Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 16, 1950

              KAUNOKIRJALLINEN VHKKOLEHTI
r^Q^ 36 _ XV VUOSIKERTA LAUANTAINA, SYYSKUUN 16 PÄIVÄNÄ, 19S0
Näfm -pojat. eiv& iunnu paljonkaan välittävän, vaikka kesälonm on lopptmut ja kmikipäivät ai-
•katieet. 'Mnblm'vmUa olevan^ mikä onkin öskefn, siM jokakelie lapsdh ttdhi^^^^^^
Golindalessa, Pohjois-Ijontooii
laitamilla sijaitsee hyvin vähän
tunnettu laboratorio j a täitiä labo­ratorio
on kaikesta vaatimattomuu­destaan
huolimatta k u i t e n k i n B r i ­tannian
yleisen terveydenhoitopal­velun
hermokeskus sen taistelussa
vaarallisia bakteereja vastaan. ,
Täällä näemme sievissä astioissa
melkein kaikkien ihmisille vaaral­listen
bakteerien viljelmänäytteitä..
Tätä "sosiaalimuseota" nimitetään
tyyppiviljelmien kansalliskokoel-maksi
ja mitään sen kaltaista e i
täsmälleen liene koko maailmassa.
Sj^^rinta osaa organismeista eläte­tään
vakioaineessa, joka näyttää
Mrkkaalta hyytyneeltä keittöras-valta.
Sitä valmistetaan erikoisesta
akämät, paiseet, tavallinen vilustu­minen
ym. saavat niinikään osak­seen
huomiota, sillä kaiken kaikr
kiaan nämä todennäköisesti aikaan­saavat
yhtä paljon ajan- j a työte-honhukkaa
kuin vakavammatkin
sairaudet.
., emt
Hiljattain kerättiin ravintoloista
j a kanttiineista maan eri p u o l i l la
lohkeilleita posliini- j a fajanssiasti-oita
j a murtopintojen bakteeriasu-tus
saatettiin tarkan tutkimuksen
alaiseksi. Tulos on tuottanut todis­tusaineistoa,
j o k a saattaa, k u n han­kinta-
j a toimitustilanne se^h s a l l i i ,
johtaa murtuneiden j a lohkeilleiden
SS
SopivänkokoiseM papenn
tänään vain 8-si¥iiisena.
nierilevätyypistä, jota alunperin
saatiin Formosalta. Bavintoaineena
oa tässä hyytelössä hevosen vertai
Kaikentyyppiset tutkimukset
keskittyvät tähän CoUndalen labo­ratorioon.
Sen henkilökunnan jäse-i^
et matkustelevat k a i k k i a l l a maas­sa
kooten j a indentifioiden tauU-öakteereja
ja heidän työnsä v i e hei^
usein maan rajojen ulkopuolei-lödn,
sillä bakteerit eivät tunne
^tään rajoja.
Nykyhetkellä tutkitaan koko len-tokoneitse
siirty\'än tartunnan ky­vystä
uudessa valossa, jota suo
^ntyvä- lentonopeus' Ja.maaE-
^ lentoliikenteen jatkuva Ja no-
^ a ^ v u . Mutta aivan vaatimat-:
kolatkin . • sairaudet, - köten . ^ I Ä •:
piiutteeii takia ilmestyy L i e k ki
astioiden käytön kieltämiseen.
Aivastamista on niinikään tutkit­t
u piinallisen tarkasti. "Aivastustut-
. Mmuksen** tulokset ovat olleet poh­jana
h y v i n mielenkiintoiselle tilas­tolle.
Aivastus saattaa synnyttää
muutamasta tuhannesta aina sa­taantuhanteen
pienenpientä pisa­raa.
Niiden sinkoamisvoima •— n.
16 kilometriä tunnissa — e i kuljeta
niitä pitemmälle kuin ehkä 6Ö—90
senttimetrin päähän, mutta k u n ne
ovat joutuneet iinian kannettaviksi,
voivat ne lentää ihmeteltävän pit­kiä
matkoja ^ i m . tiuanin kuluessa.
Ultraviolettisäteet, Jotka näyttävät
tappavan., aivastusbakteereja hyvin
^hokkaasti^' voidaan, asentaa .-asuin-.
j a muihin huoneisiin normaalin v a ­laistuksen
osana. Toinen torjunta­menetelmä
on bakteereja tuhoavien
höyryjen tai kaästijen ruiskuttami­nen
ilmaan: Tätä menetelmää on
kokeiltu kouluissa j a työhuoneissa-
Eräs British Möiiicäl Journalin ^
numero sisältää mielenkiintoisen
erittelyn kokeiluista tässä teknii­kassa.
Kirjoitelmassa vedetyt joh­topäätökset
ovat, että sopivalla t a ­v
a l la valvotut käasftt tai höyryt,
jotka on kokoonpantu esim. propy-ieeniglykoolista,
voivat suuresti vä­hentää
tartunnan vaaraa suhteelli­sen
vähäisin kustannuksin j a pa-himmitta
seurauksitta kuten esim,
ärs3rttämättä silmiä tai hengityseli­miä.
' . . •
Aivastuspisaroiden läpimitta ei
_ -liene suurestikaan y l i yhden mikro- ;
u i n >~ sts. m i l l i i t i e t r in miljoonas­osan.
•
Colindalen laboratoriossa suorite­tut
kokeet tukevat näitä päätelmiä
ja tuloksia.
Laboratorion kuitenkin ehkä suu­rimpia
j a hämmästyttävimpiä voit­toja
on saavutettu bakteerlnkanta-j
i a takaa-ajettaessa Ja etsittäessä. •
Tällä nimityksellä tarkoitetaan sel­laisia
henkilöitä, jotka levittävät
tartuntaa osoittamatta itse min­käänlaisia
• • määrätyn sairauden
merkkejä.
Juuri tämänsuuntaisessa toimin­nassa
tyyppiviljelmieii- kansallisko-koeima
on osoittautunut korvaa­mattoman
suiireksi a v u t e l - S e vm-
0
ti
c
1 • ,«3
. O
Q
'^mmmk^mma wm SM'
3 4 S @ f S S
m H 1213 141$ l i
O ' Nimipäiviä
O-o
o
o
o
o
«I
a
o <a
•o
«a
e
Q
o o
<s
a
11—Siiaattratai , Aili, Aila
lS~aiaaJaanlai ........Tyyne, .Ts^yai
- 19—Tiistai - Beija
2»—KesMviiklio Varpu
21— Torstai Matti
22—Perjantai ... 'Mauri
23—JLaaaatal ' Mielikki,
Ontarion maakuntahallituksen mai­den
ja metsien ministeri Hon. Harold
Scott on ilmoittanut, että pyiden pyyn­tiaika
French- ja Matiawa-jokien poli-loispuolelia
alkaa tänä vuonna lokakumi
7 p:nä ja kestää «marraskuun 25 päi­vään.
Pyitä saa ampua viisi päivässä lieaki-»
löä kohti.
Parry Soundin, Nipissingin ja Mus-kokan
piireissä, sekä Haiiburtonin, Vic­torian,
Peterboron, Renfre\vn, Lanat­kin,
Frontenacin, Lennoxin ja .^dding-tonin
kaunteissa seka maantie No. 7:3i
pohjoispuolella Hästingsissa, on pyidea
pyyntiaika jaettu kahteen osaan, nimit­täin
lokakuun 7 p:stä 28 p:ään ja "mar­raskuun
6 p:stä 18 p.ään.
1-
Canadan postihallinnon johtaja Rin-fret
ilmoitti viime lauantaina^ että loka­kuun-
toisena päivänä lasketaan liikkeel­le
liusi 10 sentin postimerkki, joka Sil­vaa
Canadan tnrkiskauppaa. • -
Uusi |K)stiinerkki on \'äriltää n ruskea,
ja se kuvaa-intiaaninaista ripustamassa
vastanyijettyä raajävaTinahkaa kuiva­maan.
Iniiaanivigvanii näkyy tmyö^kia
kuvassa.. . •
Postimerkki on National Film Boar-dra
ja Canadian Bank Xote Co:n taitei­lijain
suunnittelema.
Tampereita on nyt yM
1&§,®0@ asukasta
Kuluvan vuoden henkikirjoituksissa
tehdyn tarkistetun laskelman mukaaa
oli Tampereen kaupiragin asukasluku i .
1. 1950 100.015 henkeä. Lisäys edel­liseen
vuoteen verrattuna on 4,015 hen­keä.
Naisia on 12,793 enemmän kuin
miehiä. Asukasluvim noustua y l i 100,-
000 lisääntjy kaupunginvaltuutettujen
lukumäärä ensi lokakuun kunnallisvaa­leissa
nykyisestä 47:stä 53:een.
BHIia-011 iziaEliiiiaii
Ku&a tietää, anikä on maailman suu-nn
pienokainen? Se on valaanpoika­nen,
jonka äiti on maailman suurin
eläin.
Tämän maailman suurimman pieno­kaisen
mitat ovat kerrassaan suurea-snoiset.
Juuri syntyiieellä poikasella
saattaa olla puolet äitivalaan pituudesta
Ja painosta. Se saattaa olla sjiatyes-sään
y l i 20 Jalkaa p i t l ^ .
daan rinnastaa poliisien rikosrekis­t
e r i i n , joka tekee mahdolliseksi
melkein kenenkä tahansa pidätetyn
r i k o l H sm henMlöilisyyden toteami­sen
j a toisaalta sitä voidaan rinnas­taa,
kuten otsakkeessakin jo v i i t a t ­t
i i n , eräänlaiseen ..'tautibakteerim
yleiseen **sosiaalimuseoon''.L .
GLIFFOED raOKU