1923-02-06-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f Y ö L Ä I S I L L Ä O N: YlSf VIHOLLINEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI BMPA|flA! YKSI PÄMÄÄRÄI Nöri5r-i923 a Tiistainai helmikaun 6 p. — Tue. Feb. 6 VII Vuosikerta - VoL VU lÄlaisi 14 lakkolaista ^«rnnattu ja 30 haa-voitetlu. Mexico City. — 14 katuvaunulak-kolaista sai surmansa ja 30 häavot- Miehitys tuottaa turmiota Ranskalle ^etta Sakealle. *eka tui lakkolaisten ja sotilaitten väli-' sessä taistelussa täällä torstaina rniolen päivän aikaan. Punainen aines työväen unioissa, joka teki tvhjäksi vanhoillisten ainesten ja komppanian välisen sopimuksen, ^ avasi tulen katuvaunua kohti työväen unioitten päämajasta, .jolloin :oiilaat vastasivat tuleen, ^edellä-mainituUa seuÄiuksella. Yli 50 lakkolaista otettiin vangijjsi. Untinen on ilmeisesti väritetty, kuten tavallista,' sillä ^eiväthän porvarit voi lähettää mUuta kuin valheellisia tietoja työläisten ' taisteluista. Tässäkin taas"pannaan al- Jcusyy kahakkaan työläisten niskoilla vaikka meille on sangen tuttua, kuinka porvarien pyssyhurtat ovat lakkopaikoilla, haastaakseen riitaa ia hyökatäkseen työläisten kimp-pucn. Niin on varmasti käynyt täs -säkin tapauksessa. Sotilaat, joita tiissäkin lakkotaistelussa käytetään työläisiä vastaan, ovat Mexlkon af-kuasnkassotilaita, n.k. Yaqui-indi-aaneja. — • o — siisilaoman Tappoi neljä luurta harmaata sutta. TVinnipeg. — C P. Anderson ni minen t r ä p p ä r i , j o k a on, pyydystä- 3iyt turkiseläimiä 20 vuoden ajan Kashab(>lwe järven tienoilla, kertoi kotiin saavuttuaan , merkillisen «ker-tomul: sen taistelustaan nälkäisten timberi-susien kanssa. Susilauma •oli ahdistel|ut ankarasti Mr. Andersonia, mutta taistelun päätyttyä neljän suuren harmaan suden' ruu-iriis makasi hangella, jotka hän ampui riflapyssyllään.' «Kaikki tapahtui nopeaan, mutta .raina myönnän, että se oli ankarin kokemus^ mitä minä t u n n e n » , lausui Anderson, Monet pyydystäjät kertovat, että sudet eivät ole olleet miesmuistiin niin n ä l k ä i s i ä ja niin rohkeita ah-distelemaan ihmisiä kuin ne ovat tänä talvena. Mr. Anderson, joka oli juossut 13 mailia lumikengissään, oli täysin uupunut päästyään kotiinsa. Anderson on 40 vuotias ja kokenut m e t s ä n e l ä i n t e n pyydystäjä. Hän ei kyennyt heti kertomaan taisteluaan ^Jäien kanssa, olleen siinä määrin väsjTiyt j a pelästynyt. Vasta jonkun ajan kuluttua toipui hän vä-vmylLsestään j a hämmästyksestään, 'kertoen taistelunsa susien kanssa, «*Iinä olin kiihmttämässä pyydyksiä myöhään iltapäivällä, ; Minä . kuulin pientä murinaa takaani yähän mat- »äD päästä.» Katsahdettuaan taakseen, huomasi hän neljän suuren harmaan suden • lähestyväix itseään noin 20 yaardin päässä. Anderson yhistyi hiukan ja laukasi pyssyn-' s^- Ensiraäinen laukaus kaatoi yh- (ien susista, ollen tämä lauman johtaja, toiset säikähtyivät siitä Ta ve-täytyivät hiukan taaksepäin. Sen Jälkeen ne syöksähtivät kuitenkin ^•illeen eteenpäin, ollen, nähtävästi 'ostontuumissa johtajansa kuolemasta. Pelästynein ja vapisevin «ofmin Anderson laukasi pyssynsä toisen kerran, jälleen keikahti toimen susi hangelle. Kahden jälellä olevan hyökätessä P'Jdystajää kohti, hän laukasi kol-f «annen kerran, taas luoti sattuen J^-^^^a sutta silmäin 'väliin, tämä ^'.atuen lumeen. Mutta nyt oli •'^^mn susi enään muutaman ja-paassä metsästäjästä, huomasi, ^ h a n enään ehtisi ampua. Sen ' • ^ n han iski sutta pyssyUään kal- '^^'"^taaniskusta tämä kaa- ^'•^ Ja k u o l i. Pyydi^täjät uskovat paljon lu-mikä ehkäisee .nd.t saamas- ^Muonnollista ruokaansa, saarieen aS T etiä ne ovat ^'^neet ahdistella ihmisiä. A^ersonm ampumat sudet eivät ^hL ^ "»«"ta kuin luun ja S ^"^^äkyy ette 1^ ovat • ^ « t pitkäaikajsta nälkää. Berliini, — Kansleri Ci^no, puhuessaan Ruhrin miehityksestä joukolle ulkomaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajia, summasi aseman seuraavasti: «Ruhrin miehitys on huono yri. tys — huono sekä velkojalle että velalliselle, sillä velkoja ei saa mitään, samalla kun velottava joutuu systemattisesti hävitetyksi.»: Kansleri rajoitti haastattelun yksinomaan Ruhrin miehityksen taloudelliseen vaikutukseen, selostaen kuinka Saksa sen kautta tulee yhä kyyyttömämmäksi. suorittamaan sotakorvauksiaan. Hän ei antanut minkäänlaista viittausta siihen suuntaan, ett^ Saksa tulisi ottamaan alotteen sovinnon aikaansaamiseksi. «Onko miehityksessä yhtään ainutta merkkiä taloudellisesta logiikasta tai liikeneroudesta. Mitä järkeä on siinä, että tehdään asestettu hyökkäys mailman monimutkaisinta ja korkeimmalle kehittynyttä tuo. tantokoneistoa vastaan, eikö se ole omiaan suuresti heikentämään yleis-mailmallista uudestaanrakentamisoh-jelmaa? » aisan jroMä- saiva- Gompers pitäii Yhdysvaltain mo-raalisena velvollisuutena sekaan, tua Ruhrin asemaan. Kansleri Cuno arveli, että muu-tama\ esimerkki riittää osottamaan «Ranskan ja Belgian . sotilasauto-kraattien hävityksen järjettömyyden », jonka jälkeen esitti tilastollisia laskelmia r a n ^.kalais-belgialaisista miehityskustannuksista, verraten nii tä niihin vajauksiin, mitä Saksan sotakoi-vaussuorituksissa on tapahtunut, josta Saksaa, nyt muka rang a i s t a a n . - «Jos .me tarkistamme kuka hyötyy tästä sotilaallisesta miehityksestä Ruhrissa», lausui kansleri,^ «niin siihen voidaan .vastata ainoastaan yhdellä tavalla: ei. kukaan, vähimmän Ranska, joka ennen miehitystä sai meiltä $100,000 päivittäin hiilessä ja puutavarassa. Tämä jät^ tiläisarmeija nielee monin verroin enempi kuin mitä Saksan vaiaus sotakorvauksissa oli.» Kansleri oli sitämieltä, että Ranskan ja Belgian armeija hyvin pian osottautuu vain saamaan aikaa suur ta .; kiihotusta eikä tuota mitään, päin vastoin hävittää ja saa aikaan sekaannusta. Hän selosti sitten Ranskan miehityksen vaikutusta Saksan siviilihallintoon, paikallisiin elintarvehintojen kohoamiseen, markan arvon alentumiseen, jonka kaut ta Saksa on hävitetty ostajana ulkomaisilta markkinoilta, kuten nisun, kuparin-, puuvillan ja muitten tava-räin ostajana, joita "se on tarvinnut teollisuuksiensa käynnissä pitoon. «Jos Ranskan miehitystä pidetään puhtaasti taloudellisena toimenpiteenä ja tarkoitettu yksinomaan sotakorvausten perimisen auttamiseksi, hiin sen alkuvaikutusta Saksan rahasuhteisiin ja niinmuodoin Saksan maksukykyyn, ei voida pitää tätä tarkoitusta edistävänä,» lausui Cuno. Washington. — jSaksan työväen-järjestöjen> vetoomusten johdosta, ilmoittaa Samuel pompers sympatiansa Saksan työväelle ja sanoo Yhr dysvaltain moraalisen velvollisuuden olevan sekaantua Ruhrin asemaan «säästääkseen Europan ja samalla- koko mailman kiertäinättp. mältä perikadolta». Gompers painostaa, että Yhdysvaltain hallituksen olisi tarjouduttava sovittele-maan^ Ranskan ja Saksan välillä. Kommunistinen Internationale ju. listaa todan .faicismia vastaan kaikissa maissa* Ranskan lähetystöön Kön^s-pergissä Saksalaisen väestön vihamielisyys Ranskaa vastaan kasvaa. B r i t i ^ h Columbian hindut yhteismaan^ viljelykseen Vancouver, B. C. — British Columbian hinduasukkaat suunnittelevat perustaa' maanviljelyskommuu-neja. Mennejsyydessä hindut ovat olleet työssä metsissä. He nyt valikoivat aluetta Vancouver saarelta jä luullaan että jos he antautuvat maanviljelykseen, ' niin he tulevat siinä menestymään ja ottamaan japanilaisten ja kiinalaisten aseman, pystyvät kilpailemaan viime _mainft. tujen kanssa kaiket"!. Berliini. — Uusi todistus saksalaisen väestön oikeutetusta vihasta ranskalaisia .valtaajia vastaan ilmenee hyökkäyksessä, minkä saksalainen väkijoukko pani Königs-bergissä, Itä-Preussissa sijaitsevaa Ranskan konsulaattia vastaan. Hyö-kättyään autossa ajavien ranskalaisten upseerien päälle ja pommitettu-aan kivisateella Kreuz hotellia, mi'8-. sä liittolaiskomissioni asui, väkijoukko murskasi ranskalaisen' konsuliviraston ikkunat ja ovet ja tunkeutui sisään, hävittäen arkistot, kirjoitus-luoneet, konttorikaluston ja laulaen «Deutschland ifber Alles», ja «Die Wacht Am Rhein.» Pariisi. — Ranskan ulkovirastj ilmoittaa että se ryhtVy 'ankariin toimenpiteisiin, ellei Saksan hallitus ehkäise edejlämainitunlaisten ta pahtumien updistumista. •••• • . --o-. • • Austraalian pääministeri Hugh e S kukistunut Moskova. —- Köriimunistisen In-ternationalen ja Punaisen Taloudellisen Internationale») toimeenpanevat komiteat ovat gulaisscet manifestin kaikkien maUten työläisille, kehoittaen heitä ryijtymään kaikkialla taisteluun kansainvälistä fas-cismia vastaan. Eritoten kehoitc-taan italialaisia ;$i|rtoIaistyöläisiä-kaikissa maissa ottamaan johtava osa tässä taistelussa.; «'Me olemme päättyneet», lausutaan manifestissa, «ryhtyä aineelli. seen, moraaliseen ja poliittisen taisteluun mailman proletariaatin kaikilla voimilla fascismia vastaan, ja sitä varten tullaan' perustamaan erikoinen kansainvälinen rahasto.» Venaja ei voi hyväksyä DardaneU lein sopimusta missä sillä ei ole ollut oikeutta ottaa keskusteluihin ja sopimuksen luomiseen osaa. Ainoastaan- 200 poiastaak. om «osta ehditty Melbpurne/ — W. M. Hughes, Austraalian pääministeri on eronnut hallituksesta ^en johdasta, että .rnaänpuolueen \johtaja tri ,Page, jolla on 12 edustajaa pariamentis-sa, kieltäytyi kannattamasta Hughesin hallitusta. Ilman maanpuolu-een kannatusta ei Hughes kyennyt seisomaan työläisten töpppsitionia, joka muodostaa 27 edustajaa ja sen lisäksi liberaalit, omaten edustajaa, vastaan. ^ Uuden hallituksen tulee muodostamaan Austraalian rahaministeri Bruce, jonka uskotaan saavan rnaänpuolueen kannatuksen. Hughes oli ennen sotaa työväen puolueen johtaja, mutta petti, sodan aikana työläiset ja erotettiin puolueesta. Hughes on ' viimeisiä sotapäämini-stereitä, ja on hän kiik-kiinut vallassa kauan aikaa sangen lihaisella kannatuksella. Nyt hä- SeE täytyy vihdoin erota. —o—r——• Ranskalaisviha Saksassa kasvaa Hallituisvaihdos New Brunswickissa Predericton. — Pääministeri Fos-ter ja hänen ministeristönsä erosi torstaina. Ent yleisten töitten ministeri Peter J. Veniot tulee varakovemöö-ri Pugsleyn pyynnöstä muodostamaan uuden hallituksen. Beriiini. — Saksalaisten vastustus Ranskan anastustoimenpiteisiin nähden ei ole heikentjTiyt. Saksalaiset kaivosmiehet Saarre laaksossa ovat päättäneet ryhtyä lakkoon avustaakseen Ruhrin kaivosmiehiä niiden taistelussa ranskalaisia sortajia vastaan. Kaivostyöläiset ovat ryhtyneet uusiin salaisiin vastus-tustoimenpiteisiin, vaikeuttaakseen liilen vientiä Ranskaan. - Saksalaiset kauppiaat ja ammattien harjoittajat ovat julistaneet kaikkialla boikotin ranskalaisia vastaan. Kaikkialla kasvaa väestö yhä katkerammaksi maähaii hyökkääjiä vastaan. Eräs kirjeenvaihtaja kertoo kautta Rubrim kuulleensa kaikkialla kerrattavan saman ajatuksen: «Täällä Itävallan konkurssita- , louden pystyösä pitäminen Pariisi. — Jaarli Balfour ilmoitti torstaina 'Kansojen Liiton neuvostolle, että. Itävallalle lainan hankinta on nyt miltei toteutettu asia. Jä M. Viviani, joka sanoi Kansojen Liiton olevan «niiden valtioiden viimeisen turvapaikan, jotka eivät ole kyenneet omin neuvoin ratkaisemaan asioitaan,» sanoi Kansojen Liiton olevan nyt vllijiiin ryhtymään muihin probleemeihin. Koniite'a^ joka oli JhUnkkimassa lainaa Itävallalle, ilmoitti 650,000,- 000 kultakruunun lainasta Suur Briannian, Ranskan, Italian ja Tshekkoslovakian taanneen 84 prosenttia, Espanja, Belgia ja Sveitsi ovat taanneet 9 prosenttia, ja Ruotsi, Tanska, Norja ja Hollanti tulevat takaaniaan loppusumman. Täten saavat pankkiirit täydet takeet Itävallalle ahtamastaan lainasta. Kansleri 'Seipel kiitti Kansojen Liittoa sen antamasta avusta Itävallalle, siten «säilyttäen sen itsenäisyyden. » Tätä kanslerin lausuntoa pidettiin viittauksena, että muussa tapauksessa olisi Itävalta joutunut turvautumaan Saksaan. Kansleri ilmoitti, että vaaditut «reformit» Itävallan taloudessa on pantu käytäntöön. Tämä laina luonnollisesti antaa Itävallalle kaikkea muuta mutta ei itsenäisyyttä. Lausanne. — Kuten on odotettukin, kieltäytyi Neuvo.sto-Venäjän edustajisto torstaina allekirjojtt.i'- maSta Läheisen Idan konferenssissa muokattua Dardanellein sopimusta. Tshitserir^, neuvo-stovallan pääedustaja vaati, etta koko kysy. mys otetaan uuden ka.sittclyn alaiseksi. Neuvostovallan ulkominj3te>- ri lausuu, että taman tekemuUii liittolaiset voisivat jossain inaann korvata niita vääryyksiä mita he ovat Vcniijaa kohtaan harjoittaneet, tässä taasen ^'rittaen pakottaa Venäjä hyväksymään sopimus, minkä laatimiseen silla ei ole ollut osan-ottooikeutta. Liittolaiset kuitenkin hyljäsivat Tshitsennin vaatimuksen. Ismet Pnsha, Turkin pääedustaja niinikään ilmoitti ettei han voi hyväksyä sopimusta, koska salnusopi-mus jättäisi Konstantinopolin kokonaan puolustuffkyvyttomaksi, koska koko salmialue maarataan aseis. tariisuttavaksi. Han vaati. »,ettu Turkille on myönnettävä oikeus pitää vähintään 20,000 miestä Traa-kiassa ja Konstantinopolissa, niinikään haluaa Turkki perustaa sotilasleirin Gnllipoliin. Ismet varoitti konferenssia, etta taman sopimuk- .sen hj^vak.syminen on kiinteässä yhteydessä yleisen rauhan sopimuksen kanssa. Beriiini. — Kahdeksan sataa kaivostyöläistä on hautaantunut Hei. nitz kaivoksessa Beuthcnissa, Puolan Sleesinssa, seurauksena kaas!i-rajahdyksesta. 800 kaivosmiehes-ta, jotka ka-sittmit aamuvuoron työläiset, ainoastaan "200 on saatu pelniitottua,. naistakin 80 on kärsinyt vakavia vaurioita ja vietiin heidät hoti sairaaloihin. ^ Viime tietojen mukaan 35 kaivoa-miehen ruumis on tuotu maan paul lew • , • Sotavastaiset plakaatit ehtivät val« taus joukkojen edellii. varotettu venäläisistä rosvoista Litolaiset lähettäneet ultimatuumin LiettuaDe Määrätty poistamaan joukkonsa Me melistd. Ljtvinoff lähettänyt nootin valtio, •^sihteerille. 8-tunnin työaikalain kohtalo Suomessa tapahtuu silloin kun epätoivoon ajetut miehet ja naiset riskeeraavat elämänsä vallottäjien pajunetteja ja kualaruiskuja vastaan, ennen kuin kuolevat nälkään.» tulee vielä iiapahturaaan verikylpySf ennemmin tai myöhemmin. Tämä L^rlght puolustelivat, jotavästoin Suomen Työmies kertoo: Jouluk'. 17 p. työaikälautakunnan kokouksessa oli käsiteltävänä rautatiehallituksen, lääkintähallituksen, tullihallituksen, väliaikaisen lennä-tinhallituksen. Suomen työnantajain keskusliiton. Suomen sahateollisuuden työnantajainliiton ja Kemme-ne Ab:n anomukset saada edelleen V. 1923 8-tunnin työaikalaista vapaaksi kaikki ne työalat ,jotka ovat tähänkin asti olleet. Rinnan näiden kanssa käsiteltiin Suomen Ammattijärjestön anomiisi^' ,ettei mitään poikkeuksia 8-tunnin työaikalakiin enään myönnettäisi. Porvarilliset työaikalautakunnaa jäsenet olivat 'kaikkien voimassa olevien poikkeuksien jatkamiser kannalla. Työläisten edustajat Hj. Nieme-lä ja W. Salovaara olivat Suomen Ammattijärjestön esityksen kannalla, ettei mitään poikkeuksia ole enään myönnettävä, koska kaikilla aloilla on ollut tilaisuus valmistautua näitten poikkeusten aikana lain-säädösten kannalle. Lisäksi, entisten poikkeuksien, anoi sahateollisuuden työnantajaliitto 8-tuniiin työaikalaista vapaiksi myöskin tavarain lastausta ja pur-ka, U3ta. Tätäkin anomusta työnantajain keskusliiton asiamies ja v. ..Moskova. — Apulaisulkoministeri Maxim Litvinoff on lähettänyt nootin valtiosihteeri IIugheKille, varottaen hanta, etta vastavallankumoukselliset rosvojoukot aikovat kulkea Beeringin salmen ylitse Venäjältä Alaskaan, muassaan suuret määrät rosvottuja turkiksia. Litvinoff sanoo nama turkikset olevan . Venajan valtion omaisuutta. Kuitenkin on naiden rosvojen sallittu kulkea rajan ylitse ilman mi. tään toimenpiteitä Yhdysvaltain vi-ranomai- sten puolelta. Nootissa lausutaan toivomus, että ne venäläiset, jotka eivat omaa virallisia neuvostohallituksen viran-oinaisten passeja, ehkäistäisiin pääsemästä Yhdysvaltain alueille. Tanskan fascistinen "liike" muut porvarilliset jäsenet, yhdessä työläisedustajain kanssa, asettuivat anomusta vastustamaan, koska lain noudattaminen tällä alalla ei ole esteitä tuoitanut. Köpenhamma 15-1. — On käynyt selville, että aikaisemmin mainittu fascisti-liike on surkastunut nelja .sosialidemokraattia käsittäväksi nau rettavaksi yritykseksi. Paitsi Mo-rattia, «liikkeen» sielua, kasitlaa se kolme samaa kaliiberia olevaa tekijää. Yksi naista on aikaisemmin ollut .sosialidemokraattinen agitaattori ja toimittaja mutta nyt eraan pienen porvarillisen oikeistolehden koiramainen toimittaja. Toinen muudan ammattiyhdistyksestä epa-. toverillisen käytöksen takia potkit-tu hamppari, ja kolmaskin on samaa kuosia. Niin että aines fas-cistiliikkeeseen olisi kylla ollut va-lioinen mutta on sita valitettavasti toistaiseksi aivan liian vahan. Viljankasvattajat pitävät politiikkaa vält-tamattomana Parusi. — Liittolaisten lahetti-laittcn neuvosto on lähettänyt noo tin Liettualle ultimatumm muodos sa, määräten sen poistamaan joukkonsa Menielin alueelta, jonka het tualaiset ovat vallottaneet, uhmaten Siten liittolaisten auktoriteettia. Liet tuan on poistettava joukkonsa hei-mik. 8 palvaan mennessä. Ranskan ulkoviraston saamien tietojen mukaan on Memelin väliaikainen hallitus OHottanut .syrjäyttävänsä kokonaan- liittolaisten edut ja määräykset. Memelissa on kerat ty varoja Saksan miehitetyn alueen väestölle, pidetty ran.skaläisvflstaisia mielenosotuksia ja liittolaisten lai voilta, jotka ovat satamassa 6n kielletty kaikki tarpeet, Taalla ci vielä olla selvillä mita liittolaiset aikovat tehdä Liettualle, ellei tama tottele ultimatumm määräyksiä. —: o - Stinnes ranskalaisten teollisuuspohattain puheille Berliini. — Hugo Stinnes on mennyt Wiesbadeniin, jossa han joku kuukau.si sitten teki sopimuksen LouiH Lochnerin kanssa hävitettyjen alueitten uudestaanrakentami sesta. Stinnes aikoo tavata rans-kalai- sen terästeollisuuden johtajia. -Stinnes, sikah kuin tiedetaan, kiel. täytyi ensin tehtävästä, mutta taipui sitten Saksan hallituk.sen pyyn»- nosta panemaan alulle sovittelut ranskalaisten industnalistien knas-r Vaikkakaan Stinnesin aikomuksista ei ole annettu virallista selostusta, ymmärretään kuitenkin hänen menneen hankkimaan tietoja, mitkä Poincaren vaatimukset todellisuudessa ovat. Sikali kuin tiedetaan, on Suur P.ritannian hallitus hyljännyt esityksen, etta Englanti ryhtyisi »o. vittelijaksi Ranskan ja Saksan välillä. Samalla hetkellä, kun poincarelai-set päättivät vamotoimista maansa kommunisteja vastaan, osoitti Ranskan kommunistmuoriso ,etteivat mii kaan esteet eika ajojahdit voi estää kommunistista agitationia ja^ propagandaa, kansainvälistä kommu-nistitoimmtaa riistosopiniukaia ja kapitalismia vastaan. . Ennen kuu kaikkivoipa Ranskan sotakoneist--) ennätti viskata sotilaansa vallatuil. le alueille, oli kommunistinuoriso kylvänyt niiden jokaiseen kolkkaan, jokaiseen pylvääseen suurempia ja pienempiä plakaatteja, joissa hehkuvin sanoin vaadittnn ranskalai.sia sotilaita noudattamaan sohdaari. suutta saksalaisten työläisten kans- .sa. Niinpä levittivät ran.skalaiset kom munistinuoret plakaatia, jo-saa , seisoi; «Ranskan kommunistmuorisohitto. Sotilaille! Vuosien 1914-1919 kauhusodan niinkutsuttu voittaja kohottaa teille tänään rikollisen käskyhuudon karjKstyttimksenno saksalaisten tyo-laisveljien taloudellista ja pohittis-ta orjuutta, s Sotilaat! Älkää unohtako, etta olette porvarisluokan palveluksessa, ja että Saksan ja Ranskan kapitalistit ovat JO suistaneet luokkaaita. uksensa su^rempain riistovoittojcn saalistamiseksi. Sotilaat! Teidän osaltanne ei vuu-den 1914 sota vielä olo. paattynyt.- «Rauhasta »on aselevon jälkeen Ver saillesin sopimuksen kautta tullut kapitalistinen salaliitto ranskalaisten jä saksalaisten' suurkapitalistieu hyväksi, uusien saahstusten vuo-, las lähde. Ja te, sotilaat, nuoret tehtaiden, konttoorien ja maaseudun työläiset! Tietamattunne tulette te. olemaan mukana rikoksessa, jota suoritetaan tcidtln vcljianne ja isiänne vastaan R;kaaHa'ja jolla tieltä tullaan rosvoamaan tyo. Sillä teidän saksalaisista veljistanne tehdään pakkotyoorjia, työjuhtia ranskalaisille Jä kansainvälisille kapitalisteil. le, Ruhrin alueen valtaus kun juuri tekee riistäjillenne mahdolli-seksi heidän BortamisöTisa ja hiestytyksensä. Sotilaat! Jos ryntäätte Ruhrin alueelle, niin ajatelkaa, etta teidän tehtävänänne ensi linjassa on ollu välikappaleena Saksan, Ranskan ja koko mailman proletariaatin etuja vastaan. Sotilaat, työtätekevän luokan po-gat! Ajatelkaa: Kaikkien maiden kapitalistit ovat teidän vihollisianne! Kaikkien maiden proletaarit ovat teidän veljianne! ' Prolötanaatin asiaa puolustamaan kutsuu teitä Hanskan kommunistinen nuori-so.» Saskatoon. — S a s katchewanin järjestyneet maanviljelijät tulevat edelleenkin ottamaan osaa polithk-kaan. Täällä koolla oleva Grain Grower8in konventioni kieltäytyi edes käsittelemästäkaan esityksiä, että järjestö luopuisi maakunnallisesta politiikasta. Vandervelde ennustaa sodan syttymistä Brusseli. — «Mina olen vakuutettu ,että JOS asiat menevät kuten nykyisin, että viiden tai viimeistään kymmenen vuoden kuluttua mc joudumme sotaan», lausui p]mile Vandervelde, Belgian sosialistisen valtiopaivamiesryhman johtaja, vai-tellessa kysymyksestä Belgian ar. meijan uudestaan järjestämisestä. «rJa minkälaiseen sotaan! Se ei tule olemaan armeijain välinen sota, vaan kansojen hävitys- ja kosto-sota ». Vandervelde lausui, etfä Saksan miehitys tulee kaymaan tuhoisaksi sekä Ranskalle että Belgialle. Puhuja kannatti kuu8*ikuukautista sotapalvelusaikaa, samantapaista kuin Sveitsissä, sanoen sen olevan riittävän sotilaan harjoittamiseksi asekuntoiseksi. Näin ollen Vandervelde kannattaa varustautumista ennustamaansa tulevaan sotaan, kut«n kannattavat kaikki muutkin sotaaosialistit. Suuria parannuksia Montrealin satama-laitteisiin Ottawa. — Montrealin satama-komissionin jäsenet, jotka vierailivat taalla, ilmoittavat Montrealin aikovan tehdä suuria parannuksia satamalaitteissa. Viime parlamentin istunnossa myönnettiin $5,000,- 000 laina uuden suuren elevaatio-rin ja satamalaitteitten parannusta varten. Naista parannuksista aijo-taan suurin osa, ellei kaikkea, panna toimeen jo tana vuonna, ilmoittavat komissionin jäsenet. — • o •—' • . Esittää hirttotuomion poistamista Ca- ^ nadassa Ottawa. — Työväen edustaja Wm. Irvine Calgarystä, tulee esittämään Canadan parlamentissa kuolemanrangaistuksen poistamista. Joku vuosi sitten teki liberaalinen edustaja Robert Bickerdike samanlaisen esityksen, mutta lakiehdotus kumottiin silloin. Canadässa pannaan kuolemanran-t gaistus käyntiin hirttämällä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 6, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-02-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230206 |
Description
Title | 1923-02-06-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | f Y ö L Ä I S I L L Ä O N: YlSf VIHOLLINEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI BMPA|flA! YKSI PÄMÄÄRÄI Nöri5r-i923 a Tiistainai helmikaun 6 p. — Tue. Feb. 6 VII Vuosikerta - VoL VU lÄlaisi 14 lakkolaista ^«rnnattu ja 30 haa-voitetlu. Mexico City. — 14 katuvaunulak-kolaista sai surmansa ja 30 häavot- Miehitys tuottaa turmiota Ranskalle ^etta Sakealle. *eka tui lakkolaisten ja sotilaitten väli-' sessä taistelussa täällä torstaina rniolen päivän aikaan. Punainen aines työväen unioissa, joka teki tvhjäksi vanhoillisten ainesten ja komppanian välisen sopimuksen, ^ avasi tulen katuvaunua kohti työväen unioitten päämajasta, .jolloin :oiilaat vastasivat tuleen, ^edellä-mainituUa seuÄiuksella. Yli 50 lakkolaista otettiin vangijjsi. Untinen on ilmeisesti väritetty, kuten tavallista,' sillä ^eiväthän porvarit voi lähettää mUuta kuin valheellisia tietoja työläisten ' taisteluista. Tässäkin taas"pannaan al- Jcusyy kahakkaan työläisten niskoilla vaikka meille on sangen tuttua, kuinka porvarien pyssyhurtat ovat lakkopaikoilla, haastaakseen riitaa ia hyökatäkseen työläisten kimp-pucn. Niin on varmasti käynyt täs -säkin tapauksessa. Sotilaat, joita tiissäkin lakkotaistelussa käytetään työläisiä vastaan, ovat Mexlkon af-kuasnkassotilaita, n.k. Yaqui-indi-aaneja. — • o — siisilaoman Tappoi neljä luurta harmaata sutta. TVinnipeg. — C P. Anderson ni minen t r ä p p ä r i , j o k a on, pyydystä- 3iyt turkiseläimiä 20 vuoden ajan Kashab(>lwe järven tienoilla, kertoi kotiin saavuttuaan , merkillisen «ker-tomul: sen taistelustaan nälkäisten timberi-susien kanssa. Susilauma •oli ahdistel|ut ankarasti Mr. Andersonia, mutta taistelun päätyttyä neljän suuren harmaan suden' ruu-iriis makasi hangella, jotka hän ampui riflapyssyllään.' «Kaikki tapahtui nopeaan, mutta .raina myönnän, että se oli ankarin kokemus^ mitä minä t u n n e n » , lausui Anderson, Monet pyydystäjät kertovat, että sudet eivät ole olleet miesmuistiin niin n ä l k ä i s i ä ja niin rohkeita ah-distelemaan ihmisiä kuin ne ovat tänä talvena. Mr. Anderson, joka oli juossut 13 mailia lumikengissään, oli täysin uupunut päästyään kotiinsa. Anderson on 40 vuotias ja kokenut m e t s ä n e l ä i n t e n pyydystäjä. Hän ei kyennyt heti kertomaan taisteluaan ^Jäien kanssa, olleen siinä määrin väsjTiyt j a pelästynyt. Vasta jonkun ajan kuluttua toipui hän vä-vmylLsestään j a hämmästyksestään, 'kertoen taistelunsa susien kanssa, «*Iinä olin kiihmttämässä pyydyksiä myöhään iltapäivällä, ; Minä . kuulin pientä murinaa takaani yähän mat- »äD päästä.» Katsahdettuaan taakseen, huomasi hän neljän suuren harmaan suden • lähestyväix itseään noin 20 yaardin päässä. Anderson yhistyi hiukan ja laukasi pyssyn-' s^- Ensiraäinen laukaus kaatoi yh- (ien susista, ollen tämä lauman johtaja, toiset säikähtyivät siitä Ta ve-täytyivät hiukan taaksepäin. Sen Jälkeen ne syöksähtivät kuitenkin ^•illeen eteenpäin, ollen, nähtävästi 'ostontuumissa johtajansa kuolemasta. Pelästynein ja vapisevin «ofmin Anderson laukasi pyssynsä toisen kerran, jälleen keikahti toimen susi hangelle. Kahden jälellä olevan hyökätessä P'Jdystajää kohti, hän laukasi kol-f «annen kerran, taas luoti sattuen J^-^^^a sutta silmäin 'väliin, tämä ^'.atuen lumeen. Mutta nyt oli •'^^mn susi enään muutaman ja-paassä metsästäjästä, huomasi, ^ h a n enään ehtisi ampua. Sen ' • ^ n han iski sutta pyssyUään kal- '^^'"^taaniskusta tämä kaa- ^'•^ Ja k u o l i. Pyydi^täjät uskovat paljon lu-mikä ehkäisee .nd.t saamas- ^Muonnollista ruokaansa, saarieen aS T etiä ne ovat ^'^neet ahdistella ihmisiä. A^ersonm ampumat sudet eivät ^hL ^ "»«"ta kuin luun ja S ^"^^äkyy ette 1^ ovat • ^ « t pitkäaikajsta nälkää. Berliini, — Kansleri Ci^no, puhuessaan Ruhrin miehityksestä joukolle ulkomaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajia, summasi aseman seuraavasti: «Ruhrin miehitys on huono yri. tys — huono sekä velkojalle että velalliselle, sillä velkoja ei saa mitään, samalla kun velottava joutuu systemattisesti hävitetyksi.»: Kansleri rajoitti haastattelun yksinomaan Ruhrin miehityksen taloudelliseen vaikutukseen, selostaen kuinka Saksa sen kautta tulee yhä kyyyttömämmäksi. suorittamaan sotakorvauksiaan. Hän ei antanut minkäänlaista viittausta siihen suuntaan, ett^ Saksa tulisi ottamaan alotteen sovinnon aikaansaamiseksi. «Onko miehityksessä yhtään ainutta merkkiä taloudellisesta logiikasta tai liikeneroudesta. Mitä järkeä on siinä, että tehdään asestettu hyökkäys mailman monimutkaisinta ja korkeimmalle kehittynyttä tuo. tantokoneistoa vastaan, eikö se ole omiaan suuresti heikentämään yleis-mailmallista uudestaanrakentamisoh-jelmaa? » aisan jroMä- saiva- Gompers pitäii Yhdysvaltain mo-raalisena velvollisuutena sekaan, tua Ruhrin asemaan. Kansleri Cuno arveli, että muu-tama\ esimerkki riittää osottamaan «Ranskan ja Belgian . sotilasauto-kraattien hävityksen järjettömyyden », jonka jälkeen esitti tilastollisia laskelmia r a n ^.kalais-belgialaisista miehityskustannuksista, verraten nii tä niihin vajauksiin, mitä Saksan sotakoi-vaussuorituksissa on tapahtunut, josta Saksaa, nyt muka rang a i s t a a n . - «Jos .me tarkistamme kuka hyötyy tästä sotilaallisesta miehityksestä Ruhrissa», lausui kansleri,^ «niin siihen voidaan .vastata ainoastaan yhdellä tavalla: ei. kukaan, vähimmän Ranska, joka ennen miehitystä sai meiltä $100,000 päivittäin hiilessä ja puutavarassa. Tämä jät^ tiläisarmeija nielee monin verroin enempi kuin mitä Saksan vaiaus sotakorvauksissa oli.» Kansleri oli sitämieltä, että Ranskan ja Belgian armeija hyvin pian osottautuu vain saamaan aikaa suur ta .; kiihotusta eikä tuota mitään, päin vastoin hävittää ja saa aikaan sekaannusta. Hän selosti sitten Ranskan miehityksen vaikutusta Saksan siviilihallintoon, paikallisiin elintarvehintojen kohoamiseen, markan arvon alentumiseen, jonka kaut ta Saksa on hävitetty ostajana ulkomaisilta markkinoilta, kuten nisun, kuparin-, puuvillan ja muitten tava-räin ostajana, joita "se on tarvinnut teollisuuksiensa käynnissä pitoon. «Jos Ranskan miehitystä pidetään puhtaasti taloudellisena toimenpiteenä ja tarkoitettu yksinomaan sotakorvausten perimisen auttamiseksi, hiin sen alkuvaikutusta Saksan rahasuhteisiin ja niinmuodoin Saksan maksukykyyn, ei voida pitää tätä tarkoitusta edistävänä,» lausui Cuno. Washington. — jSaksan työväen-järjestöjen> vetoomusten johdosta, ilmoittaa Samuel pompers sympatiansa Saksan työväelle ja sanoo Yhr dysvaltain moraalisen velvollisuuden olevan sekaantua Ruhrin asemaan «säästääkseen Europan ja samalla- koko mailman kiertäinättp. mältä perikadolta». Gompers painostaa, että Yhdysvaltain hallituksen olisi tarjouduttava sovittele-maan^ Ranskan ja Saksan välillä. Kommunistinen Internationale ju. listaa todan .faicismia vastaan kaikissa maissa* Ranskan lähetystöön Kön^s-pergissä Saksalaisen väestön vihamielisyys Ranskaa vastaan kasvaa. B r i t i ^ h Columbian hindut yhteismaan^ viljelykseen Vancouver, B. C. — British Columbian hinduasukkaat suunnittelevat perustaa' maanviljelyskommuu-neja. Mennejsyydessä hindut ovat olleet työssä metsissä. He nyt valikoivat aluetta Vancouver saarelta jä luullaan että jos he antautuvat maanviljelykseen, ' niin he tulevat siinä menestymään ja ottamaan japanilaisten ja kiinalaisten aseman, pystyvät kilpailemaan viime _mainft. tujen kanssa kaiket"!. Berliini. — Uusi todistus saksalaisen väestön oikeutetusta vihasta ranskalaisia .valtaajia vastaan ilmenee hyökkäyksessä, minkä saksalainen väkijoukko pani Königs-bergissä, Itä-Preussissa sijaitsevaa Ranskan konsulaattia vastaan. Hyö-kättyään autossa ajavien ranskalaisten upseerien päälle ja pommitettu-aan kivisateella Kreuz hotellia, mi'8-. sä liittolaiskomissioni asui, väkijoukko murskasi ranskalaisen' konsuliviraston ikkunat ja ovet ja tunkeutui sisään, hävittäen arkistot, kirjoitus-luoneet, konttorikaluston ja laulaen «Deutschland ifber Alles», ja «Die Wacht Am Rhein.» Pariisi. — Ranskan ulkovirastj ilmoittaa että se ryhtVy 'ankariin toimenpiteisiin, ellei Saksan hallitus ehkäise edejlämainitunlaisten ta pahtumien updistumista. •••• • . --o-. • • Austraalian pääministeri Hugh e S kukistunut Moskova. —- Köriimunistisen In-ternationalen ja Punaisen Taloudellisen Internationale») toimeenpanevat komiteat ovat gulaisscet manifestin kaikkien maUten työläisille, kehoittaen heitä ryijtymään kaikkialla taisteluun kansainvälistä fas-cismia vastaan. Eritoten kehoitc-taan italialaisia ;$i|rtoIaistyöläisiä-kaikissa maissa ottamaan johtava osa tässä taistelussa.; «'Me olemme päättyneet», lausutaan manifestissa, «ryhtyä aineelli. seen, moraaliseen ja poliittisen taisteluun mailman proletariaatin kaikilla voimilla fascismia vastaan, ja sitä varten tullaan' perustamaan erikoinen kansainvälinen rahasto.» Venaja ei voi hyväksyä DardaneU lein sopimusta missä sillä ei ole ollut oikeutta ottaa keskusteluihin ja sopimuksen luomiseen osaa. Ainoastaan- 200 poiastaak. om «osta ehditty Melbpurne/ — W. M. Hughes, Austraalian pääministeri on eronnut hallituksesta ^en johdasta, että .rnaänpuolueen \johtaja tri ,Page, jolla on 12 edustajaa pariamentis-sa, kieltäytyi kannattamasta Hughesin hallitusta. Ilman maanpuolu-een kannatusta ei Hughes kyennyt seisomaan työläisten töpppsitionia, joka muodostaa 27 edustajaa ja sen lisäksi liberaalit, omaten edustajaa, vastaan. ^ Uuden hallituksen tulee muodostamaan Austraalian rahaministeri Bruce, jonka uskotaan saavan rnaänpuolueen kannatuksen. Hughes oli ennen sotaa työväen puolueen johtaja, mutta petti, sodan aikana työläiset ja erotettiin puolueesta. Hughes on ' viimeisiä sotapäämini-stereitä, ja on hän kiik-kiinut vallassa kauan aikaa sangen lihaisella kannatuksella. Nyt hä- SeE täytyy vihdoin erota. —o—r——• Ranskalaisviha Saksassa kasvaa Hallituisvaihdos New Brunswickissa Predericton. — Pääministeri Fos-ter ja hänen ministeristönsä erosi torstaina. Ent yleisten töitten ministeri Peter J. Veniot tulee varakovemöö-ri Pugsleyn pyynnöstä muodostamaan uuden hallituksen. Beriiini. — Saksalaisten vastustus Ranskan anastustoimenpiteisiin nähden ei ole heikentjTiyt. Saksalaiset kaivosmiehet Saarre laaksossa ovat päättäneet ryhtyä lakkoon avustaakseen Ruhrin kaivosmiehiä niiden taistelussa ranskalaisia sortajia vastaan. Kaivostyöläiset ovat ryhtyneet uusiin salaisiin vastus-tustoimenpiteisiin, vaikeuttaakseen liilen vientiä Ranskaan. - Saksalaiset kauppiaat ja ammattien harjoittajat ovat julistaneet kaikkialla boikotin ranskalaisia vastaan. Kaikkialla kasvaa väestö yhä katkerammaksi maähaii hyökkääjiä vastaan. Eräs kirjeenvaihtaja kertoo kautta Rubrim kuulleensa kaikkialla kerrattavan saman ajatuksen: «Täällä Itävallan konkurssita- , louden pystyösä pitäminen Pariisi. — Jaarli Balfour ilmoitti torstaina 'Kansojen Liiton neuvostolle, että. Itävallalle lainan hankinta on nyt miltei toteutettu asia. Jä M. Viviani, joka sanoi Kansojen Liiton olevan «niiden valtioiden viimeisen turvapaikan, jotka eivät ole kyenneet omin neuvoin ratkaisemaan asioitaan,» sanoi Kansojen Liiton olevan nyt vllijiiin ryhtymään muihin probleemeihin. Koniite'a^ joka oli JhUnkkimassa lainaa Itävallalle, ilmoitti 650,000,- 000 kultakruunun lainasta Suur Briannian, Ranskan, Italian ja Tshekkoslovakian taanneen 84 prosenttia, Espanja, Belgia ja Sveitsi ovat taanneet 9 prosenttia, ja Ruotsi, Tanska, Norja ja Hollanti tulevat takaaniaan loppusumman. Täten saavat pankkiirit täydet takeet Itävallalle ahtamastaan lainasta. Kansleri 'Seipel kiitti Kansojen Liittoa sen antamasta avusta Itävallalle, siten «säilyttäen sen itsenäisyyden. » Tätä kanslerin lausuntoa pidettiin viittauksena, että muussa tapauksessa olisi Itävalta joutunut turvautumaan Saksaan. Kansleri ilmoitti, että vaaditut «reformit» Itävallan taloudessa on pantu käytäntöön. Tämä laina luonnollisesti antaa Itävallalle kaikkea muuta mutta ei itsenäisyyttä. Lausanne. — Kuten on odotettukin, kieltäytyi Neuvo.sto-Venäjän edustajisto torstaina allekirjojtt.i'- maSta Läheisen Idan konferenssissa muokattua Dardanellein sopimusta. Tshitserir^, neuvo-stovallan pääedustaja vaati, etta koko kysy. mys otetaan uuden ka.sittclyn alaiseksi. Neuvostovallan ulkominj3te>- ri lausuu, että taman tekemuUii liittolaiset voisivat jossain inaann korvata niita vääryyksiä mita he ovat Vcniijaa kohtaan harjoittaneet, tässä taasen ^'rittaen pakottaa Venäjä hyväksymään sopimus, minkä laatimiseen silla ei ole ollut osan-ottooikeutta. Liittolaiset kuitenkin hyljäsivat Tshitsennin vaatimuksen. Ismet Pnsha, Turkin pääedustaja niinikään ilmoitti ettei han voi hyväksyä sopimusta, koska salnusopi-mus jättäisi Konstantinopolin kokonaan puolustuffkyvyttomaksi, koska koko salmialue maarataan aseis. tariisuttavaksi. Han vaati. »,ettu Turkille on myönnettävä oikeus pitää vähintään 20,000 miestä Traa-kiassa ja Konstantinopolissa, niinikään haluaa Turkki perustaa sotilasleirin Gnllipoliin. Ismet varoitti konferenssia, etta taman sopimuk- .sen hj^vak.syminen on kiinteässä yhteydessä yleisen rauhan sopimuksen kanssa. Beriiini. — Kahdeksan sataa kaivostyöläistä on hautaantunut Hei. nitz kaivoksessa Beuthcnissa, Puolan Sleesinssa, seurauksena kaas!i-rajahdyksesta. 800 kaivosmiehes-ta, jotka ka-sittmit aamuvuoron työläiset, ainoastaan "200 on saatu pelniitottua,. naistakin 80 on kärsinyt vakavia vaurioita ja vietiin heidät hoti sairaaloihin. ^ Viime tietojen mukaan 35 kaivoa-miehen ruumis on tuotu maan paul lew • , • Sotavastaiset plakaatit ehtivät val« taus joukkojen edellii. varotettu venäläisistä rosvoista Litolaiset lähettäneet ultimatuumin LiettuaDe Määrätty poistamaan joukkonsa Me melistd. Ljtvinoff lähettänyt nootin valtio, •^sihteerille. 8-tunnin työaikalain kohtalo Suomessa tapahtuu silloin kun epätoivoon ajetut miehet ja naiset riskeeraavat elämänsä vallottäjien pajunetteja ja kualaruiskuja vastaan, ennen kuin kuolevat nälkään.» tulee vielä iiapahturaaan verikylpySf ennemmin tai myöhemmin. Tämä L^rlght puolustelivat, jotavästoin Suomen Työmies kertoo: Jouluk'. 17 p. työaikälautakunnan kokouksessa oli käsiteltävänä rautatiehallituksen, lääkintähallituksen, tullihallituksen, väliaikaisen lennä-tinhallituksen. Suomen työnantajain keskusliiton. Suomen sahateollisuuden työnantajainliiton ja Kemme-ne Ab:n anomukset saada edelleen V. 1923 8-tunnin työaikalaista vapaaksi kaikki ne työalat ,jotka ovat tähänkin asti olleet. Rinnan näiden kanssa käsiteltiin Suomen Ammattijärjestön anomiisi^' ,ettei mitään poikkeuksia 8-tunnin työaikalakiin enään myönnettäisi. Porvarilliset työaikalautakunnaa jäsenet olivat 'kaikkien voimassa olevien poikkeuksien jatkamiser kannalla. Työläisten edustajat Hj. Nieme-lä ja W. Salovaara olivat Suomen Ammattijärjestön esityksen kannalla, ettei mitään poikkeuksia ole enään myönnettävä, koska kaikilla aloilla on ollut tilaisuus valmistautua näitten poikkeusten aikana lain-säädösten kannalle. Lisäksi, entisten poikkeuksien, anoi sahateollisuuden työnantajaliitto 8-tuniiin työaikalaista vapaiksi myöskin tavarain lastausta ja pur-ka, U3ta. Tätäkin anomusta työnantajain keskusliiton asiamies ja v. ..Moskova. — Apulaisulkoministeri Maxim Litvinoff on lähettänyt nootin valtiosihteeri IIugheKille, varottaen hanta, etta vastavallankumoukselliset rosvojoukot aikovat kulkea Beeringin salmen ylitse Venäjältä Alaskaan, muassaan suuret määrät rosvottuja turkiksia. Litvinoff sanoo nama turkikset olevan . Venajan valtion omaisuutta. Kuitenkin on naiden rosvojen sallittu kulkea rajan ylitse ilman mi. tään toimenpiteitä Yhdysvaltain vi-ranomai- sten puolelta. Nootissa lausutaan toivomus, että ne venäläiset, jotka eivat omaa virallisia neuvostohallituksen viran-oinaisten passeja, ehkäistäisiin pääsemästä Yhdysvaltain alueille. Tanskan fascistinen "liike" muut porvarilliset jäsenet, yhdessä työläisedustajain kanssa, asettuivat anomusta vastustamaan, koska lain noudattaminen tällä alalla ei ole esteitä tuoitanut. Köpenhamma 15-1. — On käynyt selville, että aikaisemmin mainittu fascisti-liike on surkastunut nelja .sosialidemokraattia käsittäväksi nau rettavaksi yritykseksi. Paitsi Mo-rattia, «liikkeen» sielua, kasitlaa se kolme samaa kaliiberia olevaa tekijää. Yksi naista on aikaisemmin ollut .sosialidemokraattinen agitaattori ja toimittaja mutta nyt eraan pienen porvarillisen oikeistolehden koiramainen toimittaja. Toinen muudan ammattiyhdistyksestä epa-. toverillisen käytöksen takia potkit-tu hamppari, ja kolmaskin on samaa kuosia. Niin että aines fas-cistiliikkeeseen olisi kylla ollut va-lioinen mutta on sita valitettavasti toistaiseksi aivan liian vahan. Viljankasvattajat pitävät politiikkaa vält-tamattomana Parusi. — Liittolaisten lahetti-laittcn neuvosto on lähettänyt noo tin Liettualle ultimatumm muodos sa, määräten sen poistamaan joukkonsa Menielin alueelta, jonka het tualaiset ovat vallottaneet, uhmaten Siten liittolaisten auktoriteettia. Liet tuan on poistettava joukkonsa hei-mik. 8 palvaan mennessä. Ranskan ulkoviraston saamien tietojen mukaan on Memelin väliaikainen hallitus OHottanut .syrjäyttävänsä kokonaan- liittolaisten edut ja määräykset. Memelissa on kerat ty varoja Saksan miehitetyn alueen väestölle, pidetty ran.skaläisvflstaisia mielenosotuksia ja liittolaisten lai voilta, jotka ovat satamassa 6n kielletty kaikki tarpeet, Taalla ci vielä olla selvillä mita liittolaiset aikovat tehdä Liettualle, ellei tama tottele ultimatumm määräyksiä. —: o - Stinnes ranskalaisten teollisuuspohattain puheille Berliini. — Hugo Stinnes on mennyt Wiesbadeniin, jossa han joku kuukau.si sitten teki sopimuksen LouiH Lochnerin kanssa hävitettyjen alueitten uudestaanrakentami sesta. Stinnes aikoo tavata rans-kalai- sen terästeollisuuden johtajia. -Stinnes, sikah kuin tiedetaan, kiel. täytyi ensin tehtävästä, mutta taipui sitten Saksan hallituk.sen pyyn»- nosta panemaan alulle sovittelut ranskalaisten industnalistien knas-r Vaikkakaan Stinnesin aikomuksista ei ole annettu virallista selostusta, ymmärretään kuitenkin hänen menneen hankkimaan tietoja, mitkä Poincaren vaatimukset todellisuudessa ovat. Sikali kuin tiedetaan, on Suur P.ritannian hallitus hyljännyt esityksen, etta Englanti ryhtyisi »o. vittelijaksi Ranskan ja Saksan välillä. Samalla hetkellä, kun poincarelai-set päättivät vamotoimista maansa kommunisteja vastaan, osoitti Ranskan kommunistmuoriso ,etteivat mii kaan esteet eika ajojahdit voi estää kommunistista agitationia ja^ propagandaa, kansainvälistä kommu-nistitoimmtaa riistosopiniukaia ja kapitalismia vastaan. . Ennen kuu kaikkivoipa Ranskan sotakoneist--) ennätti viskata sotilaansa vallatuil. le alueille, oli kommunistinuoriso kylvänyt niiden jokaiseen kolkkaan, jokaiseen pylvääseen suurempia ja pienempiä plakaatteja, joissa hehkuvin sanoin vaadittnn ranskalai.sia sotilaita noudattamaan sohdaari. suutta saksalaisten työläisten kans- .sa. Niinpä levittivät ran.skalaiset kom munistinuoret plakaatia, jo-saa , seisoi; «Ranskan kommunistmuorisohitto. Sotilaille! Vuosien 1914-1919 kauhusodan niinkutsuttu voittaja kohottaa teille tänään rikollisen käskyhuudon karjKstyttimksenno saksalaisten tyo-laisveljien taloudellista ja pohittis-ta orjuutta, s Sotilaat! Älkää unohtako, etta olette porvarisluokan palveluksessa, ja että Saksan ja Ranskan kapitalistit ovat JO suistaneet luokkaaita. uksensa su^rempain riistovoittojcn saalistamiseksi. Sotilaat! Teidän osaltanne ei vuu-den 1914 sota vielä olo. paattynyt.- «Rauhasta »on aselevon jälkeen Ver saillesin sopimuksen kautta tullut kapitalistinen salaliitto ranskalaisten jä saksalaisten' suurkapitalistieu hyväksi, uusien saahstusten vuo-, las lähde. Ja te, sotilaat, nuoret tehtaiden, konttoorien ja maaseudun työläiset! Tietamattunne tulette te. olemaan mukana rikoksessa, jota suoritetaan tcidtln vcljianne ja isiänne vastaan R;kaaHa'ja jolla tieltä tullaan rosvoamaan tyo. Sillä teidän saksalaisista veljistanne tehdään pakkotyoorjia, työjuhtia ranskalaisille Jä kansainvälisille kapitalisteil. le, Ruhrin alueen valtaus kun juuri tekee riistäjillenne mahdolli-seksi heidän BortamisöTisa ja hiestytyksensä. Sotilaat! Jos ryntäätte Ruhrin alueelle, niin ajatelkaa, etta teidän tehtävänänne ensi linjassa on ollu välikappaleena Saksan, Ranskan ja koko mailman proletariaatin etuja vastaan. Sotilaat, työtätekevän luokan po-gat! Ajatelkaa: Kaikkien maiden kapitalistit ovat teidän vihollisianne! Kaikkien maiden proletaarit ovat teidän veljianne! ' Prolötanaatin asiaa puolustamaan kutsuu teitä Hanskan kommunistinen nuori-so.» Saskatoon. — S a s katchewanin järjestyneet maanviljelijät tulevat edelleenkin ottamaan osaa polithk-kaan. Täällä koolla oleva Grain Grower8in konventioni kieltäytyi edes käsittelemästäkaan esityksiä, että järjestö luopuisi maakunnallisesta politiikasta. Vandervelde ennustaa sodan syttymistä Brusseli. — «Mina olen vakuutettu ,että JOS asiat menevät kuten nykyisin, että viiden tai viimeistään kymmenen vuoden kuluttua mc joudumme sotaan», lausui p]mile Vandervelde, Belgian sosialistisen valtiopaivamiesryhman johtaja, vai-tellessa kysymyksestä Belgian ar. meijan uudestaan järjestämisestä. «rJa minkälaiseen sotaan! Se ei tule olemaan armeijain välinen sota, vaan kansojen hävitys- ja kosto-sota ». Vandervelde lausui, etfä Saksan miehitys tulee kaymaan tuhoisaksi sekä Ranskalle että Belgialle. Puhuja kannatti kuu8*ikuukautista sotapalvelusaikaa, samantapaista kuin Sveitsissä, sanoen sen olevan riittävän sotilaan harjoittamiseksi asekuntoiseksi. Näin ollen Vandervelde kannattaa varustautumista ennustamaansa tulevaan sotaan, kut«n kannattavat kaikki muutkin sotaaosialistit. Suuria parannuksia Montrealin satama-laitteisiin Ottawa. — Montrealin satama-komissionin jäsenet, jotka vierailivat taalla, ilmoittavat Montrealin aikovan tehdä suuria parannuksia satamalaitteissa. Viime parlamentin istunnossa myönnettiin $5,000,- 000 laina uuden suuren elevaatio-rin ja satamalaitteitten parannusta varten. Naista parannuksista aijo-taan suurin osa, ellei kaikkea, panna toimeen jo tana vuonna, ilmoittavat komissionin jäsenet. — • o •—' • . Esittää hirttotuomion poistamista Ca- ^ nadassa Ottawa. — Työväen edustaja Wm. Irvine Calgarystä, tulee esittämään Canadan parlamentissa kuolemanrangaistuksen poistamista. Joku vuosi sitten teki liberaalinen edustaja Robert Bickerdike samanlaisen esityksen, mutta lakiehdotus kumottiin silloin. Canadässa pannaan kuolemanran-t gaistus käyntiin hirttämällä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-02-06-01