Viikkosanomat, August 12, 1975

              Lima ei synnytä edes kaikkein
paatuneimman mielessä harhaku-vaa
etelän huolettomasta elämäs-tä
ja onnellisista köyhistä Jalka-käytävät
ovat täynnä kaikenikäi-siä
kauppiaita ja kaupustelijoita
Usein tuntuu siltä että heitä on
enemmän kuin jalankulkijoita mut-ta
tunnelma on vaisunlainen Sin-nikkäimmät
hokevat yksitoikkoi-sella
nuotilla tuotteensa hintaa
tunnista tuntiin yrittäen saada
äänensä kuulumaan auton ääni-merkkien
ja muun liikenteen melun
ylitse Useimmat vain istuvat pai-kallaan
välinpitämättömän näköisi-nä
ja vaivautuvat tuskin nosta-maan
katsettaan kun asiakas py-sähtyy
tarkastelemaan heidän
tuotevalikoimaansa ilmeisenä ai-komuksenaan
ostaa jotakin Pa-ljon
on sellaisia joilla on yksi ai-noa
myyntiartikkeli: kasa pähki-nöitä
muutama hedelmä kirje-kuoria
Linnalaiset vaikuttavat sulkeu-tuneilta
ja epäluuloisilta ja ulko-puolisen
on vaikea päästä hei- -
dän kanssaan kosketuksiin Turis-ti
joutuu pian huomaamaan ettei
hänessä ole muuta mielenkiin-toista
kuin jalat Minä kuljin Li-massa
mokkakengissä mutta
useammin kuin kerran nekin lu-vattiin
kiillottaa uuden veroisiksi
ja halvalla
Liman ei välttämättä tarvitse
merkitä turistille pettymystä Var-sinkin
rakennustaiteesta ja mu-seoista
kiinnostuneille kaupunki
on antoisa tutustumiskohde eikä
huvittelunhaluisillakaan liene va-littamista
ei ainakaan jos lom-pakko
on tarpeeksi paksu Suur-kaupunki
on aina suurkaupunki
wmm
Kaksi cuzcolaista kantajaa
lepotauolla Cocan lehdet joita
pureskelevat piristävät ja
poistavat näläntunteen
Pitkillä tiettömillä vuoristo-taipaleil- la
ihmistä käytetään yhä
yleisesti vetojuhtana
Liman lähistöllä on paljon hou-kuttelevannäkö- isiä
hiekkarantoja
mutta niiden käyttöaika on lyhyt
Rannikon ulkopuolella kulkeva
kylmä merivirta pitää huolen sii-tä
että niin päiväntasaajan tun-tumassa
kuin ollaankin aurinko
pysyttelee suurimman osan vuo-desta
harmaan pilviverhon taka-na
Ilma on kylmää ja kosteaa
Onneksi ei tarvitse matkustaa ko-vinkaan
kauaksi Liman ulkopuo-lelle
kun jo näkee jälleen tuon
kultaisen kiekon inkojen juma-lan
josta Perun rahayksikkökin
on saanut nimensä
Autokanta on Perussa suurim-maksi
osaksi vanhaa ja ränsisty- -
nyttä eivätkä linja-aut- ot muodos-ta
poikkeusta Kerran päätin teh-dä
viikonloppuretken Limasta pa-rinsadan
kilometrin päässä vuo?
ristossa sijaitsevaan keskisuureen
kaupunkiin Huancayoon Valitsin
useista sinne liikennöivistä bus-siyhtiöistä
Andien Pikavuorot-nimise- n
joka sitten kiidättikin mi- -'
nut perille ei tosin kaikkein hur-jinta
vauhtia Matka kesti 12 tun-tia
Ensimmäinen haaveri liikutta-van
näköiselle bussivanhukselle
sattui kohta lähdön jälkeen Oh-jauspyörän
vasemmalta puolelta
alkoi nousta savua Kuljettaja
hääri johtojen parissa puolisen
tuntia ainoana apuvälineenään
taskulamppu Seuraavaksi auton
etuovi lennähti auki ja kun apu-poika
väsyi toimimasta ovenpidik-keen- ä
vika korjattiin narunpät-källä
Tätä menoa jatkui perille
saakka Bussi oli täynnä markki-noille
matkustavia intiaaneja jot-ka
suhtautuivat tyynesti pikku
kommelluksiin Muuan pikkupoika
teki auton liikkuessa tutustumis- -
n"i ~- - s r mi
--
jsdmmMm&r I " -- tftoMr'-'
he
TS
A II I
retkiä takaoven vierestä nousevia
tikkaita myöten auton katolle jos-sa
'matkustajien koreja nyyttejä
ym matkatavaroita säilytettiin Ko-ko
lysti maksoi 70 solia eli va-jaat
7 markkaa
Säkeitä
i t Tr"™ — " n r'i'wvtn v— — --n rliir'Bv f --- —f -- - lv---
mmmmsiamm-rl m--- J- m--_ -
Katselin iuomeni harmaita oksia
kyselin siltä:
miksi niin vähän on silmuja sinulla?
Miksi vain yhden kasvatit terttusen?
Tahdon olla tuomelleni
myötämielinen kuiskasin
— Kiitos vanhus tästäkin
Kevättä vietin
tulevaa odotin
Eihän olekaan kevättä
joka ei kukkia herätä
talviunesta
- r mi K'"" " t '
-- ' - r r Ufi J"i i ui_ 'Mi j_it '"ir ' vt" -- ui -- ' -- tr _ " "M --
"-'
1 -'-J- -" 1'tK' I - ' hj " t itjr - r r „--
- - l:-- i - vi-- j r !- -' 1- lii:-- - _t - k"lT — : :- - — J~ -- - --- JU ' — — -- _v-r a-lgJMTi-
}!" '
_- - !- - -
-- y '' ' ' ' ''' "'-
-' ''' '"'r-
- '"'''"'' V:':f' ' ' ' ' ' " '
--
' vi'7 '''"::y!i-'J:p- ? -- '$ --
'
Matkustaminen vuoriston syrjä-teillä
käy hyvinkin pienestä seik-kailusta
Erityisesti jäi mieleeni
tieosuus San Rämön- - ja Pampa
Silva -- nimisten kylien välillä An-dien
trooppisilla alarinteillä Ti-laa
oli juuri ja juuri yhden auton
leveydeltä Sadekausi oli antanut
ensimmäiset merkit tulostaan ja
muuttanut tien pinnan mutalie-juk- si
sekä lohkaissut tien reunas-ta
suuria viipaleita Matka taittui
tällä kertaa kuorma-auto- n lavalla
Upeista maisemista satojen met-rien
päässä alapuolella en juuri
kyennyt nauttimaan varsinkaan
kun ainoa puheenaihe koko mat-kan
aikana olivat onnettomuudet
Paikalliset tiesivät kertoa mistä
paikasta milloinkin oli pudonnut
minkäkinlainen ajoneuvo Kerro-taan
että Perussa syöksyy kuorma-
-auto rotkoon keskimäärin ker-ran
vuorokaudessa Pääasiallisia
syitä ovat nukahtaminen rattiin
tien sortuminen ja autoissa esiinty-vät
tekniset viat Rattijuoppouskin
on melko yleistä eikä siihen suh-tauduta
riittävällä vakavuudella
Eräskin autoilija joka oli juhlinut
syntymäpäiväänsä niin rankasti
että pysyi tuskin pystyssä sai bensa-ase-malla
normaalin palvelun ei-kä
kukaan näyttänyt kiinnittävän
häneen minkäänlaista huomiota
Liikenneolosuhteiden puutteelli-suuksista
huolimatta Perussa kan-nattaa
kierrellä Luonto on moni-puolisempaa
kuin ehkä missään
muualla maailmassa Jatkuva
kuivuus on muuttanut Perun ran-nikon
autiomaaksi mutta melkoi-nen
osa siitä on nyttemmin val-lattu
keinokastelun avulla sokeri-ruok- o-puuvilla--
ja riisiviljelmille
Välittömästi pitkän ja kapean ran- -
näkkokaistan takana kohoaa An-dien
vuoristo Lumipeitteiset hui-put
paljaat rinteet viljavat laaksot
ja karu ylätasanko vuorottelevat
Laskeuduttaessa alas vuoriston
itärinteitä maisema rehevöityy ja
muuttuu vähitellen suurten jokien
halkomaksi viidakoksi
Historiallisista muistomerkeistä
kuuluisin on inkojen kadonnut
kaupunki Macchu-Picch- u jonka
lumous on sitä luokkaa että
vain runoilijoilla on riittävät kei-not
sen kuvailemiseen Perulainen
kansanperinne on rikasta ja sitä
vaalitaan Useimmissa kaupungeis-sa
on colosseumiksi kutsuttu
paikka johon kansalaiset kokoon-tuvat
viikonloppuisin kuuntelemaan
musiikkia ja seuraamaan harras-telijaryhmi- en
tanssiesityksiä Tans-sijat
ovat pukeutuneet kansallis-pukuihin
joita on yhden ainoan
provinssin rajojen sisäpuolella lu-kematon
määrä toinen toistaan
Hellä HELLMAN
On hetkistä parhain
keväinen varhainen aamuhetki!
Jo Pohjolan metsiin
taas aurinko ehti
Katsohan kuinka se
lämmintä jakelee
säteitään heittelee
pälveitä laittelee
mäkien laitamiin
Tästä alkaa jokakeväinen
kukkien toivioretki
--V O
Pienen syrjäisen vuoristo-kylän
asukkaita sunnuntaipäivän
vietossa Useimmat heistä puhuvat
ainoastaan quechuaa joka on
levinnein Perussa
tavattavista intiaanlkielistä
Virallisena kielenä on espanja
kauniimpia Perun intiaanien pe-rinteisissä
tekstiileissä on todella
hienostunutta väriloistoa ja ne
tekevät kauppansa myös maan ra-jojen
ulkopuolelle Suurimmat
myös turisteille tarkoitetut mark-kinat
lienevät Huancayossa jossa
myyntikojujen rivistöllä on pituut-ta
satoja metrejä Kaupankäynti
on pääasiallisesti naisten käsissä
Pukeutuneina pitkiin leveisiin ha-meisiin
huopahattu päässään
ja ympärillään pienempi tai suu-rempi
lapsilauma he antavat tori-elämäl- le
harvinaista viehätystä
Useimmilla on selässään kangas-käär- ö
jossa perheen kuopus huk-kuu
päiväuniaan tai katselee maa-ilman
menoa suurilla mustilla sil-millään
Vuosisatoja kestäneet riisto ja
nöyryytys ovat painaneet leiman-sa
intiaanin kasvoihin Niissä on
alakuloisuutta jota pelkkä köy-hyys
ei riitä selittämään Kansan-perinne
jota vieras ei väsy ihas-telemasta
edustaa vain rippeitä
siitä kulttuurista joka kukoisti Pe-russa
ennen espanjalaisten valloit-tajien
saapumista Inkavaltakunta
sen aineellinen ja henkinen perus-ta
tuhottiin lyhyessä ajassa Pit-källe
kehittynyt maanviljely joka
oli tuottanut riittävästi ravintoa
koko väestölle rappeutui Intiaa-nien
lukumäärä supistui viidessä
vuosikymmenessä 12:sta miljoo-nasta
kahteen miljoonaan Inkojen
ylpeät jälkeläiset alistettiin pak-kotyöhön
ja maaorjuuteen Itse-näistyminen
Espanjasta ei merkin-nyt
parannusta intiaanien ase-maan
Se osa kansan työn tulok-sista
joka ei mennyt kansallisen
porvariston ylellisen elämän pön-kittämiseen
virtasi yhä ulkomaille
ensimmäisen maailmansodan jäl-keen
etupäässä Yhdysvaltoihin
Seurausta tästä politiikasta on ol-lut
yhtä syvemmälle juurtunut ali-kehittyneisyys
ja köyhyys Perun
syrjäseuduilla asutaan yhä pienis-sä
kylmissä majoissa joissa ei
ole ikkunoita savupiippua eikä
huonekaluja sähköstä ja muista
nykyajan mukavuuksista puhumat-takaan
Näläntunne ja väsymys
poistetaan cocan lehtiä pureskele-malla
Noin 34 maaseudun väes-töstä
on luku-- ja kirjoitustaidoton-ta
Vuoristosta muuttaa joka vuo-si
kymmeniä tuhansia perheitä
rannikon suuriin kaupunkeihin pa:
remman elämän toivossa mutta
Tiistaina heinäkuun 29 pnä 1975
4 '
f 'haTjrsi
1-- i ifVvy?-$W®- M I
TTV " ''Wlf
"rf I
?&
vain harvoille pystytään osoitta-maan
työtä tai kunnon asuntoa
Liman epäterveellinen ilmasto ve-rottaa
myös tulokkaita mikä nä-kyy
harvinaisen korkeissa lapsi-kuolleisuusluvui- ssa
Perun kohdalla tulee pakosta-kin
mieleen kulunut vertaus raha-kirstun
päällä istuvasta kerjäläi-sestä
Maassa on neliökilometrejä
yli neljä kertaa enemmän kuin
Suomessa ja asukkaita vain 14
miljoonaa' Luonto tarjoaa erin-omaiset
edellytykset kalastukselle
ja monipuoliselle maanviljelylle
Öljyvarannot ovat huomattavaa
laatua ja Andien uumenissa on
yhä valtavat määrät kuparia rau-taa
hopeaa ym mineraaleja
Lokakuussa 1968 Perussa nou-si
valtaan Juan Velasco Alvara-do- n
johtama sotilasjuntta joka yl-lätti
monet kansallismielisellä po-litiikallaan
Tärkeimpiä sen suo-rittamista
uudistuksista ovat' luon-nonvarojen
kansallistamiset sekä
melko pitkälle viety maareformi
Mainittakoon että ennen maauu-distuksen
toimeenpanemista ran-nikon
jättiläistilallisct jotka muo-dostivat
yhden promillen Perun
aktiivisesta väestöstä kahmaisivat
itselleen kokonaista 20 % maan
kokonaistuloista Nyt heillä on
paksu pankkitili muttei maita
Niistä on tehty osuustoimintatilo- -
ja
Kansan elinehdot ovat tuskin
parantuneet viimeisten kuuden
vuoden aikana jotka nykyinen
hallitus on ollut vallassa pikem-minkin
päinvastoin Pääpaino on
pantu talouselämän terveyttämi-see- n
ja sosiaaliset uudistukset
ovat saaneet jäädä taka-alal- le
Perulaiset näyttävät kuitenkin
suhtautuvan tulevaisuuteensa toi-veikkaim- min
kuin ennen Vallan-kumoukselliseksi
itseään kutsuva
juntta etenee koko ajan uudis-tusten
tiellä vaikka tekeekin sen
varovasti pyrkien välttämään yh-teentörmäyksiä
kansallisen yläluo-kan
ja Yhdysvaltojen kanssa
LEILA PONKALA
KUVAT: LEILA PONKALA ja
KIM WECKSTRÖM
Aamoksen
keskellä
Eukko sanoo haukotustaan pidätellen
soittaisit ees ja minä haen pelin
avaan ikkunan ja soitan paljaalle
taivaalle pohjolan _suuntaan
syvänpunaisen marssin ja heti se
helpotti kokonaisessa olotilassa
saatiin unesta ainakin kiinni
terapiasta se käy haitarin soitto