1951-09-01-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ff
'h
H
f
I
a
e
i
o
KAUNOKIRJALLINEN VUKKOLEI
No. 35 VoL X V I "^uösiferta Lauantaisia, syyskuun 1 päivänä. ISSI
§. H- JL ^ i X ^
S 3 4 5 ö. 7 8
0 : 0 tt 12 13 14 13
Nii / O -
s
O
limipälVId
2— ^annoxtt-ai . . . . . . . . . . . . S i n i k ka
3— ^I^Iaasumtai .Soili
4— —Tiistai . . . . . . . . . . . . . . . Ansa
5— ~IiesSiiviikfeo . . . . . . . . . . . .Mainio
6— -i:orsla3 . , . . . . , ; AsJco
7—PerjassftaJ Arlio
8—Lauasalai l^imi
,1 f >^
mm
Tuhansia sorsia
myrkytyksecB ^piaiseHä •
Äskettäin huomasivat ^ ~Mpqse Javra
asukkaat, että noin 30 mailin päässä
kaupungista olevalra Johnston-järvellä
on menossa jotain epätayällista, sillä
järvi jä sen ympäristö öli täynnä kuolleita
sorsia. Järvessä oli -noirl 20,000
sorsaa ia vain noin satakaihta niistä oli
• elossa. _ • •;'
Asiaa tutkittaessa havaittiin, että Järven
vesi oli myrkyttynyt kuolleitten
' eläinten ja kasvisten jätteistä. Elossa olleet
sorsat siirrettiin vähän matkan
päässä olevaan toiseen järveen^
Miehen nostaminen seisaalleen
oli iso ty©
20-vuotias, Long Beachissa, Calif.,
asuva Eugene Atkins on taikeyamainen
nuorukainen, sillä hän painaa. 682 paunaa.
Eräänä päivänä hänen, istuessaan
tuolilla särkyi tuoli ja Eugene tipahti
maahan, jääden siihen avuttomana makaamaan,
sillä hän ei päässyt jaloilleen
omin apuinsa. 1 ; ] ' 1
Hänen paikalla olleet ystävänsä eivät
voineet myöskään mitään, mutta he kutsuivat
palokuntalaisia avuksi. Neljä
palokuntalaista saapui paikalle, mutta
hekään eivät voineet nuorukaiselle mitään
— se tarkoittaa, etteivät he voineet
nostaa lattialla makaavaa jaloilleen.
Mutta he keksivät keinon. He
vierittivät Eugenen oven kautta takave-rannalle,
heittivät hänen jalkansa verannan
lattian reunaii yli ja niin Eugene
sai jalkansa tukevasti maahan Ja voi njrt
nousta seisomaan. . -
Mine, Mill and Smelter IVqrkers Utiion Local 598:n toimesta Sudburyssa on järjestetty keräyksiä Hol-lingerpn
lakossa olevien kaivostyolmsten avustamiseksi. Kuvassa nikkelinkaivajat lahjoittavat roponsa
taistelevien ammattiveljiemä avustamiseksi. Vasem. on Local 589:n presiäeniti, N, ThibauU.
iiiiidessa amma&lssm
Kieroja olivat isioleminat,
mutta kierompi voitti .
Vanha Bill oli jo yuosikausiartnyynyt
kalastajille syöttejä kesäisin ilman, että
olisi hankkinut lupakirjaa sitä varten,
ciikä Olisi pitänyt olla lain mukaan.
Paikkakunnalle tuli uusi poliisi, joka
päätti saattaa Bimn edesvastuuseen.
Mutta eräs vanhuksen ystävä sai
^ l l a poliisin aikeista'ja hän meni ja
^ BilliUe 1 dollarm maksavan lupa-
Kirjan. Hän esti ennenäetaoinetaom
w Baiin luokse.
Kun poliisi saapui "Billin asunnolle, sanoa hänen anenestyneen tässä työs-
Pyysi hän saada ostaa doKarin edestä sään. tuhansittain ihmishenkiä sääs-
««tematoja. Sill vastasi vettä hzn myy tyy ja arvaamattomia omaisuusarvoja
S dollarin erissä. No, laki varjeltuu vuosittain ukkosenjohdatti-
(HMINEN on kaikkina aikoina suh-tautunut
salamaan ja sen seuralaiseen
ukkosenjyrinään pelolla ja kunnioituksella.
Eräät alkuasukasheimot käsittävät
ukonilman jumalien vihanil-
•maukseksi ja taistelevat sitä vastaan
hullunkurisin menoin. Keskiajan lopulla
tavoitti salama kaksi saksalaista miestä,
jotka kävelivät maantietä. Toinen
miehistä kuoli ja toinen sai syvällisen uskonnollisen
herätyksen. Maailma tuntee
hänet Martti Lutherin nimellä.
Yleensä on salama ollut ja on muistutta-anassa
ihmisille heidän mitättömyydestään
luonnon valtaelementtieri käsissä.
Mutta myöskin ihminen on aloittanut
taistelun salamaa vastaan nimenomaan
suojautuakseen sen tuhoilta. Voidaan
nutä vain
^usi niitä siis 5 dollarilla Saatuaan mien ansiosta. Nykyaikaisen ukkosen-
»»adot, sanoi poliisi, että ®U1 on van- johdattimen periaatteen keksi monipuo-ja
hänet asetetaan syytteeseen Unen aatteiden ja keksintöjen mies,-ame*
pottien myymisestä Uman lupakirjaa, rikkalainen «Benjamin Franklin. Hänen
Bfll näytti vastahankitun lupakirjan ja
PoWsi hämmästyi. fHän havaitsi _ole^
^ 5 doUarin arvoisten matojen omis-
»ja, mutta mitä hän niillä tekisi.
»31 «sitti hyväntahtoisesti, etta hän -
madot konstaapelilta takaisin 4 1150 vuotta ennen Kristusta eläneen
,«!^fiariKa. KonstaapeK suostui ilcmie- Egyptin faarao Ramses II:n pääkau- ta, suhtaanturvat monet kuninkaaUisen
Mutta
&uten monien muidenkin keksijäin aikaansaannosten
kohdaUa voidaan sanoa
tunnettu teema: ei mitään uutta au.
ringon alla. Ukkosenjohdattimen "aate"
oli näet tunnettu ainakin jo noin
vuotta e.Kr. käyttää metallisia ukkosenjohdattimia
varjellakseen henkeään salamalta.
Myönnämme kuitenkin Benjamin
Franklinille ukkosenjohdattimen "isän"
arvonimen, sillä hän ensi kerran tieteellisesti
määritteli salaman luonteen todistaen
sen sähköilmiöksi. Tälle havaintonsa
perustalle Franklin suunnitteli
myös ukkossuojansa ja niin täydelliseksi
hän pystyi keksintönsä periaatt^
selvittämään, ettei myöhempi aika ole
nähnyt mahdolliseksi paikkailla sitä missään
suhteessa. Keksijän omat aikalaiset
sanoivat hänestä: Franklin tempasi
taivaalta salaman ja valtikan tyranneilta.
"
Tänä kesänä heinäkuussa tulee kuluneeksi
täsmälleen 200 vuotta siitä tieteen
historiassa merkittävästä kirjeestä,
jonka Franklin lähetti Philadelphiasta,
Amerikaista, f Lontoon kuninkaalliselle
seuralk, sen nimimiehelle Collinsonille,
ulostaen laajalti "keinoansa var^Ela
rakennuksia, laivoja yim. salamalta".
Samassa kirjees^än keksijä antoi d i -
jeita pitkällä rautatangolla tehtävien
kokeiden suorittami^ksi. Salaman
luonnetta ei vielä silloin ymmärretty, ja
kun Franklin todisti salaman olevan
sähköilmiön, maan ja ilmakdiän välisen ~
sähköjännityksen aiheuttamaa purkaus-seuraavana
päivänä vanha BiU
oikeustalolle
pungin Teeban rakentajille, jotka asetti- seuran jäsenet jopa pilkalli^ti tähän
kani ^ ja nosti:syj^teen
o^taapelia vastaan siitä, että tämä oli
yy^}t hänelle ongensyöttejä ilman lu-
Pabrjaa!
vat kultaiset ukkosenjohdattimet kaupungin
porttien yläpuolelle palatsien ja
ihmisten suojaksi taivaan elementtejä
vastaan. Rooman papit osasivat 7(Ä>—
800 vuotta e.Kr. ja intialaiset n. 400
uuteen "profeettaan". Kaikki pillcka-kirveet
saivat kuitenkin katua ymmärtämättömyyttään,
sillä Franklin oli
mies, joka todisti pätevästi olevansa oi-keassa-Äskettäin
lähti Englannista 162 tonnin
kantoinen moottorilaiva kahden vuoden
retkelle Välimerelle ja iLänsi-Intian
saarille. Matkan alkuunpanija ja moot-torilaivan
omistaja on- rikas liikemies
Albert Brown. Matka on sikäli erikoinen,
että viisihenkiseen laivamiehistöön
kapteenia lukuunottamatta kuuluu yksinomaan
naisia, joiden ikä vaihtelee
1«—33 vuoteen. ,
Mr. Brown uskoo matkan onnistuvan
erinomaisesti, vaikka hänellä onkin
"naismiehistö". Hän pitää naisia miespuolisia
ammattiveljiään parempina, sillä
«miehet menkat — sanoo hän — jokaisessa
satamassa kapakkaan, juovat
itsezasa humalaan ja aiheuttavat rette-löita.
Naiset sen sijaan ihailevat kaupunkia,,
ostavat muutaman parin nylon-sukkia
ja palaavat siivosti laivaan.
Mr. B.rown kertoo saaneensa ajatuksen
naispuolisen laivaväen hankkimil
t a ^ n jälkeen, kun hän ei onnistunut
löytämään sopivaa miespuolista lal-vakokkia.
Otettuaan palvelukseensa
naiskokin, päätti hän valita koko henkilökunnan
naisista. Mr. Brownin "merimiehet"
eivät ole koskaan aikaisemmin
vanhinta Jo Poolea lukuunottamatta
koskaan aikaisemmin purjehtineet val-tamereirä,
mutta uskovat pian oppivansa
tämän taidon ja selviytyvänsä matkan
vaikeuksista.
IKirjeessa esitettyjen t>hjei<!e» mukaan
aloitettiin kokeilut ukonilman tut-
Icimiseksi ja torjumismenetelmien kehittämiseksi.
Pietarilainen prof. Ridimann
.•,t.l.'.«l
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 1, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-09-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510901 |
Description
| Title | 1951-09-01-01 |
| OCR text | ff 'h H f I a e i o KAUNOKIRJALLINEN VUKKOLEI No. 35 VoL X V I "^uösiferta Lauantaisia, syyskuun 1 päivänä. ISSI §. H- JL ^ i X ^ S 3 4 5 ö. 7 8 0 : 0 tt 12 13 14 13 Nii / O - s O limipälVId 2— ^annoxtt-ai . . . . . . . . . . . . S i n i k ka 3— ^I^Iaasumtai .Soili 4— —Tiistai . . . . . . . . . . . . . . . Ansa 5— ~IiesSiiviikfeo . . . . . . . . . . . .Mainio 6— -i:orsla3 . , . . . . , ; AsJco 7—PerjassftaJ Arlio 8—Lauasalai l^imi ,1 f >^ mm Tuhansia sorsia myrkytyksecB ^piaiseHä • Äskettäin huomasivat ^ ~Mpqse Javra asukkaat, että noin 30 mailin päässä kaupungista olevalra Johnston-järvellä on menossa jotain epätayällista, sillä järvi jä sen ympäristö öli täynnä kuolleita sorsia. Järvessä oli -noirl 20,000 sorsaa ia vain noin satakaihta niistä oli • elossa. _ • •;' Asiaa tutkittaessa havaittiin, että Järven vesi oli myrkyttynyt kuolleitten ' eläinten ja kasvisten jätteistä. Elossa olleet sorsat siirrettiin vähän matkan päässä olevaan toiseen järveen^ Miehen nostaminen seisaalleen oli iso ty© 20-vuotias, Long Beachissa, Calif., asuva Eugene Atkins on taikeyamainen nuorukainen, sillä hän painaa. 682 paunaa. Eräänä päivänä hänen, istuessaan tuolilla särkyi tuoli ja Eugene tipahti maahan, jääden siihen avuttomana makaamaan, sillä hän ei päässyt jaloilleen omin apuinsa. 1 ; ] ' 1 Hänen paikalla olleet ystävänsä eivät voineet myöskään mitään, mutta he kutsuivat palokuntalaisia avuksi. Neljä palokuntalaista saapui paikalle, mutta hekään eivät voineet nuorukaiselle mitään — se tarkoittaa, etteivät he voineet nostaa lattialla makaavaa jaloilleen. Mutta he keksivät keinon. He vierittivät Eugenen oven kautta takave-rannalle, heittivät hänen jalkansa verannan lattian reunaii yli ja niin Eugene sai jalkansa tukevasti maahan Ja voi njrt nousta seisomaan. . - Mine, Mill and Smelter IVqrkers Utiion Local 598:n toimesta Sudburyssa on järjestetty keräyksiä Hol-lingerpn lakossa olevien kaivostyolmsten avustamiseksi. Kuvassa nikkelinkaivajat lahjoittavat roponsa taistelevien ammattiveljiemä avustamiseksi. Vasem. on Local 589:n presiäeniti, N, ThibauU. iiiiidessa amma&lssm Kieroja olivat isioleminat, mutta kierompi voitti . Vanha Bill oli jo yuosikausiartnyynyt kalastajille syöttejä kesäisin ilman, että olisi hankkinut lupakirjaa sitä varten, ciikä Olisi pitänyt olla lain mukaan. Paikkakunnalle tuli uusi poliisi, joka päätti saattaa Bimn edesvastuuseen. Mutta eräs vanhuksen ystävä sai ^ l l a poliisin aikeista'ja hän meni ja ^ BilliUe 1 dollarm maksavan lupa- Kirjan. Hän esti ennenäetaoinetaom w Baiin luokse. Kun poliisi saapui "Billin asunnolle, sanoa hänen anenestyneen tässä työs- Pyysi hän saada ostaa doKarin edestä sään. tuhansittain ihmishenkiä sääs- ««tematoja. Sill vastasi vettä hzn myy tyy ja arvaamattomia omaisuusarvoja S dollarin erissä. No, laki varjeltuu vuosittain ukkosenjohdatti- (HMINEN on kaikkina aikoina suh-tautunut salamaan ja sen seuralaiseen ukkosenjyrinään pelolla ja kunnioituksella. Eräät alkuasukasheimot käsittävät ukonilman jumalien vihanil- •maukseksi ja taistelevat sitä vastaan hullunkurisin menoin. Keskiajan lopulla tavoitti salama kaksi saksalaista miestä, jotka kävelivät maantietä. Toinen miehistä kuoli ja toinen sai syvällisen uskonnollisen herätyksen. Maailma tuntee hänet Martti Lutherin nimellä. Yleensä on salama ollut ja on muistutta-anassa ihmisille heidän mitättömyydestään luonnon valtaelementtieri käsissä. Mutta myöskin ihminen on aloittanut taistelun salamaa vastaan nimenomaan suojautuakseen sen tuhoilta. Voidaan nutä vain ^usi niitä siis 5 dollarilla Saatuaan mien ansiosta. Nykyaikaisen ukkosen- »»adot, sanoi poliisi, että ®U1 on van- johdattimen periaatteen keksi monipuo-ja hänet asetetaan syytteeseen Unen aatteiden ja keksintöjen mies,-ame* pottien myymisestä Uman lupakirjaa, rikkalainen «Benjamin Franklin. Hänen Bfll näytti vastahankitun lupakirjan ja PoWsi hämmästyi. fHän havaitsi _ole^ ^ 5 doUarin arvoisten matojen omis- »ja, mutta mitä hän niillä tekisi. »31 «sitti hyväntahtoisesti, etta hän - madot konstaapelilta takaisin 4 1150 vuotta ennen Kristusta eläneen ,«!^fiariKa. KonstaapeK suostui ilcmie- Egyptin faarao Ramses II:n pääkau- ta, suhtaanturvat monet kuninkaaUisen Mutta &uten monien muidenkin keksijäin aikaansaannosten kohdaUa voidaan sanoa tunnettu teema: ei mitään uutta au. ringon alla. Ukkosenjohdattimen "aate" oli näet tunnettu ainakin jo noin vuotta e.Kr. käyttää metallisia ukkosenjohdattimia varjellakseen henkeään salamalta. Myönnämme kuitenkin Benjamin Franklinille ukkosenjohdattimen "isän" arvonimen, sillä hän ensi kerran tieteellisesti määritteli salaman luonteen todistaen sen sähköilmiöksi. Tälle havaintonsa perustalle Franklin suunnitteli myös ukkossuojansa ja niin täydelliseksi hän pystyi keksintönsä periaatt^ selvittämään, ettei myöhempi aika ole nähnyt mahdolliseksi paikkailla sitä missään suhteessa. Keksijän omat aikalaiset sanoivat hänestä: Franklin tempasi taivaalta salaman ja valtikan tyranneilta. " Tänä kesänä heinäkuussa tulee kuluneeksi täsmälleen 200 vuotta siitä tieteen historiassa merkittävästä kirjeestä, jonka Franklin lähetti Philadelphiasta, Amerikaista, f Lontoon kuninkaalliselle seuralk, sen nimimiehelle Collinsonille, ulostaen laajalti "keinoansa var^Ela rakennuksia, laivoja yim. salamalta". Samassa kirjees^än keksijä antoi d i - jeita pitkällä rautatangolla tehtävien kokeiden suorittami^ksi. Salaman luonnetta ei vielä silloin ymmärretty, ja kun Franklin todisti salaman olevan sähköilmiön, maan ja ilmakdiän välisen ~ sähköjännityksen aiheuttamaa purkaus-seuraavana päivänä vanha BiU oikeustalolle pungin Teeban rakentajille, jotka asetti- seuran jäsenet jopa pilkalli^ti tähän kani ^ ja nosti:syj^teen o^taapelia vastaan siitä, että tämä oli yy^}t hänelle ongensyöttejä ilman lu- Pabrjaa! vat kultaiset ukkosenjohdattimet kaupungin porttien yläpuolelle palatsien ja ihmisten suojaksi taivaan elementtejä vastaan. Rooman papit osasivat 7(Ä>— 800 vuotta e.Kr. ja intialaiset n. 400 uuteen "profeettaan". Kaikki pillcka-kirveet saivat kuitenkin katua ymmärtämättömyyttään, sillä Franklin oli mies, joka todisti pätevästi olevansa oi-keassa-Äskettäin lähti Englannista 162 tonnin kantoinen moottorilaiva kahden vuoden retkelle Välimerelle ja iLänsi-Intian saarille. Matkan alkuunpanija ja moot-torilaivan omistaja on- rikas liikemies Albert Brown. Matka on sikäli erikoinen, että viisihenkiseen laivamiehistöön kapteenia lukuunottamatta kuuluu yksinomaan naisia, joiden ikä vaihtelee 1«—33 vuoteen. , Mr. Brown uskoo matkan onnistuvan erinomaisesti, vaikka hänellä onkin "naismiehistö". Hän pitää naisia miespuolisia ammattiveljiään parempina, sillä «miehet menkat — sanoo hän — jokaisessa satamassa kapakkaan, juovat itsezasa humalaan ja aiheuttavat rette-löita. Naiset sen sijaan ihailevat kaupunkia,, ostavat muutaman parin nylon-sukkia ja palaavat siivosti laivaan. Mr. B.rown kertoo saaneensa ajatuksen naispuolisen laivaväen hankkimil t a ^ n jälkeen, kun hän ei onnistunut löytämään sopivaa miespuolista lal-vakokkia. Otettuaan palvelukseensa naiskokin, päätti hän valita koko henkilökunnan naisista. Mr. Brownin "merimiehet" eivät ole koskaan aikaisemmin vanhinta Jo Poolea lukuunottamatta koskaan aikaisemmin purjehtineet val-tamereirä, mutta uskovat pian oppivansa tämän taidon ja selviytyvänsä matkan vaikeuksista. IKirjeessa esitettyjen t>hjei |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-09-01-01
