1926-10-18-01 |
Previous | 1 of 2 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Maanantaina, lokak. 18 pm^Monday, Oct t8_ No, 121 ~~ 192fi , n-1:^' VAPAUS «JanailaB (st&mälaiBen ty&väestSn ainoa aSnenloainattela, ilmestyy Sadbnryssa, -dnt, maanantaina, keaaviikkona i a perjantaina. , t o i m i t t a j a t : \ 'v S. G. N E I L . ARVO vkkSA, VAPAUS (Ubcrty) " , ' The W y «rga» o i Finni8lj.Worker8 m Canada. Pnb-lislied än ISndbury, Ont., every JUonday. Wednesday Bifd Fi^day. Beglster^ -at the Post Office Department» O t t a ^ , as fleeohd class mattcr. - i - T1LAUSHINNAT5 / , Ca^daan y k d vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme k k . Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi ^ $5.60, puoli yk. $3.00 J a k ^ e ^ kk. $1.75. nfinktia» joita ei seuraa raha, ei tulla lahettämMn, paitsi Itsiyp^esteiijojlte <m.Jgkastogt. » IlifOTUSHINNAT VAPAUDESSA; Näimailmotukset $1.00 kerta. %2m kaksi kertaa. A^oSliittttbdnieno -^ilmotokset 60c palstatnuma. ^ Mimenmdutosilmotnkset 60c kerta, $1.00 3- kertaa. Sintymailmotokset $4.00 kerta, $2.00 3 kertaat JÄioeroUmotnkset $2J00 kertaa, $8.00 kaksi kertaa. '^ Rliotemanilmotukset $2.0)D kerta, $50c ksSmaksu kutosläuseelta tai muistovfirsylta, * Halntaantiedot j a osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00 kolme' kertaa. . . / , Tilapäisilmottajieii j a ilmotnsakenttuurieft on, vaa* d i t t a e ; ^ lähfltettava ilmotnsMnta etnkateen^ s ' Vapauden konttori j ä toimitus: Liberty BIdg Lome St. Pphelin 1038.. Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont. <>?neral advertising rates 76c per col. ineh. M i - DimuiA charge for single Ifesertton 76c. The Vapaus ^liithJ^best advertising medium: among: the Finnish ppönff i n Canada. ' ' - ' * Bfaanantain lehteen aiottujen ihnotusten pitää oUa koatlAriää laiiantaiiik. keskiviäon lehteen tustaina ja peria»tai»>tehteen torstaina kello 12 päivällä. .J<&' etie'milloin tahansa saa vastausta ensImBlseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lii£ceenhoitajan per-sootuälisella nimellä.' . > > 7T J. V . KANNASTO. Liikkeenhoitaja. S«|irbritanniän kaivoslakko herat-mm- tää levottomuutta . Brittiläiset kaivosparoonit. ja hallitus luulivat raurs^ kanneensa kaivoslakon murtamalla. yleislakon työläis-- ten j|ce8kuudeBsa olevien katyreittensS, Thomasin ja kumj^paneittön kautta. Tuo toive osottautui kuitenkin pettyväksi, s^lla maaifaaan proletariaatin auttamana ova^lSuurbritann^an kaivosmiehet pystyneet jatl^fmiaan taisteluaan kunnialdcaasti. ' i • kaivosniiehet perhosineen ovat saaneet kiristää iiäUärWotään, niin .tätä alkaa olla Britannian-kapita* ' l i ä t i p l^ keskuudessa, tämän sitkeyden edessf.Hiili» var^^u alkaa olla puute.. Muukin teollisuus alkaa tun» tai'^£dpautumisen oireita ja' ulkomaankauppa ^ kärsii 'rasd^lbiaiiL Syntyy' epäedullinen kisi^bpäbalanssi, joka vaikeuttaa. muuteiUuh vaikeassa rahallisessa asraiassa oletila tcansallisiä raha*8ioita. . ' i , ; ' ; - ^ - . . .^ iiliafita kirjottaa 'Wall Street jfoumal m.m. .seu» raavaa: «pt&en huoduoon ulkomaankaupassa \tapahtun6en las^ip, on Britannian hiilexikaivajien^ IkkoIIa kauas-kaitt& ilnen meiiitys. Vaivoin oli'Britannia^saanut'v. ;il92|$i:n Joppui^'^mennessä itsdleen edullisena kauhan Viemttbalanssiti, joka kasi^.28,000,000 puntaa. Tu^edullio^^lti Balanssi uhkaa hävitä tänä vuonna lakon seu^iiksend. Vakavimpana uhkana Britannian ulko-^ ana«ö>kaupa11e vja Britannian asemalle maailmanmark-^: idi^Ilp t>a parhaillaan jatkuva kiväiililakko. y ^fövihiiliteollisuus on yksi Britannian teoUisuuselä* ^mäi|>, päätekijöitä; Sen palveluksessa on noin 1,120,000 V miestä. .Ne perheinen käsittävät kymmennen'; osan Brit- :: teinV saarten asukkaista. ^ Britannian teollisuus on polt' :toanieisiinsa 'nähden ollut riippuvaisuudessa Britan* niag hiilikaiyoksista. /Ei* sen ^vuoksi ole vaikea nähdä, mikä vaikutus on sillä, että näissä hiilivarastoissa; ta -pahiuttikeskeytys. Vaikkakin yleislakko on päättyne on |ivihiiliIakoIla mitä suurin merkitys.' Sen meikityk-senj? suuruutta ei tulla vielä aivan lähiaikoina tunte-maaiii ^ n aktuaalisen tappfon lisäksi, minka 1,000,000 . mi<^en joutenolo aiheuttaa ja minkä täytyy nousta : useeDan-^miljqonaan puntaan viikossa, on otettava huomioin lakon vail|;utusuIkomaattkaupas8fi. Ulkomaisia ma^kinoita on vaikea saada. Ja kun ne kerran on : säafii; on keskeytymätön taistelu käynnissä niitten hai-luston pitämisestä. Jo nyt ovat brittiläiset, tavarain maasta lähettäjät joutuneet vaikeuksiin sen vuoksi, että tehtaitten on ollut pakko typistää tuotantoaan.;: f^lko-mamille kilpailijoille avautuu .tilaisuus anastaa Britannian markkinoita.» Ja Brittiläiset pankkiherrat valittavat tämän johdosta jo iimyös haikeasti. ^^^^^^^R^ Bank-niminen rahalaitos sitä, että ollaan I pakotettuja peruuttamaan ulkomaatilauksia ja jättämään ; ulkomai sill^ kilpailijoille mahdollisuudet tehdä Britannian liiketuttavien kanssa; pitkäaikaisia kauppasopimuksia. Riirutta^sirta huolimatta taistelee Britannian kapitalisti-luokka < ja v sen käsissä oleva hallitus yhdistyneenä Britannian. lyilenkaivajia vastaani Maksoi mitä maksoi,' niin lakko olisi murrettava heidän mielestään, maail-mansad^ n~ taakka sälytettävä työläisten niskoille, niit- ; ten j äirji^tSt murrettava j a, ne tehtävä vastustuskyvytto-miksi. .-'Jä tässä taistelussa he. saavat kapitalisteilta tukea .'ylt koko maailman. Itsestään on selvää, että maailmanlaajuisen proletariaatin tulee käsittää, mistä Britanniassa on ^kysymys. Britannian kaivosmiesten lakko merlatsee hävitettynä thppioiakokö maailman kaivosmiehille ja kdkp inaail-niÄtt;. iy5l9iOTailjoonille. Jos Britannian ka^ avtinjippiitteessa ov9t pakotetut taipumaan,, seuraa sa-vsianlainen' hyold(äys kaivosmiehiä vastaan vuorotellen jokaisessa muussa hiiltätuottavassa kapitalistisessa maassa. Ja sen jälkeen käydään käsiksi muUla^teolli-suusaloilla työskentelevien ; työläisten elintasoon, jotta kapitalismi inraestyisi ja pystyisi selviyl^fmaän siitä kuopasta, mihin maailmansota sen ajoi. ^ Sen vuoksi on jokaisen' työläisen* vointinsa midcaan koetettava auttaa Britannian kaivostyöläisiä jakamalla leipapalansa heidän kanssaan. Sillä tänään ovat Britanniähjk^^ miehet tulessa ja ^tarvitsevat 'toisten maitten työläistgi tukea.y Huomenna on meidän vuoromme ja meidän on on käännyttävä Britannian kaivosmiesten puoleen avunpyynnöllä. Tälle vuoroavftstukselle on nyt Juotava pohja. r Sitä tietU»ijittuvat proletariaatin kansainväliset siteet ja mu^^itv]^teisrintama kasainvälistä kapitalismia vastaani VÄin sen syntyminen takaat vastai» snudessa vq^n^^roletariaatille. ^ • — Vansjaiiin verilöylystä kiijottaa eräs neuvostoliittolainen sanomalditi auraavaa: . Englannin impei^alistit ovat alkaneet avoimen inter-ventsionin Kiinassa. Vansjanin kaupunki on • tuhottu ja tuhatkunta kiinalaista on saanut surmansa Englannin imperialistien tykkitulesta. , . - Tämä imperialistini uusin verinen rikos Kiinaa vastaan on herättävä: mitä suurinta «kuohuntaa; erikoisesti juuri siksi^ että tätä verilöylyä oli kauan ja mitä kyl-inäverisimmin valmisteltu. ;' Jo syyskuun alussa vaativat tunnetuimmat Englannin vanhoilliset; sanomalehdet ^«laskettavaksi^^^^^ verta» ja osotettavaksi,.että «Englanti ei o^ sikään heikoksi' vallaksi». Tämä vaatimus e^^^ sen johdosta,' että Kiinassa' huseeraavia ja väkivaltaa harjottoviayenglantilaisia. sotavä|posa8toja,vkstaan pii jossakin Kiinan kaupungissa v itsepuolustuksessa käytetr ty aseita ja jokunen englantilainen sai sjirmansa. ; / Ja nyt kiinalainen veri vuotaakin. Englantilainen laivue on hävittänyt maan .tasalle kiinalaisen^kaupun-giA., Sadat ja tuhannet Kiinan kansalaiset ovat sJta-neet^ surmansa; 'somalla kun on ^tuotettu suunnattomia aineellisia vahinkoja.- Englannin imperialistit ovat riemuissaan ja veren;hajusta villiintyneen pedon tavoin uunnittelevat hirmutdcojensa Tatkamista. Mutta tuo idbperialistienpyövelityö nostattaa samalla vastaansa yhä uusia ja uusia voii2ia..Kiin^'?J<;^ fama ,Kiina, mikä se oli vielä pari; vuotta sitten', jioUoin imperialistien konnäntöiden ' johdosta tuskin ^ nousiilmoille huomattavampi vaäCalauseaalto. Nyt ön: tämä' aika jooKi ja Kiiitan, konsa on käynyt järjestettyyn taisteluun:.vulkomaalabiariistäjiäänvostaan.,: Keski-aikaiselUikehityskonnalla. olleesta kiinoloisesbt teolli-suylskaupungista on «nuodostundt.^^ poivä päivältä kehitetään uusia voimia taisteluun ..'Kiinan' kansallisen vapautumisen Isekä vallankumouksellisen Tprole-t^ aatin vapausliikkeen' puolesta. i Kiinan ylioppilaiden, käsityöläisten ja pildEuporva-riston jälkeen on-däyttämölle tullut myös kiinalainen ina%öläineri; talonpoika jo nuori teollisuusprole-tariooUi.' Jö tämä Ilmiö onkin takeena siitä, että: Kii-' non kansan taistelu imperialisteja vastaan tulee saamaan yhä valt^vamnjon luonteen ja lopulta johtamaan kiinan täydelliseen vapautumiseen imperialistien ikees-tä' sekä työtätekevien vaikutusvallan' lujittumiseen- jo lopulliseen työtätekevien vallan muodostumiseen.' Jo tällöin joutuvat nykyisenkin Vansjanin verilöylyn tpir meenponijot tnomioUe, jossa proletariaatti on kostava piinaajalleen. Vansjanin verilöyly on herättänyt mitä suutinta kuohuntaa kautta Kiinan. Yhteiskunnalliset järjestöt /vaa-' tivät julistettaviesi yleisen boikotin englantilaisia:vos-taan: Huolimatta Englannin ja muiden imperialisti-maiden kiinalaisista palkkakenraaleista ja heidän ar-meioistaan, käy Kiinassa laaja kansanliike entistä yhte-näisemmän taistelun jäirjestämiseksi' ulkomaalaisia ja kotimaisia orjuuttajia vastaan. Ja varmaa on, että mi-' ten topahtiiniiät 'KÄittyfleväricin, niin Vansjanin verilöyly on joko t'al>iiiksieäs'a- mtlodostuva. uudeksi voimistuttavaksi etapiksi Kiinan^^vapautumisliikkeenhisto-riassa. iSnurmdrhaaja^ V e i ^ o Sippolli^ Joutuminen i^cettäin San JFrands-cossa tämän ^ a a n ' *. vironorndsteu: toimesta kuulusteltavaksi on y iuo-: nnt esiin mielenkiintoisen asian — se nimittäin ,palanttaa : paiväjärjea-etykseen päl^n, siitä -rikoiäazjasta, ipitä valkoistenmurhaoi^ain aikana on Suomessa '^harjotettu.Suomen työläisiä kohtaan. Veikko Sippola on^^l>nx^,^S^isauden tyypillinen s>;KaniGdauH8|^mt jälkeen, ^ n valkoisten :teot'',? kansainvälisen ^ h u ^ i o n «sineeksi, päätti valkoisen valjidk^v asäämkuuluva oikeuslaitos yrittää edes osaksi pestä pois niitä tahroja; : joita-maailma tiesi Suo^ messa ^työläisiä kohtaan harjotetun. Siinä' Melessä — kiertämättömäiii' Rl m. todistusten; ollessa. yleisenä' tietona — se päätti: asettaa'edesvastuuseen inantamiä^, tunnettuja mnrhamiehi-ään. Veikko Sippola roli yksi niistp; Mutta Ifimä -tapahtui aikana, j q l - ' loin Veikko 45ippola oJU jo puhdistanut Suomen, tomut.; jfdoistaani oli paennut ulkomaiUe;. Silloin oli val'^ koisen vallan j^amiefiillä mielessään valnintus ditä^^ v ettei Sippolan oir keuskutilustelu . t u l i s i ' kysymykseen, eikä niin- ollen sitävanhteitten vyyhtiä, .mikä hänen'>r.kaalastelassaan olisi epäilemättä tullut selviteltäväksi, tarvitsisi . koskea.' > Tuntui siis Jotenkipj. turvalliselta näjrtellä 4)1- keqdenmielistä;oikeuden -teldjää.^: , Herra'' Sippolaa tuli Canadan kautta^ Yhdysvaltjd(ihin. Hän aset-: tui San Franciscoon, missä hän on noin viisi vuotta oleskellut. Sanotaan, ettll häntä on' etsitty ympäri^^maailmaav; valkoiset viirän-omaiset, ovat kuulema, etsineet. Niin ainakin kertovatväslaBta ramerikalai-set kapitalistilelidet nVt.' f * 4 Tässä kohdassa tuntuu juttu lievemmin sanoen »-ilveilyltä; Onhan tosiasia, että r Sippolan olibpaSdca j a henkilöllisyys j ' on ollut /kaiken aikaa: tässä^'maaäsk olevien Suonien virallisten/.edustajain tiedossa. VOn-han ;Si|ipoIä,SattvF^^ sa kaiken ai^a^ollv^ ^AkäläiäteiJvaK koisten piirienvsUjösimä h^nkil^; niin vakuuttavat ^-meille nyt San Franciscon sanomalehdet. Oik^kokonaan epäonnistunutta peliä näytqjlä nyt Sikäläisten ^taholta ttetämättdmin osaa. Tosiasia ' k ^ j i näet (an," e t tä hra Sippolan oleiliif San ^Frahcisco8- sa- on käynyt ^päinsä 'vain' 'sikälSis^ ten valkoisten suojassa.. ^ Kun hra Sippola nyt - on joutunut^ h u ^ i o n : esineeksi,^näkee A&toriassa ilmestyvä "Länneii' Suometar" tul-^ leen ajan sanoutua irti tämän "vai- Isoisen ^vistykSenv-edustajan-:^ lustelusta. Lehti Veanoosyysk. 24 pliivättä .painetussa-numerossaan sasi-asta m.äi. seuraavaa: 'fVeikko Sippola on yksi/ niitä hulikaaneja, jollaisia aina ilmaantuu sekasortoisinal aikoina. -Hän, kuulumatta''$uometi';armeij^n,&ta]i^^^ millään tavoin olematta osallisena'^ Suomen vapaustaistelussa^'- murhasi ihmisiä, pääasiallisesti punaisiin kuuluvia, , ollenkaan välittämättä linen, ^»ääadasta kostaen vanhoja: vihojaan mnrhatuita; kohtaan. Mo:; niin Sippolan - murMin. silti -ulottui valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin armahduskin, mutta oikeuskanslerin toimenpanemassa tutkimuksessa kävi selville, etfö ^ppola on tehnyt aintSdn -vijisi• sellaistav murhaa,, jot-, ka eivät! ole minkäänlaisessa*. >yh^ teydessä sodahkäynnin kanssa ja joiUn ei myöskään Cvaltienlioitaja Svinhufvudin - armahdus :/ulot|^. Näistä.piti hän sitten asettaa .edes; vastaukseen, mutta pääsi pujähta- ,maan pakoon. Suoman, jyiränomus^ ten t o i m e a on häntä sittemmin etsitty,* mutta tuloksetta.: Nyt -on M n joutunut kiinni j a tulee luulta- Vosti lähetettäväksi Suomeen va" taamaan^teois&an." ^ Mainittu lehtikin tietää nyt sanoa, että Sippolaa on "etsitty". E i ole osattu,^ Iqrsästä.. mitään San Franciscon valkoisilta piireiltä,,/ J a samassa yhte^ t i sanoa, ettei Sippola ''millään ta- ,voin'' ole > ollut osallisena Suoman "vapaustaistelussa". Moinen luiku-r riu laskeminen ei vetele. Onhan se ristiriidassa jo Suomen valkoisten viranomaisten virallisten lausuntojenkin kanssa. Suomen työläisillä on syjrtä painostaa vaatimuksellaan, Sippolan rl-, kokalen perinpohjaista tutkimista, olkoon ,se valkoisen"siinstyk8en edustajille kuinka katkeraa tohan-. sa. - Ne suhteet, mitkä yhdistyvjät tähän: rikosten sarjaan sietävät tul-; la tiedoksi. — Toveri. -N Neuvostoliitto ja Kiinan tapah- / tumat " ' Tov. Karahan ' oh lausunut sanomalehdistön edustajille" Neuvostoliiton suhtautumisesta Kiinan nykyisiin tapal^tumiin seuraavaa; / NIeuvostoIiiton suhtautuminen Kiinan nykyisiin tapahtumiin perustuu neuvostojärjestelmän perusteisiin. Lokakuun vallankumous .vapautti^ kaikki ne monet eri kansalliAiudet; jotka nyt .kuuluvat Neuvostotasavaltojen i Hittoon. Meidän ^rajojemme sisällä on tdlity loppu kaikesta kansallisuussörrosta' emmekä me voi ryhtyä Tajojemin£. uJl^opuolella kannattamaan mitään kansallista sortoa ajavaa liikettä. ^ 'Meidän asiamme ei ole taistella Kiinassa.' .Me taistelimme ja tulemme taistelemaam, jos neuvostomaamme vapaus sitä vaatii. Me 'olemme osottoneet,' että me kykenemme • puolustamaan etujamme päällemme hyök- . kääjiä vastaan. ;. Voi oUa^' että meidän esimerkkimme vaikuttaa iohkaisevasti kiinalaisiin heidän taistelussaan. Enempää.apua me emme voi heille:antaa.. .-: - . Niiden huhujen johdosta, että *> neuvostovalta; muka auttaisi Kantonin joukkoja, vOntoVi'Karahan iäi^unut: Näitä huhuja levittelevät .nenvostövallan ,viholliset. Apua Kantonille ovat sntaneet vain- venäläiset raha-asiain järjestelijät, jotka' ovat olleet i apuna Kantonin raha-asioita, uudelleen järjestettäessä. 'Tämä on ainut apu, jota on annettu. Jutut siitä,- että .Kantonia ,neu-vostoliistutetaan, ovat silkkaa valhetta. Kar^ paTa Imperialistit, eivät voi. tällä haavalla yötään^ nukkua: ' n ä k e m ä t tä vaaroja ."valtaussunnnitelmilleen ' K i i nassa. Kaksi tärkeää : asiaa' ovat -viime vaiheet tuoneet .esille: Imperialistien asialla olevan Wupei-funarmeian- osai kapinoivat —- i ju- .listovatravojmen/taisteluiio isäntäänpä vastaan. Ennestään, on • tunnettua kuinka: V • konsalliskumoualiike voittaa.' kansajoukkoj^n .keskuudessa «ja ennen kaikkea kuinka-se leviää •vastakumonksellisten-armeiois-isa.-' ^Kansan, itsenäisyysliike leyenee ja. sen '.leveneminen' mädännyttää imperialistien armeiat sisältä -päin; Kumöuksellinetjl virvoittava henki nostattaa vmyos^'eloa-'r kansan-syyissfti riveissä ; ulkopuolella ; : armeioiden.- Siitä- ovat. osotuk^na suuret jouk-kolakot.^ Kihialainenv -työläinen alkaa -tuntea . orjuusikeen ' ja: -mostaa päätään sitä^ vastoa^. Tdiiten suurisuuntainen .tapaus on se, -että kopea Britannian imperialis^ mi: - pohtii kiireisesti' perääntyinis-strateeiaa. Kabinetti näet keskustelee Kiinan. maakunnallisten balli- .•tuk^j(en ^tunnustamisesta. Pekingin halfttus on heikko, siihen ei luota kukaan, eikä. sit^- tottele kukaan. E r i osissa {naata - valtaa pitävät "ar-meiat ja niiden muoddstamat ^hälli-oliko murhattava syytön tai ^ 1 - tukset sen sijaan ovat jotakin. -Mut- YHDEKSÄN PÄIVÄÄ SUURLAKKOA (Kirjottanut ^A. 'S. ^ Cook, ^ g l a n n fn kaivosmiesten liiton s&te^ri. Suomentanut T. V.) , ' (Tekijä on julkaissut kirjasena seuraavan : kiintoisan kuvauksen Englannin suurlakon v historiasta, paljastaen avoimesti^ miten taantumukselliset tyoväenjohtajat- Icovalsi-vat valtavan j a voitokkaasti edistyvän taistelun 'ja äiten; pelastaen porvaristonsa auttamattomasta ".häviöstä.) Jokainen hetki jälkeen v.. 1925 heinäkuun ''punaisen'> perjantain"/ joka pdhdisti ^'mustan perjantain" tahran j a saattoi jc^kaisen työläisen sydämen sykähtelemään ilosta, ovat Englannin - ' kapitalistit - vanhoillisen hallituksen' tukemana varustautuneet valtaamaan täakaisin menetetyt asemansa. Tämä on tapahtunut samaan-:aikaan, kun useat työväen-johtajat, peläten teollisuustyÖ>^en Ikasva-vaa voimaa j o i t i e t ä e n hallituksen kiireellisen varustautumisen,: pysyivät toimettomina. .^^ ' Jotkut meistä^ jotka ^nyt olemme leimatut vasemman siiven johtajiksi, käsitimme- että - .taistelu - oli ainoastaan - lykääntyöyti- Olimme kehottaneet työläisiäT suorittamaan kaikki mahdolliset .valmistelut järr jestöjensä kiCbtta;. jotka vateiistelut sittemm^in osot^ntnivat ' -vaikeakä ahtavaksi ' toukokuun ' ' taistelussa^ Meidän tunnuslattseenämmev o l i : •; sa-danprosentin ^järjestäytyminen,,, tor della i toimivan poliittisen järjestön kera, jotta toukokuun ensimäisen .päivän koittaessa Jokainen työläi-nen,'-' mies. j a nainen, olisi valmis, puolustamaan- pyrkimyksiään ja etujaan. Jokainen :: kaivosmiesten 'johtaja tiesi, että työvoimanostajat ' jä hallitus tulevat uudistamaan hyökkäyksensä. Ja samalla tulemme. oman ^ a-rattomuutemme,: vailla yhtenäisen työ-väenliikkeen: kannatusta. Kuitenkin ^ pysyttelimme jat^-.. kuvasti kosketuksissa ammattijärjestön komitean kanssa, joka toimi niin nopeasti ja rohkeasti heinäkuussa V. 1926. Mutta ehdottomasti tulee ymmärtää, eVtätuoUa komitealla oli nyt eri puheenjohtaja' j a .useita komitean jäseniä oli vaihtunut. Toveri Swales ei kiirehtinj^ antamaan tarr-peellista johtoa. Uudessa ammattijärjestön komiteassa oli herra^ J. H . Thomas (suurlakon pääkavaltaja. —- Suom:) hra 'Marchbankin: tilalla' ja herra Pugh oli A, Purcellin t i^ lällji teollisuus- eli neuvottelukomi-teassa. Nu o. vaihdokset eivät mi»' sään tapanksessh olleet kaivosmiesten eduille avuksi. r Boolimatta näistä vaihdoksista, kaivosmiehet pysyttelivät. läheisessä kosketuksessa yleisneuvoston alakomitean 'kanssa, joka helmikuun 26 p. 1926, lausui julki ^selvän kau" tansa ilmottamalla; että 'se tulee seisomaan sainalla. kannalla kuin heinäkuussakin, antaen seuraavan julkilausumanT Teollisuuskomitea on ' . o l l u t säännöllisesti «neuvotteluissa kaivosmiesten liiton edustajien kans^ niiden joukossa on y k d , - Jonka vi^ah i^perttsteet nojautuvat' lujiin ^xjoEinkslin. Kantonin hallitosmno^ 4ostaa voiman ja^^ sillä on kykyä jär^ ' !4ää4a8iat^--Mutt^ se palvelee kan-r il^sen itsenäisyyden asiaa, on' kn-mpusItelUtn&-^ V Ja; sen vaoksi impe-riah^ tocvÄt.sitä vastaan erityisesti puineet nyrkkiään. Nyt Englanti on siinä' asemassa, j o s ^ pitää ratkaista-;'tuleva politiik-; ka. : Jatkaako., sotda, vai .tehdäko rauha.: JoC.^-valitsee rsodan ^ rieu; — seuraa s i i ^ suuri sota^ -. Eikä ole "värkeissä varaa", siihen. Imperia-lisl^ i^n keskinäiset suhteet ' asiassa ^'valr.iseKttSnMLttömät. Sen vuoksi 'kabin'etti alkaa» Jcallistua rauhan OTunnaUe.'^,' "^fttaaF mitä saa; tunnustaa mikä .on välttämätön j a ; ainakin toistai^^^'; pela^aa imperia-lismiUe se:ymit|ij{iähän-;a^^ on ^^kä-siin saatu.V* . N ä i s s ä - --merkeissä ;; suunnittelee Suurbritannia nyt rauhasta . ja^^ K i i nan :maakunn^isten hallituksien minen. Ja juuri; sehän .tässä pakottavana voimana ilmeneekin. - .Tuskin tai?vitsee sanoa, että tämä; oir-vimperiajisteille karvas pala :gJ^^I^Il??ttÖnin^^tair^taui^ ;iinteisim;^Safeoma^ Iterätääa^r puolenpMTOu^^l^^ Icuun -vumeisellä puoliskolla Ke räyksestä tulevat haolehöaaai- W™nnistipuÖln6^^ lujen valitsemat kerääjät. ^' i . Työläi^tbverit!" Muistakaa sitä' .4tä seikkaa,, että lahjottamalla puolenpäiyän palkan lakossa olevien ten: h y v ä s i , a u t ^ saan Ibpjiunn -jaattamista ja fai. deksatantisen tySpSivEn käytän-töönottamista ei vain Port Artbnria ympäristön • pnutavaratuqtannq^ vaam-kaikkialla , itä^Canadan m^iäslv s ä . i P o r t Arthurin;, alueen metsätyö^ Iäiset r ovat i siis esitaistelijoita, kamppaillen koko Canadan metsä-työläisten , • elinehtojen parantamisen puolesta. Tähän yhteiseen kamp- ^ ^ i m ; ;oy^^^ nyt jo nurisematta uhranneet neljä viikkoa. Kukapa luokka-asemansa tunteva kieltäytyi, tunnustamisesta, johon sisältyisTj ^ puolestaan uhraamasta JEantoninkin hallituksen tunnusta- P«olenpan^n palkkaa! Ei kukaan. Siispa yhteiset tunnuksemme olw-koot: muita. sittenkin se näyttää olevan nielta-vä/ .Britannian maailmanvalta saa tässä taas yhden ulkopoliittisen nöyryytyksen. Joka johtuu siitä yleisestä rappiotilasta^ missä kapir taUstiset valtioi nyi ovat.'— T-o. PUOLENPÄIVÄN PALKKA LAK-KOLAISILLE! L A K K O VOITTOON!! KAH-DEKSATUNTINEN TYÖPÄIVÄ KXYTÄNTlStfN ' METSÄTÖISSÄ!» ..Kommuhistipuoiueen Sudburyn kaupunkijärjestö. K:tta A. Vaara. Port Arthurin Idkkor ^ laisten avustustpintsr . tehostamaan PUOLENPÄIVÄN PALKKA MET- ' MIESTEN TAISTELUN TU-KEMISEEN TyoIäufover«iUe bomrnvnitttpuo- i , .'i -lueen, Sndbnryii järjestön alueella • . / . * Työläistoveritl •Olenuner alueellamme ryhtyneet . avustamaan Port Arthurin piirin urheita, parempainr elinehtojen, ja lyhyemmän työpäivän puolesta tais-t^ evia.: metsämiehiä, voisipa sanoa — kiitettävällä tavalla. .Siitä on parhaana ^vtodistuksena sanomaleh- .d^sä julkaistut^ avustussummia -koskevat V numerot. Mutta lakko ')atkuu,t^:Täältä j a muualta^ kerätyt avustussummat eivät :kestä^ kauan. Lakkokomitea v^elittää; ^^ettei lakkolaisia voi pakottaa antautumaan mi-kääni muu - kuin nälkä;:: Tulemmeko nie,: muitten alueitten ja: tebliisuus-alain työläiset, antamaan nälälle mahdollisuuden murtaa metsätyö- Iäisten taistelurintaman ? Emme !- Tuhat kertaa, emme!! Siksipä on ryhdyttävä avustustointa tehostamaan, -: saattamaan se systemaattiseksi. Tehoisimmaksi' avustugkeinoksi katsoi kommunistipuolueen Sudbun ryn kaupunkikomitea tämän kuun 13y_p:nä pitämässään kokouksessa r-RaBtalaaaa.. Edellisellä kerr^^ jo ilmottelin, että kappale Rantalassa tullaan- esittämään osaston näyttämöllä.- A Nyt on tilaisuus mainita jo päi-)rakinj: että . kappale tullaan :, esittämään t.k. 23 "päivä. Kukaan ,ei jätä I tätä tilaisuutta käyttämättä,- sillä 'kappale on kaikin puolia, kaunis j a . mielyttävä monipuolisine^ kohtauksineen. ^; Kaupungin . keskuckomiteaa,, «gi-tataionikomitean j a solujen jäseaille. Mikä vaivaa, että.ette käv säännöllisesti kokouksessa? Vaikka esim.- kaupungin keskuskomiteaan kuuluu. 1>8. jäsentä, niin näkee heitä kokouksessa ainoastaan vähä enemmäii ; kuin puolet; sama suhde on agitat.->. sionikomiteassa. Mitä tulee solujen kokouksiin, niin voi sanoa, että vain puolet soluista toimivat säännöllisesti. Heittäkää hiteen nyt syksyn tullessa liaiiEaniutenriiB- ja - jokainen jä--' vakkaan'toimintaan. - Meillä näet ei ole nyt aikaa turhanpäiväiseen knh--.' liustelemiseenj vaan jokaisen tulee olla liikkeeUä -yhtenä miehenä, -r- - Oa - kerrassaan ruma tapa, että käydään'-^äpistelemässä toistan ih-naisten tavaroita. Ja henkilö, joka tJc. 11 päivänä otti päällystakin osaston pukuhuoneen naulasta, te^ kisi >aremnrin että toisi sen takaisin. Sillä sattuu että tekosi tulee kuitenkin julki. Mikä häpeä sitten sinulle! Joten toimi nyt nopeasti. Huomioonotettava. Wm. Jussila,; jok^ kuoli muutama viikko sitten sairaalaan, jätti ennen sairaalaan- 'sa.' Nykyään on kuitenkin ennenaikaista yrittää luoda mitään yk- •^^. sityiskohtaista ohjelmaa, " jota täytyisi ruveta läpi ajamaan. Komitea on tietoinen siitä asemasta; missä ammatillinen liike täUä - k e r t a a on, kuten- vumeheinäkii osotti. Erikoisesti tulee amm. liikkeen seisoa lujana .'jäjyhtenäi-senä kaikkia niitä hyÖldcSykSiä; vastaan, joiden tarkotnksäna on edelleenkin alentaa hiilenkaiva-jien elintasoa. EH ole sallittava palkkojen , alennusta, ei työpäi-; , van pitennystä, eikä koko maata :. käscttä-ran . työehtosopimuksen ' poistamista. •' V Siitä lähtien^ jopa ennen hiiliko- 'Uussionin raporttia ja' sen istunto-: jen;; aikana, me- olimme pysyvässä, yhteydessä yleisneuvoston ' komitean' kanssa. Tällöin ensi kertaa työ-j väenliikkeen historiassa saavutimme yhtenäisen politiikan ja ohjelman^ jonka voimme asettaa hallituksen komissionin (tutkijakomiteän) ete^n. i'Ainoana imielipiteiden eroa-; vaisuutena oli :^ taloudellisen j ä poliittisen liikkeen v. suhtautuminen korvauksen -'maksamiseen - kaivosten omistajille. V -<Qniituista on mainita, e t t ä ' ' työväenpuolueen parlamentti-johtajat, jotka ovat saarnanneet sosialismia mom^Hta vuosia, , vastustivat kaivosmi^ten liiton ja ammat^ tijärjestön politiikkaa^ kun i oli kysymyksessä korvauksen maksaminen vaiko pakkoluovutus. ' Herra MacDonald sanoi, että vaikkakaan ei tulisi valmistaa taloudellista tai siveellistä ennakkotapausta, inillä . myönnettäisiin;^ korvana omistajille, j a vaikka useita vuosia on ollut '^sosialistien ohjol-mana/ vaisUistaa sellaista korvausta, olemme kuitenkin tulleet.sellaiseen . ajankohtaan työräenpuolueen v fhis-toriäasa, jolloin poliittinen^ sopivaisuus vaatii, e t t ä meidän -tulee kannattaa korvauksen maksamista kaivosten omistajille.: . Parlamentaarinen puolue täten slBiaor korvauksen puolesta, samaan aikaan kun kaivosmiehet ja ammat^ «järjestö seisoivat sillä kannalla, että riistäjien "oikeudet" kaivoksiin voidaan poistaa ilman korvausta. Me -uskomme; että nuo omistajat ovat riistäneet -yhteiskuntaa ja työläisiä, erikoisesti työläisiä, kaivos-teollispudessa tarpeeksi viimeksi kuluneina vuosina. Ohjelma, lonka me asetimme Samuelin (s.o. tuksen. — Suom.) komisaonm eteen, oU näin ollen ensimäjnen rakentava ohjelma (lukuunottamatta m^dän aikaisempia kansallistutte-misehdotuksiamme), joka sovitm.. yhdessä parlamentaarisen ja-ato-matilUsen työväenliikkeen kesken. Onnettomuudeksi' parlamentaannen liike on siitä lähtien jättänyt tamaa asian huomioonottamatta. Useissa tapauksissa, ammattijärjestön nenvottelukomitea toisti helmikuun 26 p:nä antamansa julJJ tuksen sellaisena kuin se ede"» esitettiin, j a vakuutti kaivosmiesten edustajine, että se tulee tekemään kaiken voitavansa puolustaakseen meidän jo ennestäänkin alhaista elintasoaname. . _ ' ^ Näin oUen .ammattijärjestön neip vottelukomitea huljtikuun 14 hyväksyi seuraavan päätoslausct-man: Tämä toistaa aikai-komitea antaakr semman julistuksensa, seen kaivosmiehille mahdoHisiffl-man kyaellistä apua, vastus.asK-seen heidän elintasonsa, alentamista ja saavuttaakseen owen-denmukaisen. päätöksen a s i^ j o k i koskee palkkaa, tyopan^ j a koko maata käsittävää lS'>- sopimusta. „, .,,r EdeUeen huhtik. 30 p a ä <ty5-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 18, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-10-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261018 |
Description
Title | 1926-10-18-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Maanantaina, lokak. 18 pm^Monday, Oct t8_ No, 121 ~~ 192fi
, n-1:^' VAPAUS
«JanailaB (st&mälaiBen ty&väestSn ainoa aSnenloainattela,
ilmestyy Sadbnryssa, -dnt, maanantaina, keaaviikkona
i a perjantaina. , t o i m i t t a j a t : \ 'v
S. G. N E I L . ARVO vkkSA,
VAPAUS (Ubcrty) " , '
The W y «rga» o i Finni8lj.Worker8 m Canada. Pnb-lislied
än ISndbury, Ont., every JUonday. Wednesday
Bifd Fi^day.
Beglster^ -at the Post Office Department» O t t a ^ ,
as fleeohd class mattcr. -
i - T1LAUSHINNAT5 / ,
Ca^daan y k d vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme k k .
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi ^ $5.60, puoli yk.
$3.00 J a k ^ e ^ kk. $1.75.
nfinktia» joita ei seuraa raha, ei tulla lahettämMn,
paitsi Itsiyp^esteiijojlte |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-10-18-01