Vapaus, February 3, 1923

              T Y ö l l I t l l t l ON: YKSI \^0LL1NEN! YESlTAISTELU! •SIKSI: YpEJf?U())[,lJE! XKSIUNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PÄi^MÄmj
l^öTäen rapautus tapah­tuu
sen itsensä kautta!
-fr
1
k.
Vi'
Vain järjestyneenä voi
työväenluokka voittaa!
;NO.14.-1923
1.
Lauantaina, helmikuun 3 p. — SatrFeb. 3 VII Vuosikerta - VoL VII
Ranska tekee Turkille myönnytyk­siä.
Englanti pakotettu peräänty-niään
ultimatumittaan.
s
. 1
af
Lau5anne. — Suur Britannian
edustajisto Läheisen . Idän konfa-renssissa'
oli tänään pakotettu ..pe­ruuttamaan
ultimatuminsa Turkille
ja taipumaan myöntämään viivytys­tä
rauhan sopimuksen .l»pulliseen
>.v-v3lcsymiseen sunnuntaihin saakka.
Loordi Curzon on lisännyt Ismet
Pasballe neljä päivää aikaa rau-jian
sopimuksen lopullista hyväk­symistä
varten, sen jälkeen kun Is-met
Pasha kieltäytyi antamasta lo-pulliita
vastausta, vaatien lisää har-kitsemisaikaa.
. .
Curzon antoi ymmärtää, että hän
tulee jäämään Lausanneen seuraa­vaan
viikkoon saakka. Tämän Bri­tannian
perääntymisen aiheutti Rans
ka. Loordi Curzon oli aikaisemmin
iimoittanut Ismiet Pashalle, että
Turkin edustajiston on keskiviikko-
Tia joko hyväksyttävä tai hyljättä-
,vä liittolaisten esittämä rauhan so­pimus.
Ranska lähetti Turkin edus.
tajjlle nootin, ilmoittaen ettei Bri­tannian
ultimatumi sido Ranskaa,
luvaten lisää harkitsemisaikaa Tur-kille
ja viitaten että monia kohtia
sopimuksessa voidaan edelleen har­kita.
kaaos
Rahaministeriä vastaan tehdyn mur­hayrityksen
seuraukset.
Englanti syyttää Ranskaa.
Britannian edustajisto p i t ää
Eanskan menettelyä «suoranaisena
liittolaisten' edustajien muutama
päivä sitten tekemän yhteisen so­pimuksen
rikkomisena.» Tämä so­pimus
sisälsi, että ellei Turkki tai­vu
allekirjoittamaan liittolaisten
esittämää rauhan sopimusta, tulevat
liittolaisedustajat poistumaan • kon­ferenssista,
jättäen jälelle ainoas­taan
muutamia asianttintijoita an-tamaan
Angoran edustajille, muo­dollisia
tietoja. Tähän: suunnitel­maan
sisältyi, että liittolaisten pää­edustajat
palaavat milloin Turkki
On valmis allekirjoittamaan sopi'-
nvjksen.
Kun istunto, joka piti olla vii­meinen,
alettiin, vaati Ismet Pasha
kahdian viikon aikaa rauhan alle­kirjoittamista
varten ja kahdeksan
päivää lykkäystä konferenssin pää-komissionin
istunnolle. Tätä vä­liaikaa
hän suositteli käytettäväksi
neuvotteluihin riitakohtien sopimi.
seksi. •
Tämän johdosta piti loordi Cur­zon
pitkän puheen,' puolustaen liit­tolaisten
esittämää rauhan sopimus­ta,
sanoen mailman odottavan rau-lian
ja toivoi sen takia Turkin, he-tiraiten
allekirjoittavan, tämän so^
pimuksen. Jos' kuitenkih Turkin
edustajisto tahtp^','^^aäa r li­sää,
harkint^^ik^;;VtuJee ' Britannia
s«n. rayöAtä3!nä|u::;e(äel^^^ et­tei
.neuvot'teiuj[a:.'Käikessa laajuudes-saan
aleta uudelleen.
Työväen lakiehdotus
tapettu Manito-bassa
W!nmpeg. — Samalla kun lain-laatijakunta
tiistain istunnossaan
salK työväen lakiehdotuksen sun-i'Jntai
junista järven rannikolle,
™ennä komiteaan, se tappoi työvä-
«" paljon tärkeämmän lakiesityk^
sen. nimittäin ehdotuksen, laiksi
;atiliallisen lakkovartioinnin oikeu-
<iellisuudesta. Lainlaatijalcunta tap­poi
tämän esityksen 32 äänellä 19
^•astaan. Väittely näistä kahdesta
g «^i^vksestä kesti lähes koko päivän.
— o —
iljelystyöläisille
maksetaan nälkä-palkkoja
Lontoo. — Länsi-Englannissa
^'aanviljeiijät niyöntävät .maksa­jansa
maänviljelystyöläisille nälkä.
P^^oja. Joku aika sitten Maan-
J"^_«Hjain Unio suositti jäsenilleen,
JS- . •'."'^'^otyöläisille madettaisiin
^^'r.-am30 shillingiä viikossa, mut-ainoastaan
puolet Länsi-Englan-
^•n farjnareista kuuluvat unioon, ja
;r^1^^-^^^'^° palkat ovat
CL ' ^ ' " " ^ työläisille, joi-
P^rne on viisihenkinen.
Praagi 13-1, — Rahaministeriä
vastaan kajahtanut revolverinlauka-us
on vaikuttanut varsin kiihoitta-vasti
kaikkien taloudellisten ja po­liittisten
piirien sekasortoiseen mie-lialaan.
Häikäilemättömän poliitti­sen
ja taloudellisen, taantumuksen
lipunkantaja on kaatunut, eikä ku-
'kaan tiedä kuka ja mihin suuntaan
on hänen seuraajansa astuva. Hä­nen
vastustajansa, ent. ministerit
Harutovitsh, ja Englisch työntyvät
takalistolta esiiii ja Raschinille, ent.
rahaministerille, vihamielinen rin­tama
on huomattavasti lujittunut.'
Raschinin merkitys oli siinä, että
hän oli suurtshelckiläinen yltiöisän-maallisuuden
ja suurpääoman "edus­taja.
Tshekkoslovakiassa riehuu an­kara
taistelu rahakapitaalin ja te-ollisuuskapitaalin
välillä. Rahaka-pitaali
on tshekkiläisissä käsissä,
kun taas . teollisuuskapitalisnii on
suurimmalta osalta saksalaisen por­variston
käsissä. Rahaparooneilla
on suurempi vaikutusvalta valtion
asioihin kuin teoUisuuskapitaalilla,
joita on «liberaalinen.» Raschin
asettui rahakapitaalin puolelle ja
piti huolta, että tshekkiläinen kruu­nu
kohosi korkealle arvossaan mail-manmarkkinoilla,
mikä oli omiaan
suuresti parantamaan valtion raha-asioita.
Mutta samalla on hän mel­kein
kokonaan tuhonnut teollisuus-viennin
ja - melkein kokonaan IS-maiittanut
teollisuuden. Hän selit­ti
tätä politiikkaansa sillä, että
Tshekkoslovakia oli yliteöllistettu ja
että 30% teollisuudesta oli pöistet.
tava. Ja tshekkiläisen teollisuuden
vähentäminen onkin täydessä käyn­nissä.
. Kutoma- ja lasiteollisuus
siirretään Saksaan, joukko sulatus­uuneja
ja rautatehtaita on lakkau­tettu,
paperi-, rauta-, selluloosa-ja
paperiteoUisuuslaitoksia pannaan
käyntiin Unkarissa. Useat sadat­tuhannet
työttömät ja pienliikemie-het
saavat kantaa tämän Raschinin
politiikan seuraukset.
Mutta. Raschinin «Januskasvojen»
toinen puoli oli määrätietoisen luok-kapölitiikan
piirre. Politiikallaan
on hän huomattavasti heikontanut
työväenliikkeen merkitystä. Talo­udellinen
-pula ja sen seurausilmiö,
työttömyys, on raskaasti koskenut
työväenliikkefeseen. Suurporvaristo,
joka' itse on kärsinyt paljon Ras­chinin
<:epätaloudellistuttämis»-poli-tiikasta,
piti häntä kuitenkin por­varillisen
yhteiskunnan pelastajana,
samoinkuin se pitää hänen menetys­tään
vaarallisena käänteenä, koska
Raschinin metoodi oli ainoa, millä
voitiin vakauttaa nykyistä yhteis­kuntajärjestystä
(hävittää tuotan,
toa!) Ja varmaa lienee, että tshek­koslovakialaiset
kommunistit, joilla
Raschinin taloudellisesta ja poliit­tisesta
sortotoiminnasta huolimatta
on työläisten enemmistö, tulevat pi-"
tämään huolta siitä, että tulee ta­pahtumaan,
kuten suurporvaristo
pelkää. .
Mailmankuulu amerikalainen
kaalikirjailija lahjoittanut
mennonoikeuden kaikkiin
aiinsa Suomen Sosialistiselle Tyo
väenpuolueelle. .
radi-sub.
teok-
Juuri saapunut Suomen Työmies
kertoo;
Joku aika sitten lähetti S. Sosi­alistinen
Työväenpuol. kuuluisalle
araerikalaiselle kirjailijalle Upton
Sinclarille kirjelmän, jossa pyydet­tiin
, julkaisemisoikeutta erääseen
hänen teokseensa. Tämän johdosta
on puoluetoimikunta nyt saanu't
kirjailijalta vastauksen, jossa häif
ilmoittaa ilman mitään korvausta
antavansa Sosialistiselle Työväen­puolueelle
oikeudet kaikkien ilmes­ty
ii eitten ja vasta ilmestyvien teos­tensa
julkaisemiseen suomen kielel­lä.
Lähettämässään kirjelmässä sa.
noo Sinclair, että hän olisi sanomat­toman
iloinen, kun tietäisi teosten­sa
edes hiukankaan auttavan Suo­men
vainottua työväenliikettä sen
raskaassa taistelussa.
Samalla kun kirjelmän, sai puo­luetoimikunta
kirjailijalta lahjana
vastaanottaa kymmenen hänen kir­joittamaansa
teostansa korukansiia
sidottuna. Eräitä näistä tullaan jo
tämän vuoden aikana julkaisemaan
suomeksi.
Ilolla vastaanottaa jokainen kri-jallisuudenharrastaja
edelläolevan
tiedon kirjailija Upton Sinclairin
lämpimästä' harrastuksesta Suomen
työväenliikettä kohtaan. Jyrkästi
eroaa tämän maailmankirjailijan
suhtautumiiien työväenliikkeeseen
suomalaisista «kirjailijoista», joiden
päätehtävänä on työväenliikkeen
halventaminen ja mammonan lie­hittely.
. •
Toveripuolueen kriisin selvitys.
itsemiset
Rosvospdan vastustajat
kosljonuhreiksi.
sie: lilakin
Toronton katuvanulii-kenne
arvioitu
$11,188,500
Komissioni, joka on valittu ar­vioimaan
Toronton katuvaunnkomp-panian
omaisuus, mikä joutui viime
vuonna kaupungin haltuun, on nyt
antanut arvionsa, esittäen että kau-punki
maksaisi kyseessä olevasta
omaisuudesta' yhtiölle , $11,188,500.
Tämän päätöksen dvat 'allekir­joittaneet
kaksi komitean ijäaeritäi-puheenjohtaja
Hume Cronyn • ja
komppanian edustaja Sir • Thomas
White, kaupungin edustaja Sir
Adam Beck antaen vähemmistön
lausonnon, .'ilmoittaen olevansa eri­mieltä
ämbiniistavasta, mutta ei
näe kuitenkaan mitään saavutetta^
van sillä, että hän alistaisi erilai­sen
arvion.
Arviointi tulee nähtävästi vedot­tavaksi,
sillä se ei tyydytä kumpaa
kaari asianomaista, nimittäin komp­paniaa
enempi kuin kaupunkiakaan.' olevasta päämajasta.
Lennätintiedot ovat kertoneet
ranskalaisten toverien joukko vangit­semisista.
Ranskan imperialistien
raivon puuska on kylläkin käsitet­tävä.
Pariisilainen toverilehti on
joka päivä julkaissut aHikkeleja ja
julistuksia, joissa se on kehoittanut
proletariaattia nousemaan Poinca-ren
rosvosuunnitelmia vastaan, ja
on lehti miehekkään esiintymisensä
johdosta viime aikoina saanut suun.
nattomari I menekin. Samaa taktiik­kaa
on noudattanut punainen am-mattiyhdistyskartelli.
Rosvoporva-rien
raivo nousi kuitenkin huip­puunsa
sen johdosta, että toveri
Cachin ynnä eräät muut ottivat
osaa Essenin konferenssiin, missä
päätettiin kansainvälisistä toimen­piteistä
Ranskan valtaushankkeita
vastaan.. Porvarislehdistö mutta
etenkin varsinaiset lahtarilehdet
ovat vaatineet kaikkien kommunis­tijohtajien
vangitsemista ja tuomit­semista,
Riistoporvarien hallitus
On. mielihyvin noudattanut käski-jainsä
tahtoa. Parhaat ranskalaiset
toVerti ovat jo telkien takana, mut.
ta kommunistipuolue taistelee edel­leenkin
Saksan kuristajia, koko ma-ilniankuristajia,
m u r h a vimmaista
porvaristoa vastaan.'"
—; O ——^ ,
Hallituksen rautateit-ten
yhdistäminen
Öttavar. •— Canadian National
rautatien johtokunta täällä pitäinäs-sään
kokouksessa on päättänyt he­timiten
yhdistää Grand Trunk rau­tatien
Canadian National rautatie-järjestelmään.
Jotta tämä voidaan
lopullisesti suorittaa, on hallituk­sen
a n n e t t a v a tästä ^ virallinen
hallinnollinen määräys (order-in-council).
Tätä yhdistämistä pide.
tään ensimäisenä hallituksen rau-tateitten
ekonomiselle ja tehokkaal­le
pohjalle rakentamisena. Nykyi­sin
johdetaan Grand Trunkin rau­tatietä
Montrealissa olevasta pää­majasta,
ollen sen päämiehenä ,W,
D. Robb, samalla kun Canadian, Na­tional
teitä johdetaan Torontossa
(Omalta kirjeenvaihtajalta).
Kristiania 9-1. — Norjan Työ­väenpuolueen
edustajisto lopetti tä­nään
istuntonsa käsiteltyään neljän­nen
maailmankongressin Norjan ky­symystä
koskevan päätöksen. Sit-tenkun
kokouksen valitsema komi­tea
yhdessä Interaationalen toi­meenpanevan
komitiean edustajan,
Radekin, kanssa oli käynyt läpi
kongressin päätöslauselman kohta
kohdalta ja alustanuji eri kysymyk­set,
hyväksyttiin kaikki kohdat.
Eräitä kohtia vastaan ei tehty mi­tään
vastaväitteitä.
Radek antoi tämän, jälkeen selvi-tyksen
puolue,en uU,delleeh -muok­kaamisesta,
minkä jälkeen maahal-linto
päätti lausua -kantansa kuu­dessa
erikoiskohdassa.
Tämä, lausunto sisältää m.m., ei­tä
maahallinto tulevalle puoluekon­gressille
ehdottaa pää-äänenkannat-tajän
nimen muuttaniista huhtikuun
1 pstä. Mitävtaas tuli toimittaja
Johansenia koskevaan kysymykseen,
lausuttiin, että koska hän ei ole
puolueen jäsen, ei neljännen maail­mankongressin
häntä koskevaa pää.
töstä voida toimeenpanna, mutta
koskei hän ole puolueert jäsen, el
liioin voida sallia, e^tä hän kirjoit­taa
puoluepoliittisia artikkeleja <So-cialdemokrateniin.
»
Lisäksi päätettiin, että puolue­kongressi
kutsutaan koolle helmik.
24 pksi.
Sitten 'kun neuvottelut olivat
päättyneet,' piti Radek puheen Nor­jan
^.Työiväenpuolueelle ja selitti
porvarislehdistön kirjoitusten joh­dosta,
ettei kumpaakaan puolueryii-mää
voitu pitää voitettuna taikka
voittajana. Eipä 'itse Moskovakaan
tulisi pitämään voittoa omanaan
vaan kansainvälisyysajatuksen ja
solidaarisuuden voittona. Hän lau­sui
myös . viakaumuksenaan, että
maahallinnon viime päivien ke-skus.
teljjt ovat luoneet suurempaa sel­vyyttä
Norjan puolueessa ja että
Internationale tulee Norjan puolu­eessa
saamaan ei vain voimakkaan
joukkopuolueen vaan myös voimak­kaan
kommunistipuolueen.
Puheenjohtaja esitti tämän jäl­keen
Radekille kiitoksen työ.stä min­kä
hän on suorittanut Norjassa näi­nä
'Norjan Työväenpuolueelle niin
kriitillisinä päivinä.
Tämän jälkeen laulettiiil Kansain­välinen
ja kohotettiin eläköönhuuto
Kommunistiselle Internationalelle,
mikä herätti voimakkaan innostuk­sen
myrskyn. ' .
. . __o—'
Montreal saanee halli­tuksen
rautateitten
päämajan
Liittolaisten erimielisyydellä Lau­sannessa
vakavat vaikutukset
yleiseuropalaiseen tilanteeseen.
Pariisi, — Liittolaisten diplo­maattisen
rintaman murtumisella
Lausannessa uskotaan olevan vaka­vat
seuraukset ^Ruhrin. tilanteeseon
ja koko yleiseufoppalaiseen ase­inaan.
Silminnähtävä hajaantumi.
nen Englannin ja Ranskan välillä
Turkin rauhansopimukseen nähden
on tapahtunut.
Englanti joka oli lähettänyt Tur­kille
ultimatumin, vaatien sitä al-lekirjoittamaan
liittolaisten rauhan­sopimuksen
viimeistään keskiviikko­na^
edellyttäen Ranskan ja Italian
kannatusta, saikin ihmeekseen ' huo­mata
Ranskan ilmoittavan Turkille,
ettei ultimatumi sido Ranskaa ja
että Ranska on valmis edelleen
neuvottelemaan. Turkin kanssa so­pimuksen
riitakohdista. Italia, on
taipunut niinikään kannattamaan
Ranskaa. Näin ollen Englanti oli
pakotettu perääntymään ja myön­tämään
lisäaikaa. TijrkiUe.
Ranskan uskotaan haluavan^ cri-koisrauhaa
Turkin kanssa, vaikka,
kin liittolaisten väliscjt keskinäiset
sopimukset sellaisen kieltävät. Tii­man
taasen uskptaar. vaikuttavan
ranskalais-saksalaisiin suhteisiin. ,,
Tänne viimeksi saapuncitten tie­tojen
mukaan Turkki ja Kreikk.i
ovat uuden sodan partaalla ja Ve­näjän
kerrotaan mobilisoivan aut­taakseen
turkkia. Tämä merkitsee'
suurta uhkaa Ranskalle, sillä sota
Läheisessä Idässä tulisi suuresti
vahvistamaan iSaksan asemaa ja
lujittamaan sen vastarintaa Ruh
rissa.
Saksassa
Erottavat kauttakulkutyöläj|f|ij^p^
huomattavan jäsenen.
Parlamentti avattu suu­rilla
juhlallisuuksiiia
«Kauniit naiset» eivät kyenneet saa
maan itseään näytteille.
Ottawa Arveltaessa että kum­piko,
Montreal vaiko Toronto tulee
saamaan hallituksen rautateitten
päämajan kaupunkiinsa, näyttävät
kaikki seikat viittaavan siihen, että
Montreal tulee > voittamaan.
Itseasiassa uskotaan hallituksen
rautatielautakunnan nykyisessä is­tunnossaan
jo tehneen ratkaisevan
päätöksen-asiassa, mutta päätös pi­detään
vielä toistaiseksi salassa.
Huolimatta siitä, että varsinainen
päämaja tulee siirrettäväksi Mont­realiin,
tulee Toronto olemaan Ca.
nadian Nationalen ja Grand Trun­kin
Ontarion divisionan päämaja.
Näiden, kahden kaupungin por­varit
ovat lujasti riidelleet kysy­myksestä
kumpi tulee päämajan lo­pullisesti
saamaan, se kun merkit­see
heille paljon paikallista liiket­tä.
Grand Trunkin suuret raken­nukset
Montrealissa ovat j^opivat
yhdistetyn rautatiejärjestelmän pää
majaksi ja tämän seikan osaltaan
u.skotaan vaikuttaneen Montrealin
eduksi, samalla kun Montrealin ra-hamiehet
kykenivät voimakkaammin
painostamaan etujensa puolesta,
__o-
Turkin edustaja takai-sinkutsuttu
Pariisista
Ottawa. — Canadan neljänneii-toista
parlamentin toinen istunto
avattiin keskiviikkona suurilla juh-lallisuuksillai
Muodollisen avauK-sen
toimittaen Vimyn loordi Byng,
Canadan kenraalikuvernööri. Jo
pitkän aikaa ennen parlamentin
avaamista käytävät olivat tulvillaan
molempia sukupuolia olevia vierai.
lijoita, halukkaita tunkemaan sisäl­le
senaatin taloon, missä Hänen
Ylhäisyytensä kenraalikuvernööri pi
ti kruunun nimessä puheen eng
länniksi ja ranskaksi.
Lontoo. — Konstantinopolista
tänne saapuneen tiedon mukaaii
Angoran hallitus on kutsunut edus­tajansa
Ferid Beyn pois Pariisista,
johtuen Ranskan edustajien Lausan­nessa
Turkkiin suhtautumisesta.
Vähän ennen parlamentin avau.sta
Nepean pointin tykit alkuivat ter-vehdysammunnan',
jota seurasi Hä-nen
Ylhäisyytensä kenraalikuver­nöörin
saapuminen seurueineen,
prinsessa Louisen rakuunakaartin
.saattamana. . Kunniakäytävä muo­dostettiin
ja soittokunta soitti kan­sallishymniä,
loordi ja lady Byngin
ja hänen uniformuihin puettujen
saattajien.sa a-stues-sa .senaatin ta­lolle.
Senaatin talo on tällaista tilai.
suutta varten niin pieni, että' ai­noastaan
pieni o-sa «kauniita nai-siaj,
jotka olisivat olleet halukkaat
pääsem^Hn tilaisuuteen, pääsivät si­sälle
ja olivat pakotetut jäämään
alahuoneen lehtereille odottamaan
edustajain palaamista avajaisista se­naatin
taholta, Mikä vahinko!^
Liberaalipuolue on saanut kakii
lisäedustajaa sitten viime istunnon,
kahden progressiiviluopion, yliloikä-tessa
liberaalien edustajaryhmään.
Nämä ovat Hammell, Muskokan pii­ristä
ja Binnette, Prescottin pii­ristä.
Progre.ssiivipuolue on saanut Cre.
rarin tilalle johtajakseen Robert
p'orken.
Parlamentin avajaistilaisuudessa
oli huomattavimpina vieraina Bri­tannian
ent, rahastonlican.sleri Sir
Robert Home, Ontarion päämini.s-teri
Drury, British''Columbian pää­ministeri
Oliver, ent, meriministe­ri
C C . Ballantyne ja Robert Ro-gers,
ent, yleisten töitten ministeri.
Beriini 14-1, Työväenliikettä
uhkaavasta vaikeasta tilanteesta
huolimatta jatkavat Amsterdkmih
ammattiyhdistysbyrokfaatit erotta-mistnisteluaaii
kaikkia niitÖ^,'; nm-j
mat.tiyhdistysläisiä vastaan, ,,*ötKa
ovat rohjenneet ottaa osaa suureen
työmaäneuvostoliikkceseen. |pämii
toiminta on kruunattu viimcisim.
mällä edosottamisella, toveri Her­mann
Gröthen' erottamisella kaiit-takulkutyöliiisliitosta,
nii)(;ii erotta­minen
nähtävästi on tapahtunut
Saksan ammattijärjestön painostuk­sesta.
Grothe on tunnettu yhtenä
kauttakulkutyöläisliiton vanhimpa­na,
parhaimpana ja toimekkaimpa-ha
jäsenenä ja hänen erottamisen­sa
tulee synnyttämään suuttumuk­sen
myrskyn Beriinin kauttakulku,
ammattiyhdistyksissä keskushallin­toa
vastaan, joissa yhdistyksissä
Grothe on varsin suosittu, Erottar.
mismääräys on surkein näyte am-mättibyrokraatian
luihusta temppui­lusta
mitä Saksassa on pitkään ai­kaan
nähty ja. On sitä arvosteltava
osin sen seikan valossa, että liiton
puheenjohtaja viime rautatieläiskön-gressissa
Muhchenissa kerf(kui sillä,
ettii liitossa vallit.si täydellinen mie­lipiteiden
vapaus ja ettei yhtään
kommunistia oltu suljettu liitosta,
samalla kun hän Varotti erottamis-toimenpiteistä,,
osin etottajain it.
,sensä alituiseen toistaman yhteys­vaatimuksen
taustaa vaataan.
Grotheh erottaminen, mies kun on
kommunisti, ei ilmeisestikään ole
mitään muuta kuin todistus amma­tillisen
byrokratian H sopimuksista
suurkapitalismin kanssa, aiiimatilli-nen
johto kun on Ottanut tehdäk-
.seen kaikkensa estääkseen neuvoa-toliikkeen
kasvamisen ja luottamus­ta
siihen, mikä liike ankarasti uh­kaa
kapitali.sniin olemassaoloa, Gro­the'
on työniaaneuvostoköngres.sin
valitseman 11-miehiskomitean jäsen
ja tämä oli. tietysti amsterdamilais­ten
silmissä kauhea rikos.
Ranskalaisia, belgialaisia, tsekko*
slovakialaisia' ja puolalaitia IA;
konrikkureita saapuu Rufariin.
Saksalle lähetetty ultimatumi.
Berliini, — Der tag lehdelle saa-puneitten
tietojen mukaan rani-
,ka|ais\a, belgialaisia, tshekkoslova­kialaisia
ja pifölalaisia lakohrikkurei
ta an ' saapunut Ruhriin , suurissa
määrin. Näiden lakonrikkuricn saa­puminen,
lausuu mainitun lehden
kirjeenvaihtaja, osottäa Ranskan va­rustautuvan
kaikkiin toimenpiteisiin
yleislakon murskaamiseksi. Suu­rin
osa lakonrik|{urei.sta on rauta-tietyöläisiä.
Tähän astisten tietojen mukaan'
on 31 rautatieaseman virkailijat
ja työläiset ovat lakossa Ruhrissa
jn yli 60 kaupunkia jä kauppalaa on
lakon johdosta liikcnncsuhteissa sei.
saukaiasq. .
KriitilUnen tilanne, jolloin Rans­ka
{liköo punoa rautärcnkaansa Run
rin, yr^päri, estääkseen, hiilen vien­nin
miehittämättömään osaan Sak­saa,
on saapumaiisa.
Työväen unioitten virkailijat nii­den
beriiiniläisissä, päämi»joissa ke-hoittavat
- j Ruhrin, kaivosmiehiä ja
rautatietyöläisiä ': tekemään kerta
kaikkiaan ylcislakbh Ranskan suun-nitölmien
ehkäisemiseksi.
Ranska lähettää ultimatumin
Saksalle.
Ammatilliset taistelut
kärjistymässä
Ruotsissa
(Omalta kirjeenvaihtajalta.)
Tukholma 0-1. — Uutta vuotta
äljettaesKa osoittavat merkit, että
järjestyneet työläiset Ruotsis.sä ovat
valmiina käymään uusiin taistelui­hin:
työnostajavaltaa vastaan siten
hankkiakseen takaisin edes. osan .sii­tä,
mitä- kuluneiden vuosien puo-lustu.
spoiitiikalla on menetetty, En-
.si linjalla ovat suurten puuyhtiöi-den
täydelli.se.sti orjuuttamat met-sätyöläiset,
joka ovat astuneet esiin
vaatiak.seen kaikkein alkeellLsimpja
elämisehtoja. Olosuhteet, ovat pa-cottaneet
eri suuntaa olevat järjes­töt
liittymään yhteen yhteisten etu­jen
puolustamista varten, ja niin
on työiäismailma saanut nähdä,- mi­ten
työläiset ovat sopineet yhteisis-ä
taistelumenettelytavoi.sta elineh­tojensa
vakauttamiseksi ja hyljän­neet
hedelmättömän kinastelun peri­aatteista
yleensä. Taistelun tulok­sesta
ei vielä ole mitään varmuut-ta,
matta eri suuntain ystävyysliit-o
ennustaa joka tapauksessa hy­vää
lopullisen taistelun näkökan­nalta,
Vakavia työriitaisuuksla on myös
olemassa kemiallisen teollisuuden
alalla, samoin kuin kauppa^apulais-ammatissa
ja erityistä huomiota an­saitsee
rautaruukkiliiton ' uhkaus
«palkkasäännöstelyistä*, joid«n työn­antajain
yhdistyksen tunnettu johta-a,
von Sydow, sanoo vaativan «rat-caisua
». Todellisuudessa ei liene
kysymyksessä vähempi kuin diktaat-torimaiseh
p a l k a n alennusliikkeen
cäyntiinpano. Raudanjalostuslaitok-
^illa on suuria tilauksia, mutta en­nen
niiden'suoritusta mielivät rau-taporhi&
t..7akottaa työläiset mahdol-isimnian
suureen työtehoon mah-doUisimman
pientä palkkaa vastaan,
Lontoo. — Nähtävästikin perus­taen
olettamuksensa kenraali De-goutten
Saksalle antamille varoii
tuksille, brittiläisten lehtien kir­jeenvaihtajat
Dusscldorfissa vakuut­tavat,
että Ranska tulee hetimiten
lähettämään ultimatumin WilhelmR-trasseen,
vaatien «itä muuttamaan
politiikkaansa Ruhriin nähden.
Post lehden Dusseldorfin kirjeen­vaihtaja
lausuu, että Saksalle , tul­laan
"sanomaani ettei Ranska salli
Beriiinin hallituksen kannattavan
ja rahastavan sitä vihamielistä kan­taa
ja toimenpiteitä mitä Ruhrin
väestö nykyisin harjoittaa /Ranskaa
vastaan, ja että ellei-"'Saksa anna
tyydyttävää vastausta, ryhtyy Ran.s-ka
entistä ankarampiin toimenpitei­siin,
Brusseli. —• Ranska ja Belgia
tulevat vaatimaan, että Saksan on
täytettävä »otakorvausvaatimukset
ja noudatettava Versaillesin sopi­musta.
Saksalaiset työläiset ja belgialaiset
otelleect.
Berliini-Saksalaiset työläiset hyok
käsivät Aachenissa belgialaisten
yartiojoukkojen kimppuun ja riisui­vat
heidät aseista, Belgialaiset so­tilasviranomaiset
julistivat heti päik
kakunnan piirity.stilaan, .
Saksalaiset polttavat siltoja.
Mayence. —( Säkisalaiset ovat sy­tyttäneet
rautateitten vieturitalle-ja
ja siltoja tuleen Mayenccssa, Cas-selissa
ja Bingenissa.
Lisää virkamiehiä karkoitettu.
Coblenz. — Liittolaisten yliko-missaarit
karkoittivat keskiviikkona
entisten lisäksi 30 saksalaista vir­kamiestä.
Saksalta lopetetaan hiilen saanti.
Pariisi- — Ranska ja Belgia kiris­tivät
otettaan Saksaan nähden kes­kiviikko
iltana, lopettamalla kaiken
hiilen ja koksin viennin miehittä­mättömään
osaan Saksaa.. Tasta
toimenpiteestä ilmoitettiin Ranskaa
ja Belgian Berliinissä olevain lahet-tiläitten
toimesta virallisesti Sak­salle.
.
Englannin työttömät
harjoittavat suoraa
toimintaa
Lontoo. — N.k. «hikerit» (käveli,
jät), jotka ovat marssineet eri osis­ta
niaata Lontooseen, vaatiakseen
jiallituksen ryhtymään toimenpitei­siin
työttömien asiassa, ovat nyt­temmin
ottaneet käytäntöön uuden
taktiikan. He menevät ravintoloi­hin
ja hotelleihin, tilaavat ruokaa
ja jättävät maksamatta. Tähän
ovat työttömät pakotettuja, nälkä
kun ahdistaa eikä hallitus tee mi­tään
heidän hyväkseen.