Viikkosanomat, September 16, 1975

              I
i
!l
n)d3
(n 'WW-'- i r MifBK- - f ttMSll!f
-- iir 'frrn!!
!h Taide Ja Kulttuuri VI x yir?
"" '" '"' ' '" r""""m ' ' ' ' ' MBBBBMIiWWl!ilfflgg ltoiw : ! r v - vi i i'ili ti!
iui:BaHnBii(iiE7rmcn'i i_i:_i i 11 ji- - 'il-- dii ii u i m i t ti nw u t uimi rii it i"Mii'fi ' un i i t 1 1 1 iii 1 :
iBiBBK''!'''SilratBi!'B clM ' Hl li 1 'm'1!! '
1 1
f'-''-
! '1'! ' höI i H te ! ' 'C 'Iiii'1 " '--
v u'"
KMIM™ll™llilimilillBBMm "" "'"''" ' " ""'s 'Wi!iii lii iwiiiii„„i„äseii!„iii!iap„ii!iii„im!injiiuuuii uui ' l mmmnmmmaiimfSmAY to! „„„„ii„ u „ „ ii did£ u-Asiiäi- ffl
TEKSTIILITAITEILIJA KIRSTI RANTANEN ja hänen tunnelmallinen puhtain ja raikkain värein
neuvostoliittolaiseen Gruusia-laivaa- n joka tulee liikennöimään M ustallamercllä
'♦--r- o -
Erik
KANSANPELIMANNI
HERMAN YLITALO
VITSARI
(syntynyt Vihannissa)
On sjyta muistella kansanpeli-niann- i
Herman Ylitaloa joka eli Vit-sari- n klassa Vassissä Han oli mo-nipuolinen
ihminen mutta musiikki
oli tuli joka oli aina kaikkien arkis-ten
puuhien taustalla Herman Ylit-alo-
oli seppä muurari pelimanni
tutkija ja ennen kaikkea kova lukija
hän luki valtavasti kaikenlaisia kir-joja
Herman Ylitalo oli syntynyt
Vihannissa Nuorena hän muutti
Kokkolaan pain meni naimisiin ja
sai aikaan monilapsisen perheen
Han oli palava tyyppi musiikin
asioissa Han kertoi pitkiä tarinoita
Nicolo Paganinista ja toisesta neros-ta
Pablo de Sarasatesta Pelikama-riss- a missä Ylitalo juttujaan kertoili
oli paljon sellaista mistä voi oppia
kaikenlaista Siellä oli tavaraa oli
kirjoja aikakausilehtiä nuotteja
viulu kaukoputki kompassi erilai-sia
mittareita ym Se oli kuin olisi as- tunut sisään tri Faustin opiskeluhuo-neesee- n
(Huomasin sen myöhem-min
kun luin Goethea ja varsin-kin
Fausfia) Joka tapuksessa erilais-ten
jaksojen välissä — joskus oli ast-ronomiaa
joskus jotain muuta — tu-li
aina musiikki takaisin ja viulu al-koi
jälleen soida melodisesti Myö-hemmin
tuli kuvaan myös klarinetti
Soitettiin monenlaista kansanmu-siikkia
jenkkoja hamboa marsseja
polkkia ym Ylitalo tutki tarkkaan
klarinetin otetaulukkoa oli Kusti
Aerilan koulussa
Omin korvin olen kuullut Her-mannin
puheita avaruusmatkoista
joita ihminen tulee tekemään lähiai-koina
(hän puhui näistä n 50 vuotta
sitten) Raketilla se tulee tapahtu-maan
koska muut kulkuneuvot eivät
kulje tarpeeksi nopeasti maan veto- -
voiniavohykkeen läpi sanoi Her-man
Näin on tapahtunut nyt kuusi
kertaa (amerikkalaisten matkat kuu-hun)
Silloin ei kukaan välittämt
näistä puheista antoivat vaan ukon
itsekseen puhella — hän taas itse ei
piitannut siitä ettei kukaan ottanut
naita tarinoita (satuja) todesta Entäs
nyt?- -
::::::: :
-- - Fordell:
Musiikin
maailmasta
::::::::::::::::::::::::::::::::x:::::::::::::t:::::::::'::r:-:v- X
Keväisin jos han oli kotona han
aina odotteli kottaraisia ja ihmetteli
kovasti jos ne eivät tulleet silloin kun
piti Kottaraiset tulivat aina en-simmäiseksi
Ylitalon pönttöihin ja
kun ne viheltelivat otti Herman
usein viulunsa seinältä ja soitti
pätkän jotakin kaunista kansanlau-lun
tapaista Olisi pitänyt olla
silloin valmiiksi kehittynyt filosofi
että olisi voinut ymmärtää kaikki ne
viisaudet joita tuli Ylitalon huulien
yli
Sielultaan Herman Ylitalo oli kan-sanpelimanni
ihmisenä moniyritte-lij- ä
(polyhistor) Muistan aina hyvällä
mielellä Herman Ylitaloa kun kevät
on tulossa Pohjoismaiden rantamille
ja kun kevään kuovi alkaa vetää pit-kiä
äania Vässinlaakson ylitse
ooooooooooooooo
Kalevala
eri alojen
sanan
Siinä
suuriin
sillä
"Pohjan
puunu uutjuieil vciictjau
Lönnrot teki viidennen runon-keräysmatkan- sa
vuonna 1834
matkan suuntasi Vienan
Karjalaan kirjoitti tulok-sista
näin: "Paras rikkain
runokoti on ainakin Vuokkinie-men
pitäjä Vienan
lääniä" seudun nykyi-nen
nimitys on piiri
Lönnrotin kokoama ensimmäi-nen
Kalevala ilmestyi kahtena
osana
1835 toinen
%Giuusia-laiv- a
Isaa suomalaiset
Ikuvakudonnaiset
innoittanut
3 ' Huikaisevaa keltaista
:: hedelmällisen vihreätä
valkoista
kymmeniä sointuvia väri-yhdistelmiä
on tekstiilitai-teilija
Kirsti Rantanen
sommitellut kahteen pit-kään
kuvakudokseensa
Aiheet ovat Gruusiasta
Tietysti sieltä: sillä kuva-kudokset
pintapujotus-tekniikall- a
tehdyt silmää
viehättävät kuvakerto-mukset
on tilattu Neuvos-toliittoon
Ne sijoitetaan
Gruusia-nimise- n laivan
yökerhon seinille
— Gruusia tulee purjehti-maan
Mustallamerellä joten
halusin saada aihepiiriin "ehe-vyyt- tä
ja pursuavaa hedelmäl-lisyyttä
jotakin sellaista mitä
taiteilijoita
vainuni ajaa
Siinä laitoksessa on runoa
Uusi nykyisessä muodossa olevi
Kalevala ilmestyi vuonna ja
sii" on 50 runra
Kalevala on vaikuttanut erit-täin
""ikkuasti maamme hen-genelämään
erikoisesti luovan
taiteen aloilla Musiikista on en-simmäisenä
mainittava Sibeliuk-sen
laaja Kalevala-aiheine- n tuo-tanto
Nimiä luettelematta Ka-levala
on innoittpnut säveltäjiäm-me
Viimeisimpiä vahvoja näyt- -
Tiedon voimalla valoon ja vapauteen
kautta aineelliseen hyvinvoinnin
maailmankirjallisuuden eepoksiin kuuluvan Kale- -
valan keskeinen ydin Sanonta maailmankirjallisuuteen
kuuluva on perusteltu Kalevala on käännetty noin
n en Kielelle
Saman
Kalevalan
maaliskuussa
raikasta sinistä
Sammon
sommiteltu kuvakudonnaisensa
maaperä Gruusiassa versoo sa- -
taiteilija Kirsti Rantanen
esitellessään 3tt Helsingissä
kudoin naisi
Tilaus tuli helmikuussa ai-hepiiri
vapaa Neuvostoliitto-Instituu-tista
löytyi apua siel-lä
paljon Gruusiaa koskevaa
kirjallisuutta lopuksi eräs
kirja Kaukasialaisia satuja
rupesi aivan erityitesti kiinnos-tamaan
Kaukasialaisista saduista
Kirsti Rantanen poimi aiheita
jotka olivat hänelle lähinnä
symbolisia Ensimmäiset luon-nokset
tehtiin muutamassa päi-vässä
Sen jälkeen alkoi varsi-nainen
työ jonka Kirsti Ranta-nen
teki ammattikutojan kans-sa
— Aino Käppi tässä
työssä tasaveroinen työkumppa-ni
ilman hänen apuaan työ-panostaan
ei tulos olisi näin
töjä siitä antaa professori Tauno
Marttinen
Kirjallisuuden alalla Kalevalan
vaikutus havaitaan Kiven "Kul-lervosta"
Leinon "Helkavirsien"
kautta nykypäivään Maalaustai- -
plnltn ntpHalrnnn cvcivnorlrib-- _
si vain Gallen-Kaileia- n tuotanto
Kuvanveistosta voimme poimia
esimerkiksi Takasen "Väinämöi- -
1? "Ainn-vrocfnV- cnt 5a
esille musiikin lausunnan teat- terin keinoin Teatterin alalta
mainittakoon Unkarissa somm-iteltu
Kalevala-esity- s joka on tuotu takaisin kotimaamme teat-tereihin
Tekstiili- - Ka-levala
on innoittanut taiteilijain
luovaa työtä Samoin myös tai-delasin
alalla
Neuvostoliitossa Kalevalan
merkitys on korkealle arvostet- tu luovan taiteen aloilla Samoin
myös tutkimustyössä
Kalevala kansan naisten miesten laulama a työn Wikstromm suihkukaivo-- t
synnytetty Kalevalan kokoaja Lönnrot kirjoitu Pistokset "Aino" ja
että Kalevalan runouden ''kotimaa Karjala molemmin Esittävän taiteen alalla Kaie-„„i- „
c in xr„K-:- - -- n vaIan merkitys tulee vahvemmin
Ja
Sen hän
ja sen
ja
eli Arkanke-li- n
ensimmäinen joulukuussa
ja
eli
32
1849
ja
ja
OV
noi
aan
ja
oli
oli
ja
on
ja
to-p- n
nen
ja
ja korutaiteessa
on ja mom
nel- -
to"
on
i„„
mm
1836
hyvä Vaikeinta minulle oli vä- risuunnitelman teko leudonna!
sissa on mukana kaikkiaan 61 värisekoitusta kertoi täit Ran- tanen
Toinen kudelmista kertoo ro- manttisen rakkaustarinan myl-lärinpoia- sta ia prinsessalta loi-sessa
ovat taiteilija Hanmt:
kiehtoneet symboliset kuvat
Gruusian voimasta ja vehrey- deltä Gruusia-laiv- a luovute-taan
tämän kuun lopulla Neu- vostoliitolle ja sen jälkeen ku- delmien puhtaita värejä n 'li- nnoita saavat Mustanmeren
matkailijat ihailla -- jokerhon
hämärässä kohdelamppujen lois
teessa VL
Ennätysmäiseen kävyämää-rää- n
yltivät Kaustisen VIII
kansanmusikkifestivaalit sil-lä
viikon aikana kävi Kausti-silla
lähes 80 000 juhlavieras-ta
Samaa voidaan sanoa pää- -
töspäivän pääjuhlasta Siihen
arvioitiin osallistuneen reip- -
paat 10 000 henkilöä
Tämän kertaisten festivaalien tee-masoit- in
kante oli päätöspäivän oh-jelms- sa
keskeisellä sijalla sekä pu-heissa
että esityksissä Pääjuhlassa
puhuivat kansanmusiikkijuhlien
hallituksen puheenjohtaja Viljo S
Määttälä sekä professori Matti Kuu-si
jotka molemmat sivusivat puheis-saan
kantelemusiikin harrastusta ja
asemaa kansanmusiikissa Perhonjo-kilaakson
Karlajanseudun ja Ilo-mantsin
kanteleensoittajat moni-kymmenpäisenä
ryhmänä antoivat
puolestaan näytteitä kantelemusii-kista
Kansanmusiikkiparaatin väril-äiskän
muodostivat ulkomaisten
ryhmien esitykset
Päätöspäivänä jaettiin jälleen neljä
folkmusic-mitalli- a jotka saivat kan-teleenrakent- eja
Oiva Heikkilä" toi-mitusjohtaja
Martti Pokela musiiki-nohjaaja
Ilona Porma ja maanvilje-lijä
Aatos Rintakoski
ÖOOOOOOOOQOOOOOOOO
Yksi merkittävimmistä Kaleva-lan
tutkijoista on OWKuusinon
Kuusinen toimitti teoksen Kale-valan
runoutta" Se ojj valikoi-ma
karjalais-suomalaise- n kan-saneepoks- en runoutta ja koottu
Lönnrotin Kalevalan pohjalta
Teo valmistui Petroskoissa vuon-na
1949 Teoksen alkuun Kuusi-nen
kirjoitti johdanto-osa- n joka
on syvällinen tutkielma Kaleva-lasta
Kalevala kertoo kansan kes- kuudessa olevista sankareista Si- tä ei ole laulettu ylimystön pi- ldaoiinsksaaaneikVääinseämtöuinnenne oynlimsuyksutnö-ä
sa johtaja Kalevan taistelussa
Pimentolaa vastaan Srmmon
taontaan Ilmarinen keskitti kai- ken taitonsa kansan onneksi Kun
knSoualmnmpasonynövetäanvlmiäkisottutiopiiisteojnjaaumhoyiötsäeviäpurj-a
Maamme hengenelämään Kale- vala on vaikuttanut syvästi ja tu- lee vaikuttamaan edelleen Vai- kutus syvenee kun kansamme
vapauttaa itsensä porvarillisesta
Pimentolasta
DLP — MIKKO ERÄNEN
11