1951-06-09-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
a o KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI 1 ^ H X ^ X 3 <J S 6 ? O o tois 13 13 14 IS 2^ 8^ SG 39 20 21 23 33 Ä<5 35 2627^8 2930 ^ Nimipäiviä 10—SuBauntoi .Seppo - Voi. X V I Lauaniaina, _ kesäkuun S päivänä. — 0 11—Maanantai , Impi o 12—Tiistai Esko » 13—ELcisIdviittlio SlaiU 3 1<1—teojcä Kielo a 15—PeFJantai Vieno 1 16—Lauantaä ,^ Pälvi •lii Canadassa alkoi väenlasku t.k. 1 pnä. Sen tuloksena saadaan selville maan väestö, kuinka paljon on naisia ja miehiä^ mikä heidän ammattinsa on-^jne. Kuvassa on lomakkeita, joihin väenlaskijat merkitsevät kysymykset, joita on ainakin netjättäkymmentä. .Älkää väsykö kesken, kun väenlaskija tulee luoksenne, vaikka hän kyselisikin hyvin paljon, siVä hän tekee vain sen, minkä, hänen tulee työnsä takia tehdä. Suomalaisen tohtorin löntgenkeksintö . Röntgen teknikoiden konferenssissa Tuidiolmassa esitti suomalainen tri Carl Wegelius, joka nykyisin asuu Ruotsissa, uuden röntgenvalokuvauskoneen, joka on huomattavalla tavalla lisännyt varsinkin sydänsairauksien toteamista. Ko-iieella aidaan ottaa kymmenen kuvaa . «I^unnissa, jolloin voidaan yksityiskohtaisesti seurata veren virtailua sydämessä. Kun vereen on pantu varjoainetta, nähy sen kulku sydämessä ja keuhkois-^ sa. Useita sairauksia on voitu täten todeta. 1 ' ; Tämän uuden valokuvauskoneen on rakentanut tri AVegelius yhdessä ruotsalaisen lääkärin, tri Äke Gidlundin ja insinööri G. Fredzellin kanssa. oo §Mp§öa Liim mm • n D mwmki Liekille kirj. Paula ^laksu intiaanien päänahoista lopetettaneen I Pennsylvanian valtio lopettaa kaikes-p päättäen maksun intiaanien pääna- Valtion edustajahuoneessa esi-jiettun nimittäin viime viikolla lakidido- I "^-^ jonka mukaan voimassa oleva laki, ™fä mukaan intiaanien päänahoista );; jataan palkkio, kumottaisiin. ; i' [J^^^y^ri sitä YhdysvaUoissa muus-toiminnassa, ettei vain sodanval-i" l^^teluissa ja -lietsoi^assa. lll^berkiiloosi lisääntyy' '' ^^--»isimpiä fl^toja^ 11 i o ^ , ^ ^^«^"Mla, leviää tuberku- li^^^mlT'^'^'^ mittakaavassa. Is ^""^^ ^«^imäärin 6Q henki-leista «n ^r""" tuberkuloosin uh- 1 ^ on alkuasukkaita. "^ukkaitten sanomaton kurjuus Y H Y E N pikakäynnin perusteella ei voi tietenkään antaa mitään selvää ja ehdotonta kuvaa vieraasta. maasta, mutta jotakin voi sentään huomata. Kun suomalainen, joka on tottunut pitämään maataan maailman kalleimpa-na, saapuu Islannin pääkaupunkiin Reykjavikiin, huomaa hän erehtyneensä. Tämä on varmasti maailman kallein maa, mikäli yleensä saa mitään mainittavaa ostaa. Ihmiset ovat kyllä hyvin puettuja ja huvittelupaikoista ei myöskään näy puutetta. Reykjavikissa on hieno teatteri ja mm. 7 elokuvateatteria. Korkeita vuoria näkyy kaikkialla ja maa on lumen peitossa. Useista paikoista maasta näkyy tupruavan höyryä. Koko kaupunki saa. lämpönsä kuumista l e t e i s t ä ja lämpö johdetaan putkia myöten n. 14 km päästä. Savupiippuja ei näy ollenkaan taloissa sillä täällä keitetään sähköllä. Lähellä kaupunkia on suuri sisäjärvi, jossa on vesi talvellakin n. 24 astetta • lämmintä ja ihmiset käyvät uimassa ympäri vuoden. Islanninkieli muistuttaa lähinnä norjaa, mutta sitä on melkeinpä mahdoton ymmärtää, sillä se on jäänyt kehitty-on syynä tähän tilanteeseen. Heidän ruG&ansa on niin yksq>uolista ja niukkaa, €ttä se aiheuttaa taudin hirveän le-vensanisen. He eivät voi ostaa lihaa eivätkä kalaa, puhumattakaan maidosta J a heidän asunto-olonsa ovat ihan tyrmistyttävät. Sairaaloista ja parantoloista sekä sairaanhoitajista on niinikään puute, mikä saattaa kuolevaisuuden niin korkealle. mättä. Joku saattaa osata ruotsia, mutta kalastus on ainoa keskusteluaihe, koska täällä ei harrasteta politiikkaa, eikä myöskään olla kiinnostuneita muun maailman asioista erikoisemmin. Sotaväkeä ei Islannilla myöskään ole, joten oikeastaan tämä on ihannemaa ja opiksi muille •maille. Maisemat ovat tavattoman karuja. Puita ei näe missään, vain korkeita vuoria ja lunta, lunta, lunta . . . Ihmiset täällä vaikuttavat sulkeutuneilta ja juroilta, kuten luontokin täällä, mutta vieraalle he ovat ystävällisiä, varsinkin skandinaaveja kohtaan, mutta minusta ^äjtti, että tuo ystävällbyys loppui englantilaisten ja venäläbten kohdalla. Jos Islanti vaikutti karulta ja kolkolta vieraaseen luontonsa puolesta, — oli Norja sibnää hivelevä jylhässä kauneudessaan. Narvik, kaupunki, joka tuli kuuluksi viime sodan aikana, on noussut tuhkasta uutena, kauniina ja modernina. Tämä vilkas kaupunki elää nousukauttaan. Sen satamasta virtaa Ruotsista tuotu malmi ympäri maailmaa. Erikoisen kallista ei Norjassa muuten ole, mutta tavara on Jonlcinver-ran säännösteltyä- Norjan merenkulkua suojelee Golf-virran jumalatar -— ja niinpä täällä ei meri jäädy ensinkään. Matka halki porvarillisen Ruotsin toi jossain määrin mieleen vanhat hyvät ajat — Ruotsinhan on onnistunut välttää kaksi maailmansotaa — ja sellainen lyö kyllä leimansa maahan ja kansaankin- Paluu köyhään, harmaako, maailman kalleimpiin kuulirvaaa maahan, tuntui toki sentään taas hyvältä . . . Helsingissä, huhtikuussa 1951. Sudburylaiset saivat nauttia taas suo malaisesta eloku\'asta, kun mr. ja mrs. A. V. Palmu olivat täällä esittämässä otsikossa mainitun elokuvan. Tätä samaa elokuvaa on paljon kehuttu ja sanoa täytyy, että kyllä se onkin hyvä. Se on saanut Supmeh v filmilauta-kunnan kolmaniieii palkinnon. Elokuva kuvaa yhden suomalai.sen laulajan uraauurtavaa työtä. Se on kuvaus Abraham eli Aappo Ojanperän elämästä, perustuen siis tositapauksille. Aappo Ojanperä syntyi v. 1856 ja kuoli 1916. HänoU tunnettu laulaja ja laulunopettaja, toimien vuodesta 1885 Heisinkin musiikkiopiston ensimmäisenä soololaulun opettajana, v:sta 1892 Helsingin Johanneksenkirkon kanttorina ja v:sta 1896 yliopiston kirkkoveisun opettajana. Hän teki lukuisia opintomatkoja Euroopan eri maiden konservato-reihin, antoi lukuisia' konsertteja sekä kotimaassa että myöskin ulkomailla. Kuva alkaa kuvauksella, kuinka Aapon äiti, joka oli leski, aikoi nälänhädän vallitessa surmata pienet lapsensa, mutta ei kuitenkaan voinut sitä tehdä. -\apo kasvaa ja joutuu entis;een kotitaloonsa huutolaiseksi ja paimenpojaksi. Kylään perustetaan kansakoulu ja Aappo läpäisee sen parhaana oppilaana, jonka johdosta kyläläiset keräävät keskuudestaan rahaa, että Aappo pääsee jatkamaan opintojaan seminaarissa. Hänestä ei kuitenkaan tule kansakoulunopettajaa, vaan laulaja, joka valloittaa koko Euroopan. Kauniina juonena kulkee filmissä Aapon nuoruudenrakkaus ja kuva päättyy siihen ,että Aappo kuolee nuoruuden rakastettunsa kotona siinä talossa, jonka isäntä ei antanut tytärtään hänelle vaimoksi, samassa talossa, jossa hän oli huutolaisena ja josta hän lähti opintielle ja kuuluisuuteen. Mr. Palmu sanoi, että hänellä on luvassa elokuvat "Miehen tie", "Härmän häijyt" ja "Kaunis Veera", jötka hän esittää ensi syksynä. Nämä ovat mieluisia tuttavuuksia tämän maan suomalaista elokuvataidetta harrastavalle yleisölle- Tervetuloa vastakin paikkakunnallemme. ien j Hämeen lääiain rahvas valitti Ruotsin kuninkaalle v. 1726, että heidän pappin-sa kiskovat heiltä joulupaistln nimellä ylimääräistä veroa, faati pääsiäisrahoja ja muita veroja enemmän kuin kuuluisi. Toukokuun '3 päivänä mainittuna vuonna antamallaan päätöksellä kuningas määfäsi, että niitä, jotica vaativat liiallisia maksuja, on ensimmäisellä kerralla sakotettava 40 hopeamarkalla ja toisella kerralla kuninkaallinen majesteetti itse harkitsee rangaistukin suuruuden. m
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 9, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1951-06-09 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki510609 |
Description
Title | 1951-06-09-01 |
OCR text |
a
o
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
1
^ H X ^ X
3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-06-09-01