Viikkosanomat, September 28, 1976

              VjIflFOC
Canadan Suomalainen Jä-rjestö
(CSJ) viettää 65
vuotissyntymäpäiväänsä
maanantaina lokakuun 25:nä
päivänä Silloin tulee kuluneeksi
65 vuotta siitä kun Järjestö sai
(1911) liittovaltiolta toimiluvan
Vertailun vuoksi mainittakoon
että Canadan liittovaltio vietti
heinäkuussa 109: ttä vuo-sijuhlaansa
olleen täten vain 44
vuotta vanhempi kuin CSJ
Toisaalta on syytä palauttaa mie-leen
että suomalaisten siir-tolaisuus
tälle mantereelle ja
erikoisesti Canadaan alkoi
erityisistä syistä myöhemmin
kuin muista Pohjoismaista
Historiallisesti puhuen 65 vuot-ta
lyhyt hetki mutta pienen
siirtolaisryhmän perustaman ja yl-läpitämän
työväen kulttuurijär-jestön
historiassa se on todella
pitkä ja kunniakas toimintataival
Tulee muistaa että Järjestö on
näiden vuosien ajan kestänyt
tyynet ja myrskyt vain siksi että
täkäläiset maanmiehemme ovat
arvostaneet sen maan toimintaa
pitäneet sitä tarpeellisena ja
yhteisiä etuja ajavana laitoksena
jolta saadaan tarpeen tullen avun
vastineeksi tukea ja turvaa
Lyhyesti sanoen CSJ perustet-tiin
canadalaisten olosuhteiden
vaatimuksesta Canadan
suomalaisten toimesta täkäläis-ten
maanmiestemme moni-tahoisia
etuja palvelemaan
Iloksemme voimme myös todeta
että CSJ:llä on nyt takanaan 65
kunnian vuotta
Kansalaistemme keskuudessa
oli aiemminkin edistyksellistäjär-jestötoiminta- a
eri paikkakunnilla
Johtuen vuosisadan vaihteessa
Canadassa vallinneista
olosuhteista sekä Suomesta tänne
tulleiden siirtolaisten tarpeista ja
mahdollisuuksista
esiraivaajamme perustivat ensiksi
edistyksellisiä raittiusseuroja
Kun ei ollut mitään seura- - ja
kulttuuritoimintaa niin siir-tolaiset
(pääosassa nuoret miehet)
etsivät vapaa-aikojen- sa huvia
väkijuomista Tappeluitakin oli
silloin yli "omien tarpeitten"
Tässä tilanteessa valistuneim-ma- t
siirtolaiset laskivat että
--seuratoiminnan avulla kautta
BwmMMmBmwmMWM
maan voidaan kieltä taitamat-tomille
järjestää parempaa ja
kehittävämpää ajankulua kuin
"pullosta" Toisaalta nämä rait-tiusseu- rat
vaikka olivatkin
hieman äärimmäisyyteen
taipuvia antoivat tukea ja nuh-teita
niille joilla oli liian usein
taipumus "astua korkin päälle"
Muistuu tässä mieleen sud-burylais- en
raittiusseuran erään
kokouksen pöytäkirjan pykälä
missä sanotaan että viisi henkilö
oli hyväksytty jäseneksi Hän oli
ilmeisesti "langennut" koska
seuraavan kokouksen pöytäkir-jassa
sanotaan että sama mies oli
erotettu "humalaisena esiintymi-sen
vuoksi"
Työväenliikkeen nousu
Toisaalta vuosisadan vaih-de
oli työväenliikkeen suur-ta
nousukautta varsinkin
Euroopassa On totta kuten
sanotaan että siirtolaiset yleensä
tulivat Suomesta ja muistakin
maista "taloudellisista syistä" eli
paremman toimeentulon toivos-sa
Mutta "ihminen ei elä pelkäs-tään
leivästä" Hänen asennoi-tumiseensa
ja toimintaansa vai-kuttavat
myös aatteelliset seikat
Esimerkiksi oli Suomen työväenl-iikkeen
torjumiseksi järjestetty
herrasväen "työväenliike" Se oli
punnittuja köykäiseksi havaittu
Kuten muistetaan VJ Wrightin
(1856-194- 3) perustaman
' ' työväenliikkeen ' ' tarkoituksena
oli sitoa suomalaiset työntekijät
tyonantajapiirien kontrolliin
"vaarattomiin" työväenyhdist-yksiin
Suomen työläisillä torppareilla
ja vähäväkisillä oli kuitenkin
toisenlainen maailmankatsomus
ja niin he rupesivat perustamaan
torpparien järjestöjä ja erikoisesti
porvaristosta itsenäistynyttä
työväenliikettä Vuonna 1899
perustettiin Suomen työväen-puolue
ja tämän uudenaikaisen
puolueen toisessa edust-ajakokouksessa
(1903) Forssassa
hyväksyttiin ns Erfurtin ohjelma
ja puolueen nimeksi tuli Suo-men
sosialidemokraattien puolue
Edelläkerrotulla oli luonnollisesti
suuri vaikutus myös siirtolaisina
muuttaviin suomalaisiin
Järjestön ensimmäinen Tpk valittu Toronton osaston kokouksessa syysk 8 p:nä
191 1 Ylärivi vasemmalta oikealle: E Pirttinen J Lindala ja JW Ahlqvist Alarivi K
Lehto K Holmja JF Lahti Näiden lisäksi kuului tähän ensimmäiseen tpk vielä toveri
Leskinen jonka kuvaa ei ole saatavissa
Tällä kehityksellä Suomessa
Canadassa ja muissa maissa oli
oma vaikutuksensa siihen etteivät
raittuisseurat enää tyydyttäneet
siirtolaistyöläisten tarpeita ja
toivomuksia Haluttiin päästä
osallisiksi voimakkaasti nouse-vaan
työväenliikkeeseen juuri
niissä puitteissa jotka olivat tar-peelliset
siirtolaisille Canadassa
Siirtolaiset ovat aina olleet siinä
asemassa että heidät otetaan
viimeisinä työhön ja lähetetään
ensimmäiseksi pakkolomalle tai
kokonaan työttömiksi Kaiken
lisäksi varsinkin lamakausina
siirtolaisia on syytetty 'yhtäältä
työpaikkojen "ottamisesta"
maan varsinaisilta asukkailta ja
toisaalta palkkojen polkemisesta
eli siitä että he ovat valmiit
menemään työhön vaikka kuinka
huonolla palkalla — Mitä enem-män
siirtolaiset olivat eristettyinä
muista canadalaisista sitä hel-pompi
oli heitä vastaan nostaa vi-hamielisyyttä
CSJ:n isä eli yksi perustaja
JW Ahlqvist muistelee omalta
kohdaltaan vuosisatamme al-kuvaiheita
seuraavasti: "Meidän
suomalaisten ei tarvinnut olla
kauan täällä kun huomasimme
että englanninkieltä puhuva
työväestö ei katsellut maahan vir-taavaa
(usein värvättyä — WE)
siirtolaisväkeä ensinkään
suopeasti He väittivät että
olimme tulleet tänne työnantajien
houkutuksesta polkemaan
työläisten palkkoja Kielen-taitamattomu- us
ja olosuhteet
pakottivat siirtolaiset monesti
alistumaan minkälaisiin ehtoihin
tahansa Oivaltaen tämän"
sanoo Ahlqvist "me halusimme
näyttää että me haluamme olla
osa Canadan sosialistipuolueessa
Kuten jo edelläsanotusta
' näkee raittiusseurat ja välit-tömästi
niitä seuranneet erilliset
työväenyhdistykset ja myöhem-min
kansallinen järjestömme
perustettiin sanan varsinaisessa
mielessä canadalaisten
olosuhteiden ja vaatimusten
pakosta Se perustettiin palvele-maan
täkäläisten maanmies-temme
tarpeita ja etuja Vain
tämä selittää miksi CSJ on kes-tänyt
65 pitkää vuotta sekä
myrskyt että lyhyet tyvenkaudet-ki- n
Nimen historiikkia
Palauttakaamme mieleen miten
tämä työväen valistus- - ja
kulttuurijärjestö syntyi ja kehit-tyi
Sitä ei varsinaisessa mielessä
"perustettu" sillä erillisiä paikal-lisosastoja
syntyi ja kehittyi miltei
samanaikaisesti ja toisista erillään
kautta laajan maamme
Esim North Wellingtonissa
BC "Lännen Rusko"-nimine- n
raittiusseura jo helmik vii-dentenä
päivänä 1890 Se oli
tietääkseni ensimmäinen
suomalaisten seura täällä
Sault Ste Mariessa Ont
perustettiin 1894 "Pelastuksen
Sankari"-nimine- n raittiusseura ja
W Eklund
Copper Cliffissä marrask 18:na
päivänä 1894 "Oikeuden Ohje"
raittiusseura No 80
Kesällä 1896 toimeenpanivat
työtätekevien puolesta Victorian
Nanaimon Vancouverin New
Westminsterin ja Wellingtonin
raittiusseurat Nanaimossa BC
suuren yhteisen mielenosoituk-sen
Lainatkaamme tässä Matti
Helmisen teoksesta "Sointula"
seuraava kohta: "Lyhyeksi tuli
kuitenkin "Lännen Ruskon" olo
North Wellingtonissa Jo varhain
keväällä alkoi kaivostyöläisten
lakkoja kaikki jotka eivät suos-tuneet
menemään työhön yhtiö
hääti pois huoneista
"North VVellingtonin lakon
loputtua työläisten häviöön alkoi
sinne kokoontua uudelleen
suomalaisia- - ja toisaalta entinen
elämä juoppuksineen uusiintui
Silloin keräännyttiin Jaakko Raja
lan kodin alakertaan ja perustet-tiin
"Aallotar"-nimine- n raittius-seura
lokakuun 11 päivä 1891
(siis 85 vuotta sitten — WE)
Tämän seuran perustamisesta al-kaa
Vancouverin saaren
suomalaisten elämässä uusi aika
henkisen herätyksen kausi"
sanoo Matti Halminen
V 1901 (75 vuotta sitten —
WE) perustettiin Nanaimossa
Aika-leh- ti jonka toimittajina
olivat mm Matti Kurikka ja tun-nettu
kirjailija AB Mäkelä
Marrask 27 päivä 1 89 1 (75 vuot-ta
sitten — WE) allekirjoittivat
Kalevan Kansa ja British Colum-bian
hallitus Englannin kuninkaan
nimissä sopimuksen Malkosaaren
(Sointula) omistuksesta Kalevan
Kansan jäsen J Tanner johti en-simmäiset
työmiehet Malko-saarell- e
joulun edellä 1901
siis 75 vuotta sitten Suuri ja
kaunis oli Kalevan Kansan
yhdyskunnan perustajien tar-koitus
mutta sillä utopistisella
unelmalla ei ollut kuitenkaan
kapitalistisessa maailmassa eikä
muuallakaan mitään onnistumi-sen
mahdollisuutta
Kehitys "iistissä"
Etelä-Canadas- sa alkoi järjestö-jä
seuratoiminta versoa
suomalaisten keskuudessa jo tä-män
vuosisadan alussa Toron-tossa
perustettiin "vapaille aat-teille"
suomalaisten yhdistys v
1902 ja v 1904 perustettiin
raittius- - ja työväenyhdistys
"Taimi" Ne liittyivät yhteen
kesäkuussa 1905 ehdolla- - tämä on
mielenkiintoista vielä nytkin- - et-tä
liitytään sitten yhteisvoimin
maan sosialistipuolueeseen
Helmikuussa 1903 perustettiin
John Wirran johdolla Copper
Cliffissä nuorisoseura ja Port Ar-thurissa
toukokuun 25 päivä 1908
"Imatra yhdeksäs "-nimi-nen
seu-ra
Tammikuussa 1908 peruste-ttiin
Ladysmithissä BC
suomalainen sosialistiosasto
Samoin meneteltiin Vancouveris-sa
Victoriassa ja Sointulassa
St" g~n m ti" wwi
IWV
'!MWfl'
CSJ:n Sudburyn osaston edel-täjä
Suomalainen Sosialistisen
Järjestön Sudburyn osasto
perustettiin toukokuussa 1912
"Turjan ruokalassa"
Kuinka ripeätä sen aikainen
toiminta oli näkyy mm edesmen-neen
Ahlqvistin muistelemista:
Vv 1918-2-0 kerättiin Suomen
työväenliikkeen avustamiseksi
$2713690 sen aikaista hyvää
rahaa
Näiden eri osastojen ja seuro-jen
yhteisessä edustajakokouk-sessa
v 1923 päätettiin lopul-lisesti
muodostaa kansallisessa
mittakaavassa toimiva Canadan
Suomalainen Järjestö Se laillis-tettiin
liittovaltion yhtiön lakien
puitteissa ja sai virallisen
toimilupansa lokakuun 24 päivä
v 1923 Siitä alkoi Järjestömme
toiminnan ja työn uusi vaihe
Meille annettaneen anteeksi
jos olemme hieman ylpeitä siitä
mitä CSJ on kansallisten
kulttuuriperinteiden puolesta ja
kansalaistemme yhdistämiseksi
muihin canadalaisiin tehnyt
näiden vuosikymmenien aikana
On hyvä muistaa että parhaim-millaan
Järjestöllämme oli kym-meniä
haaleja tosin pieniä sekä'
isommilla paikkakunnilla palkatut
näyttämö-- kuoro- - ja soittokun-tien
johtajat joita nyt muis-telemme
kunnioituksella
Mainittakoon nimeltä sel-lainen
kirjailija kuin Aku Päiviö
jolta jäi perinnöksi esim koko il-lan
operetti sekä toistakymmentä
nidettä runo-- ja muita kirjoja
Alfred Hautamäki joka suoritti
jättityön Ontarion metsätyöläis-te- n
järjestäytymisen avust-amiseksi
ja kirjoitti koko illan
metsuriaiheisen näytelmän ja
tunnettiin yleisesti loistavana
puhujana sekä sanomalehtimie-hen- ä
ja kirjailija AB Mäkelä
jonka juttuja luetaan vieläkin
Emme liioin ole koskaan
unohtaneet isiemme maata
Suomea vaikka päinvastaisiakin
väitöksiä on esitetty
Heti ensimmäisen maailman-sodan
päätyttyä suoritettiin
CSJ:n aloitteesta ja johdolla va-rattomien
suomalaisten hyväksi
ns "miljoonakeräys" Suomen
työväenliikkeen toimintaa on
avustettu monella tavalla varsin-kin
työtätekevien ja viimein
koko Jatk seur sivulla
lt% mm
CSJ:n nykyinen sihteeri Helen
Tarvainen Torontosta
Tiistai syyskuun 28 p 1976