1954-09-04-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
« KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI Ifi - VoL XIX vao»ikwfta Lauaniaiam. syyskuun 4 p&iT&ai. 19S4 (öjä suojellaan Sveitsissä Sveitsissä hyväksyttiin äskettäin kan-näänestyksellä vesistönsuojelulak>, jo-antaa viranomaisille vahuudet ryh-ä tarpeellisiin toimenpiteisiin teoHi-den. ym. tekijäin aiheuttaman pinta-i pohjavesien likaantumisen estämisek- Kysymys on käynyt kaikkiaJJa yhä ^tavcmmaksi ja vaatii ilmeisesti radi-ilisia toimenpiteitä. Monissa maissa on tutkittu, mutta toimenpiteet liipyvät kai siksi, kunnes ainakin suu-npien asutus- ja tehdaskeskusten lähi-det on pilattu sukupolvien ajaksi. Mmian sveitsiläinen "kmmattiyhdis-yslehti liittää vesien suojelusta puhues-asiaan hieman yllättävästi^ sisäve-laivaliikehteen. jota Sveitsin jär- 3!ä pyritään kehittämään. Lehti pelaa tämän vain edistävän vesien öljyyn-binistä ja likaantumista, sekä leimaa ko sisäveisiliikenteen keskiaikaiseksi kennemuodoksi ja maaliikenteen ny- |t)Tseen kehitystasoon katsoen ylellisyy-iksi. ' lallo palautettiin lisin heimolle Versaillesin rauhansopimuksen 246. pykälässä velvoitettiin Saksa palautta-afrikkalaissn Wahehe-heimon allikon ..Mkvavan pääkallo. Mkvava iii 1890-luvulla taistellut nttenestyksel-psesti Itä-Afrikkaa valloittamaan pyr-neitä saksalaisia sotilasretkikuntia astaan. Epätoivoiseen tilanteeseen jouduttuaan hän oli päättänyt itse päivän-ja saksalaiset veivät hänen pääkal-mukanaan Saksaan voitonmerk- Ensimmäbestä maailmansodasta läh-pääkallo on kuitf-nkin ollut kadok-a. mutta löydettiin äskettäin Breme-tansantieteellisestä museosta. Kun ^•avaa palvotaan tekojensa tähden fahehe-heimon kansallissankarina, pa- ' itinat saksalaiset hyvää tahtoa osoit-pääkallon heimon omistuk- Tuhatkunta wahehea seurasi luo- «usseremoniaa. AVähehen nylcyinen «Dikkö on Adam Sapi. erien on pidettävä itsansa kurissa * Prikaatikenraali Manud F. Cabai an- I* ^Janilassa määräyksen, että hänen Ntetensa upseerien on pidettävä huoli, 1^ heidän vatsansa veny Uian suu- Heidän on pidettävä vyönsä soHci l** inumassa. ^ v a t s a on sellaisen upseerin tun-joka ei vietä tarpeeksi paljon , ^^noituskentällä", sanoi kenraali ®ö rakastunut Ituun •'^^ > i . on muuan urossorsa «out kovasti mr. ja mrs. AI Skla- |^*^sunnon pihamaalla olevaan ki- ^ rS'''''''^'^"- Sorsa menee °"kkumaankin aivan veistoksen Viime lauantaina päättyi Scarborossa, Ont. kuuluisa Labattin goljiottclu, jossa oli $26,500 palkintoina. Otteluun osallistui pelureita niin Canadasta kuin rajan toiselta puoleltakin. Kuvassa yksi otteluun osallistuneita, amerikkalainen Wally Ulrich, joka pääsi kolmannelle tilalle, saaden 1,300 dollarin palkinnon. Ottelun voitti amerikkalainen Biid Holschcr. ÄLKÄÄ NAURAKO KEKSIJÖILLE E'^RÄ.\XÄ aamuna vuonna 1818 Pa- ' riisin kaupunki heräsi hämmästykseen. Kaduilla puhkesi suuri melu: pitkin valtakatua liikkui tunnettu parooni Drais de Savexbon ihmeellisellä telineellä, jota hän polkemalla kuljetti eteenpäin. Näky oli outo ja mitä naurettavin, väki kerääntyi paroonin ympärille ja nauroi katketakseen. ^lutu tänään pikkulapsiakin hävettää, elleivät he osaa ajaa polkupyörällä. Ihmeellisiä keksintöjä ovat ihmiset tehneet historiansa aikana. Uudet asiat eivät heti saavuta hyväksymistä ja viisaatkin jhmiset erehty\ät usein, kun he joutuvat arvostelemaan uusia asioita. Kun ensimmäiset rautatiet rakennettiin, väitettiin jopa tiedemiesten taholta, että ihmisen keho ei kestäisi junan hirmuisU nopeutta, vaan sydämen toiminta lakkaisi junan nopeuden ylittäessä 10 mailia tunnissa. Virfä myöhemminkin, kun rautatie oli jo käytännössä, suuri fysiikantutkija AragQ väitti aivan tosissaan, että rauta-tiaunneleita ei voitaisi rakentaa, koska ihmisen hermosto ei sietäisi ajoa pimeyden halki. Kun keksijä Charles Gross pani erään historian ensimmäisistä fonograafeista soimaan, kurottautui pöydän yli tunnettu tiedeakatemian jäsen, joka tarttui Crossin nenään huudahtaen: "Tuo mies on vatsastapuhuja!" Vuonna 1895 järjestettiin eräässä ranskalaisessa kahvilassa ensimmäinen elO' kuvaesitys. Seuraavan päivän päiväleh' det eivät puhuneet tilaisuudesta ilmKään, koska se ei niiden mielestä 'ollut vakava''. Näin keksijöitä ja heidän keksintö- , jään on kohdeltu. Mutta tänään .\rkhimedes, Watt, Röntgen, Edis<Mi, Pasteur ja kaikki muut suuret keksijät ovat koko ihmiskunnan kunnioittamia. Heidän nimensä ovat kuolemattomat. Sukupolvi su-'' kupolven jälkeen kuuntelee hiljaa ja järkyttyneenä tarinaa heidän neroudestaan ja heidän taistelustaan ennakkoluuloja, ivaa ja jopa vainoakin vastaan. On myöskin epäoanistuDeita keksijöitä. Historia tuntee monta hävittävä^ esimerkkiä kummallisista keksinnöistä, joita ainakin kduijä itse on pitänyt nerokkaina ja muUistavina. Vuonna 1854 ehdotti eoi^antHaiiieB Charles Blake, että laivasto ottaisi kiy- NIMIPÄIVIÄ SYYSKUU 5— SmuMiBlai Mainio 6— MaaoaaUi . . . .Asko. Työnpäivä 7— Tiistai Arhipp» 8— KcakivUkk» Taimi 9— .X«nlai Isto 10—Perjantai Kalevi 11—Lauantai . .* Santeri Väittää ofevansa arkki-enkeli Mikael Tortn<Ka pdiisit Italiassa painiskele* vat jokin aika sitten erään alastomana * löydetyn miehen ongelman selvittämiseksi. Mies löydettiin Astin läheltä ja hän väittää olevansa arkkienkeli Mikael, joka on lähetetty taivasta rauhan ruhtinaaksi. Mies puhuu sujuvasti ranskaa, englantia ja saksaa, mutta ei italiaa. Eräs autoilija löysi hänet; kun hän oli polvillaan tien reunalla vaipuneena rukoukseen. Autoilija hälytti poliisin, jolle muukalainen selitti olevansa matkalla Palestinaan. 'Tuon mukanani Honsa-noman, jota juutalaiset ovat odottaneet vuosisatoja. Messias on tuleva pian ja silloin tulee rauha kaikille maan päällä", sanoi mies. Todennäköisesti on kysymys turistista, luultavasti englantilaisesta, joka on menettänyt muistinsa tat-joutunut mielenhäiriöön. Se nyt vielä puuttuisi _ muotialalla ! Hieno Englantilainen räätälien lehti, Tailor and Cutter, on kauhuissaan eräästä amerikkalaisten viimeisestä kek-smnöstä muotialalla. Nämä nimittäin yrittävät tehdä taskut miehen puvussa tarpeettomiksi ja korvata ne — olkalaukulla. ' Laukkua, josta amerikkalaiset käyttävät nimeä 'side kick", kannettaisiin hihnasta olalla, kuten kivääriä tai karttalaukkua ja se sisältäisi kaiken sen^ mitä miehillä on tapana pitää taskuissaan. Suomessa kait paljon käytetty salkku vastaa jo osaltaan tätä ''side kickiä''. Mutta voisi kysyä, että missä miehet •pitävät sitten käsiään, jos taskut poistettaisiin housuista? täntöön hänen "turvallisuuslaitteensa, jonka avulla vältetään kaikki yhteentörmäykset merellä". Se oli automaattinen jarru- ja peruutu.«laite, joka alkoi toimia voimaperäisen iskun vaikutuksesta. Clara Louise \Vells haki patentin '*keskussy5teeifii"-keksinölleen. Hän halusi perustaa kaikkien tulivuorten läheisyyteen "keskuksia", jotka kokoaisivat tulivuorista säteilevän lämmön ja suuren johtoverkoston kautta johdattaisivat sen ''maailmassa oleviin teollisuuslaitoksiin". Eräs saksalatnefT ehdotti paidankalvo-sinU, joka estäisi hedetmämelMm ja kastikkeen virtaamasta' käsivartta pitkin. Eräs amerikkalainen keksi haarukan herneiden syömistä varten, joka pyssyn hanaa muistuttavaa laitteen avulla-tipauttaisi hemecft yksitellen suuhun. Vuoden 1953 kansainvälisessä kek-sintöaayttelyssä oli näytteillä mm. "pu-ronylittämislaite", poljinlkäyttöiset lepattavat siivet, joihin kuului helium kaasulla täytettyjä Hmapalloja. Toinen ihmeellinen keksintö oli kahdella erivärisellä musteella toimiva kuulakiUkiky-nä, "jonka molemmat värit voidaan käyttiiä yhtä aikaa, jolloin oimiklrjoi-tutftanne on mahdoton jiUjentaä, koska siiti tulee kaksinkertamen". Köbnas JalkiMi a. Hvidla
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 4, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1954-09-04 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki540904 |
Description
Title | 1954-09-04-01 |
OCR text |
«
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
Ifi - VoL XIX vao»ikwfta Lauaniaiam. syyskuun 4 p&iT&ai. 19S4
(öjä suojellaan
Sveitsissä
Sveitsissä hyväksyttiin äskettäin kan-näänestyksellä
vesistönsuojelulak>, jo-antaa
viranomaisille vahuudet ryh-ä
tarpeellisiin toimenpiteisiin teoHi-den.
ym. tekijäin aiheuttaman pinta-i
pohjavesien likaantumisen estämisek-
Kysymys on käynyt kaikkiaJJa yhä
^tavcmmaksi ja vaatii ilmeisesti radi-ilisia
toimenpiteitä. Monissa maissa
on tutkittu, mutta toimenpiteet
liipyvät kai siksi, kunnes ainakin suu-npien
asutus- ja tehdaskeskusten lähi-det
on pilattu sukupolvien ajaksi.
Mmian sveitsiläinen "kmmattiyhdis-yslehti
liittää vesien suojelusta puhues-asiaan
hieman yllättävästi^ sisäve-laivaliikehteen.
jota Sveitsin jär-
3!ä pyritään kehittämään. Lehti pelaa
tämän vain edistävän vesien öljyyn-binistä
ja likaantumista, sekä leimaa
ko sisäveisiliikenteen keskiaikaiseksi
kennemuodoksi ja maaliikenteen ny-
|t)Tseen kehitystasoon katsoen ylellisyy-iksi.
'
lallo palautettiin
lisin heimolle
Versaillesin rauhansopimuksen 246.
pykälässä velvoitettiin Saksa palautta-afrikkalaissn
Wahehe-heimon
allikon ..Mkvavan pääkallo. Mkvava
iii 1890-luvulla taistellut nttenestyksel-psesti
Itä-Afrikkaa valloittamaan pyr-neitä
saksalaisia sotilasretkikuntia
astaan. Epätoivoiseen tilanteeseen jouduttuaan
hän oli päättänyt itse päivän-ja
saksalaiset veivät hänen pääkal-mukanaan
Saksaan voitonmerk-
Ensimmäbestä maailmansodasta läh-pääkallo
on kuitf-nkin ollut kadok-a.
mutta löydettiin äskettäin Breme-tansantieteellisestä
museosta. Kun
^•avaa palvotaan tekojensa tähden
fahehe-heimon kansallissankarina, pa-
' itinat saksalaiset hyvää tahtoa osoit-pääkallon
heimon omistuk-
Tuhatkunta wahehea seurasi luo-
«usseremoniaa. AVähehen nylcyinen
«Dikkö on Adam Sapi.
erien on pidettävä
itsansa kurissa *
Prikaatikenraali Manud F. Cabai an-
I* ^Janilassa määräyksen, että hänen
Ntetensa upseerien on pidettävä huoli,
1^ heidän vatsansa veny Uian suu-
Heidän on pidettävä vyönsä soHci
l** inumassa.
^ v a t s a on sellaisen upseerin tun-joka
ei vietä tarpeeksi paljon
, ^^noituskentällä", sanoi kenraali
®ö rakastunut
Ituun
•'^^ > i . on muuan urossorsa
«out kovasti mr. ja mrs. AI Skla-
|^*^sunnon pihamaalla olevaan ki- ^ rS'''''''^'^"- Sorsa menee
°"kkumaankin aivan veistoksen
Viime lauantaina päättyi Scarborossa, Ont. kuuluisa Labattin
goljiottclu, jossa oli $26,500 palkintoina. Otteluun osallistui pelureita
niin Canadasta kuin rajan toiselta puoleltakin. Kuvassa
yksi otteluun osallistuneita, amerikkalainen Wally Ulrich, joka
pääsi kolmannelle tilalle, saaden 1,300 dollarin palkinnon. Ottelun
voitti amerikkalainen Biid Holschcr.
ÄLKÄÄ NAURAKO KEKSIJÖILLE
E'^RÄ.\XÄ aamuna vuonna 1818 Pa-
' riisin kaupunki heräsi hämmästykseen.
Kaduilla puhkesi suuri melu: pitkin
valtakatua liikkui tunnettu parooni
Drais de Savexbon ihmeellisellä telineellä,
jota hän polkemalla kuljetti eteenpäin.
Näky oli outo ja mitä naurettavin,
väki kerääntyi paroonin ympärille
ja nauroi katketakseen. ^lutu tänään
pikkulapsiakin hävettää, elleivät
he osaa ajaa polkupyörällä.
Ihmeellisiä keksintöjä ovat ihmiset
tehneet historiansa aikana. Uudet asiat
eivät heti saavuta hyväksymistä ja viisaatkin
jhmiset erehty\ät usein, kun he
joutuvat arvostelemaan uusia asioita.
Kun ensimmäiset rautatiet rakennettiin,
väitettiin jopa tiedemiesten taholta, että
ihmisen keho ei kestäisi junan hirmuisU
nopeutta, vaan sydämen toiminta lakkaisi
junan nopeuden ylittäessä 10 mailia
tunnissa.
Virfä myöhemminkin, kun rautatie oli
jo käytännössä, suuri fysiikantutkija
AragQ väitti aivan tosissaan, että rauta-tiaunneleita
ei voitaisi rakentaa, koska
ihmisen hermosto ei sietäisi ajoa pimeyden
halki.
Kun keksijä Charles Gross pani erään
historian ensimmäisistä fonograafeista
soimaan, kurottautui pöydän yli tunnettu
tiedeakatemian jäsen, joka tarttui
Crossin nenään huudahtaen: "Tuo mies
on vatsastapuhuja!"
Vuonna 1895 järjestettiin eräässä ranskalaisessa
kahvilassa ensimmäinen elO'
kuvaesitys. Seuraavan päivän päiväleh'
det eivät puhuneet tilaisuudesta ilmKään,
koska se ei niiden mielestä 'ollut vakava''.
Näin keksijöitä ja heidän keksintö- ,
jään on kohdeltu.
Mutta tänään .\rkhimedes, Watt,
Röntgen, Edis |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-09-04-01