Viikkosanomat, March 01, 1977

              m'-:?Naiimn-
: loicai ei -- - — -- __-7 j
Otteita Annie Bullerin elämästä
Annie Buller tuomittiin kahdeksi
vuodeksi vankeuteen toisen
maailmansodan aikana Porta-qe- n
La Prairien naisten vanki- -
loan Hän oli tuolloin Western
Claapn-lehde- n liikkeenhoitaja ja
li &oUAov vn b-)nbn- nn)t kir-- 1 l IIIUUJUU IVyilWIlt Vf
joit uksella Suomen presidentti
Mannerheimin politiikkaa vas-taan
Canada oli sodassa
Suomen vihollinen Hän tar-joutui
Canadan hallituksen
sotapalveluun mutta hänet
evättiin
ijTu~Ri„a v„u„u„m: iK„y„ii„m_icnci4 iluiimn- -
net opiskeIua
sdla
oH
a - _#
uiqmmmasa upciumui —
Muutamien
New ymparille 1904
taistelija
~UMSl 'u™1™
toriallinen New
-- ls-l ifnMimlAn Mnlnnl MAn4-'itn4- -
1908
vaatimaan
parempia olosuhteita
1910 työväenluokan
uaisiaisieiija iiara
amerik-kalainen
naistenpäivä hyväksyt-täisiin
kansainväliseksi naisten-päiväksi
Tätä ehdotusta kan-nattivat
Alexandra
Rosa Luxernburgh ja
Karl Liebkencht sekä Yhdysval-tain
Bill
ovat
lainatut Bullerin ja
Theodoren kirjoituksesta
työläisnaisten
kunnioitetuin naisten ja
työväestön
ollut Annie
syntyi Montrealissa
1896 oli
suuseppä työskenne-ltävä
vuosisadan
oli jo 10--1 1-vuot-iaiden
las
ten työskennel- -
tävä liikkeissä ja
kein missä avustaakseen
toimeentulossa
— w
lisiä kouluvaatimuksia ei ollut
Annie meni tupak- -
katehtaaseen ja
teki 12 tuntia töitä päivässä
kuutena päivänä viikossa Öisin
hän opiskeli sillä hän oli
terävä-älyine- n ja oppi nopeasti
Kun ensimmäinen maailmansota
oli Annie jo työskennellyt
viisi vuotta ollen nyt 17-vuot- ias
maailmansodan syt-tymistä
olivat Englannista tulleet
siirtolaisina Buhayn sisarukset
Becky ja Mike Etenkin Bec- -
kystä tuli Annien hyvä ja uskoi- -
linen taistelutoveri myöhempinä
vuosina Kun Canadassa
Värvätä vapaaehtoisia sotaan
Annie ja Becky
etujoukossa taistelemassa
puolesta
Quebecissa Maakunnan
ranskalaisväestön keskuudessa
kehittyi voimakas ja laaja
snrianvnstninen nQpnnnttiimii-"- r
T WtWM
tule taistelija
-- - selvisi
minkälaisessa
eli ja niinpä hän tahtoi opis- -
keila lisää työväestön asemasta
Hän lähti opiskelemaan New
Rand of
cpJ_n_-- _ „illlln „w nu
j w - ww a - a iivi mu
imn o::„ w ' w —r s w w — i r— !
lastenhoidon ja unioiden suoje
jun Hän kirioitti Duhui
työväestön puoltamiseksi
tk
Työväen puolue perustetaan
oivallettiin että Canadan
työväki oman poliitti
sen puolueen ja 1922 perustettiin
työväenpuolue josta
:uli myöhemmin kommunistinen
Duolue
naiset yhtyvät Kansainväli- - perustettu marxismin
sen Naistenpäivän viettoon varten Eräs opis-maahsku- un 8 paiva kaikkialla kelutovereistaan oli Bella Gauld
K ""
se avuksi
h „- -
oc uu
icuC ymyuccii mwr suunnittelemaan
uskoa omiin voi-- työväenopitoa Montrealiin
""SS1osialisUnaisten tyksellinen toiminta ajaonli edis- -
Yorkissa opiston Rand
Nnaew Yorkin itäpuolen aikoama-n- jalkeisinaaikana ja senoli Anniesta naiset parempia kehittynyt merkittävä työväen-yoolosuhtei- ta sen Hän organisoi työläisia
taistduun parem ien palkkojen
fm "'"
Naistenpäivä
taistelulippunsa vuonna
kaduille
Kööpenhaminan kansain
välisessä sosialistikonferensissa
v
vuuuanaä
Lenin
Kollontai
Haywood!
Ylläolevat lauseet
Annie
National Affairs-julkaisus- sa
vuodelta 1953
Canadan
Buller
Hän
Hänen isänsä
oli
kovasti
perheensä
alussa
työläisperheiden
tehtaissa
perhettä
töihin
13-vuotia-ana
sodanvastaisuuden
ww%~
Anniesta
vamteiien
yhteiskunnassa
hän
Social
v„„„„
puolesta
tarvitsee
Canadan
pitäessä
Annie oli kaiken aikansa
toiminnassa mukana häneltä ei
juuri liiennyt aikaa omalle itsel- -
leen Mutta tavattuaan Harry
Guralnick oli älykäa ja
oerhetynyt organisoimiseen
puhumiseen kirjoittamiseen ja
kääntämiseen Hän johti myös
— -
2distyksellisten
:oimintaa avioliitostaan
Jimmy
Canadan tekstiilityöläiset tais-eliv-at
laajalti 1920-luvul- la
oikeuksiensa puolesta ja Annie
avusti heitä kaikin mahdollisin
lavoin Hän teki useita
puhujamatkoja myös Maritime- -
siin Nova Scotiaan terästyöläis- -
ten taistelun puolesta He
vaativat kahdeksantuntista
työpäivää Maritimesin teräsmyl- -
lyyn ja itsenäistä uniota mitkä
saavutettiin
Estevanin Iakkotaistelu
Olot olivat ' surkeat Sourisin
huliaiueeiia ö- asKatcnewanissa ja
työläisten keskuudessa oli syvä
tyytymättömyys oloja kohtaan
Souris Valley Coal-yhti- ö oli av--
annut kaivoksen vuonna 1896
Myöhemmin yhtiö laajeni
vvinnipegiläinen konserni West
ern Dominion Colliers sen
omisti Taylor Bien-faitis- sa
kaivos v 1906
Yhtiö alkoi kukoistaa mutta
oli™ r— i ii i- -i rt
Yli 600 kaivostyöläistä aloitti
v 1931 sen jälkeen kun
tulisieluinen Sam Scarlett oli
pitänyt kovan puheen union
puolesta Estevanin kaupungin
talolla
Annie syyskuun lopulla
Bienfaitiss ja työläiset aikovat
pitää laajan mielenosoituksen
Estevanissa Kun työläiset
saaPmvat Estevanin kaupungin
ulkopuolelle avasivat ja
paikallinen poliisi tulen heitä
kohti Kolme miestä sai sur--
mansa ja 50 kaavoittui vakavasti
tapahtu-man
jälkeen lakon uhrit haudat-tiin
suurin menoin ja sol-idaarisuus
etujensa puolesta tais- -
teleVia työläisiä kohtaan kasvoi
myös muun väestön
keskuudessa
mndUl11 meren- - rahaa Winnipegin työläisten olot huonoivat entises-tav- a
on tuonut rohkeutta lakkolaisten Ieislakon tään Suurperheitä oli paljon ja
ja toivoa taman paivan surkeat asunnot ja — komitea
kityksen ja
vuosien
kon- -
kes-ferenssia- an vuon-- kitetty
samaan loppumisen
vuosina pelualojen
aikaisten
tilaUe
ja
tulivat
Saksan
Zetkin ehdotti että
itse
Flor-ence
ken-ties
etujen puoltaja lienee
vuo-nna
jonka
eläättääkseen
Tämän
mel--
tahansa
Pakol--
syttyi
Ennen
alettiin
olivat
lWftAVrAtUlAU
Annielle
Yorkin School
hänen
vaativat koulun
juutalaisten
Heidän
syntyi poika
kun
osti
Yhtiön
avattin
„i~~„f~v~f
lakon
puhui
RCMP
Tämän järkyttävän
paikkunnan
myöhemmin
naisille aikana
hikikoppien Tuosta
Annie urasi väsymättä työväen lehdistön puloest a kirjoittaen toimit- -
taen myyden ja rahoittaen Hänen vierellään ovat (vas) Kom--
munistipuolueen johtaja Tim Suck Tribunen toimittaja John Weir ja
Dorise Nielson
cr :: ' r - '
Vs''-"--
nUllilUCl
Monet ovat aiheet joilla ihmiset
y peilevat Mitään epätavallista ei
ole ylpeillä rikkaudella mutta
VOlhan Slta ylpeillä vaikka
"köyhyyden paljoudella" jos
sitä on tarpeeksi
Nuukuuskaan ei ole häpeä sil- -
sä jos sitäkin on tarpeeksi muut- -
tuu se kuuluisuudeksi On vää-- ' rin luulla että esim laihialaiset
ohsivat häpeissään (oletetusta)
nuukuudesta ei sinne päinkään!
He ovat ylpeitä Suomen nuuim- -
man pitäjän maineesta
Suomessa kerrottiin olleen
nunsanottu "Hölmölän" nitäiä
m hölmöin naikka
mooi'imocco Jo uantiac uxi~xvm—
olisivat olleet ylpeitä kuuluisasta
hölmöydestään
Jos Hölmölä olisi olemassa ei
se kuitenkaan olisi enään hölmöin
paikka maailmassa sillä en-simäis- elle
sijalle on nousemassa
-- Canada Siltä ainakin tuntuu kun
seuraa millä tavalla maamme
" asioita hoidetaan
Herrat rahamiehet katkovat
~1n4AUun111A!n!n 1-_-
lyumisieu pauhuja ja k41_ uu imee
vaalit niin ketä luulette Canadan
työläisten äänestävän? He äänes- -
tävät juuri niitä miljooneerejä
ja heidän edustajiaan jotka katko- -
vat heitä äänestäneiden työläis- -
ten palkkoja Voiko tämän
Annie joutuu vankilaan
Verilöylyn jälkeen aloitti
poliisi laajat joukkoetsinnät
työläisten kodeissa Estevanissa
ja pidätti suuren osan heistä
Annie tuomittiin kapinan nostat-tamisesta
vuodeksi vankeuteen
ja tarkoituksena oli pakottaa
työläisetkin takaisin takaisin
mutta he pysyivät lujana lakos-sa
Myöhemmin kaivokset avat-tiin
ja lakkolaiset saavuttivat voi-ton
Määrättiin mm kahdeksan-tuntinen
työpäivä työläisten
komiteat oh' tunnustettava joka
kaivoksessa ja työläisiä ei saanut
tuomita lakon takia — Kovan
kokemuksen kautta työläiset
olivat oppineet että Canadan
hallinnollinen järjestelmä oli
suuryhtiöiden puolella
Annie kärsi vankeusrangais-tuksensa
maan kauheimmassa
vankilassa Battlefordissa Annie
säilytti rohkeutensa koko ajan
eikä pelännyt tai ollut masen- -
tunut Häntä tervehtimässä
käyneet toverit kertoivat jäl-keenpäin
tavanneensa Annien
vankilassa optimistisena ja
iloisena aina valoisana mielel-tään
— Koko lopun ikänsä Annie
taisteli edistyksen ja rauhan
puolesta tekemättä suurta
numeroa itsestään Hän jätti val-tavan
perinnön Canadan naisille
omien konkreettisten tekojensa
kautta Hänen hautajaisensa
olivat vaatimattomat v 1973
Annie ymmärsi inter-nationalismin
merkityksen
'työväestön keskuudessa juuri sil-loin
kun puoluetta yritettiin
hajottaa Yli 60 vuoden ajan hän
taisteli paremman maailman ja
sosialismin puolesta ja teki kaik- -
kensa jotta työväestön olot
olisivat helpottuneet ja että
työläisillä olisi ollut mahdol--
lisuus kehittää itseään
'i'"fl:' - !iiWt'o-'v'if- f f- -„ iri!' '" j A
-- Vj' M 1
suurempaa noimoyiiaenaan ouaj ' 7 1 K kyUäkäkyiiärÄobpta
on tuotettu vuosikymmeniä
kaikenkarvaisia oikeistolaisia
hölmöjä jotka yhdistettyinä
canadaiaisiin kirkko- - ja kaljahöl- -
möihin äänestävät enemmistönä
itseään hallitsemaan innri ne mii- -
jooeerit jotka lähettävät poliisit
hakkaamaan patukoilla mieltään
osoittavia työläisiä tai oikeuk- -
siaan puolustavia lakkolaisia
AKtV&rrnVJ tinUnMnll iAmlAnA RkJUuWnmIWpUcUcUj
hölmöläisen ialkoia oaleli sänevs--
sä hölmöläinen katkaisi palan
peitteen yläpäästä ja ompeli sen
peiton yiepäähän Luuleeko
j0ku tämän olleen hölmöä ? ei
lainkaan verrattuna Canadan hal--
ntusnerroja äänestäneiden noi- -
möyteen! Canadassa on iatkuva
tainnslama ini™ imnlema inhtnn
pääoman puutteesta!
Canadan hölmöt äänestivät mif--
joneerit ja heidän edustajansa hal-litukseen
(BC:n Bennetin hal-lituksessakin
on kahdeksan sel-vää
100:n prosentin miljoneeriä)
niin mitä nämä hallitsija-rahamieh- et
tekevät auttaakseen
Canadan taloutta? He kiinnittävät
kansalta ryöstetyt rahat
Brasiliaan Eormosaan In- -
donesiaan jne maihin jossa
työväki on vieläkin orjamaisem- -
massa asemassa kuin Canadassa
ja tämän jälkeen nämä herrat
rukoilevat rjolvillaan IISA -- n
japanjn ja länsi-Euroop- an
rahamiehiä että nämä tulisivat
pankkeineen ja tehtaineen ryös-tämään
Canadan köyhiltä vii-meisenkin
köyhäinavustusdolla-ri- n
Eikö Canadassa sitten ole
muita kuin hölmöjä Voi veik-konen
onhan toki onhan niitä
viisaitakin Juuri näihin aikoihin
tulee kuluneeksi vuosi siitä kun
tänne torontolaiseen hautuus-maaha- n
pystytettiin monta tonnia
painava kivinen hyökkäys-vaunuest- e
--voi mikä järjen vä-lähdys!
Suomessa kun lakkautettiin ne
aseveljesten yhdistykset1 ja pys-syseu- rat
niin nämä viisaat muut-tivat
tänne Canadaan Joo ei
niitä Siperiaan viety ei!
Nämä aseveljesten pys-syseuralai- set
kaikessa viisaudes-saan
kun huomasivat että
Suomen itärajalla ei enään tarvita
kivisiä tankki- - eikä pyssyesteitä
niin ne alkoivat raahaamaan niitä
tänne rapakon taakse Suomessa
kun on keksitty maailman paras
uusi tankkieste jonka nimi on
--YSTÄVYYS-!
Nämä pyssyseuralaiset sitten
täällä Torontossa vanhaan
suojeluskuntalaiseen malliin
yhdessä pappien piispojen kans-sa
ja motettiinpa Suomesta oi-kein
sota-everstik- in vihkivät tä-män
hirvittävän kivisen möhkä-leen
kuin Faaraon epäjumalan
korkeaan virkaansa!
Niin että missäkö se viisaus
piilee? -- No kaikkihan tämä on ol-lut
selyää järkeä kuin mutaa
mutta viisauden huippu on siinä
että tämä kivinen epäjumalan
kuva sijoitettiin sinne minne
kuuluu kaikki sotaiset aseveljek-sie-n
seurat pyssyseurat ja
sotasympoolit "" hautuumaalle
" luurankojen joukkoon!
Brother
"Mikä on kemian suurin
saavutus?"
"Vaaleaveriköt"
Tiistai maaliskuun 1 p 1977
v s
N H