1952-05-10-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No. 19 — yöLlCyn yuoBilwrt Lanantelaa, toukokmm 10 p^vSnfc 1852
. . . . ^ je.- -
; ll—Saaimntat . . Osmo, Xidinp&ivA «
I 13—Maanantai tiOtta a
• 13-^XUstat,.. . . . . . . . . . . Kukka a
I 14-Keskiviikko . . . . . . . . . . . . Tuula °
! 15<->Torstal . . . . . . . . . . . . . . . * . . Gohvt |
; 16—Perjantai Sster e
17—Lauantai . . . . . . . . . . . . . . . . «KbUIft e
Kevät-julkaisu valmis
Lehtiliikkeemme kustannuksella 3<*
mestynyt "Kevät"-julkaisu on ilmesty-»
nyt painosta ja se on myytävänä asia*
miehillä. Siinä on paljon hyvää luetta*
vaaeri aloilta, kuten runoja, artikkeleita
ja enimmäkseen katinokirjallistä luet*
tavaa. -
Julkaisua voi tilata myöskin lehtiliik-keestämme,
ellette satu tapaamaan asia*
miehiämme. —— ^ «
I S
OrjMiassaf OnL paljastui äskettäin poikasten Ku Klux KläU'järjestö, jonka jäsenet käyttivät ylläku'
^äi^^jä mustia ffäähinei aivan isompien klaanien malliin. Kaikki tahän^jestöön kuuluvat jäsenet
ovat toiseUakymmenellä olevia ja ke oitat suorittaneet pikku rikoksia. Poliisin lausunnon mukaan
oh poikasten joMaja saanut ideansa rikoksia ylistäviä sarjakuvakirjoja lukemalla^
ieUtaito olyiÄpialaisissa
esälla
Suomen Yleisradion olympiaosaston
oimesta koulutetaan parhaillaan ISO
uomalaista —• joista puolet on naisia
radioavustajiksi, jotka avustavat u l -
omaisia radioreporttereita kielellisesti.
Radioavustajien joukossa on 45 %
nglanninkieltä taitavia, joista jokainen
Uitsee englannin kielen täydellisesti;
5 % on saksan kielen • taitoisia; ja
5eimniilla on saksan kieli äidinkiele-ään;
13 % on ranskan kielen taitoisia,*-
% osaa espanjan kielen ja 5 % ve-än
kielen, kaikki puhiien venäjää äi-inkielenään.
Lisäksi yksi puhuu täy-ellisesti
japania, yksi kiinan kieltä ja
ksi armenialaisia murteita.
^'ämä radioavustajat ovat kaikki suo-
'aisia ja hallitsevat 17 eri kieltä.
^ l i 60 maata on virallisesti jo ilmoit-anut
osallistumisestaan Helsmgin olym-
»alaisiin, mikä on ennätysmäärä olym-ialaisten
historiassa. Mainittakoon, et-
Pariisin kisoissa oli edustettuna 44,
terdamissa 46, iLos Angelesissa 38,
erliinissä 49 j a Lontoossa 59 maata.
Kauhavan rauta ei ruostu
iteimistökauppa ei
vedellä
Hyderabadin hallitsijan, joka kutduu
Iman rikkaimpiin miehiin, on v a i -
saada ostajia kohnelle kalliille
^i^leen. Kahden vuoden ajaii on
yderabadin haUitus yrittänyt my>^dä
linnat, kä5rttääkseen niistä saadut
2t valtion finanssiasiain parantami-linnat
ovat Delhissä, Bombayssa
Otacamundissa.
^nnat ovat miljoonien dollarien ar^
isia. "
MIES ilman puukkoa ei ole-suoma-lainen.
Niin sanovat vanhan
kansan ihmiset ja samaa mieltä ollaan
myös ulkomailla, joissa useimmissa p i detään
suomalaisuiiden merkkinä puukkoa.
Koska suomalainen —erikoisesti
kauhavalainen — puukko on tullut kuu-
'luisaksi ympäri maapalloa, ovat ulkomaalaiset
yleensä sitä mieltä, että suomalaiset
ovat hirveitä puukkojunkka-reita,
jotka harva se päivä päästävät
toisiltaan hengen taivahan tuuliin ja
laskevat veren ämpäriin. Ennen näitä
aikoja olivat "helapääpuukko j a puntari"
varsin pidettyjä seurusteluvälinei-tä,
etenkin Härmässä, jossa oli pieniä'
ja suuria "häjyjä".- Härmää jossa junat
tapaavat ottaa vettä, sanotaankin hyvällä
syyllä "verenottopaikaksi."
Niitä on Kauhavalla valmistettu jo
lähemmäs 80 vuotta. Alussa o l i työnteko
hankalaa ja hidasta, siUä kaikki tehtiin
käsipelillä. Terät taottiin, samoin
helat, päät vuoltiin ja viilattiin.
Kauhavalaisten puukkojen isänä voidaan
pitää puukkoseppä Vihalaista, joka
on ensimmäinen puukontekijä paikkakunnalla.
Hän oli varmaankin päte-
\ä mestari — hänellähän oli oikein
puukkomestarille sopiva sukunimikin.
Hänen aikakaudestaan ovat olosuhteet
j a tavatkin muuttuneet paljon. N yt
paikkakunnalla toimii kaksi varsinaista
puukkotehdasta — Järvenpään tehdas,
joka on vanhin ja Mäkipelkolan tehdas
— ja näiden lisäksi on vielä lukuisia
pikkutelitailijoita sekä erikoisen paljon
osatyönfekijöitä. Joitakin vuosia sitten
oli Kauhavalla kai4lihansia osatyön-tekijöitä,
mutta nyt ammattikunta on
huomattavasti harventunut. Kuitenkin
ön piiukkomestareita vieläkin enemmän
mistettu kuin kaikkialla muualla y h teensä,
vaikkei aivan joka toisessa torpassa
kuten ennen. Koneellisesti on
puukkoja valmistettu vuodesta 1915
lähtien. ^
Pistäydyimme viimeviikolla Mäkipelkolan
puukkotehtaassa, jossa saimme
tutustua puukkojen valmistukseen.
Jotta rautatehtaasta tuodut pitkät terästangot
muuttuvat siroiksi puukoiksi,
tarvitaan monen värkin ja \^mpeleen
käsitteh'ä.
Ensin terästangot pätkitään sopivankokoisiksi
palasiksi niin sanotussa epä-keskopuristimessa..
Sen jälkeen pätkät
viedään pudotusväsaraan eli heija-riin,
joka 600 kilon painolla takoo terästangon
pätkistä puukon muotoisia esineitä.
Tämän vaiheen jälkeeii joutuvat
puukotAonevasaraan, jossa taotaan ruo-doL
Sitten suoritetaan karkaisu, tahkoaminen
ja kiilloitus, jonka jälkeen
voidaankin puukkoihui kiinnittää pstät.
Tämä viimemainittu tehtävä suoritetaan
Mäkipelkolan tehtaan ulkopuolella,
yksityisten-ihmisten kodeissa. Helat yms
pikkuesineet valmistetaan myös kotityönä.
Vielä luulisi elettävän manu-faktuurlkautta,
kun lähemmin tutustuu
olosuhteisiin, joissa kauhavalaisia puukkoja
tehdään. Mäkipelkolan itsensä kertoman
mukaan on hänenkin tehtaallaan
noin viitisenkjTnmentä työntekijää
(perheenjäsenet mukaanluettuna), jotka
eivät varsinaisesti ole tehtaan kirjoissa
enemipää kuin kansissakaan. Näille
Tämän viikon muistilista
Finnish-haalilla Sudburyssa pidettä*
vistä tilaisuuksista tällä viikolla on m:u*
uittava ''Kauniin Veeran** filmiesitys,
mikä on perjantaina, t.k, 9 p:nä klo
7 ja 9 illalla. Filmin esittää Pahnua
Elokuvat. . ,
Seuraavana päivänä, eli lauantaina»
on Kullervojen j a Kivien iuhlitn päättä»
jäiset, jossa tilaisuudessa esitetään oh*
jelmaa j a lopuksi tanssitaan Ii3rvän soi*
ton tahdissa, hamassa tilaisuudessa 3*
moitetaan, kumpi ryhmä voitti sarja*
juhlahomman.
iSunnuntaiksi aikaisemmin ilmoitettu
nuorten näytelmä "Tyttökoululla" oa
peruutettu toistaiseksi.
— — . - r
Olihan siinä ikävyyttä
yhden perheen osalle
M r . ja mrs. Andrew Boyerin perheessä
Torontossa" sattui tässä eräänä päivä*
nä "trupellia", joka riittää yhdeksi kerraksi
yhden perheen osalle.
4-vuotias Linda tukki jalkansa lika-viemäriputkeen.
6-vuotias Barbara tunki pienen renkaan
sormeensa.
N,
7 kuukauden ikäinen"Janice löi tuttipullolla
päähänsä aika kuhmun.
Palokuntalaiset saivat Lindan jalan
pois putkesta ja renkaan pois Barbaran
sormesta. Äiti hoiteli Janicen kuhmua.
Äiti Boyer .tuumi, että lasten kanssa
^x-oi odottaa pientä "trupellia" silloin
tällöin, mutta se, että kaikki tapahtuu
yhtä aikaa, se on jo vähän liikaa.
työläisille tehdas antaa raaka-aineita,
joista kukin kotonaan valmistaa määrättyjä
esineitä — kuka tekee heloja, kuka
kaivertaa, kuka syövyttää jne. Systeemi
on vanhanaikainen, mutta työnantajalle
edullinen.
Työnantaja *'säästää" tehdasrakennuksissa,
työvälineissä jms., sillä työläiselle,
joka tekee työnsä kotonaan, ei tarvitse
rakentaa työhuonetta eikä muitakaan
työmahdollisuuksia. Useissa t a o .
pauksissa työläinen saa itse hankkiSi^J
työvälineensäkin. Kuitenkin työnantaja
raaka-aineillaan, työvälineillään ja
muilla sellaisilla sitoo työläisen tiukasti
itseensä, jottei hänellä ole muuta mahdollisuutta
kuin vuodesta vuoteen uurastaa
tupansa tai verstaansa nurkassa
tehtailijan hyväksi.
Jat&uu 8. sivulla
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 10, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-05-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520510 |
Description
| Title | 1952-05-10-01 |
| OCR text | KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 19 — yöLlCyn yuoBilwrt Lanantelaa, toukokmm 10 p^vSnfc 1852 . . . . ^ je.- - ; ll—Saaimntat . . Osmo, Xidinp&ivA « I 13—Maanantai tiOtta a • 13-^XUstat,.. . . . . . . . . . . Kukka a I 14-Keskiviikko . . . . . . . . . . . . Tuula ° ! 15<->Torstal . . . . . . . . . . . . . . . * . . Gohvt | ; 16—Perjantai Sster e 17—Lauantai . . . . . . . . . . . . . . . . «KbUIft e Kevät-julkaisu valmis Lehtiliikkeemme kustannuksella 3<* mestynyt "Kevät"-julkaisu on ilmesty-» nyt painosta ja se on myytävänä asia* miehillä. Siinä on paljon hyvää luetta* vaaeri aloilta, kuten runoja, artikkeleita ja enimmäkseen katinokirjallistä luet* tavaa. - Julkaisua voi tilata myöskin lehtiliik-keestämme, ellette satu tapaamaan asia* miehiämme. —— ^ « I S OrjMiassaf OnL paljastui äskettäin poikasten Ku Klux KläU'järjestö, jonka jäsenet käyttivät ylläku' ^äi^^jä mustia ffäähinei aivan isompien klaanien malliin. Kaikki tahän^jestöön kuuluvat jäsenet ovat toiseUakymmenellä olevia ja ke oitat suorittaneet pikku rikoksia. Poliisin lausunnon mukaan oh poikasten joMaja saanut ideansa rikoksia ylistäviä sarjakuvakirjoja lukemalla^ ieUtaito olyiÄpialaisissa esälla Suomen Yleisradion olympiaosaston oimesta koulutetaan parhaillaan ISO uomalaista —• joista puolet on naisia radioavustajiksi, jotka avustavat u l - omaisia radioreporttereita kielellisesti. Radioavustajien joukossa on 45 % nglanninkieltä taitavia, joista jokainen Uitsee englannin kielen täydellisesti; 5 % on saksan kielen • taitoisia; ja 5eimniilla on saksan kieli äidinkiele-ään; 13 % on ranskan kielen taitoisia,*- % osaa espanjan kielen ja 5 % ve-än kielen, kaikki puhiien venäjää äi-inkielenään. Lisäksi yksi puhuu täy-ellisesti japania, yksi kiinan kieltä ja ksi armenialaisia murteita. ^'ämä radioavustajat ovat kaikki suo- 'aisia ja hallitsevat 17 eri kieltä. ^ l i 60 maata on virallisesti jo ilmoit-anut osallistumisestaan Helsmgin olym- »alaisiin, mikä on ennätysmäärä olym-ialaisten historiassa. Mainittakoon, et- Pariisin kisoissa oli edustettuna 44, terdamissa 46, iLos Angelesissa 38, erliinissä 49 j a Lontoossa 59 maata. Kauhavan rauta ei ruostu iteimistökauppa ei vedellä Hyderabadin hallitsijan, joka kutduu Iman rikkaimpiin miehiin, on v a i - saada ostajia kohnelle kalliille ^i^leen. Kahden vuoden ajaii on yderabadin haUitus yrittänyt my>^dä linnat, kä5rttääkseen niistä saadut 2t valtion finanssiasiain parantami-linnat ovat Delhissä, Bombayssa Otacamundissa. ^nnat ovat miljoonien dollarien ar^ isia. " MIES ilman puukkoa ei ole-suoma-lainen. Niin sanovat vanhan kansan ihmiset ja samaa mieltä ollaan myös ulkomailla, joissa useimmissa p i detään suomalaisuiiden merkkinä puukkoa. Koska suomalainen —erikoisesti kauhavalainen — puukko on tullut kuu- 'luisaksi ympäri maapalloa, ovat ulkomaalaiset yleensä sitä mieltä, että suomalaiset ovat hirveitä puukkojunkka-reita, jotka harva se päivä päästävät toisiltaan hengen taivahan tuuliin ja laskevat veren ämpäriin. Ennen näitä aikoja olivat "helapääpuukko j a puntari" varsin pidettyjä seurusteluvälinei-tä, etenkin Härmässä, jossa oli pieniä' ja suuria "häjyjä".- Härmää jossa junat tapaavat ottaa vettä, sanotaankin hyvällä syyllä "verenottopaikaksi." Niitä on Kauhavalla valmistettu jo lähemmäs 80 vuotta. Alussa o l i työnteko hankalaa ja hidasta, siUä kaikki tehtiin käsipelillä. Terät taottiin, samoin helat, päät vuoltiin ja viilattiin. Kauhavalaisten puukkojen isänä voidaan pitää puukkoseppä Vihalaista, joka on ensimmäinen puukontekijä paikkakunnalla. Hän oli varmaankin päte- \ä mestari — hänellähän oli oikein puukkomestarille sopiva sukunimikin. Hänen aikakaudestaan ovat olosuhteet j a tavatkin muuttuneet paljon. N yt paikkakunnalla toimii kaksi varsinaista puukkotehdasta — Järvenpään tehdas, joka on vanhin ja Mäkipelkolan tehdas — ja näiden lisäksi on vielä lukuisia pikkutelitailijoita sekä erikoisen paljon osatyönfekijöitä. Joitakin vuosia sitten oli Kauhavalla kai4lihansia osatyön-tekijöitä, mutta nyt ammattikunta on huomattavasti harventunut. Kuitenkin ön piiukkomestareita vieläkin enemmän mistettu kuin kaikkialla muualla y h teensä, vaikkei aivan joka toisessa torpassa kuten ennen. Koneellisesti on puukkoja valmistettu vuodesta 1915 lähtien. ^ Pistäydyimme viimeviikolla Mäkipelkolan puukkotehtaassa, jossa saimme tutustua puukkojen valmistukseen. Jotta rautatehtaasta tuodut pitkät terästangot muuttuvat siroiksi puukoiksi, tarvitaan monen värkin ja \^mpeleen käsitteh'ä. Ensin terästangot pätkitään sopivankokoisiksi palasiksi niin sanotussa epä-keskopuristimessa.. Sen jälkeen pätkät viedään pudotusväsaraan eli heija-riin, joka 600 kilon painolla takoo terästangon pätkistä puukon muotoisia esineitä. Tämän vaiheen jälkeeii joutuvat puukotAonevasaraan, jossa taotaan ruo-doL Sitten suoritetaan karkaisu, tahkoaminen ja kiilloitus, jonka jälkeen voidaankin puukkoihui kiinnittää pstät. Tämä viimemainittu tehtävä suoritetaan Mäkipelkolan tehtaan ulkopuolella, yksityisten-ihmisten kodeissa. Helat yms pikkuesineet valmistetaan myös kotityönä. Vielä luulisi elettävän manu-faktuurlkautta, kun lähemmin tutustuu olosuhteisiin, joissa kauhavalaisia puukkoja tehdään. Mäkipelkolan itsensä kertoman mukaan on hänenkin tehtaallaan noin viitisenkjTnmentä työntekijää (perheenjäsenet mukaanluettuna), jotka eivät varsinaisesti ole tehtaan kirjoissa enemipää kuin kansissakaan. Näille Tämän viikon muistilista Finnish-haalilla Sudburyssa pidettä* vistä tilaisuuksista tällä viikolla on m:u* uittava ''Kauniin Veeran** filmiesitys, mikä on perjantaina, t.k, 9 p:nä klo 7 ja 9 illalla. Filmin esittää Pahnua Elokuvat. . , Seuraavana päivänä, eli lauantaina» on Kullervojen j a Kivien iuhlitn päättä» jäiset, jossa tilaisuudessa esitetään oh* jelmaa j a lopuksi tanssitaan Ii3rvän soi* ton tahdissa, hamassa tilaisuudessa 3* moitetaan, kumpi ryhmä voitti sarja* juhlahomman. iSunnuntaiksi aikaisemmin ilmoitettu nuorten näytelmä "Tyttökoululla" oa peruutettu toistaiseksi. — — . - r Olihan siinä ikävyyttä yhden perheen osalle M r . ja mrs. Andrew Boyerin perheessä Torontossa" sattui tässä eräänä päivä* nä "trupellia", joka riittää yhdeksi kerraksi yhden perheen osalle. 4-vuotias Linda tukki jalkansa lika-viemäriputkeen. 6-vuotias Barbara tunki pienen renkaan sormeensa. N, 7 kuukauden ikäinen"Janice löi tuttipullolla päähänsä aika kuhmun. Palokuntalaiset saivat Lindan jalan pois putkesta ja renkaan pois Barbaran sormesta. Äiti hoiteli Janicen kuhmua. Äiti Boyer .tuumi, että lasten kanssa ^x-oi odottaa pientä "trupellia" silloin tällöin, mutta se, että kaikki tapahtuu yhtä aikaa, se on jo vähän liikaa. työläisille tehdas antaa raaka-aineita, joista kukin kotonaan valmistaa määrättyjä esineitä — kuka tekee heloja, kuka kaivertaa, kuka syövyttää jne. Systeemi on vanhanaikainen, mutta työnantajalle edullinen. Työnantaja *'säästää" tehdasrakennuksissa, työvälineissä jms., sillä työläiselle, joka tekee työnsä kotonaan, ei tarvitse rakentaa työhuonetta eikä muitakaan työmahdollisuuksia. Useissa t a o . pauksissa työläinen saa itse hankkiSi^J työvälineensäkin. Kuitenkin työnantaja raaka-aineillaan, työvälineillään ja muilla sellaisilla sitoo työläisen tiukasti itseensä, jottei hänellä ole muuta mahdollisuutta kuin vuodesta vuoteen uurastaa tupansa tai verstaansa nurkassa tehtailijan hyväksi. Jat&uu 8. sivulla |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-05-10-01
