Viikkosanomat, December 05, 1978

              kysytä mik
Kala on avainsana napapii-rin
tuolla puolen sijaitsevassa
Murmanskin kaupungissa Suu-ren
J meren kalastaja on siellä
tuttu näky Kaupungissa ei tar-vitse
hakea kalanjalostuslaitok-sen
työntekijää heitä on yhdes-sä
laitoksessa enimmillään
7 000 henkeä
Murmansk on Neuvostolii-ton
kalanjalostuksen suurin kes-kus
se on sitä myös koko Eu-roopan
mittapuun mukaan
Kaupunkia pitää kotisatama-naan
1 500 'kalastusalusta
Joukossa muutamia
sen jättiläisiä suorastaan kala-tehtaita
Maailmassa ei löydy merta
jossa Murmanskista kotoisin
olevaa kalastusalusta ei tapaisi
työtään tekemässä Vierailu täl-laisessa
aluksessa on mielen-kiintoinen
vaikka se tapahtuu-kin
kotisatamassa aikanajolloin
laiva huilii sitä huolletaan ku-ten
monia muitakin saman lai-vueen
aluksia siinä vieressä Ja
laivan väki viettää ansaittua lo-maansa
jatai valvoo laivan
kunnostusta
Murmansk on napapiirin
suurin kaupunki Voisi kuvitella
että Jäämeren tuntumassa Kuo-lanlahd- en
itärannalla sijaitseva
kaupunki olisi vain kesäsatama
joka talvella hyytyy paksun
paksun jääpeitteen alle vaan
näin ei käy Murmanskin sata-ma
joka on Barentsinmerestä
50 km etelään on läpi vuoden
sulana toimivana satamana
Tämä siksi että kaupungin pit-kä
talvi ei kuitenkaan ole niin
kylmä kuin esim Helsingistä
käsin voisi luulla Golfvirran
pohjoisin haara jota kutsutaan
Nordkapin virraksi osuu juuri
näihin maisemiin ja pitää kau-pungin
sataman sulana Kostea
ja sumuinen kaupunki se on
kireimmät pakkaset helmi-maaliskuul- la
Alus nimeltä
Rembrandt
Joskus hamassa nuoruudes-sa
joku iskelmänikkari teki lau-lun
jossa kertoi Rembrandtin
opista Osakseni lankesi ilo tu-tustua
suurimittaiseen kalastuk- -'
seen aluksessa jonka nimi oli
Rembrandt Ei siinä varsina-isesti
Rembrandtin oppia tullut
mutta sensijaan aluksen ylipe-rämies
Stanislav Martenjev ja-koi
tietoja siitä mitä osuutta
hänen laivansa Rembrandt ja
muutkin laivueen alukset Jeke-v-ät
jotta Murmanskin nimissäi-ly- y
johtavana kalastuskeskuk-sen- a
ja tietenkin myös muuten
pohjolan suurena satamana
Rembrandt sekä kalastaa et-tä
jäädyttää Aluksessa on 95
hengen miehistö ja siellä toimii
kaksi tuotantolinjaa Kalat käsi-tellään
aluksella niin että linjo-jen
päästä tulee puhdasta kalaa
joka pakastetaan Paitsi sitä et-tä
alus toimii kalastavana teh-taana
se on myös eräänlainen
tukialus joka saa sadalta pie-neltä
alukselta tuotantovahvis-tust- a
Rembrandista puolestaan
pakastettu kala toimitetaan kul-jetusalukseen
joka vie saadun
tuotteen kotiin tehtaassa jalos-tettavaksi
Rembrandt voi ottaa pääl-leen
1 700 tonnia puhdasta ka-laa
viimeistään silloin tulee
saaliin siirto kuljetusalukseen
Kun päivittäinen kalankäsittely
nielee n 50 tonnia on helppo
laskea että kuljetukseen joudu-taan
melko tiheässä tahdissa
Mitään varastoja ei itse aluk-seen
voida luoda Yliperämies
Martenjev kertoo että heillä on
19 tällaista alustat laivueen
suurin alus on Marsalkka
Jakubovski joka nielee 2 000
tonnia kalaa Laivueessa on
100 pienempää alusta jotka
syöttävät saalista kalan käsitte-lylaitteet
omaaviin aluksiin
Kalataloutta
tutkitaan
Murmanskin kalalaivasto ei
kuitenkaan vain tyhjennä meriä
kaloista sen rinnalla toimii ka-latalouden
tutkimuslaitos joka
mm tutkii sitä miten meren
antamaa saalita voitaisiin mo-nipuolistaa
Yliperämies Mar-tenjev
sanoo että tämä tutki-mustyö
on tärkeätä myös siksi
että monipuolistamalla pyydet-tävää
kalakantaa voidaan myös
luonnon tasapainoa säilyttää
Luonto ei kestä sitä että sieltä
otetaan vain yksi tai muutama
lajike pois on nähtävä kokonai-suus
ja pyydystämisen vaikutus
tähän kokonaisuuteen Hän sa-noo
että heillä erikoinen huo-mio
kiinnitetään juuri tämän
tutkimustoiminnan kehittämi-seen
koska on turvattava mah-dollisuudet
kalastaa myös jat-kossa
Martenjev korostaa myös
sitä että he hakevat järjestel-mällisesti
paitsi uusia lajeja
myös uusia alueita joista voi-daan
pyytää ja joista voidaan
pyytää ehkä uusia lajejakin
Hän ei usko kalastuslaivueiden
koon kasvuun mutta sen sijaan
hän arvelee että laivueiden
pyytämistehoon tullaan jatkos-sa
kiinnittämään päähuomio
V
Kalastuslaiviieensa lippulaiva Marsalkka Jakubovski tässä keskel-lä
kuvattuna tutustumiskohteenamme olleen Rembrandtin kan-nelta
8
Rembrandt siinä se laivan nimi
suomalaiselle hiukan oudoin
kirjaimin
Kalastajan
kova ammatti
Kalastajan ammatti on ko-va
Siitä kertoo jo näiden meren
urheitten työjakson pituus Kun
Murmanskista matkaa aina
Etelä-Afrik- an vesille voi jo sii-täkin
arvata että kysymys ei ole
mistään viikon keikasta Niinpä
Rembrandtkin viipyy kotoa
pois puolen vuotta kun se ret-kelleen
lähtee Se on aika pitkä
aika Jos kohta sitten lomakin
on pitkä
Tapasin kalastaja Andrein
hotelli Severnajan edustalla ja
yritimme kovin onnettomalla
kielitaidollamme selvitellä ka-lastajan
kunniakkaan ammatin
hohtoa Hänen laivuessaan on
n 140 alusta Hän oli nyt lo-malla
mutta lähtö on pian edes-sä
Hän sanoi pitävänsä amma-tistaan
jonka seurauksena hän
tuottaa kalaa jossakin Islannin
ja Kanadan välisellä vesialueel-la
Varmasti olisi oma lukunsa
ollut käydä paikallisessa kalan-jalostuksen
tutkimuslaitoksessa
ja itse kalanjalostuslaitoksessa
mutta sattuneesta syystä yhdes-sä
Murmanskissa vietetyssä
päivässä ei kaikkea ehdi Siitä
kuitenkin voi jokainen olla va--
kuuttunut ettei Murmanskissa
kysytä mikä kala on Siellä tie-detään
se
Keijo Tamminen
Suomessa
tiedustellaan
LAHTINEN ILMARI
syntynyt Lapinjärvellä asunut
Kanadassa Yllämainittua hen-kilöä
tai henkilöitä jotka hä-nestä
jotain tietävät pyydetään
ottamaan yhteys Suomi-Seuraa- n
osoitteella Mariankatu 8
00170 Helsinki 17 Finland (
"Hau -- hau"
eri kielillä
Kiinaksi Wung-Wun- g
T-lovaki-aksi Haf-H-af
Hollanniksi Waf-W- af
Suomeksi Hau-Ha- u
Ranskaksi Woa-Wo- a
Saksaksi Wau-Wa- u
Hebreaksi Hav-Ha- v
Islanniksi Voff-Vo-ff
Portugaliksi Au-A- u
Venäjäksi Gav-Ga- v
Espanjaksi Jau-ja- u
heidän syntymäpäiviensä johdosta!
HYVÄÄ TERVEYTTÄ TEILLE MOLEMMILLE!
Samalla kiitämme Hilja Rajalaa maukkaasta kalkkuna-ateriast- a
hyvine jälkiruokineen Kiitos paljon!
Lempi Jokinen-Id- a
Laalo
Julia Sutinen
Mary Liikanen
Senja ja Edwin Suksi
Alina ja Wm Eklund
Mary Saari
Hilda Kivistö
Siviä Lewis
Aino Koponen
Jenny Jylhä
Ida Männistö
Siiri Sillanpää
Valma Ruismäki
Elina Sytelä
Anni Vihuri
SUDBURY
Sudburyn Seurakerholla
onnistuneet myyjäiset
Sudburyn Seurakerholla oli
lauantaina marraskuun 1 1
pnä hyvin onnistuneet vuotuiset
kahviaiset ja myyjäiset Finnish-haalill- a
Yleisöä oli saapunut
paljon tähän tilaisuuteen ovi-lippu- ja
myytiin kaikkiaan 333
joten Finnis-haali- n avarat tilat
täyttyivät yleisöstä Heti kunjl-moitet- tu
alkamisaika tuli ryn-täsivät
ihmiset kiireesti osta-maan
kauniita käsitöitä ja kai-kenlaisia
herkkuja leivonnais-ten
pöydistä
Voi sitä nisun leivän ja mui-den
leivonnaisten paljoutta
mutta kun myynti alkoi ei kestä-nyt
kuin 15 minuuttia niin kaik-ki
oli myyty Kova oli kysyntä
myös kaikenlaisilla käsitöillä
ne menivät hyvin kaupaksi
Yleisesti voidaan sanoa että
nämä olivat parhaat Seuraker-ho-n
vuotuiset myyjäiset mitä on
Lomonosovin '
kirjoja löytyi
Uusia tärkeitä tietoja suuren
venäläisen tiedemiehen Mihail
Lomonosovin (1711 - 1765)
elämästä ja tieteellisestä työstä
toivovat neuvostoliittolaiset
historiantutkijat saavansa Hel-singin
yliopiston kirjastosta teh-tyjen
uusien löytöjen ansiosta
Kirjastossa työskennelleet neu-vostoliittolaiset
arkistotyönte-kija- t
ovat löytäneet Lomonoso-vin
kirjastosta vielä 20 nidettä
joita oli pidetty jäljettömiin hä-vinneinä
Löydettyjen kirjojen reu-noissa
oli tämän ensimmäisen
venäläisen akateemikon mer-kintöjä
jotka kertovat hänen
harrastustensa monipuolisuus
desta ja syvällisyydestä Ne
auttavat tunkeutumaan tiede-miehen
"luovaan laboratori-oon"
ja ymmärtämään hänen
suurien löytojensä lähteet Näi-hin
kuuluvat painon ja energian
säilymisen lait Venuksen kaa-sukehän
havaitseminen sähköä
käsittelevät tutkimukset jne
Viime vuonna Helsingin yli-opisto
luovutti lahjana Neuvos-toliiton
tiedeakatemialle 52 kir-jaa
Lomonosovin henkilökoh-taisesta
kokoelmasta Vastalah-jana
neuvostoliittolainen kirjas-to
luovutti suomalaiselle suuren
määrän venäläisiä ja neuvosto-liittolaisia
harvinaisia julkaisu-ja
ja painotuotteita
Aili Hilapieli
Impi Tommila
Vera Lindholm
George Järvelä
Hilda Ketola
Aino Lahti
Tyyne Harju
ONTARIO
tähän mennessä ollut Näiden
kahviaisten ja myyjäisten eteen
kerhon jäsenet tekivät paljon ar-vokasta
työtä siinä neulottiin
virkattiin kudottiin leivottiin ja
nikkaroitiin
Sydämelliset kiitokset kai-kille
kerholaisille jotka leipoi-vat
ja valmistivat kakenlaisia
käsitöitä sekä jäsenille jotka oli-vat
toimessa tehtävissä haalilla
Hyvä taloudellinen tulos ker-holle
korvaa teidän työnne ja
uhrauksenne
Vuotuiset arpajaiset
Näiden kahviaisten ja myy-jäisten
yhteydessä arvottiin
myös Sudburyn Seurakerhon
neljännet vuotuiset arpaliput
Onnelliset voittajat olivat seu-raavat:
Ensimmäinen voitto
20" väritelevisio lippu no
6271 Eero Basto toinen
voitto sähköpaistinpannu
lippu no 5086 Impi Tommi-la
kolmas voittosähkösili-tysraut- a
lippu no 7467
Henry Männistö ja neljäs
voitto leivänpaahdin (toas-ter- )
lippu no 4140 S Kiv-inen
Arpajaiset toimeenpan-tiin
lupakirja (Licence) No
241174
Ovipalkinnon virkatun peit-teen
voitti Elina Sinisalo lip-pu
no 235
Vuotuiset arpajaiset onnis-tuivat
hyvin Monet sydämelli-set
kiitokset kaikille arpalippu-jen
myyjille ja ostajille
ES
Tilatkaa
VIIKKOSANOMAT
Kaivaten ilmoitamme
että
Olga Alina
Koskela
kuoli lokakuun 30 pnä 1978
Burks Fallsin Punaisen ristin
sairaalassa ollen kuollessaan
76 vuoden ikäinen
Hän oli syntynyt Kol-hossa
Suomessa maaliskuun
20 pnä 1902 Miehensä
Emil Koskela kuoli v1945
Lähinnä kaipaamaan jäi poi-kansa
Voitto (Vie) Koskela
North Bay Ont