Viikkosanomat, January 05, 1981

              i3 71
miMiiiimimimmimtmmmamf
MltftMMtHllllfMlJtlMMIINMIIMIttl HiMtmiiiiMimliqMmMimmiim ryn miMiiimttminNiitiimnmnnimn immuiiiiimiimi
Osmo
Lämpimän ja aurinkoisen kesän jälkeen olemme saaneet tänne Suomeen
tavallista aikaisemman talven Lokakuun lopussa satoi ensimmäinen lumi joka
samalla jäi pysyväksi ja marraskuun puolivälissä pääosa järvistämme oli saanut
jääpeitteen vaihtelut yleensäkin ovat meillä suuret mutta vuoden
1980 vaihtelut ovat olleet normaalia kovemmat
Yllättävintä kuitenkin on että säätilan suuret vaihtelut eivät ole vaikuttaneet
maatalouteen sillä Viime satovuosi muodostui useiden huonojen
vuosien jälkeen suotuisaksi Heinä oli laadultaan hyvää ja
hehtaarisadot suuret Viljakasvit valmistuivat normaalia aikaisemmin ja leipä-viljasato
oli 67% edellisen vuoden satoa suurempi Myös perunan ja juurikkaiden
sato oli hyvä osalta olemme jälleen saavuttamassa oma-varaisuuden
useimmilla aloilla ja lihassa meillä on ollut
jatkuvasti vientiä
Koko taloudellinen kehitys maassamme on vuonna 1980 ollut hyvä
lisääntyy Suomessa enemmän kuin ehkä missään muussa OECD-maass- a
ja työttömyys vähenee - päinvastoin kuin muualla Vaikeudet meillä ovat
ilmenneet kuten aikaisemminkin aikana siinä että inflaatio on
kiihtynyt ja vajaus kasvanut Öljyn hinnan nousu on heijastunut
Edellisenä vuonna Suomen hintataso oli Euroopan vakaimpia
mutta viime vuonna nousivat 13% ja olemme siten
keskitasoa
Vilkas tuotanto-- ja on lisännyt tuonnin määrää ja kun tuonti-hinnat
ovat samanaikaisesti nousseet oli tuonnin arvo elokuun loppuun men-nessä
41% suurempi kuin edellisenä vuonna Erityisesti
modernisoi koneitaan ja lähivuosina otetaan käyttöön uutta
Näiden investointien arvo lienee noin 2000 mii US-dollar- ia
Vaikka on ollut hyvä lisäys n 22% se ei ole yltänyt samoihin
kasvulukuihin kuin tuonti viennin arvo on lisääntynyt
25%:lla Sahatavaran lisäys on 36% sellun 34% ja paperin 18% Myös
metalliteollisuus on kasvattanut vientiään
Suomen markan arvo on säilynyt vakaana ja Suomen markka oli syyskuussa 1980
noin 45% korkeampi suhteessa US-dollar- iin kuin vuosi takaperin
Suomen talouden hyvä kehitys viime vuosien aikana on tunnustettu myös
kansainvälisellä tasolla ja Suomen asema on parantunut Mainittakoon että
finanssilehti arvioi Suomen Euroopan
kolmanneksi ensimmäiseksi sijoitetun Australian
ja toiseksi sijoitetun Ranskan jälkeen
Korkean elintason myötä me olemme voineet kehittää myös kulttuuriamme ja
uhrata jatkuvasti lisääntyvät rahamäärät tieteelle ja taiteelle
Näissä merkeissä minulla on suuri ilo lähes Suomi-Seur- a ryn
toivottaa kaikille Suomesta siirtolaisiksi lähteneille niin niille
tuhansille Suomi-Seura- n jäsenille kuin muillekin onnellista uutta vuotta Rauha ja
hyvä mieli vallitkoon teidän
s U?w
Urheilukuulumtiia Suomi-Seur- a puheenjohtajan
hallitusneuvos Kallialan
UUDENVUODEN TERVEHDYS Olympialaisten
ulkosuomalaisille
Vuodenaikojen
epäedullisesti
poikkeuksellisen
Maataloustuotteiden
Maitotaloustuotteissa
Kokonais-tuotanto
korkeasuhdanteen
kauppataseen
kauppataseeseen
kuluttajahinnat
eurooppalaista
investointitoiminta
metsäteollisuutemme
toistakymmentä
paperikonetta
vienninkin-kehity- s
Metsäteollisuustuotteiden
Euromoney-nimine- n luottokelpoisuuden
lainamarkkinoilla parhaimmaksi
85000-jäsenise- n
puheenjohtajana
keskuudessanne
t)cxlCzl
Osmo Kaliala
Suomi-Seur- a ryn puheenjohtaja
H
I
Olympiakultamitalin voit- taminen on kesäkisoissa jo- kaisen urheilijan suurin ta- voite On kuitenkin urheili-joita
jotka ovat voittaneet
samoissa kisoissa useita kul-tamitaleja
Moskovan kisojen menes- tyksellisin urheilija oli neu- vostoliittolainen voimistelija
Aleksandr Ditjatin joka voit- ti 3 kulta- - hopea- - ja yhden
pronssimitalin
DDR:n uimarityttö Caren
Metschuck voitti kolme kul- taa ja yhden hopean Kolmen
kultamitalin urheilijoita oli- vat myös uimarit Barbara
Krause (DDR) ja Vladimir
Salnikov (Neuvostoliitto sekä
neuvostoliittolainen meloja
Vladimir Parfenovitsh)
Seuraavassa esittelemme
edellisten kisojen supervoit-taja- t vähintään kolmeen kul-tamitaliin
yltäneet urheilijat
ATEENA 1896 Carl
Schuhmann Saksa (paini ja
voimistelu): 4 kultamitalia
Hermen Weingärtner Saksa
(voimistelu): 3 kultaa 2 hope-aa
1 pronssi Alfred Flatow
Saksa (voimistelu): 3 kultaa
1 hopea Paul Masson Rans-ka
(pyöräily): 3 kultaa
PARIISI 1900 Alvin Kra-enzlei- n USA (yleisurheilu): 4
kultaa Konrad Stäheli
Sveitsi (ammunta): 3 kultaa 1
pronssi Ray Ewry USA
(yleisurheilu): 3 kultaa
SAINT LOUIS 1904 Anton
Heida USA (voimistelu): 5
kultaa 1 hopea George Ey-s- er
USA (voimistelu): 3 kul-taa
2 hopeaa Charles Da-niels
USA (uinti ja vesipal-lo):
3 kultaa 1 hopea James
Lighbody USA (yleisurhei-lu):
3 kultaa 1 hopea
LONTOO 1908 Melvin
Sheppard USA (yleisurhei-lu):
3 kultaa Henry Taylor
Iso-Britann-ia (uinti): 3 kultaa
TUKHOLMA 1912 Eric
Carlberg Ruotsi (ampumi-nen):
3 kultaa 1 hopea Han-nes
Kolehmainen Suomi
(yleisurheilu): 3 kultaa 1 ho-pea
Alfred Lane USA (am-munta):
3 kultaa
ANTWERPEN 1920 Law-rence
Nuesslein USA (am-munta):
5 kultaa 1 hopea 1
pronssi Nedo Nadi Italia
(miekkailu): 5 kultaa Lloyd
Spooner (USA) (ammunta): 4
kultaa 1 hopea 2 pronssia
Carl Osburn USA (ammun-ta):
4 kultaa 1 hopea 1 prons-si
Hubert van Innis Belgia
(jousiammunta): 4 kultaa 1
hopea Otto Olsen Norja (am-munta):
3 kultaa 2 hopeaa
Paavo Nurmi Suomi (yleisur-heilu):
3 kultaa 1 hopea Aido
Nadi Italia (miekkailu): 3
kultaa 1 hopea
PARIISI 1924 Paavo Nur-mi
Suomi (yleisurheilu): 5
kultaa Ville Ritola Suomi
(yleisurheilu): 4 kultaa 2 ho-peaa
Roger Ducret Ranska
(miekkailu): 3 kultaa 2 hope-aa
Johnny YVeismuller USA
(uinti): 3 kultaa
AMSTERDAM 1928: Geor-ges
Miez Sveitsi (voimistelu):
3 kultaa 1 hopea
LOS ANGELES 1932 Hele-ne
Madison USA (uinti): 3
kultaa Romeo Neri Italia
(voimistelu): 3 kultaa
BERLIINI 1936 Jesse
Owens USA (yleisurheilu): 4 kultaa Konrad Frey Saksa
(voimistelu): 3 kultaa 1 ho-pea
2 pronssia Hendrika
Mastenbroeck Hollanti (uin-ti):
3 kultaa 1 hopea Alfred
Schvvarzmann Saksa (voimis-telu):
3 kultaa 2 pronssia
LONTOO 1948: Fanny Blan-kers-Koe- n Hollanti (yleisur-heilu):
4 kultaa Veikko Huh-tanen
Suomi (voimistelu): 3
kultaa 1 hopea 1 pronssi
Paavo Aaltonen Suomi (voi-mistelu):
3 kultaa 1 pronssia
HELSINKI 1952 Viktor
Tshukarin Neuvostoliitto
(voimistelu): 4 kultaa 2 hope-aa
Emil Zatopek Tshekko-slovakia
(yleisurheilu): 3 kul- - fan
MELBOURNE 1956 Agnes
Keleti Unkari (voimistelu): 4 kultaa 2 hopeaa Larisa La-tyni- na Neuvostoliitto (voi-mistelu):
4 kultaa 1 hopea 1 pronssi Viktor Tshukarin
Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea 1 pronssi
Valentin Muratov Neuvosto- liitto (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea
ROOMA 1960 Boris Shah-li- n Neuvostoliitto (voimistel- u): 4 kultaa 2 hopeaa 1 pronssi Larisa Latynina
Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 2 hopeaa 1 pronssi Takashi Ono Japani (voimis-telu):
3 kultaa 1 hopea 2
pronssia Christine von Salt-z- a USA (uinti): 3 kultaa 1 hopea
TOKIO 1964 don Schollan-de- r USA (uinti): 4 kultaa Ve-ra
Caslavska Tshekkoslova-kia
(voimistelu): 3 kultaa 1 hopea Sharon Stoudet USA
(uinti): 3 kultaa 1 hopea
Yukio Endo Japani (voimis-telu):
3 kultaa 1 hopea Step-hen
Clark USA (uinti): 3 kul-taa
MEXICO 1968 Vera Caslav-ska
' Tshekkoslovakia (voi-mistelu):
4 kultaa 2 hopeaa
Akinoro Nakayma Japani
(voimistelu): 4 kultaa 1 ho-pea
1 pronssi Charles
Hickcpx USA (uinti): 3 kul-taa
1 hopea Sawao Kato Ja-pani
(voimistelu): 3 kultaa
MuNCHEN 1972 Mark
Spitz USA (uinti): 7 kultaa
Savao Kato Japani (voimis-telu):
3 kultaa 2 hopeaa Sha-n- e Gould Australia (uinti): 3 kultaa 1 hopea 1 pronssi Ol-ga
Korbut Neuvostoliitto
(voimistelu): 3 kultaa 1 ho-pea
MONTREAL 1976 Nikolai
Andrianov Neuvostoliitto
(voimistelu): 4 kultaa 2 hope-aa
1 pronssi Kornelia Ender
DDR (uinti): 4 kultaa 1 ho-pea
John Naber USA (uinti):
4 kultaa 1 hopea Nadia Co-mane- ci Romania (voimiste-lu):
3 kultaa 1 hopea 1 prons-si
Nelli Kim Neuvostoliitto
(voimistelu): 3 kultaa 1 ho-pea
Jim Montgomery USA
(uinti): 3 kultaa 1 pronssi
Supervoittajat löytyvät siis
pääosin uimareista ja voimis-telijoista
Uimareilla ja voi-mistelijoilla
on mahdollisuus
kilpailla useissa lajeissa ja kartuttaa mitalisaalistaan
myös viesteissä ja joukku-ekilpailussa
Tällaista mah-dollisuutta
ei ole esimerkiksi
painonnostajalla ja nyrkkeili-jällä
Mutta ketkä ovat saaneet
olympialaisissa eniten mitale-ja?
Kymmenen kaikkien ai-kojen
parhaan olympiaurhei-lijan
luettelo on seuraavanlai-nen
(kulta— hopea— pronssi):
Larisa Latynina NL
(voimistelu) 9 5 4
Paavo Nurmi Suomi
(yleisurheilu) 9 3 0
Mark Spitz USA
(uinti) 9 i i
Sawao Karo Japani
(voimistelu) 8 3 1
Ray Ew ry USA
(yleisurheilu) 8 0 0
Nikolai Andrianov NL
(voimistelu) 7 5 3
Boris Shahlin NL
(voimistelu) 7 4 2
Viktor Tshukarin NL
(voimistelu) 7 3 1
Vera Caslavska Tslov
(voimistelu) 7 3 0
AladarGervich Unkari
(miekkailu) 7 1 2
Nikolai Andrianov nousi
vuoden 1980 olympialaisten
jälkeen uuteena urheilijana
10 parhaan joukkoon Mosko-van
kisoissa Andrianov kar-tutti
mitaliensa määrää 2 kult-a-
2 hopea- - ja l:llä pronssi- mitalilla ja mitalitilastoissa
hän nousi 21 sijalta kuuden-neksi
(APN)