1950-05-06-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI .Vo. 18 _ XV VUOSIKERTA LAUAXTAIXA. TOUKOKUUX 6 PÄIVÄNÄ, 1950 ( I Torontolainen mrs. Dorothy Meredith on perustanut keskuksen, jossa iäkkäät ihmiset saavat vahnistaa taiteellisia esineitä, joita känen tyttärensä pitää käsissään. Mrs. Meredith myy näitä kotivalmisteita Prosenttikqupqlla niiden valmisiajieh määräämällä hinnalla. 'h. 'Sairaudet raivoavat Eräs armeijan lääkäri on todennut, 9"^chinista Man. noin 500 mailin päässä pohjoiseen olevalla eskimoäsu-tukseUa on sairautta ja nälänhätää by- ^ faajassa mittakaavassa. Useita kuolemantapauksia on jo .sattukut tautien •^'urauksenä mainitulla asutuksella. , ^^mojen keskuudessa tekee tubsr- ^uloosi myöskin tuhoaan. Vitamiiiiipi- ^isten ruokien puute' öh aiheuttanut ^ että heidän keskuudessaan ovat sil- 25a- ja ihotaudit hyvin yleisiä. siviilioiiMiiaii . ^'«folkin herttua — Britannian yksi jomatuimpia aatelissukujen edustajis-on ilmoittanut anovansa lupakirjaa 2da avata gasolinin myyntiaseman iä- -^rundel-Iinnaansa. ^ hionet aristokraatit ovat joutuneet /^»•^•autumaan sivuhomniiin voidakseen ,^baa veronsa ja .suurten-linnojensa : "»Klannijkset, sanotaan Lontoosta' tul- ^^öa tiedossa. Pieni, mutta edistysvä ^ osiiiistiikkiiliiJke , " Vancouverin osuustukkuliike, jonka öimi on Co-operative WholesaIe Society, edistyi viime vuonna hyvin. Jäsenistön vuosikokoukselle, joka pidettiin maaliskuun lopulla, esitetyt tilira-portit osoittavat, että liikevaihto v. 1949 aikana l i e n t y i 54 prosentilla. Kokonaisliikevaihto oli $335,790. Puhdasta ylijäämää liikeloimiimasta oli jäänyt $10,536 ja sen lisäksiiOli tukkuliikkeellä ollut muita tuloja noin $12,300. Viime vuoden aikana liittyi tekusliik-keeseen neljä uutta osuuskauppaa ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa 69. Osuus-tukkuliike on ostanut kaiken sen tavaran, mitä se jäsenliikkeilleen välittää; osuustoiminnallisista yhtymistä, m. m. kaiken viljan ja viljatuotteet Vehnäpoo-lin myllystä, joka on Saskatoonis^. Yhtenä tärkeänä kys^ntnyksenä ctöuus-tukkuliikkeen kokouksessa oli käyttövarojen lisääminen. Mutta osuuskunta ei lisää käjrttövaroja velkapääomalla, vaan se kehoittaa jäsenliikkeitään sijoittamaan . .enemmän varoja tukkuliikkeen osuiispääoniaaii- Pahanoiiiieii vapiiii|iälvä ."varkaalla Vapunpäivä oli erittäin huonon onnen päi^^ä-John 'Guenard-nimiseOe miekkoselle New Yorkissa. _Eräs poliisi tapasi Jussin tulevan eräästä lihakaupasta illalla myöhään, joDoin kaupat olivat jo kiinni, kainalossaan iso laatikko. Poliisi ryhtyi kuulustelemaan Jussia, mutta tämä, joka on entinen'nyrkkeilijä, rupesi käyttämään n5Tkkejään ja pääsi karkuun. Poliisi: ampui Jussia vasempaan jalkaan; mutta tämä. vain juoksi. Hän kiipesi 12 jalkaa korkean aidan päälle, menetti tasapainonsa ja putosi syvään monttuun, jolloin hänen oikea jalkansa katkesi. Hänen kantamansa laatikko meni rikki Ja siellä oli $37.75 hopearahaa, jonka poliisi sanoo Jcissin %'a'rasta-neea lihakaupasta. Kun hänet oli saatu sairaalaan, ryhtyivät poliisit tutkimaan asiaa ja havaitsivat, että Jussi,oli etsintäkuulutettu, joka on rikkonut ehdonalaista, vapauttaan, ollessaan vankilasta impaana entisistä varkauksistaan. - mm if M i a ei o. 0 1 o o o o '% e o0 1 0 1 o o o o o »»»«tmi(w»mj m sat o . I 2 3 4 S S 1 a S-1® 1112 13 141S1S1TIS19 2Ö 2 1 2 2 2 3 M » 2 € » e» o Nimipäiviä 7—SönaoBtai Helmi S—M*»aasital ^ Heino 9--Tlistat Timo 10—Keskiviikk® ; Aino, AimlkM 11— ^Torstai O^mo 13—.Perjantai', Lofcta IS—lÄuaatml Kukka o Q O O © o o Keksintöjen historiasta tiedänmie, miten monet huomattavia keksintöjä tehneet miehet ovat itse kuolleet puut- - teessä ja- kurjuudessa. Sen sijaan ovat monet pikkukeksinlöjen tekijät kyenneet luomaan itselleen omaisuuksia. Tällaisia esimerkkejä on runsaasti. Niinpä eräs amerikkalainen, joka sai patentin parannetulle hansikkaansulkimelle, ansaitsi keksinnöllään ^4 milj. dollaria. Eräs toinen mies, joka keksi nykyiset kaulunksennappimuodot, tienasi vuosittain 40,000 dollaria. Eräs sattumalta tehty pullonkorkkimalli on edelleenkin keksijälleen rikkaudenlähteenä. Vanhemmilta ajoilta on kerrottava, että silloin, kun naiset vielä solmivat pitkän tukkansa nutturalle ja käyttivät liiusneuloja, eräs mies kyllästyi vaimonsa alituiseen tuskittelimn, kun sileät neulat eivät pysyneet tukassa, vaan tippuivat pois. Hän keksi silloin tehdä neulat aaltomaisiksi, sai sille patentin ja ansaitsi omaisuuden. Naisen tukka aiheutti seuraavankin keksinnön. Elsassilainen Heilmann katseli eräänä päivänä, miten hänen tyttärensä kampasi pitkää tukkaansa ja haroi sitä sormin. Heilmann, joka toimi kudonta-alalla, sai siitä idean ja rakensi kampalankakoneen, mikä hänestä teki upporikkaan. Sanotaan, että hätä , on keksintöjen äiti. Ainakin tämä pätee oxfordilaisen ylioppilaan William Leen tiimalta. Kesken opintojaan hän oli mennyt naimisiin, jolloin professorit eväsivät hänen stipendinsä, niin että opinnot keskeytyivät kokonaan. Leen epätoivoinen tila herätti hänen uinuvan lahjakkuutensa. Hän oli seurannut vaimonsa työlästä su-kankudontaa, sai aatteen, ja rakensi kutomakoneen. Se tuotti hänelle (mainetta ja rikkautta, kun taas niiden rankai-suintoisten professorien nimet ovat jää* neet unholaan. Ammatm määrääiiiliieit ^otti' Iiijille' ^ , / Thailandin hallituksella oli äskettäfa* vaikea proble^i ratkaista'vai]aan. K y symys oli nimittäin siitä, etfö kuinka kuningas Phumiphon Aduidet allekirjoittaa naimarekisterin. Kiinitigas aikoo mennä naimisiin eösi kuussa ja hänen» on myöskin allekirjoitettava naimare-kisteri samoin kuin muidenkin siamilaisten. Jotkut hallituksen viranomaiset halusivat, että hän merkitsee ammatikseen _ rekisterissä ''kuningas" ja toiset., halusivat yksinkertaisesti hänen allekirjoittavan niniensä ja ammatikÄea "hallituksen virkamies". Lopulta — luonnollisesti pitkän pohdinnan jälkeen päästiin yksimielisyyteen Ja' kuningas kirjoittaa ammatikseen **maan hallitsija''.
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 6, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1950-05-06 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki500506 |
Description
Title | 1950-05-06-01 |
OCR text | KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI .Vo. 18 _ XV VUOSIKERTA LAUAXTAIXA. TOUKOKUUX 6 PÄIVÄNÄ, 1950 ( I Torontolainen mrs. Dorothy Meredith on perustanut keskuksen, jossa iäkkäät ihmiset saavat vahnistaa taiteellisia esineitä, joita känen tyttärensä pitää käsissään. Mrs. Meredith myy näitä kotivalmisteita Prosenttikqupqlla niiden valmisiajieh määräämällä hinnalla. 'h. 'Sairaudet raivoavat Eräs armeijan lääkäri on todennut, 9"^chinista Man. noin 500 mailin päässä pohjoiseen olevalla eskimoäsu-tukseUa on sairautta ja nälänhätää by- ^ faajassa mittakaavassa. Useita kuolemantapauksia on jo .sattukut tautien •^'urauksenä mainitulla asutuksella. , ^^mojen keskuudessa tekee tubsr- ^uloosi myöskin tuhoaan. Vitamiiiiipi- ^isten ruokien puute' öh aiheuttanut ^ että heidän keskuudessaan ovat sil- 25a- ja ihotaudit hyvin yleisiä. siviilioiiMiiaii . ^'«folkin herttua — Britannian yksi jomatuimpia aatelissukujen edustajis-on ilmoittanut anovansa lupakirjaa 2da avata gasolinin myyntiaseman iä- -^rundel-Iinnaansa. ^ hionet aristokraatit ovat joutuneet /^»•^•autumaan sivuhomniiin voidakseen ,^baa veronsa ja .suurten-linnojensa : "»Klannijkset, sanotaan Lontoosta' tul- ^^öa tiedossa. Pieni, mutta edistysvä ^ osiiiistiikkiiliiJke , " Vancouverin osuustukkuliike, jonka öimi on Co-operative WholesaIe Society, edistyi viime vuonna hyvin. Jäsenistön vuosikokoukselle, joka pidettiin maaliskuun lopulla, esitetyt tilira-portit osoittavat, että liikevaihto v. 1949 aikana l i e n t y i 54 prosentilla. Kokonaisliikevaihto oli $335,790. Puhdasta ylijäämää liikeloimiimasta oli jäänyt $10,536 ja sen lisäksiiOli tukkuliikkeellä ollut muita tuloja noin $12,300. Viime vuoden aikana liittyi tekusliik-keeseen neljä uutta osuuskauppaa ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa 69. Osuus-tukkuliike on ostanut kaiken sen tavaran, mitä se jäsenliikkeilleen välittää; osuustoiminnallisista yhtymistä, m. m. kaiken viljan ja viljatuotteet Vehnäpoo-lin myllystä, joka on Saskatoonis^. Yhtenä tärkeänä kys^ntnyksenä ctöuus-tukkuliikkeen kokouksessa oli käyttövarojen lisääminen. Mutta osuuskunta ei lisää käjrttövaroja velkapääomalla, vaan se kehoittaa jäsenliikkeitään sijoittamaan . .enemmän varoja tukkuliikkeen osuiispääoniaaii- Pahanoiiiieii vapiiii|iälvä ."varkaalla Vapunpäivä oli erittäin huonon onnen päi^^ä-John 'Guenard-nimiseOe miekkoselle New Yorkissa. _Eräs poliisi tapasi Jussin tulevan eräästä lihakaupasta illalla myöhään, joDoin kaupat olivat jo kiinni, kainalossaan iso laatikko. Poliisi ryhtyi kuulustelemaan Jussia, mutta tämä, joka on entinen'nyrkkeilijä, rupesi käyttämään n5Tkkejään ja pääsi karkuun. Poliisi: ampui Jussia vasempaan jalkaan; mutta tämä. vain juoksi. Hän kiipesi 12 jalkaa korkean aidan päälle, menetti tasapainonsa ja putosi syvään monttuun, jolloin hänen oikea jalkansa katkesi. Hänen kantamansa laatikko meni rikki Ja siellä oli $37.75 hopearahaa, jonka poliisi sanoo Jcissin %'a'rasta-neea lihakaupasta. Kun hänet oli saatu sairaalaan, ryhtyivät poliisit tutkimaan asiaa ja havaitsivat, että Jussi,oli etsintäkuulutettu, joka on rikkonut ehdonalaista, vapauttaan, ollessaan vankilasta impaana entisistä varkauksistaan. - mm if M i a ei o. 0 1 o o o o '% e o0 1 0 1 o o o o o »»»«tmi(w»mj m sat o . I 2 3 4 S S 1 a S-1® 1112 13 141S1S1TIS19 2Ö 2 1 2 2 2 3 M » 2 € » e» o Nimipäiviä 7—SönaoBtai Helmi S—M*»aasital ^ Heino 9--Tlistat Timo 10—Keskiviikk® ; Aino, AimlkM 11— ^Torstai O^mo 13—.Perjantai', Lofcta IS—lÄuaatml Kukka o Q O O © o o Keksintöjen historiasta tiedänmie, miten monet huomattavia keksintöjä tehneet miehet ovat itse kuolleet puut- - teessä ja- kurjuudessa. Sen sijaan ovat monet pikkukeksinlöjen tekijät kyenneet luomaan itselleen omaisuuksia. Tällaisia esimerkkejä on runsaasti. Niinpä eräs amerikkalainen, joka sai patentin parannetulle hansikkaansulkimelle, ansaitsi keksinnöllään ^4 milj. dollaria. Eräs toinen mies, joka keksi nykyiset kaulunksennappimuodot, tienasi vuosittain 40,000 dollaria. Eräs sattumalta tehty pullonkorkkimalli on edelleenkin keksijälleen rikkaudenlähteenä. Vanhemmilta ajoilta on kerrottava, että silloin, kun naiset vielä solmivat pitkän tukkansa nutturalle ja käyttivät liiusneuloja, eräs mies kyllästyi vaimonsa alituiseen tuskittelimn, kun sileät neulat eivät pysyneet tukassa, vaan tippuivat pois. Hän keksi silloin tehdä neulat aaltomaisiksi, sai sille patentin ja ansaitsi omaisuuden. Naisen tukka aiheutti seuraavankin keksinnön. Elsassilainen Heilmann katseli eräänä päivänä, miten hänen tyttärensä kampasi pitkää tukkaansa ja haroi sitä sormin. Heilmann, joka toimi kudonta-alalla, sai siitä idean ja rakensi kampalankakoneen, mikä hänestä teki upporikkaan. Sanotaan, että hätä , on keksintöjen äiti. Ainakin tämä pätee oxfordilaisen ylioppilaan William Leen tiimalta. Kesken opintojaan hän oli mennyt naimisiin, jolloin professorit eväsivät hänen stipendinsä, niin että opinnot keskeytyivät kokonaan. Leen epätoivoinen tila herätti hänen uinuvan lahjakkuutensa. Hän oli seurannut vaimonsa työlästä su-kankudontaa, sai aatteen, ja rakensi kutomakoneen. Se tuotti hänelle (mainetta ja rikkautta, kun taas niiden rankai-suintoisten professorien nimet ovat jää* neet unholaan. Ammatm määrääiiiliieit ^otti' Iiijille' ^ , / Thailandin hallituksella oli äskettäfa* vaikea proble^i ratkaista'vai]aan. K y symys oli nimittäin siitä, etfö kuinka kuningas Phumiphon Aduidet allekirjoittaa naimarekisterin. Kiinitigas aikoo mennä naimisiin eösi kuussa ja hänen» on myöskin allekirjoitettava naimare-kisteri samoin kuin muidenkin siamilaisten. Jotkut hallituksen viranomaiset halusivat, että hän merkitsee ammatikseen _ rekisterissä ''kuningas" ja toiset., halusivat yksinkertaisesti hänen allekirjoittavan niniensä ja ammatikÄea "hallituksen virkamies". Lopulta — luonnollisesti pitkän pohdinnan jälkeen päästiin yksimielisyyteen Ja' kuningas kirjoittaa ammatikseen **maan hallitsija''. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-05-06-01