001069 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Mt
Mietteitä
Kuljen hetkestä hetkeen
huoletta huomenta vuotan
Enemmän ehkä kuin luojaan
kohtalon oikkuihin luotan
Viimassa tuulten vaellan yksin
maailman tietä
En enää koskaan kanssasi
kauniita hetkiä vietä —
En enää ikeä saata
lienenkö liiaksi paha?
Sieluni vaikk' oli ennen
herkkä kuin sulava vaha
Muistosi vielä matkalle
voimia antaa
kerralla niiden jaksan
mä taakkani kantaa
Jossakin maatunut kumpu
parhaimman ystävän peittaa —
En edes usein oo saanut
kukkaa kummulles heitää!
Ulla
Luin suurella mielenkiinnolla
Mr Eklundin kirjoituksen val-tioop- in
lisenssiaattityöstäni "The
Political Behaviour of Canadians
of Finnish Descent in the District
ofSudbury" Hänen huomautuk-sensa
olivat teräviä ja perustuvat
ilmeisen laajaan kokemukseen
Haluaisin tässä puolestani esittää
muutaman ajatuksen vastineeksi
Yliopistollinen tutkimus on
alueeltaan hyvin tarkkaan rajattu
Tarkoituksena on tehdä
syvyysanalyysi määrätystä
aiheesta — minun tutkimukses-sani
Kanadan suomalaisten poliit-tisista
asenteista Sen teknillisen
luonteen vuoksi ei ole mielestäni
tarkoituksenmukaista julkaista
sitä sellaisenaan
Yhteiskunnallista käytt-äytymistä
tutkivassa työssäni on
tarkoituksena ollut objektiivises-ti
eritellä ihmisten hen-kilökohtaisia
mielipiteitä ja en-nakkoluuloja
Siten esimerkiksi
esittäessäni monien Vapaa Sanan
lukijoiden olevan sitä mieltä että
lehti tukee NDPrtä en ole suin- -
kaan tuonut esille omaa
mielipidettäni vaan nimenomaan
lukijoiden käsityksen lehdestä
Lehden omistajat haluavat olla
poliittisesti riippumattomia
mutta lukijat saattavat olla asiasta
eri mieltä Yhteiskuntatieteilijä
yrittää tuoda esille ihmisten asen--
teitä toinen kysymys on sitten
se ovatko mielipiteet aina
yhdenmukaisia
Samalla tavalla käsittelin myös
kysymystä kommunistista Mr
Eklund selostaessaan työväen-liikkeen
taitekohtaa 1930- - luvulla
sanoo että olen yksinkertaistanut
tilanteen esittämällä siinä olleen
kysymys kommunismista —
puolesta ja vastaan Tutkimuk-sessani
olen kuitenkin var-sinaisesti
käsitellyt tietyn etnisen
ryhmän käyttäytymistä enkä
Kanadan työväenliikettä Ne
henkilöt jotka lähtivät 30-luvu- lla
Kanadan Suomalaisesta järjes-töstä
ajattelivat silloin ja ajat-televat
edelleenkin että heidän
silloinen näkemyksensä kom-munismista
olf heidän pääasialli- -
nen vaikuttimensa puolueesta
lähtemiseen Tämä on siis heidän
käsityksensä (olipa se sitten oi- -
kein tai väärin) ja se on vaikut- -
tanut heidän poliittisiin asen-teisiinsa
aina näihin päiviin saak-ka
Tämä asenne tuli hyvin voi-makkaasti
esille tutkimuksessani
Tarkoituksena ei siis ole ollut rat-kaista
väittelyä vaan eritellä
mielipiteitä
8
Juhlamatka
Sieltä suurilta juhlilta jäi niin
kauniita muistoja että niitä kan-nattaa
muistella paljon jälkeenkin
päin Juhlan jälki maanantaina
yhdyin minäja muitakin pohjois-ontariolais- ia
siihen "bussi kier-tueeseen"
jonka oli tarkoitus
näytellä Thunder Bayta
erikoisesti BC:n vierailijoille
jotka niin suurella joukolla olivat
saapuneet näille juhlille
NPIirilAOCCO rf--
ovumvoa wkli n vAynynnananuna jjcnu1iv
Kakunnan miehiä seka entinen
metsätyömies Toimi Pöyhölä ja
Olavi Kentala joka nuorena
miehenä oli edustamassa urheilul-lista
puolta juoksuissa
Vahinko vain etten tullut tietä-mään
monenkaan BC:n työläis-ten
nimeä mutta entuudestaan
tunnettu Niilo Linden oli seurassa
ja pitkäaikainen asukas Matti Vä-rillä
Hän esitteli juhlapaikalla
Osmo Lahden kertoen että heillä
iäkkäillä ihmisillä on näin nuori
isä jonka neuvoja on pitänyt pitää
mielessä
En tahdo olla mikään "juoru-jen'
' kertoja mutta kyllä niillä en-tisillä
räätäreillä näkyy olevan
omat kotkotuksensa Kauaksi on
jäänyt ne raskaan 'prässiraudan' '
Kantamiset mitä iniho Linaren- -
Kin joutui teicemaan isansa
mukana kun kiertelivät noita
Ke?™ Ahtärin kyliä' Sid!ä
kyläräätänstä on mies alkanut ja
isä on ollut kovanlainen opettaja
mutta sittemmin hän Torontossa
teki herroille juhlatakkejaja taisi
joku rouvakin saada muotivaat-teita
Puhdetöinään hän teki
pukuja ja sovituksia Don haalin
näyttämöllä koska sydän oli
myönteinen näille työläisten
kulttuurihommalle
Paljon se on Thunder Bayn
Kaupungin ympansto muuttunut
vume vuosikymmenillä "kopuk- -
ka" aikana siihen on tehtv sel
lainen keinotekoinen järvi joka
on kaunis lyhyen matkan päässä
kaupungin keskuksesta Puistoa
onjatkuvasti paranneltu siellä on
muunmuassa museo joka kuvaa
metsätyöläisten elämää kaikkine
kalusteineen mitä minäkin näin
kun ensikertoja tässä maassa
aloin vellikupin hintaa tienaa-maan
Siinä katsellessa muistui
mieleeni entinen "Shupoika"
joka oli lähtenyt Vancouverin
metsäkämpiltä tänne "iistin
nsukoihin Täällä hän päivitteli
että kuinka hän oli "hullu" jät-täessään
BC:n eikä se ollut ihme- -
Kuten Mr Eklund esitti tarvi
taan vielä paljon tutkimusta mo
nien historiallisten kysymysten
selvittämiseksi Erittäin rajatussa
yliopistollisessa opinnäytteessä
tämä ei aina ole mahdollista
Toivon kuitenkin saavani
lähiaikoina suoritetuksi lisätut- -
kimuksia tältä alueelta Kanadan
Suomalaisen Järjestön lahjoitet- -
tua arkistonsa valtionarkistoon
(Public Archives) on tutkijoiden
käytettävänä huomattavasti
enemmän tietolähteitä Kanadan
suomalaisten historian kirjoi-ttamiseksi
Tämän tehtävän
eteenpäin viemiseksi ovat kaikki
Mr Eklundin ja mahdollisesti
muiden ajatukset tervetulleita
Tervehtien L Sillanpää
kään miehen piti tehdä työtä ym-päri
vuorokauden kolmenkym-menen
dollarin kuupalkalla
Kämppiä katsellessa muistui
mieleen se kova kohtalo jonka
lumoihin on joutunut moni
paremmilta päiviltä lähtenyt
Kuitenkin työmaat ovat olleet
osaksi suomalaisten hallussa ja
mitä minä kuulin näille kämpille
mentiin hyvin salaisesti työhön
ainakin Port Arthurissa ja Fort
Williamissa Nyt on tullut union
KaiTipat d nukuta enään niin
kovilla vuoteilla eikä sängytkään
ole kotitekoisia joissa olis jälki
"kesäterässä" olevista työkaluis- -
ta
Matti Varila kuului
pöytäkavereilleen puhuvan "että
tällaisissa olosuhteissa sitä
ihmiset saavat asua kun vain
rauha pysyisi maailmassa" Ajat-telin
että Matti ei taida tunteakaan
näitä veteraaneja Minä viime
maailman sodan päättyessä ter-vasin
"tuppeni" erään veteraanin
kanssa Sanoin tälle miehellä nyt
on kovin mukava asua kun tuo
vuosia kestänyt sotakin taas lop-pui
mies vastasi heti minulle "no
goold" ja piti pitkän puheen
"Tämä sota-aik- a oli hänen
elämänsä parhaita vuosia Sai val- -
tiolta vaatteet ruoan tupat vii- -
nat ja perhe sai hyvän eläkkeen
joten hänen elämässään sodan
loppuminen oli kerrassaan paha--
asia" En alkanut suuremmasti
vastustamaan tätä "sankaria"
tiesin kuitenkin että hän oli saanut
olla koko ajan täällä Canadassa
vahtailla halkopmoja tai ruutikel- -
lareita Nyt tämän miehen oli
käytävä raskaaseen työhön ja
perheen elatukseen saatavat rahat
0livat niukat kuten minullakin
Toivottavasti tällaisilla ajatuksilla
varustettuja veteraaneja ei ole
paljon mutta kuitenkin niitä on ja
siksi rauhantyö on hidastaja vai- -
valoista jota kuitenkin on tehtä
vä
International Friendship Gar- -
dens tämä ystävyyden puisto on
aloitettu maamme 100-vuot- is juh--
lien rakentavana työnä Tämän
puiston perustavana tekijänä on
ollut Soroptimist Club of Thunder
Bayja sattuu että se on aivan har--
vinaisuus tässä laajassa maassa
Tähän puistoon ovat pystyttäneet
monet kansallisuudet toimintansa
muistopatsaita Puisto on koko
laajalla maa-alueel- la jossa on
esim ukrainalaisten puolalais
ten latvialaisten italialaisten ja
saksalaisten patsaat Juuri tänä
kesänä siihen on pystytetty
suomalaisten oma patsas sen on
suunnitellut ja piirtänyt Armas
Hutri Nyt saavat ihmiset seurata
silmän kovana että miten kauan
säilyvät varkailta nuo lentävät
joutsenet koska italialaisten
muistomerkin päältä oli jo varas-tettu
siihen valetut koristeet
Kaikesta päättäen sielläkin on
ihmisiä jotka tekevät leipänsä
varastamisella mutta harvoin
joutuvat syytetyn penkille
Viimeiseksi oli tämä kiertue
tuon kulmakunnan ehkä ensim-mäisellä
asuma-alueell- a Se on
Fort Williamin kaupungin laidas-sa
johon tiedetään ensimäiset
Canadan ranskalaiset tutkimus-matkailijat
saapuneen v 1679
Paikka sijaitsee Kaministikwia
T Lehenin kirjasta
Kansa ja valtio
Eräs uusi elinkeino
Siitä jo tuntemastamme
seikasta että valtio on -l-uok-
kaherruuden
elin seuraa itses-tään
että valtio jokainen valtio
on diktatuuria "Diktaattoroi- -
da" kuten Lenin sanoo voi
tietenkin myöskin yksi ihminen
tai kopla mutta perimmäiseltä
olemuseltaan ja tarkoitukseltaan
on jokainen valtio yhden kan- -
sanosan toiseen nähden luok- -
kavaltaa tämän tai tuon luokan
aiKtatuuria Nyttemmin on
maailmaan ilmestynyt
epälukuisia ammattisumuttajia
heidän joukossaan peräti" val
tiotieteilijöitäkin" joiden
tehtävä on porvarillisen valtion
diktatuuriluonteen kieltäminen
ja sen yksinomaisen demokraat-tisuuden
mainostaminen
Siitä saakka kun Venäjän
työläiset ja talonpojat ottivat val-lan
käsiinsä ja lähtivät sosialis-min
rakentamisen tielle on
kapitalismin maissa rehoittanut
kokonainen uusi tuottava elin-keino
-- työväenvallan parjaami-nen
Tämän lajin elin keinon har-joittajien
ammattiin kuuluu mm
sellaisen uskon saarnaaminen
että diktatuuria ei nykymaail-massa
ole oikeastaan muualla
kuin Neuvostoliitossa ja kansan-demokratian
maissa kun taas
täällä kapitalistisessa yhteiskun- -
nassa vallitsee putipuhdas de- -
jokivarressa Tässä Daikassa
tiedetään idän ja lännen ihmisten
ensimäiseksi tehneen vkauppoja
- Tämaue
sotilas karnisooni - silla kaik- -
kina aikoina on sotilaiden
täytynyt suojella liikemiesten etu-ja
Tuo "liikepaikka" oli sen
seutukunnan käytössä yli kak-sisataa
vuotta sillä vasta v 1902
siitä hävitettiin nuo alkuperäiset
rakennukset kun rautatieliikenne
tuli kauppapalvelukseen
Nyt tuo paikka on oikein val- -
tion voimilla rakennettu ylös sen
kustannusarvio lienee ollut kym- -
menissä miljoonissa laskettavis- -
sa sillä sinne on rakennettu niin
mahtavasti 54 erikokoista raken- -
nusta jotka kaikki kuvaavat tuota
mennyttä aikaa Rakennushirret
oli käsin veistetty ja siinä lienee
ollutkin kunnollisia "puumiehi- -
ä" Alkuperäiset rakennukset oli
tehtv tuohon naikkaan v 1801
kyllä
tehneet
työn Heillä on ollut käytettävänä
paremmat "piilukirveet" ja
luotilaudan asemasta vatupassi
koska nurkat oli salvettu luk- -
konurkille ja ovat suorat maasta
ylös
uusi "karsisooni" on
turistiliiken-nettä
silmällä pitäen Kuuman il-man
ja ajan vähyyden vuoksi
emme voineet katsella paik-kaa
oikein tarkkaan ja uskon että
moni meistä kun tulee
Thunder Bayhin katselee
tuon seudun uudelleen
Toivon teille kaikille hyvää ter-veyttä
siellä suuressa "lännessä"
ja pahoittelen kun emme ennät-tänyt
käydä katselemassa sitä
"Kakapegan Fallsia" on
myöskin jonkinlainen "kuherrus-kuukausien"
viettopaikka
—
%r # --H-H- -- K- % % --fr X- -
TERVEHDYKSEMME
TYÖNPÄIVÄN
JOHDOSTA!
St Catharines Ont
Hilda Tervo
Fiina ja J Terho
Amron Laan
Jalmar Hormisto
aivi ja Ld Marks
Sheila ja Don Viren
Saara ja Kaarlo Huppunen
Venla Kyyriäinen
Helmi ia Eino Harju
Mimmi ja Uuno Harju
Linda Virtava
Linda ja J Nissilä
Ed Elimen
Aino ja Gunnar Gustafson
Ina ja Charlie Mackie
Hulda ja Theodor Repo
mokratia ilman minkäänlaista
diktatuuria Niinpä sitten laver-rellaan
ummet ja lammet "dik-tatuurimaista"
ja "demokratian
maista" tarkoittaen edellisillä
Neuvostoliittoa ja kansan-demokratian
maita ja jälkin-mäisel- lä
Amerikka Ruotsia
Suomea ja muita kapitalistien
hallitsemia maita Perin yksin-kertainen
juttu työtätekeviin
kansan kerroksiin kohdistuva
riisto ja sorto on demokratiaa
kapitalistisen riistakomennon
rajoittaminen ja lopettaminen
diktatuuria! Kun kapitalisti piek-sää
työmiestä niin se on demok-ratiaa
mutta jos työmies
hipaisee vastaan niin on dik-taruur- ia
minä lyön sinua
niin se on demokratiaa mutta jos
sinä lyotminuä1 niin "sef on dik-tatuuria
Tätä suurenmoista val-tioviisautta
olen eräässä kir-joituksessani
nimittänyt "höl-möläisten
valtio-opiks- i"
haluaisimme vajota
samalle tasolle näiden
liikaviisaiden kanssa väit-täisimme
että kaikissa
kapitalismin maissa t vallitsee
pelkkä diktatuuri ilman min-käänlaista
demokratiaa Tässä
väitteessä olisi järkeäkin sikäli
että demokratia kaikkein demok-raattisimmissak- in
kapitalist-isessa
valtiossa on läpeensä val-heellista
kun se sitä vastoin työ-väen
hallitsemissa maissa on to-dellista
nimensä mukaista kan-sanvaltaa
Pysyäksemme selvillä
vesillä ja demokratia
kysymyksessä pidämme kiinni
demokraattisuuden laita miten
tahansa Diktatuuritonta demok-ratiaa
ei ole muualla kuin
sosialismin pärjääjien nerontuot-teiss- a
Kaikkein vähiten sitä on
meidän päiviemme kapitalis-tisessa
yhteiskunnassa
Kapitalistiluokka ei tarvitse
valtiossaan ainoastaan työläisten
pieksijöitä se tarvitsee myöskin
saarnamiehiä jotka siunaavat
pieksäjien työn "teoreetikkoja"
jotka mätänemistilassa
olevan kapitalistisen maailman
parhaaksi kaikista mahdollisista
maailmassa
— KK
"Kaikin pistää nokkansa mi- -
nun pisnekseeni!"
sitä totuudesta että jokainen Arvelen että nämä nykyiset val-mieh- et
ovat hienomman t10 on diktatuuria olkoon sen
asti
Tämä
rakennettu aivan
sitä
ensiker-ralla
joka
H
& $€
se
Jos
Jos
diktatuuria
julistavat
"Sehän on ikävää!
"Eikö mitä! Myyn
Tiistai elokuun 31 p 1976
£4 iX
$
it
Object Description
| Rating | |
| Audience | 1975_May-1975-Dec-1976\58\scans |
| Title | Viikkosanomat, August 31, 1976 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1976-08-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000058 |
Description
| Title | 001069 |
| OCR text | Mt Mietteitä Kuljen hetkestä hetkeen huoletta huomenta vuotan Enemmän ehkä kuin luojaan kohtalon oikkuihin luotan Viimassa tuulten vaellan yksin maailman tietä En enää koskaan kanssasi kauniita hetkiä vietä — En enää ikeä saata lienenkö liiaksi paha? Sieluni vaikk' oli ennen herkkä kuin sulava vaha Muistosi vielä matkalle voimia antaa kerralla niiden jaksan mä taakkani kantaa Jossakin maatunut kumpu parhaimman ystävän peittaa — En edes usein oo saanut kukkaa kummulles heitää! Ulla Luin suurella mielenkiinnolla Mr Eklundin kirjoituksen val-tioop- in lisenssiaattityöstäni "The Political Behaviour of Canadians of Finnish Descent in the District ofSudbury" Hänen huomautuk-sensa olivat teräviä ja perustuvat ilmeisen laajaan kokemukseen Haluaisin tässä puolestani esittää muutaman ajatuksen vastineeksi Yliopistollinen tutkimus on alueeltaan hyvin tarkkaan rajattu Tarkoituksena on tehdä syvyysanalyysi määrätystä aiheesta — minun tutkimukses-sani Kanadan suomalaisten poliit-tisista asenteista Sen teknillisen luonteen vuoksi ei ole mielestäni tarkoituksenmukaista julkaista sitä sellaisenaan Yhteiskunnallista käytt-äytymistä tutkivassa työssäni on tarkoituksena ollut objektiivises-ti eritellä ihmisten hen-kilökohtaisia mielipiteitä ja en-nakkoluuloja Siten esimerkiksi esittäessäni monien Vapaa Sanan lukijoiden olevan sitä mieltä että lehti tukee NDPrtä en ole suin- - kaan tuonut esille omaa mielipidettäni vaan nimenomaan lukijoiden käsityksen lehdestä Lehden omistajat haluavat olla poliittisesti riippumattomia mutta lukijat saattavat olla asiasta eri mieltä Yhteiskuntatieteilijä yrittää tuoda esille ihmisten asen-- teitä toinen kysymys on sitten se ovatko mielipiteet aina yhdenmukaisia Samalla tavalla käsittelin myös kysymystä kommunistista Mr Eklund selostaessaan työväen-liikkeen taitekohtaa 1930- - luvulla sanoo että olen yksinkertaistanut tilanteen esittämällä siinä olleen kysymys kommunismista — puolesta ja vastaan Tutkimuk-sessani olen kuitenkin var-sinaisesti käsitellyt tietyn etnisen ryhmän käyttäytymistä enkä Kanadan työväenliikettä Ne henkilöt jotka lähtivät 30-luvu- lla Kanadan Suomalaisesta järjes-töstä ajattelivat silloin ja ajat-televat edelleenkin että heidän silloinen näkemyksensä kom-munismista olf heidän pääasialli- - nen vaikuttimensa puolueesta lähtemiseen Tämä on siis heidän käsityksensä (olipa se sitten oi- - kein tai väärin) ja se on vaikut- - tanut heidän poliittisiin asen-teisiinsa aina näihin päiviin saak-ka Tämä asenne tuli hyvin voi-makkaasti esille tutkimuksessani Tarkoituksena ei siis ole ollut rat-kaista väittelyä vaan eritellä mielipiteitä 8 Juhlamatka Sieltä suurilta juhlilta jäi niin kauniita muistoja että niitä kan-nattaa muistella paljon jälkeenkin päin Juhlan jälki maanantaina yhdyin minäja muitakin pohjois-ontariolais- ia siihen "bussi kier-tueeseen" jonka oli tarkoitus näytellä Thunder Bayta erikoisesti BC:n vierailijoille jotka niin suurella joukolla olivat saapuneet näille juhlille NPIirilAOCCO rf-- ovumvoa wkli n vAynynnananuna jjcnu1iv Kakunnan miehiä seka entinen metsätyömies Toimi Pöyhölä ja Olavi Kentala joka nuorena miehenä oli edustamassa urheilul-lista puolta juoksuissa Vahinko vain etten tullut tietä-mään monenkaan BC:n työläis-ten nimeä mutta entuudestaan tunnettu Niilo Linden oli seurassa ja pitkäaikainen asukas Matti Vä-rillä Hän esitteli juhlapaikalla Osmo Lahden kertoen että heillä iäkkäillä ihmisillä on näin nuori isä jonka neuvoja on pitänyt pitää mielessä En tahdo olla mikään "juoru-jen' ' kertoja mutta kyllä niillä en-tisillä räätäreillä näkyy olevan omat kotkotuksensa Kauaksi on jäänyt ne raskaan 'prässiraudan' ' Kantamiset mitä iniho Linaren- - Kin joutui teicemaan isansa mukana kun kiertelivät noita Ke?™ Ahtärin kyliä' Sid!ä kyläräätänstä on mies alkanut ja isä on ollut kovanlainen opettaja mutta sittemmin hän Torontossa teki herroille juhlatakkejaja taisi joku rouvakin saada muotivaat-teita Puhdetöinään hän teki pukuja ja sovituksia Don haalin näyttämöllä koska sydän oli myönteinen näille työläisten kulttuurihommalle Paljon se on Thunder Bayn Kaupungin ympansto muuttunut vume vuosikymmenillä "kopuk- - ka" aikana siihen on tehtv sel lainen keinotekoinen järvi joka on kaunis lyhyen matkan päässä kaupungin keskuksesta Puistoa onjatkuvasti paranneltu siellä on muunmuassa museo joka kuvaa metsätyöläisten elämää kaikkine kalusteineen mitä minäkin näin kun ensikertoja tässä maassa aloin vellikupin hintaa tienaa-maan Siinä katsellessa muistui mieleeni entinen "Shupoika" joka oli lähtenyt Vancouverin metsäkämpiltä tänne "iistin nsukoihin Täällä hän päivitteli että kuinka hän oli "hullu" jät-täessään BC:n eikä se ollut ihme- - Kuten Mr Eklund esitti tarvi taan vielä paljon tutkimusta mo nien historiallisten kysymysten selvittämiseksi Erittäin rajatussa yliopistollisessa opinnäytteessä tämä ei aina ole mahdollista Toivon kuitenkin saavani lähiaikoina suoritetuksi lisätut- - kimuksia tältä alueelta Kanadan Suomalaisen Järjestön lahjoitet- - tua arkistonsa valtionarkistoon (Public Archives) on tutkijoiden käytettävänä huomattavasti enemmän tietolähteitä Kanadan suomalaisten historian kirjoi-ttamiseksi Tämän tehtävän eteenpäin viemiseksi ovat kaikki Mr Eklundin ja mahdollisesti muiden ajatukset tervetulleita Tervehtien L Sillanpää kään miehen piti tehdä työtä ym-päri vuorokauden kolmenkym-menen dollarin kuupalkalla Kämppiä katsellessa muistui mieleen se kova kohtalo jonka lumoihin on joutunut moni paremmilta päiviltä lähtenyt Kuitenkin työmaat ovat olleet osaksi suomalaisten hallussa ja mitä minä kuulin näille kämpille mentiin hyvin salaisesti työhön ainakin Port Arthurissa ja Fort Williamissa Nyt on tullut union KaiTipat d nukuta enään niin kovilla vuoteilla eikä sängytkään ole kotitekoisia joissa olis jälki "kesäterässä" olevista työkaluis- - ta Matti Varila kuului pöytäkavereilleen puhuvan "että tällaisissa olosuhteissa sitä ihmiset saavat asua kun vain rauha pysyisi maailmassa" Ajat-telin että Matti ei taida tunteakaan näitä veteraaneja Minä viime maailman sodan päättyessä ter-vasin "tuppeni" erään veteraanin kanssa Sanoin tälle miehellä nyt on kovin mukava asua kun tuo vuosia kestänyt sotakin taas lop-pui mies vastasi heti minulle "no goold" ja piti pitkän puheen "Tämä sota-aik- a oli hänen elämänsä parhaita vuosia Sai val- - tiolta vaatteet ruoan tupat vii- - nat ja perhe sai hyvän eläkkeen joten hänen elämässään sodan loppuminen oli kerrassaan paha-- asia" En alkanut suuremmasti vastustamaan tätä "sankaria" tiesin kuitenkin että hän oli saanut olla koko ajan täällä Canadassa vahtailla halkopmoja tai ruutikel- - lareita Nyt tämän miehen oli käytävä raskaaseen työhön ja perheen elatukseen saatavat rahat 0livat niukat kuten minullakin Toivottavasti tällaisilla ajatuksilla varustettuja veteraaneja ei ole paljon mutta kuitenkin niitä on ja siksi rauhantyö on hidastaja vai- - valoista jota kuitenkin on tehtä vä International Friendship Gar- - dens tämä ystävyyden puisto on aloitettu maamme 100-vuot- is juh-- lien rakentavana työnä Tämän puiston perustavana tekijänä on ollut Soroptimist Club of Thunder Bayja sattuu että se on aivan har-- vinaisuus tässä laajassa maassa Tähän puistoon ovat pystyttäneet monet kansallisuudet toimintansa muistopatsaita Puisto on koko laajalla maa-alueel- la jossa on esim ukrainalaisten puolalais ten latvialaisten italialaisten ja saksalaisten patsaat Juuri tänä kesänä siihen on pystytetty suomalaisten oma patsas sen on suunnitellut ja piirtänyt Armas Hutri Nyt saavat ihmiset seurata silmän kovana että miten kauan säilyvät varkailta nuo lentävät joutsenet koska italialaisten muistomerkin päältä oli jo varas-tettu siihen valetut koristeet Kaikesta päättäen sielläkin on ihmisiä jotka tekevät leipänsä varastamisella mutta harvoin joutuvat syytetyn penkille Viimeiseksi oli tämä kiertue tuon kulmakunnan ehkä ensim-mäisellä asuma-alueell- a Se on Fort Williamin kaupungin laidas-sa johon tiedetään ensimäiset Canadan ranskalaiset tutkimus-matkailijat saapuneen v 1679 Paikka sijaitsee Kaministikwia T Lehenin kirjasta Kansa ja valtio Eräs uusi elinkeino Siitä jo tuntemastamme seikasta että valtio on -l-uok- kaherruuden elin seuraa itses-tään että valtio jokainen valtio on diktatuuria "Diktaattoroi- - da" kuten Lenin sanoo voi tietenkin myöskin yksi ihminen tai kopla mutta perimmäiseltä olemuseltaan ja tarkoitukseltaan on jokainen valtio yhden kan- - sanosan toiseen nähden luok- - kavaltaa tämän tai tuon luokan aiKtatuuria Nyttemmin on maailmaan ilmestynyt epälukuisia ammattisumuttajia heidän joukossaan peräti" val tiotieteilijöitäkin" joiden tehtävä on porvarillisen valtion diktatuuriluonteen kieltäminen ja sen yksinomaisen demokraat-tisuuden mainostaminen Siitä saakka kun Venäjän työläiset ja talonpojat ottivat val-lan käsiinsä ja lähtivät sosialis-min rakentamisen tielle on kapitalismin maissa rehoittanut kokonainen uusi tuottava elin-keino -- työväenvallan parjaami-nen Tämän lajin elin keinon har-joittajien ammattiin kuuluu mm sellaisen uskon saarnaaminen että diktatuuria ei nykymaail-massa ole oikeastaan muualla kuin Neuvostoliitossa ja kansan-demokratian maissa kun taas täällä kapitalistisessa yhteiskun- - nassa vallitsee putipuhdas de- - jokivarressa Tässä Daikassa tiedetään idän ja lännen ihmisten ensimäiseksi tehneen vkauppoja - Tämaue sotilas karnisooni - silla kaik- - kina aikoina on sotilaiden täytynyt suojella liikemiesten etu-ja Tuo "liikepaikka" oli sen seutukunnan käytössä yli kak-sisataa vuotta sillä vasta v 1902 siitä hävitettiin nuo alkuperäiset rakennukset kun rautatieliikenne tuli kauppapalvelukseen Nyt tuo paikka on oikein val- - tion voimilla rakennettu ylös sen kustannusarvio lienee ollut kym- - menissä miljoonissa laskettavis- - sa sillä sinne on rakennettu niin mahtavasti 54 erikokoista raken- - nusta jotka kaikki kuvaavat tuota mennyttä aikaa Rakennushirret oli käsin veistetty ja siinä lienee ollutkin kunnollisia "puumiehi- - ä" Alkuperäiset rakennukset oli tehtv tuohon naikkaan v 1801 kyllä tehneet työn Heillä on ollut käytettävänä paremmat "piilukirveet" ja luotilaudan asemasta vatupassi koska nurkat oli salvettu luk- - konurkille ja ovat suorat maasta ylös uusi "karsisooni" on turistiliiken-nettä silmällä pitäen Kuuman il-man ja ajan vähyyden vuoksi emme voineet katsella paik-kaa oikein tarkkaan ja uskon että moni meistä kun tulee Thunder Bayhin katselee tuon seudun uudelleen Toivon teille kaikille hyvää ter-veyttä siellä suuressa "lännessä" ja pahoittelen kun emme ennät-tänyt käydä katselemassa sitä "Kakapegan Fallsia" on myöskin jonkinlainen "kuherrus-kuukausien" viettopaikka — %r # --H-H- -- K- % % --fr X- - TERVEHDYKSEMME TYÖNPÄIVÄN JOHDOSTA! St Catharines Ont Hilda Tervo Fiina ja J Terho Amron Laan Jalmar Hormisto aivi ja Ld Marks Sheila ja Don Viren Saara ja Kaarlo Huppunen Venla Kyyriäinen Helmi ia Eino Harju Mimmi ja Uuno Harju Linda Virtava Linda ja J Nissilä Ed Elimen Aino ja Gunnar Gustafson Ina ja Charlie Mackie Hulda ja Theodor Repo mokratia ilman minkäänlaista diktatuuria Niinpä sitten laver-rellaan ummet ja lammet "dik-tatuurimaista" ja "demokratian maista" tarkoittaen edellisillä Neuvostoliittoa ja kansan-demokratian maita ja jälkin-mäisel- lä Amerikka Ruotsia Suomea ja muita kapitalistien hallitsemia maita Perin yksin-kertainen juttu työtätekeviin kansan kerroksiin kohdistuva riisto ja sorto on demokratiaa kapitalistisen riistakomennon rajoittaminen ja lopettaminen diktatuuria! Kun kapitalisti piek-sää työmiestä niin se on demok-ratiaa mutta jos työmies hipaisee vastaan niin on dik-taruur- ia minä lyön sinua niin se on demokratiaa mutta jos sinä lyotminuä1 niin "sef on dik-tatuuria Tätä suurenmoista val-tioviisautta olen eräässä kir-joituksessani nimittänyt "höl-möläisten valtio-opiks- i" haluaisimme vajota samalle tasolle näiden liikaviisaiden kanssa väit-täisimme että kaikissa kapitalismin maissa t vallitsee pelkkä diktatuuri ilman min-käänlaista demokratiaa Tässä väitteessä olisi järkeäkin sikäli että demokratia kaikkein demok-raattisimmissak- in kapitalist-isessa valtiossa on läpeensä val-heellista kun se sitä vastoin työ-väen hallitsemissa maissa on to-dellista nimensä mukaista kan-sanvaltaa Pysyäksemme selvillä vesillä ja demokratia kysymyksessä pidämme kiinni demokraattisuuden laita miten tahansa Diktatuuritonta demok-ratiaa ei ole muualla kuin sosialismin pärjääjien nerontuot-teiss- a Kaikkein vähiten sitä on meidän päiviemme kapitalis-tisessa yhteiskunnassa Kapitalistiluokka ei tarvitse valtiossaan ainoastaan työläisten pieksijöitä se tarvitsee myöskin saarnamiehiä jotka siunaavat pieksäjien työn "teoreetikkoja" jotka mätänemistilassa olevan kapitalistisen maailman parhaaksi kaikista mahdollisista maailmassa — KK "Kaikin pistää nokkansa mi- - nun pisnekseeni!" sitä totuudesta että jokainen Arvelen että nämä nykyiset val-mieh- et ovat hienomman t10 on diktatuuria olkoon sen asti Tämä rakennettu aivan sitä ensiker-ralla joka H & $€ se Jos Jos diktatuuria julistavat "Sehän on ikävää! "Eikö mitä! Myyn Tiistai elokuun 31 p 1976 £4 iX $ it |
Tags
Comments
Post a Comment for 001069
