1926-10-27-01 |
Previous | 1 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Vain järjesfyheenä joukkoiM^
voi työväenluoldca voittaa l
No. 125 — 1«26 Federated Pressin jäsen Keskiviikkona, lokjk. 27 p:nä—Wed., Oct 27 Member The Federated Rress
MEmTYÖUISrEN IMO
KIRJISmiJilN PÄIN
Port Arthur, lokak. 23 p. — T i lanne
metsätyöiäisten lakossa on
nyt kärjistyneempi kuin ihitä se
bn ollut koko viisiviikkoisen taiste-
• lun aikana. Juuri tänä. päivänä,
jona komppanioiden piti antaa vastaus
Idrjelnuimnie,"^ joissa ehdotim-jne
keEkustelujen .al&amista lakon
' lopettamiseksi, komppaniat vas.|a-sivat
lähaa satamiehisellä rikkuri-
' joukolla, joka oli haalittu Winni-pegistä.
t
Kieltäytyivät Ialiteii]«sta rikknreilui
Tästä saimme kumminkin- tiedon
niin aikaisin; että saimme järjestettyä
keille vastaanoton, ja oli
lakkoläheteistämme osa jo Muril-lossa
asti tulevia rikkureita vastassa.
Kaupungissa vastaanotto oli
kerrassaan loistava. Aseina oli täysi
lakkolaisia ja komppanioiden her-rut
yrittivät parhaansa saada rikkurinsa
laivoihin, jotka odottivat
rannassa. Pyysivätpä jotkut jo poliisinkin
apua, joka ei kumminkaan
siihen suostunut. Kun saatiin näille
riklvureiksi haalituille selväksi,
.että on lakko JÄ> heidät- on haalittu
skääpiksi, : n i i n kieltäytyivät
kaikki, seitsemää lukuunottamatta,
menemästä kämpille. Nämä seitsemän
menivät suomalaisen japparin
Kusti Hillin kämpälle. Hill yrittää
parhMnsa saada rikkurivoimal-la
kämppänsä käyntiin.
Islra tyoaäntajille, vaan ei ,
lakkolaisille
Tämä oli suuri isku työnantajille,
kun heidän miehensä joutuivat
lakkolasten joukkoon. Hie olivat
jo* edeltäpäin kerskuneet, että kyllä
nyt lakkolaiset kilvan juoksevat
metsään, ; !kuh .^^ n i i n ' paljoin tulee
nmualta ;m
ottivat aivan tyynesti tämän vastaan,
eikä yhtään miestä lähtenyt
juoksenuian metsään. Eeipas mieliala
on. joukoissa;, jokainen toimii
innbila "'.innkana kaikissa tehtävissä.
Jokainen on myös täysin tietoinen
siitä, että , tälläkin joukolla ei ole
tarkotettu katkaisuttaa paperipuita,
vaan särkeiä lakkoa; Nämä miehet
ovat kaikki joko ukrainalaisia tai
tshekkiläisiä, eivätkä ole metsämiehiä,
ja olivat tulleet tietämättään,
että bn lakkoa,
komppaniat ovat laittaneet agenttinsa
värväämään harvestista tulevia
miehiä - Winnipegistä tänne
ja heille luvataan se palkka, josta
juuri täällä taistelemme.
slyneen työväen
radlolaKietsrsasema
Chicago. — Täällä on avattu en-simäinen
järjestyneen työväen r a -
diolähetysasema, jonka omistaa Chicagon
työväenliitto.
Tämän levitysaseman tärkotukse^
na on tutustuttaa "suurta yleisöä"
työväenliikkeeseen. Aseman nimi on
WCFL.
Emma Goldman
€anadassa
Japanin maanviljelijät
järjestyvät
Tokio. — Uusia poliittisia tekijöitä,
yritetään koota fhteen Japanissa.
Viime viikolla luotiin jpohja
uudelle puolueelle, Nippon Nimini-tolle
eli Japanin agraaripuolueelle.
Perustavassa kokouksessa oli 800
edustajaa, edustaen 10,000 maanviljelijää.
i Uuden puolueen ohjelmana on
maanviljelystuotteiden, lannotusai-netehtaiden,
vesivoimien, sairaaloiden
j a vakuutuslaitosten kansallinen
monopoli. Hallitusta vaaditaan toi*
meenpänemaan useita uudistuksia,
joiden joukosta mainittakoon: muutoksia
edustajahuoneessa, jJarannuk-sia
sotilaiden kohtelussa, verojen
uudelleen. järjestäihistä, uusia maalakeja,
ammattiliittojen tunnustamista,
lakkoutumigoikeutta, kollektiivisia
pa&kasopimuksjja, alinpalk-karajoja./
äteikäistep j|a suojelusta
y.m. ~ -
Hallitus, joka vuonna 1925 hajotti
, maanvilielijäin ja työläisten
puolueen siksi, että se oli olevinaan
liian radikaalinen, katsoo epätietoisena
uädeh puolueen syntymistä.
Uusi puolue selittää, että sen päätehtävänä
on maanviljelijäin aseman
parantaminen.
Tämä rikkurien
tuotti suurta innostusta lakkolaisten
keskuudessa. Ei vielä koko l a kon
: aikana ole ollut niin valtavaa
Joukkokokousta, kun oli tänään,
lyinnipegistä lakonmurskaa-jikai
sipatut ollen mukana. Heidän
mukanaan on työväenliikkeeseen
Sanomalehdistö näkee kuitenkin
vaikeaksi yhdistää Japanin 4,000,-
000 maanviljelijää yhteen puolueeseen.
Uusien' puolueiden' syntymistä
ennustetaan nyt perustettavan
puolueen kilpailijoiksi. .
Samaan aikaan järjestetään uutta
työväenpuoluetta länsi-Japanissa.
Tämän puolueen hommaajina ovat
Täkäläiset I ammattiyhdistysmiehet. Sen tarko-tuksena
on mennä tuleviin vaaleihin
työväen ohjelmalla.
Unionistit toivovat tämän puolueen
kautta voittavansa useita edustajapaikkoja
parlamenttiin ja mobilisoivat
voimia tässä tarkotukses-haalintayritys
sa.
Tulli amerikalaiselle
mielipiteelle
Ottawa. — Tusinan verran ca-nadalaisia
kustantajia on pyytänyt
osaapttaneita miehiä j a tullaan hei- tulliasiain lautakuntaa korottamaan
tä käyttämään lakkolähetteinäkan-l tullia ämerikalaisille julkaisuille.
salaistensa keskuudessa. Tähän as- Samalla kuin amerikalaiset julkai-ti
on oUut niistä kova puute, tullen | sut ehkäisevät canadalaisten julkai-tämä
niinkuin pieneksi avuksi sujen leviämistä, levittävät ne myös
meille, ' amerikalaisia
mielipiteitä .tähän
AiEaisemmin' lehdissä mainitut
maahan. >
Kustantajat väittävät amerika-
Korven kämpän rikkurien nimet ö-; ]ajgt^„ julkaisujen edistävän amc-vat
lakkolaiset yleisessä kokoukses- yijjaiaistgn liiotteiden kaUppaä^
saan päättäneet peruuttaa, koska tässä maassa. Siten» koituu näistä
nämä miehet ovat katuneet tekoansa
i a ryhtyneet lakkoon. Samalla
julkaisemme niiden nimiä, jotka
ovat rikkoneet lakkoa ilmotuk-sista
huolimatta; Harjun kämpällä
«n työssä A r v i d Harju, Leo Harju,
Jateari ^ Tuomi, W€st«gri Kanta,
Kalle 'Juhala,^ W ^Ojanperä,
Wiljam Mäkelä, Pruuno Gankala,
Nestor Högfors, Simo Hyökki, H j a l mar
Vainionpää j a Leander Ranta.
Kusti H i l l i n kämpällä on rikkurina
Kusti Lähde, toimien seppänä. P i -
geon Timper :Cgm kämpillä on
myöskin seppä ; r i k k u r i n a . -Hänen
nimensä on Emil Rantanen. , R u u -
bcTgin kämpällä:'on .myös miehiä
joen. puhdistuksessa, mutta' emme
ole : o n n i s t a n u tsaamaan heidän
kaikkien - nimiänsä. Julkaisemme
niistä nyt nämä Volme: Paavo Ryhänen,
V i l l e Ryhänen ja Hannes
Stenholm-
ArastnstyStil Jatkettava
ijyt, kun taistelumme oh kärjis^
tyayt, tähän, pisteeseen, .b^^
» e s t i ruvenneet 'omistautumaan
Sltanpisukaiseen iydtaistelDon. Em^
me tuJo taipumaan'. Ja vetoamme
julkaisuista tappiota tämän maan
teollisuudelle yleensä.
toisiin työläisto veroihin yli koko
maan, että he par^aimpansa mukaan
auttavat meitä taistelussamme,
kokoamalla varoja meille, ettemme
nälän ahdistamina joutuisi
tunnustamaan' näille työmme/ ros-voojille.
Emme missään joudu epätoivoon,
jos ei vain nälkä ahdista.
K a i k k i pienemmätkin lähetykset k i i tollisuudella
' vastaanotetaan; doUa^
r i k i n on askel voittoon päin. Sekin
merkitsee jo miehen ' kahden
päivän ruokaa. Kaikki lähetykset
voidaan - lähettää . osotteella; Alf.
Hautamäki, 316 Bay Street, Port
Arthur, O n t
Vielä tahdomme toisille työläis-tovereille
muistuttaa, että älkäa
missä&i .tapaukseissa matkustako
tänne työnhakua varten, ennenkun
laldco tä311ä~ on sovittu. Mitä sn»-
remmat joukot ovat kuluttamassa.
sitä suuremmiksi nousevat menomme.-
'. V
-Lakkokomiteaa puolesta:
. •••„v. T.
Montreal.^. — Anarkisti Emma
Goldman saapui tänne viime v i i k o l la
tarkotuksella päästä Yhdysvaltain
puolelle, Rochest^riin, N.Y., jossa
hänen sukulaisensa -elävät. Hän on
nyt Englannin alamainen avioliiton
kautta, erään englantilaisen kaivostyöläisen
kanssa. Hän käyttää njrt
nimeä Mrs. James Colton.
Emma Goldman, eli Mrs. Colton,
karkotettiin Yhdysvalloista noin 7
vuotta sitten. Häntä syytettiin pyrkimyksestä
kumota Amerikan hallitus
väkivaltaisilla keinoilla. Avioliittoa
hän on aina vastustanut, o l len
hänellä aikaisemmin toverinaan
Alexander Bergman, mutta nyt selittää
hän menneensä naimisiin sen-perusteella,
että saa "intellektuaalisen
; toveriseurän".
Emma Goldman teki itsensä a i koinaan^'
kuuluisaksi Venäjän vallan-kumouksen
parjaamisella, joten voi
olla hyvinkin mahdollista, että hSn
pääsee Yhdysvaltain puolelle.
Ottawa. — Tämän maan vuotuisen
kalankulutuksen,, sanotaan ole^.
van'•pieneinmähj' asukasta kohden
kuin monessa muussa maassa, esim.
SuurbritanniassB. On selvääj, että
tämä ei suinkaan saata johtua siitä,
että maass.a olisi puutetta kaloista.
Sillä onhan Canadassa saatavana
kalaa milt'ei kaikkialla,
f Asiantuntijat selittävät maan vesistöissä
olevan noin jBOO e r i lajia
kalaa, joista vain perin harvat laadut
ovat ihmisravinnoksi kelpaamatr
tornia. Siitä . huolimatta käytetään
vain noin 50 l a j i a , joista 15 l a j ia
on eniten kysytyintä.
Viime vuoden kalastustilastojen
mukaan nousi kalastuksen saalis koko
maassa 4,7,926.802 dollarin arvoiseksi..
Siitä laiikesi lohien osuudelle
15,760,630; turskan 6,232,-
821; hummerien 5,552,977; maa-riankaian
4,185,391; sillin 3,117,-
841; siian 1,974,781; ja koljan
osuudelle 1,171,555 dollaria.
'British Columbiassa kalastettiin
parhaiten, nousten meren antimien
arvo 22,414,618 dollariin. Seuraavat
tärkeimmät kalastusmaakunnat
olivat Nova Scotia, jonka kalastuksen
arvo nousi 10,213,687; New
Brunswick 4,798,589; Ontario 3,-
436,412; Quebec 3,044,919; Prince
EJduard Island 1,598,119; Manito-ba
1,468,939; Saskatchewan 479,-
645; Alberta 458,504; j a Yukonin
alue 5,370 dollaria.
Kalastuksen vuotuinen saalis on
vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna
1921 arvioitiin kalastuksen vuotuinen
saalis melkein 35" miUoonaksi
dollariksi. Sen jälkeen on vuotuinen
tulos osottanut tasaista lisääntymistä.
Suuri osa, maan vuotuisesta kalansaaliista
löytää kuitenkin tien
ulkomaisille markkinoille. Canadan
kannutettu lohi tekee kauppansa
kaikkiin maan ääriin. Muut kalat
lähetetään joko tuoreena, savustettuna,
kuivattuna tai kannutettuna
Yhdysvaltoihin, Englantiin, Euro-pan
maihin, Länsi-Intiaan j a Etelä-
Amerikan maihin.
Tilaston mukaan lähetti Canada
viime vuonna enemmän kuin sitä
edellisenä vuonna turskaa Brasili-'
aan, Jamaikaan, Cubaan j a Porto
Ricoon; suolattua j a savustettua silliä
Jamaikaan; suolalohta Norjaan;
kannutettuja sillejä Austraaliaan ja
Meksikoon; . j a kannutettuja hummereita
Ruotsiin.
Kalastuksen palveluksessa oli v,
1925 73,855 henkeä, joista 58,291
vakinaisesti.
MINERAALEJA BAFFININMAAN
SAARELLA
, Ottawa; — Canadan geoloogisen
tutkimustoimistoin edustaja t r i L . J .
WeekS: on. aipulaisineen tutkimassa
fiaffihiiimaanr^^^^
" Täniä Hudsonlahden vesitien pohjoispuolella
isijait?cva suuri 211,00&
neliömailia käsittävä saari on todennäköisesti
tärkein napaseudun
saarista. Saaran geoloojgia on a i kaisempien
tutkimusten mukaan samanlaista
kuin niidenkin Canadan
seutujen, joi>-sa on rikkaita kaivoksi^.
Saaren eteläosista onkin Jo lähetetty
muuhun maailmaan lcatin.y
kultaa i a srCfiittia. Edelleen Idytyy
saarella hiiltä, jota kaivetaan Hudson'
» Bay Companyn tarpeisiin.
Valtakunnan konfe-^
renssi Lontoossa
Havanna, / t u l j a i Punaisen ristin
viralliset tiedot täällä viime v i i kolla
vallinneen*!hirmumyrskyn seurauksista
ibnoi^vat 600 kuolleen
j a 9,000 Ioul(kaantuneen. 6,000
perhettä on Icodittomana. Tässä kaupungissa
on yksistään haudattu 117
ruumista. • \
SokerisadoUe^ jkrvellaan koituneen
mjrrskyn johdosut noin 30 prosentin
suuruisen tappion.
Myrsky : rteltannt Bahaman
M>«KiHakin
< Länsi-Intiansaaristossa riehunut
myrsky kulkeutui' Bahaman saarille- ^
kin." Sen johdosta- joutuivat saturen'
puhelin- }a sähköjohdot epäkuntoon.
Jotkut rakennukset menettivät kattonsa.
/ ,
Kaitsi laivaa:^ ^ponaut — Satai
knoUntta
XÄnsi-Intian saariston hirmumyrsky
on vaatinut, iisää uhreja. Brittiläinen
sota-aln^ Valerian kaatui
myi^hyssä nurinj Laivan 103 :hen-kisestä.
miehistöstä- on 19 pelastunut.-
' ' •; ,
Bermudan, saariston läheisyydessä
upposi myös biittiläinen rahtilaiva
Ca6tway. Sen miehistöstä- on pelastettu
12 henkeä. Laiva oli 3,655
tonnin kantoineri. . Miehistön lukumäärästä
ei ole Vielä' tietoa.' i
Myrsky, o l i n i i n ankara,;että jotkut
hätäkutsun ; saaneet laivat eiväi
uskaltaneet lähtea apuun.
Valerian miehistön jäännokset/pe
lasti brittiläinen risteilijä C«pe-town..
Eastwayn miehistön kunnari
Luciline.
Cayman saarten kohtalo tni{teraaton
Kingston, - Jamaika^ —-."jäältä
noin IfiO.i mailift.-^äi83^de8Sä
sevien' Cayman l^aarten kohtalo -'on
vielä tuntematon. Nämä saaret olivat
myrskyn tiellä.. On syytä otaksua
myrskyn aiheuttaneen vaurioita
sielläkin.
Avustusta Suurbritan-nian
kaivoslakko-
Iäisille
Lontoo. — Täällä koolla oleva
brittiläisen valtakunnan konferenssi
'pitääistuntojaan sulettujen, ovien
takana. Tähän mennessä ei o l e a n nettu
julkisuuteen mitään erikoisen
huomattavia konferenssin ty^n t u loksia.
Täällä kerrotaan, että Canadan
pääministeri King ei tule esittämään
muita tärkeitä vaatimuksia
kuin "kysymyksen oikeudesta asettaa
Canadan lähettiläs Washingto-niin.
\ •.•
Siirtolaisuuskysymyksessä on E n g lannin
eteen tullut paha pulma.
Sillä siirtomaat tahtoisivat Englannista
etupäässä nuorta työvoimaa.
Ja sota-aikana ja sen jälkeen vähentynyt
syntyneisyys saattaa E n g lannin
asemaan, että vuonna 1930
Englannin käytettävänä tulee olemaan
noin 400,000 14—18 vuotista
poikaa j a tyttöä vähemmän asetettavaksi
teollisuuden palvelukseen.
Nuori työvoima tulee siis supistu-hnaan
hyvin vähiin Englannisia i t sessään,
eikä sitä liikenisi siirtokunt
i i n . -
Toronto, Ont. The "VVorkerin
nrossa 210 julkaistaan tilitys seuraavista
rahaeristä, jotka on kerätty
j a lähetetty eri paikkakunnilta
kommunistipuolueen päämajaan,
Room/304, Tyrrell Bldg., 95 King
^treet. East, sieltä edelleen lähetettäväksi
Suurbritannian lakossa
oleville kaivostyöläisille ^
Aikaisemmin tilitetty , - , . $ 1 , 9 6 8 . 55
Kpm suomalainen yksikkö,
Levack, Ont. 14.85
R, Law, Vancouver, B.C. 6.00
G. Gilbanks, Vancouver,
B.C, 1.00
J . Smith, Vancouver, B.C. 1.00
Mrs, " U " , Vancouver, B.C. .20
W, E. Wiggins, Sturgis,
Sask- (jäännös) . .30
Kp :n ukrainal. yksikkö,
West Ft, William, Ont, 6,00
Kp--n ukrainal. yksikkö, F t .
^ W i l l i a m , Ont. . . . . . - 6.85
J . M. C, . . . . . ... . 10.00
Kp:n suomalainen yksikkö,
Lappi, Ont. 10.00
A. Bileski, Fort Frances,
Ont, - 10.00
Ko-operatiivinen ruokala
"Tarmo", Port Arthur,
Ont. . 2.00
Canadan kaivostyöläisten
liiton Saunders Creekin
paikallisyksikkö n:o 8 77.25
Kp:n suomalainen yksikkö,
Levack, Ont. 16.00
«T* ' 0«' 25«00
Kp:n suomalainen yksikkö .
^ (Wm. Perälä), Lake C a -
teau. Alta. . . ; . . . . . V . . ' - ; , 6 1 . 14
H. Law, Vancouver, B.C. 2.00
Kp:n suomalainen yljsiliikö,^;.;;' - -i^A
Rose Grove, O n t . " . . . /•'.'^^'•lO.iSr
J. H . Richardson, - radan--';:- I;-
korjaajain yhdistynyt"
veljesliitto, Hanna, A l t a . 150.00
Junior Forum, Brandon,
Man.
Maanjäristys
Anneniassa
Leninakan, Armenia. —- Maanjäristystä
jatkjii täällä vielä lauantiai-na,.
jolloin neljäs järistys tapahtui
kello icahdeksan aikaan aamulla.
Tämä 40,000 asukasta käsittävä
kaupunki on suurimmalta osaltaan
raunioina. Lähiseudulla sijaitsevat
12 kaupunkia j a kylää ovat suurimmalta
osaltaan myös raunioina.
Kuolleiden lukumäärä on lähemmäs
400. Loukkaantuneita on sa-dottain.
Satatuhatta arvellaan ole-odittomana.
'
'äällä sijainneet amerikalaiset
orpokodit ovat myös raunioina.
Lapsista ei kuitenkaan liene yksikään
menettänyt henkeään, vaikka
moniaita on loukkaantunut.
Entinen Alexandropol, nykyinen
Leninakan, on ikimuistoisista ajoista
saakka ollut maanjäristysten uhkaama.
Mutta ne eivät ole koskaan
ennen olleet niin vakavia vauriota
tuottavia kuin tällä kertaa. ;
Kaupungin nimi on Leninin muiston
kunnioittamiseksi muutettu L e -
~inakaniksi. ^
Maanjäristys on ollut niin ankara,
että se on muuttanut lähiseudun
vuoriston asua.
Moskovasta ilmotetaan, että hallitus
on ryhtynyt tarmokkai.«iiin t o i -
menpiteihin hädänalaisten auttami-.
seksi.
Kpm suomat agit-prop.-
: komitea, Timmins,v /Ont.
12.00
25.00
I^hi^tetty Suurbritanniaan. -
viidessä erässä . . . . . . . 2,400.00
Kitsillä lähettämättä |1S.39
Brittiläiset parlamentaarikot
humalassa
Lontoo. — Työväenpuolueen e-dustaja
j a kieltolain kannattaja t r i
Arthur Salter on tehnyt syytöksen,
että parlamentin alahuoneen jäsenet
ovat usein humalassa. Salter
sanoo, että se koskee kaikkien puolueiden
jäseniä.
Salterin ollessa poissa istunnosta
ryhtyi alahuone keskustelemaan asiasta,
vaatiakseen hyvitystä tai
hänen ^ rankaisemistaan parlamentin
alahuoneen kunniaa loukkaavasta
syyltöksestä. Kun syytöksen tekijä
ei ollut saapuvilla, lykättiin asia
siksi kun hän on paikalla.
Salter on selittänyt, että parlamentin
N jäsenet ovat usein viinan
vaikutuksen alaisina, > sillä he istuvat
hyvin usein parlamentin yh>
teydessä toimivassa kapakassa.
A M E R I K A L A I N E N YLIOFPILAS-L
X H E T Y S T Ö NEUVOSTO-
' ' LIITOSSA
MöiBk#ya;; (KirJetieto) Netivbs-
:toUitoBisa :on vleraiUnt^^:^^
nen c:]rHoppilasiahetystö, Johon- kour
luu kalistajia Bropkwoodin työväenopistosta,
Columbian, Pittsburghin
yliopistosta, Occidental CoUegesta
Ja Washingtonin yliopistosta.
YUdppilasiähetystö on saanut
Neuvostoliitossa ystävällisen Viui-^
taanoton Ja venäläisten ylioppilai*
Yhteensä . . ; . . . . . . . . $2,418.394^®» kanssa on solmittu läheisiä ys-tävyysliittoja.
Lähetystön käytyä
valistnsministeri Lanatsharskin luo»
na, kertoi eris venäläinen ylioppilas
sounnitelntasta lähettää erSs ve«
Suur juttuja käsiteltäväksi
Yhdysvalloissa
Chicago. — Yhdysvaltain ylioikeuden
lokakuun istunnossa tulee
esille lukuisia tärkeitä vetoomus j u t t
u j a . Vetoajiha esiintyvät C. E .
Ruthenherg, A n i t a Whitney j a H a rold
Piske, sekä monia muita, "ajoihin
nämä jutut koskevat.
Worker8-kommuni8tipuolueen sihteeri
C. E . Ruthenherg vetoaa tuomiostaan,
joka hänelle julistettiin
siitä syystä, että hän toisten kommunistien
kanssa oli kokoontunut
Michiganin valtiossa, n.k. Bridge-maninkop^
entsoniin. Saman syyn
takia William Z. Foster vapautett
i i n , kun lautakunta \ e i päässyt yksimielisyyteen.
Jos ylioikeus ei hyväksy
Ruthenbergin vetoomusta,
n i i n kaikki samassa syytteessä olevat
jutut otetaan esille j a Ruthen-bergin
on alettava heti palvelemaan
vankeusrangaistustaan^ Fosterin
j u t tu tulee myös uudelleen esille.
Whitney vetoaa tuomionsa ,Johr
dosta, joka hänelle langetettiin C a -
lifornian syndikalismilaln perusteella.
Hänet tuomittiin siitä; että hän
kuului jäsenenä kommunistiseen
työväenpuolueeseen j a piti puheen
neekerikysymyksestä erään naisjärjestön
konventsionissa.
{larold Fiske on i.w.w tiainen/ Hänet
on tuomittu . Kansasin syndika-lismilain
perusteella.
Ylioikeuteen vetoamisella pannaan
kokeelle syndikalismilakien perustuslaillisuus.
Jos ylioikeus j u listaa
ne perustuslain mukaisiksi,
käytetään niitä yhä edelleenkin työväenjärjestöjä
ja työväenliikettä,
sekä sen toimitsijoita vastaan. Päinvastaisessa
V tapauksessa syndikalid;
milakie)} voima heikkenee huomat-,
tavnsti. . .
iHMBiii^a
pakDnasta^l^^^ ^ ^
• VI
••• •1
Canadan pnusilkki
O t t a w a . — - C a n a d a n «uunnatto-»
matmetsät sisältävät kaikonlaatuis^
ta rikkautta, niinpä- keinotekoista^
silkkiäkin. Metsä- j a tehdastyöläisten
työn kautta voidaan puu muuttaa
silkiksi ~-> tarkemmin sanoen
keinotekoiseksi silkiksi, jonka kauppanimi
on rayon.
Keinotekoisen silkin pohjana on
selluloosa ja selluloosa on puun
pääasiallisin kokoomus. Tämän alan
teollisuudella on maassa suuret
mahdolIisuu<iet, - vaikka niitä ei ole.
ryhdytty aikaisemmin käyttämään.
Ensi askeleet otti tässä suhteessa
Ranska jo ennen maailmansotaa.
Muut maat seurasivat perässä, niinpä
Canadakin.
Canadalaiaet yritykset .
Monet vuodet varusti- Canada u l komaita
tämän alan teollisuuden
raaka-aineella. Vuonna 1922 julr
kaisi liittohallituksen luonnonrikkauksien
virasto selostuksen, jossa
kiinnitettiin huomiota kotimaisen,
yritteliäisyyden: mahdollisuuksiin
tällä alalla. Siitä oli seurauksena,
että brittiläisen valtakunnan suurin
keinotekoisen silkin valmistaja
Courtauld's Limited, lähetti insi-nöörinsä
tähän maahan tutkimaan
mahdollisuuksia. Seurauksena oli,
että 1924 perustettiin Cornwalliin
Ontariossa noin kaksi j a puoli miljoonaa
dollaria maksavat laitokset.
Tämä oli ikäänkuin alotteena.
Parasfaikaa rakennetaan Canadian
Clencse Limitedille Orummondvil-leen
: Quebecissa suuria ; laitoksia.
Mainitun yhtiön pääoma nousee
seitsemään miljoonaan dollariin. <<•
Howard Smith Paper Company on
perustanut 'erikoisen alayhtiön tätä
teollisuutta varten. Sen nimenä on
Canadian Cellulose Company. Sille
rakennetaan myös Comwalliin tehdaslaitoksia.
British Columbia Pulj» and Paper
Company on fl'uorituttanut -tutkimuksia
amerikalaisen: kuusen '^(hem-lock)
ItäyttämisenmahdoUisiinksiS'
ta keinotekoisen «ilkin valmistukseen.
Mikäli on ktiultu, ovat tutkimukset,
päättyneet;, suotuisiin 'cö-lokkiin,
"^y : .
yKeinotekotsen-vsItkin sanotaan olevan
koreampaa, mutta kylmempää
kuin oikean luonnonsilkin. Silkki-sukkaiset
naiset ovat siitä tietysti
pahoillaan, mutta käyttävät mie-luutpmin
kylmempiä. Sillä koreua
maksaa. Kylmyys on sen hinta.
näläinen ylioppilas. Brookwoodin
työväenopistoon tarkotuksella >tt^-
tustua siihen. He puolestaan mielellään
ottaisivat keskuttteensa Ameria
kan yIiopistoJen«ii>ppiUi!ta.
HalUtus lyönyt viimeiMn «alkUns^
Lontoo. — Muutamien päivieii
kuluttua tulee Englannin hiilenk^if
vajain lakko kestäneekÄ puoli vuotta.
Sir Hugh Bellin laskelmien tnur
kaan on lakko tähän mennessä tullut
maksamaan Englannille 489,-
000,000 puntaa. Siltä lankee, hiilen»
tuotannon osalle 115,000,000 pun*,
taa, terästuotannon oivalle 30,000,<* ^.
000 puntaa ja rautatieliikenteen
osalle " 25,000,000 puntaa. _ Laiva^^ .
liikenne on lakosta hyötynyt,, siim
hiilen maahan kulettaminen on l i - y
sännyt laivojen ansioita.
Hallituksen viimeisin esitys alkon ;
sopimisesta on työläisten • taholta
hylätty. Baldwin ilmottaa 'sen oi-, |
leen viimeisen välitystarjoöksen.
Työläiset ovat muodostaneet erikoisen
"sotaneuvoston" lakon j o V .
tamista varten. , ^
Viime «unnuntalna piti kaivo»-
työläisten järjestön sihteeri ConJän
'puhua Staffordshiren kaivoatyjSIäts- .
ten kokouksessa. Paikallinen poliisi-'
päällikkö kielsi Cookin kuitenkin
puhumasta voimassa olevan iifit3«^
tllalain perusteella. Vaikka täm»',
kielto on nimellisesti paikallisen po-'
liisivirkailljan antama, niin tisko»
taan kiellon tulleen Lontoosta Ja
olevan hallituksen vastauksena ty(P-Iäisille
fiotaneuvoston perustamisen;
Ja viimei^n' välitysehdotuksen hyi-*
käämisen J o h d o s t a . ^ ^ ^ .
Joitakin viikkoja «Ittea oli työ-j
Iäisten keskuudessa ' havaittavissa»
pienessä. määrässä töihinpalaamista,-
mutta nyt ilmotetaan, ponrarillisel-;
itakin taholta, että Cookin tarmokas
ryntäys tätä vaataan on saantit työ-»
Iäiset' Tjysyraään poissa- tSistäi-v;. • , . |
Hallituksen Cookin puhevapauden/
rajottämista arvellaan; täpä. Jielk- g
kouden merkiksi Ja viimeisen valtin;
esiin lyömiseksi. Tällä teollaan on-hallitus
kuitenkin vain lujiftanut .
lakkolaisten jrintamaa. ' - ,
IS
FLORIDAN MYRSKY ISKI PA-HIMMIN
TYÖLÄISIIN
Baltimore', Md. — (FP) ~ Sea-bord
Airline rautatieyhtiö julkaisee
ilmotuksen Baltimore Sun lehdessä,
jossa tuo^ esille seuraavat tosiseikat
hirmumyrskyn tuhotöistä Floridassa:
Miamissa asuinrakennukset rja^^;
huonommin rakennetut talot kärsi- . i
vät vaurioita 70 prosenttia. Hotellit
ja nykyaikaiset rakennukset
tuhoutuivat vain osittain, vaikka
niistäkin 85 prosenttia kärsi jonkunlaista
vahinkoa.
Myrsky koski pahimmin paikkar-;
kuntien köyhempään väestökerrokseen
j a tuotti hävitystä 125:tlä au-' -
tokämpiköllä.
Hävityksen jälkien korjaaminen^:
edistyy nopeasti, .Ja Miamin j a C o '
ral Cablesin valtakaduilla ei 'enää;:
näy jälkeäkään hävityksestä. ' [
Kaikki urheilukentät tulevat olemaan
ku nnossa talviurheilukaudek-'.
si.
Selitettyään ^ nämä seikat, rautatieyhtiö
kehottaa rikkaita matkustamaan
taas; F l o r i d a a n ''talvileikki-^-,
kentille". . , ,
Samalta lehti pahottelee sitä seik- >: :
kaa, että Amerikan punainen risti:: N
on syyttänyt hotellinomistajia,: Tau-::;
tatieyhtiöitä ja kiinteimistökauppi-aita
avustustoiminnan rajottamisr,: ;
yrityksistä, koska alempien kansankerrosten
avustaminen' "häiritse^
pisnestä". ,
"»mm
Ct N. R:n ansiot
l p
Cochrarte. Täällä vlpitämäss^;
puheessa sanoi'C. N. Rttt. fi&vHiist^
pitäisi kyetä ansaitsemaan -korot Ja'v;f^^^
kuoletukset koko siihen kiinpl^jt-^ . rf^^^s
tyä pääomaa varten. ' ^ m' "m
Manitobaii kiiventoöii
Winnipeg. — Kymmenen, vtxotta,
toimittuaan ManJtoban Inn^ernSii^l:
nä, InovottI Sir Jame»^ AtkinS vji-/
me maanantaina virkansa ietxnuif«i«'0
Icen, Joksi on nimitettyt^T.iJu; Biosv,t^<;,
row8.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 27, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1926-10-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus261027 |
Description
| Title | 1926-10-27-01 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Vain järjesfyheenä joukkoiM^
voi työväenluoldca voittaa l
No. 125 — 1«26 Federated Pressin jäsen Keskiviikkona, lokjk. 27 p:nä—Wed., Oct 27 Member The Federated Rress
MEmTYÖUISrEN IMO
KIRJISmiJilN PÄIN
Port Arthur, lokak. 23 p. — T i lanne
metsätyöiäisten lakossa on
nyt kärjistyneempi kuin ihitä se
bn ollut koko viisiviikkoisen taiste-
• lun aikana. Juuri tänä. päivänä,
jona komppanioiden piti antaa vastaus
Idrjelnuimnie,"^ joissa ehdotim-jne
keEkustelujen .al&amista lakon
' lopettamiseksi, komppaniat vas.|a-sivat
lähaa satamiehisellä rikkuri-
' joukolla, joka oli haalittu Winni-pegistä.
t
Kieltäytyivät Ialiteii]«sta rikknreilui
Tästä saimme kumminkin- tiedon
niin aikaisin; että saimme järjestettyä
keille vastaanoton, ja oli
lakkoläheteistämme osa jo Muril-lossa
asti tulevia rikkureita vastassa.
Kaupungissa vastaanotto oli
kerrassaan loistava. Aseina oli täysi
lakkolaisia ja komppanioiden her-rut
yrittivät parhaansa saada rikkurinsa
laivoihin, jotka odottivat
rannassa. Pyysivätpä jotkut jo poliisinkin
apua, joka ei kumminkaan
siihen suostunut. Kun saatiin näille
riklvureiksi haalituille selväksi,
.että on lakko JÄ> heidät- on haalittu
skääpiksi, : n i i n kieltäytyivät
kaikki, seitsemää lukuunottamatta,
menemästä kämpille. Nämä seitsemän
menivät suomalaisen japparin
Kusti Hillin kämpälle. Hill yrittää
parhMnsa saada rikkurivoimal-la
kämppänsä käyntiin.
Islra tyoaäntajille, vaan ei ,
lakkolaisille
Tämä oli suuri isku työnantajille,
kun heidän miehensä joutuivat
lakkolasten joukkoon. Hie olivat
jo* edeltäpäin kerskuneet, että kyllä
nyt lakkolaiset kilvan juoksevat
metsään, ; !kuh .^^ n i i n ' paljoin tulee
nmualta ;m
ottivat aivan tyynesti tämän vastaan,
eikä yhtään miestä lähtenyt
juoksenuian metsään. Eeipas mieliala
on. joukoissa;, jokainen toimii
innbila "'.innkana kaikissa tehtävissä.
Jokainen on myös täysin tietoinen
siitä, että , tälläkin joukolla ei ole
tarkotettu katkaisuttaa paperipuita,
vaan särkeiä lakkoa; Nämä miehet
ovat kaikki joko ukrainalaisia tai
tshekkiläisiä, eivätkä ole metsämiehiä,
ja olivat tulleet tietämättään,
että bn lakkoa,
komppaniat ovat laittaneet agenttinsa
värväämään harvestista tulevia
miehiä - Winnipegistä tänne
ja heille luvataan se palkka, josta
juuri täällä taistelemme.
slyneen työväen
radlolaKietsrsasema
Chicago. — Täällä on avattu en-simäinen
järjestyneen työväen r a -
diolähetysasema, jonka omistaa Chicagon
työväenliitto.
Tämän levitysaseman tärkotukse^
na on tutustuttaa "suurta yleisöä"
työväenliikkeeseen. Aseman nimi on
WCFL.
Emma Goldman
€anadassa
Japanin maanviljelijät
järjestyvät
Tokio. — Uusia poliittisia tekijöitä,
yritetään koota fhteen Japanissa.
Viime viikolla luotiin jpohja
uudelle puolueelle, Nippon Nimini-tolle
eli Japanin agraaripuolueelle.
Perustavassa kokouksessa oli 800
edustajaa, edustaen 10,000 maanviljelijää.
i Uuden puolueen ohjelmana on
maanviljelystuotteiden, lannotusai-netehtaiden,
vesivoimien, sairaaloiden
j a vakuutuslaitosten kansallinen
monopoli. Hallitusta vaaditaan toi*
meenpänemaan useita uudistuksia,
joiden joukosta mainittakoon: muutoksia
edustajahuoneessa, jJarannuk-sia
sotilaiden kohtelussa, verojen
uudelleen. järjestäihistä, uusia maalakeja,
ammattiliittojen tunnustamista,
lakkoutumigoikeutta, kollektiivisia
pa&kasopimuksjja, alinpalk-karajoja./
äteikäistep j|a suojelusta
y.m. ~ -
Hallitus, joka vuonna 1925 hajotti
, maanvilielijäin ja työläisten
puolueen siksi, että se oli olevinaan
liian radikaalinen, katsoo epätietoisena
uädeh puolueen syntymistä.
Uusi puolue selittää, että sen päätehtävänä
on maanviljelijäin aseman
parantaminen.
Tämä rikkurien
tuotti suurta innostusta lakkolaisten
keskuudessa. Ei vielä koko l a kon
: aikana ole ollut niin valtavaa
Joukkokokousta, kun oli tänään,
lyinnipegistä lakonmurskaa-jikai
sipatut ollen mukana. Heidän
mukanaan on työväenliikkeeseen
Sanomalehdistö näkee kuitenkin
vaikeaksi yhdistää Japanin 4,000,-
000 maanviljelijää yhteen puolueeseen.
Uusien' puolueiden' syntymistä
ennustetaan nyt perustettavan
puolueen kilpailijoiksi. .
Samaan aikaan järjestetään uutta
työväenpuoluetta länsi-Japanissa.
Tämän puolueen hommaajina ovat
Täkäläiset I ammattiyhdistysmiehet. Sen tarko-tuksena
on mennä tuleviin vaaleihin
työväen ohjelmalla.
Unionistit toivovat tämän puolueen
kautta voittavansa useita edustajapaikkoja
parlamenttiin ja mobilisoivat
voimia tässä tarkotukses-haalintayritys
sa.
Tulli amerikalaiselle
mielipiteelle
Ottawa. — Tusinan verran ca-nadalaisia
kustantajia on pyytänyt
osaapttaneita miehiä j a tullaan hei- tulliasiain lautakuntaa korottamaan
tä käyttämään lakkolähetteinäkan-l tullia ämerikalaisille julkaisuille.
salaistensa keskuudessa. Tähän as- Samalla kuin amerikalaiset julkai-ti
on oUut niistä kova puute, tullen | sut ehkäisevät canadalaisten julkai-tämä
niinkuin pieneksi avuksi sujen leviämistä, levittävät ne myös
meille, ' amerikalaisia
mielipiteitä .tähän
AiEaisemmin' lehdissä mainitut
maahan. >
Kustantajat väittävät amerika-
Korven kämpän rikkurien nimet ö-; ]ajgt^„ julkaisujen edistävän amc-vat
lakkolaiset yleisessä kokoukses- yijjaiaistgn liiotteiden kaUppaä^
saan päättäneet peruuttaa, koska tässä maassa. Siten» koituu näistä
nämä miehet ovat katuneet tekoansa
i a ryhtyneet lakkoon. Samalla
julkaisemme niiden nimiä, jotka
ovat rikkoneet lakkoa ilmotuk-sista
huolimatta; Harjun kämpällä
«n työssä A r v i d Harju, Leo Harju,
Jateari ^ Tuomi, W€st«gri Kanta,
Kalle 'Juhala,^ W ^Ojanperä,
Wiljam Mäkelä, Pruuno Gankala,
Nestor Högfors, Simo Hyökki, H j a l mar
Vainionpää j a Leander Ranta.
Kusti H i l l i n kämpällä on rikkurina
Kusti Lähde, toimien seppänä. P i -
geon Timper :Cgm kämpillä on
myöskin seppä ; r i k k u r i n a . -Hänen
nimensä on Emil Rantanen. , R u u -
bcTgin kämpällä:'on .myös miehiä
joen. puhdistuksessa, mutta' emme
ole : o n n i s t a n u tsaamaan heidän
kaikkien - nimiänsä. Julkaisemme
niistä nyt nämä Volme: Paavo Ryhänen,
V i l l e Ryhänen ja Hannes
Stenholm-
ArastnstyStil Jatkettava
ijyt, kun taistelumme oh kärjis^
tyayt, tähän, pisteeseen, .b^^
» e s t i ruvenneet 'omistautumaan
Sltanpisukaiseen iydtaistelDon. Em^
me tuJo taipumaan'. Ja vetoamme
julkaisuista tappiota tämän maan
teollisuudelle yleensä.
toisiin työläisto veroihin yli koko
maan, että he par^aimpansa mukaan
auttavat meitä taistelussamme,
kokoamalla varoja meille, ettemme
nälän ahdistamina joutuisi
tunnustamaan' näille työmme/ ros-voojille.
Emme missään joudu epätoivoon,
jos ei vain nälkä ahdista.
K a i k k i pienemmätkin lähetykset k i i tollisuudella
' vastaanotetaan; doUa^
r i k i n on askel voittoon päin. Sekin
merkitsee jo miehen ' kahden
päivän ruokaa. Kaikki lähetykset
voidaan - lähettää . osotteella; Alf.
Hautamäki, 316 Bay Street, Port
Arthur, O n t
Vielä tahdomme toisille työläis-tovereille
muistuttaa, että älkäa
missä&i .tapaukseissa matkustako
tänne työnhakua varten, ennenkun
laldco tä311ä~ on sovittu. Mitä sn»-
remmat joukot ovat kuluttamassa.
sitä suuremmiksi nousevat menomme.-
'. V
-Lakkokomiteaa puolesta:
. •••„v. T.
Montreal.^. — Anarkisti Emma
Goldman saapui tänne viime v i i k o l la
tarkotuksella päästä Yhdysvaltain
puolelle, Rochest^riin, N.Y., jossa
hänen sukulaisensa -elävät. Hän on
nyt Englannin alamainen avioliiton
kautta, erään englantilaisen kaivostyöläisen
kanssa. Hän käyttää njrt
nimeä Mrs. James Colton.
Emma Goldman, eli Mrs. Colton,
karkotettiin Yhdysvalloista noin 7
vuotta sitten. Häntä syytettiin pyrkimyksestä
kumota Amerikan hallitus
väkivaltaisilla keinoilla. Avioliittoa
hän on aina vastustanut, o l len
hänellä aikaisemmin toverinaan
Alexander Bergman, mutta nyt selittää
hän menneensä naimisiin sen-perusteella,
että saa "intellektuaalisen
; toveriseurän".
Emma Goldman teki itsensä a i koinaan^'
kuuluisaksi Venäjän vallan-kumouksen
parjaamisella, joten voi
olla hyvinkin mahdollista, että hSn
pääsee Yhdysvaltain puolelle.
Ottawa. — Tämän maan vuotuisen
kalankulutuksen,, sanotaan ole^.
van'•pieneinmähj' asukasta kohden
kuin monessa muussa maassa, esim.
SuurbritanniassB. On selvääj, että
tämä ei suinkaan saata johtua siitä,
että maass.a olisi puutetta kaloista.
Sillä onhan Canadassa saatavana
kalaa milt'ei kaikkialla,
f Asiantuntijat selittävät maan vesistöissä
olevan noin jBOO e r i lajia
kalaa, joista vain perin harvat laadut
ovat ihmisravinnoksi kelpaamatr
tornia. Siitä . huolimatta käytetään
vain noin 50 l a j i a , joista 15 l a j ia
on eniten kysytyintä.
Viime vuoden kalastustilastojen
mukaan nousi kalastuksen saalis koko
maassa 4,7,926.802 dollarin arvoiseksi..
Siitä laiikesi lohien osuudelle
15,760,630; turskan 6,232,-
821; hummerien 5,552,977; maa-riankaian
4,185,391; sillin 3,117,-
841; siian 1,974,781; ja koljan
osuudelle 1,171,555 dollaria.
'British Columbiassa kalastettiin
parhaiten, nousten meren antimien
arvo 22,414,618 dollariin. Seuraavat
tärkeimmät kalastusmaakunnat
olivat Nova Scotia, jonka kalastuksen
arvo nousi 10,213,687; New
Brunswick 4,798,589; Ontario 3,-
436,412; Quebec 3,044,919; Prince
EJduard Island 1,598,119; Manito-ba
1,468,939; Saskatchewan 479,-
645; Alberta 458,504; j a Yukonin
alue 5,370 dollaria.
Kalastuksen vuotuinen saalis on
vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna
1921 arvioitiin kalastuksen vuotuinen
saalis melkein 35" miUoonaksi
dollariksi. Sen jälkeen on vuotuinen
tulos osottanut tasaista lisääntymistä.
Suuri osa, maan vuotuisesta kalansaaliista
löytää kuitenkin tien
ulkomaisille markkinoille. Canadan
kannutettu lohi tekee kauppansa
kaikkiin maan ääriin. Muut kalat
lähetetään joko tuoreena, savustettuna,
kuivattuna tai kannutettuna
Yhdysvaltoihin, Englantiin, Euro-pan
maihin, Länsi-Intiaan j a Etelä-
Amerikan maihin.
Tilaston mukaan lähetti Canada
viime vuonna enemmän kuin sitä
edellisenä vuonna turskaa Brasili-'
aan, Jamaikaan, Cubaan j a Porto
Ricoon; suolattua j a savustettua silliä
Jamaikaan; suolalohta Norjaan;
kannutettuja sillejä Austraaliaan ja
Meksikoon; . j a kannutettuja hummereita
Ruotsiin.
Kalastuksen palveluksessa oli v,
1925 73,855 henkeä, joista 58,291
vakinaisesti.
MINERAALEJA BAFFININMAAN
SAARELLA
, Ottawa; — Canadan geoloogisen
tutkimustoimistoin edustaja t r i L . J .
WeekS: on. aipulaisineen tutkimassa
fiaffihiiimaanr^^^^
" Täniä Hudsonlahden vesitien pohjoispuolella
isijait?cva suuri 211,00&
neliömailia käsittävä saari on todennäköisesti
tärkein napaseudun
saarista. Saaran geoloojgia on a i kaisempien
tutkimusten mukaan samanlaista
kuin niidenkin Canadan
seutujen, joi>-sa on rikkaita kaivoksi^.
Saaren eteläosista onkin Jo lähetetty
muuhun maailmaan lcatin.y
kultaa i a srCfiittia. Edelleen Idytyy
saarella hiiltä, jota kaivetaan Hudson'
» Bay Companyn tarpeisiin.
Valtakunnan konfe-^
renssi Lontoossa
Havanna, / t u l j a i Punaisen ristin
viralliset tiedot täällä viime v i i kolla
vallinneen*!hirmumyrskyn seurauksista
ibnoi^vat 600 kuolleen
j a 9,000 Ioul(kaantuneen. 6,000
perhettä on Icodittomana. Tässä kaupungissa
on yksistään haudattu 117
ruumista. • \
SokerisadoUe^ jkrvellaan koituneen
mjrrskyn johdosut noin 30 prosentin
suuruisen tappion.
Myrsky : rteltannt Bahaman
M>«KiHakin
< Länsi-Intiansaaristossa riehunut
myrsky kulkeutui' Bahaman saarille- ^
kin." Sen johdosta- joutuivat saturen'
puhelin- }a sähköjohdot epäkuntoon.
Jotkut rakennukset menettivät kattonsa.
/ ,
Kaitsi laivaa:^ ^ponaut — Satai
knoUntta
XÄnsi-Intian saariston hirmumyrsky
on vaatinut, iisää uhreja. Brittiläinen
sota-aln^ Valerian kaatui
myi^hyssä nurinj Laivan 103 :hen-kisestä.
miehistöstä- on 19 pelastunut.-
' ' •; ,
Bermudan, saariston läheisyydessä
upposi myös biittiläinen rahtilaiva
Ca6tway. Sen miehistöstä- on pelastettu
12 henkeä. Laiva oli 3,655
tonnin kantoineri. . Miehistön lukumäärästä
ei ole Vielä' tietoa.' i
Myrsky, o l i n i i n ankara,;että jotkut
hätäkutsun ; saaneet laivat eiväi
uskaltaneet lähtea apuun.
Valerian miehistön jäännokset/pe
lasti brittiläinen risteilijä C«pe-town..
Eastwayn miehistön kunnari
Luciline.
Cayman saarten kohtalo tni{teraaton
Kingston, - Jamaika^ —-."jäältä
noin IfiO.i mailift.-^äi83^de8Sä
sevien' Cayman l^aarten kohtalo -'on
vielä tuntematon. Nämä saaret olivat
myrskyn tiellä.. On syytä otaksua
myrskyn aiheuttaneen vaurioita
sielläkin.
Avustusta Suurbritan-nian
kaivoslakko-
Iäisille
Lontoo. — Täällä koolla oleva
brittiläisen valtakunnan konferenssi
'pitääistuntojaan sulettujen, ovien
takana. Tähän mennessä ei o l e a n nettu
julkisuuteen mitään erikoisen
huomattavia konferenssin ty^n t u loksia.
Täällä kerrotaan, että Canadan
pääministeri King ei tule esittämään
muita tärkeitä vaatimuksia
kuin "kysymyksen oikeudesta asettaa
Canadan lähettiläs Washingto-niin.
\ •.•
Siirtolaisuuskysymyksessä on E n g lannin
eteen tullut paha pulma.
Sillä siirtomaat tahtoisivat Englannista
etupäässä nuorta työvoimaa.
Ja sota-aikana ja sen jälkeen vähentynyt
syntyneisyys saattaa E n g lannin
asemaan, että vuonna 1930
Englannin käytettävänä tulee olemaan
noin 400,000 14—18 vuotista
poikaa j a tyttöä vähemmän asetettavaksi
teollisuuden palvelukseen.
Nuori työvoima tulee siis supistu-hnaan
hyvin vähiin Englannisia i t sessään,
eikä sitä liikenisi siirtokunt
i i n . -
Toronto, Ont. The "VVorkerin
nrossa 210 julkaistaan tilitys seuraavista
rahaeristä, jotka on kerätty
j a lähetetty eri paikkakunnilta
kommunistipuolueen päämajaan,
Room/304, Tyrrell Bldg., 95 King
^treet. East, sieltä edelleen lähetettäväksi
Suurbritannian lakossa
oleville kaivostyöläisille ^
Aikaisemmin tilitetty , - , . $ 1 , 9 6 8 . 55
Kpm suomalainen yksikkö,
Levack, Ont. 14.85
R, Law, Vancouver, B.C. 6.00
G. Gilbanks, Vancouver,
B.C, 1.00
J . Smith, Vancouver, B.C. 1.00
Mrs, " U " , Vancouver, B.C. .20
W, E. Wiggins, Sturgis,
Sask- (jäännös) . .30
Kp :n ukrainal. yksikkö,
West Ft, William, Ont, 6,00
Kp--n ukrainal. yksikkö, F t .
^ W i l l i a m , Ont. . . . . . - 6.85
J . M. C, . . . . . ... . 10.00
Kp:n suomalainen yksikkö,
Lappi, Ont. 10.00
A. Bileski, Fort Frances,
Ont, - 10.00
Ko-operatiivinen ruokala
"Tarmo", Port Arthur,
Ont. . 2.00
Canadan kaivostyöläisten
liiton Saunders Creekin
paikallisyksikkö n:o 8 77.25
Kp:n suomalainen yksikkö,
Levack, Ont. 16.00
«T* ' 0«' 25«00
Kp:n suomalainen yksikkö .
^ (Wm. Perälä), Lake C a -
teau. Alta. . . ; . . . . . V . . ' - ; , 6 1 . 14
H. Law, Vancouver, B.C. 2.00
Kp:n suomalainen yljsiliikö,^;.;;' - -i^A
Rose Grove, O n t . " . . . /•'.'^^'•lO.iSr
J. H . Richardson, - radan--';:- I;-
korjaajain yhdistynyt"
veljesliitto, Hanna, A l t a . 150.00
Junior Forum, Brandon,
Man.
Maanjäristys
Anneniassa
Leninakan, Armenia. —- Maanjäristystä
jatkjii täällä vielä lauantiai-na,.
jolloin neljäs järistys tapahtui
kello icahdeksan aikaan aamulla.
Tämä 40,000 asukasta käsittävä
kaupunki on suurimmalta osaltaan
raunioina. Lähiseudulla sijaitsevat
12 kaupunkia j a kylää ovat suurimmalta
osaltaan myös raunioina.
Kuolleiden lukumäärä on lähemmäs
400. Loukkaantuneita on sa-dottain.
Satatuhatta arvellaan ole-odittomana.
'
'äällä sijainneet amerikalaiset
orpokodit ovat myös raunioina.
Lapsista ei kuitenkaan liene yksikään
menettänyt henkeään, vaikka
moniaita on loukkaantunut.
Entinen Alexandropol, nykyinen
Leninakan, on ikimuistoisista ajoista
saakka ollut maanjäristysten uhkaama.
Mutta ne eivät ole koskaan
ennen olleet niin vakavia vauriota
tuottavia kuin tällä kertaa. ;
Kaupungin nimi on Leninin muiston
kunnioittamiseksi muutettu L e -
~inakaniksi. ^
Maanjäristys on ollut niin ankara,
että se on muuttanut lähiseudun
vuoriston asua.
Moskovasta ilmotetaan, että hallitus
on ryhtynyt tarmokkai.«iiin t o i -
menpiteihin hädänalaisten auttami-.
seksi.
Kpm suomat agit-prop.-
: komitea, Timmins,v /Ont.
12.00
25.00
I^hi^tetty Suurbritanniaan. -
viidessä erässä . . . . . . . 2,400.00
Kitsillä lähettämättä |1S.39
Brittiläiset parlamentaarikot
humalassa
Lontoo. — Työväenpuolueen e-dustaja
j a kieltolain kannattaja t r i
Arthur Salter on tehnyt syytöksen,
että parlamentin alahuoneen jäsenet
ovat usein humalassa. Salter
sanoo, että se koskee kaikkien puolueiden
jäseniä.
Salterin ollessa poissa istunnosta
ryhtyi alahuone keskustelemaan asiasta,
vaatiakseen hyvitystä tai
hänen ^ rankaisemistaan parlamentin
alahuoneen kunniaa loukkaavasta
syyltöksestä. Kun syytöksen tekijä
ei ollut saapuvilla, lykättiin asia
siksi kun hän on paikalla.
Salter on selittänyt, että parlamentin
N jäsenet ovat usein viinan
vaikutuksen alaisina, > sillä he istuvat
hyvin usein parlamentin yh>
teydessä toimivassa kapakassa.
A M E R I K A L A I N E N YLIOFPILAS-L
X H E T Y S T Ö NEUVOSTO-
' ' LIITOSSA
MöiBk#ya;; (KirJetieto) Netivbs-
:toUitoBisa :on vleraiUnt^^:^^
nen c:]rHoppilasiahetystö, Johon- kour
luu kalistajia Bropkwoodin työväenopistosta,
Columbian, Pittsburghin
yliopistosta, Occidental CoUegesta
Ja Washingtonin yliopistosta.
YUdppilasiähetystö on saanut
Neuvostoliitossa ystävällisen Viui-^
taanoton Ja venäläisten ylioppilai*
Yhteensä . . ; . . . . . . . . $2,418.394^®» kanssa on solmittu läheisiä ys-tävyysliittoja.
Lähetystön käytyä
valistnsministeri Lanatsharskin luo»
na, kertoi eris venäläinen ylioppilas
sounnitelntasta lähettää erSs ve«
Suur juttuja käsiteltäväksi
Yhdysvalloissa
Chicago. — Yhdysvaltain ylioikeuden
lokakuun istunnossa tulee
esille lukuisia tärkeitä vetoomus j u t t
u j a . Vetoajiha esiintyvät C. E .
Ruthenherg, A n i t a Whitney j a H a rold
Piske, sekä monia muita, "ajoihin
nämä jutut koskevat.
Worker8-kommuni8tipuolueen sihteeri
C. E . Ruthenherg vetoaa tuomiostaan,
joka hänelle julistettiin
siitä syystä, että hän toisten kommunistien
kanssa oli kokoontunut
Michiganin valtiossa, n.k. Bridge-maninkop^
entsoniin. Saman syyn
takia William Z. Foster vapautett
i i n , kun lautakunta \ e i päässyt yksimielisyyteen.
Jos ylioikeus ei hyväksy
Ruthenbergin vetoomusta,
n i i n kaikki samassa syytteessä olevat
jutut otetaan esille j a Ruthen-bergin
on alettava heti palvelemaan
vankeusrangaistustaan^ Fosterin
j u t tu tulee myös uudelleen esille.
Whitney vetoaa tuomionsa ,Johr
dosta, joka hänelle langetettiin C a -
lifornian syndikalismilaln perusteella.
Hänet tuomittiin siitä; että hän
kuului jäsenenä kommunistiseen
työväenpuolueeseen j a piti puheen
neekerikysymyksestä erään naisjärjestön
konventsionissa.
{larold Fiske on i.w.w tiainen/ Hänet
on tuomittu . Kansasin syndika-lismilain
perusteella.
Ylioikeuteen vetoamisella pannaan
kokeelle syndikalismilakien perustuslaillisuus.
Jos ylioikeus j u listaa
ne perustuslain mukaisiksi,
käytetään niitä yhä edelleenkin työväenjärjestöjä
ja työväenliikettä,
sekä sen toimitsijoita vastaan. Päinvastaisessa
V tapauksessa syndikalid;
milakie)} voima heikkenee huomat-,
tavnsti. . .
iHMBiii^a
pakDnasta^l^^^ ^ ^
• VI
••• •1
Canadan pnusilkki
O t t a w a . — - C a n a d a n «uunnatto-»
matmetsät sisältävät kaikonlaatuis^
ta rikkautta, niinpä- keinotekoista^
silkkiäkin. Metsä- j a tehdastyöläisten
työn kautta voidaan puu muuttaa
silkiksi ~-> tarkemmin sanoen
keinotekoiseksi silkiksi, jonka kauppanimi
on rayon.
Keinotekoisen silkin pohjana on
selluloosa ja selluloosa on puun
pääasiallisin kokoomus. Tämän alan
teollisuudella on maassa suuret
mahdolIisuu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-10-27-01
