sitten poi-^se.ssa tarvittavien aineiden ja vali­mia
ja valita parhaimmat; minkä [neiden tilaamista, vaikka onkin lu-fS3k£
m sähkövirran saa kääntää Ivattu olla koskematta, laivan poh-pdis.
Ijlin.
— r
p i t ä ä epäoikeutettuna sitä mleliplr kä ole toteuttanut velvoUisuoksIaail v.
d e t t ä , e t t ä Palestiinan kapinaliike ,rohkaisemallal.^'1nnQäi»d(ia9|la
/O.lliicsfi nolllliuift. ttiäihhfidVätttttvy hbrrUitttiitl:äiiiBstlöä hhaail.­tälalsten
->j^<:ftT1}<«<n>' '.|i;rtif^'?"
litusta vastaan,' tamisessft/^^;;.