Viikkosanomat, September 02, 1985

              #" "'-'- - r " f 'K '!?' '11 jfi-l- f %M-- 7 "'("' -- ' J " --7fW -- r- '£ f % --V
Is3t f
T- -
TIEDONANTAJA
Julkaisemme ohessa
neuvostoliittolaisen lehti-miehen
Pjotr Mihailovin ar-tikkelin
niistä salaisista
syistä jotka saivat USAin
hallituksen päättämään
pommin pudottamisesta
Hiroshimaan
Artikkeli on aikaisemmin
ilmestynyt Sosialismin teo-ria
ja käytäntö -- lehdessä
141985 ja se julkaistaan nyt
hieman lyhennettynä
Huhtikuussa 1945 USA:n halli-tuksen
realismi suhteessa Neuvos-toliittoon
vaihtui äkisti sellaiseen
minkä englanninkielinen maailma
ilmaisee käsitteellä jingoismi Käsi-te
tulee sanasta jingo joka on
taistelunhaluisten yltiöisänmaal-liste- n
nimitys peräisin 1870-luvul-t- a
eräästä laulusta
Kaiken taustalla on USA:n ato-miasemonop- oli
Presidentin
kuolema
Roosevelt kuoli kaksi kuukautta
sen jälkeen kun helmikuussa 1945
Jaltalla oli ollut koolla "kolmen
suuren" {Neuvostoliiton USA:n ja
Ison-Britannia- n) konferenssi jossa
Josif Stalin Franklin Roosevelt ja
Winston Churchill tekivät histo-rialliset
päätökset toisen maail-mansodan
päättämisen ja sodan-jälkeisen
rauhanratkaisun tavois-ta
USA:n uudeksi presidentiksi
valittiin Harry Tmtnan joka oli
vuoden 1945 tammikuusta saakka
ollut varapresidenttinä Samana
päivänä USA:n joukkojen kärki
pääsi Elben rannalle ja kolme päi-vää
myöhemmin (16 huhtikuuta)
neuvostojoukot aloittivat ratkaise-van
hyökkäyksen Berliiniin Sota
jota Neuvostoliitto ja USA kävi-vät
liittolaisina oli lähellä päätös-tään
Stalin lähetti Trumanille surun-valittelusähkee- n
"suuren maail-manpoliitik- on
ja rauhan ja turval-lisuuden
järjestämistä Euroop-paan
kannattaneen julistajan" var-haisen
poismenon johdosta
Roosevelt noudatti realistista
politiikkaa Neuvostoliittoon näh-den
Se ei ollut presidentille help-poa
Fasistisesta Saksasta saata-van
voiton lähetessä kovemman
Neuvostoliiton-politiika- n kannat-tajat
ryhtyivät todistelemaan ettei
presidentin omaksuma kanta vas-taa
USA:n sodanjälkeisiä tavoittei-ta
Rooseveltin kuolemaa seuran-neena
päivänä Hitler sai puhelin-soiton
valtakunnankanslian bunk-keriin
"Mein Ftlhrer" Göbbels
miltei huusi puhelimeen "Onnitte-len!
Roosevelt on kuollut! Tämä
on ihmeiden päivä!"
Hitler vajosi "täydelliseen eks-taasiin"
kuten hänen sihteerinsa
on kertonut Ja oli aihettakin oli
han presidentti Roosevelt Saksan
hyökättyä Neuvostoliittoon il
moittanut heti seuraavana pai
vana että USA on valmis anta-maan
Neuvostoliitolle "kaikkea
apua"
Ja nyt tuo presidentti oli kuol-lut
ja hänen tilalleen oli astunut
henkilö jonka äärimmäisen kyyni-nen
suhtautuminen sotaan oli tul-lut
julki jo 2461941 ilmestynees-sä
New York Times lehden nume-rossa
Ilmiömäisen hyvämuistinen
Hitler oli tuskin unohtanut mitä
Truman oli tuolloin vielä senaatto-rina
sanonut: "Jos näemme että
Saksa voittaa meidän on autetta-va
Venajaa jos Venaja pääsee
voitolle meidän on autettava Sak-saa
ja nain ollen tappakoot mah-dollisimman
paljon"
Venaja oli voitolla
Valkoiseen taloon tuli isännäksi
siis jingoismin ja neuvostovastai-suuden
kyllästämä henkilö
Amerikkalaisdiplomaatti
Murph kirjoitti myöhemmin et- -
D Hiroshiman keskusta amerikkalaisten ydinpommin jälkeen
tä vaikka Truman julkisesti sitou-tui
noudattamaan kaikkia ede-ltäjänsä
sitoumuksia hän toimi
kuitenkin Rooseveltin edustamaa
USA:n ja Neuvostoliiton yhteis-työlinja- a
vastaan
Samana päivänä kun vannoi
presidentinvalan Truman kuuli sii-tä
että USA:ssa rakennettiin ato-miasetta
Asiasta käytettiin koodi-nime- ä
Manhattan-suunnitelm- a ja
siitä olivat tietoisia vain presidentti
ja henkilöt jotka itse olivat välittö-mästi
mukana työssä
Jo viikkoa myöhemmin (20
huhtikuuta) presidentti Truman
ilmoitti USA:n Neuvostoliiton-suurlähettilääll- e
Averell Harrima-nill- e
aikovansa ottaa kovan asen-teen
venäläisiin nähden
Mutta sota ei ollut vielä pay-ny- t
eikä atomipommi vielä vamis
Ja kun Truman 23 huhtikuuta
Valkoisessa talossa pidetyssä neu-vottelussa
sanoi aikovansa ryhtyä
kiistoihin venäläisten kanssa ken-raali
George Marshall ehdotti va-rovaisempaa
asennoitumista
Hänen mielestään olisi ollut
epäviisasta ryhtyä riitoihin ve-näläisten
kanssa koska Stalin voisi
viivyttää liittymistään sotaan Ja
pania vastaan
Mutta Manhattan-projekti- n sa-laisuus
vaikutti jo Trumanin
päätöksiin Tavatessaan Moloto-vi- n
Truman aloitti moittimalla
Neuvostoliiton hallitusta Jaltan
konferenssin päätösten ja varsin-kin
Puolaa koskevan päätöksen
rikkomisesta
Tuo oli Trumanin ensimmäi-nen
yhteenotto neuvostoliittolai-sen
osapuolen kanssa Se sattui
kymmenen päivää sen jälkeen
kun Truman oli tullut presidentik-si
ja tutustunut salaiseen Manhattan-pro-jektiin
Oli niin että juuri
tuona päivänä neuvostojoukot
murtautuivat Berliiniin
USA:n uusi presidentti ryhtyi
siis ensimmäiseen diplomaattiseen
kustaan venäläisten kanssa juuri
samaan aikaan kun venäläiset
aloittivat viimeisen taistelun Ncu
vostoluton ja USA n yhteistä v-ihollista
Saksan fasismia vastaan
25 huhtikuuta 1945 Yhdisty
nciden kansakuntien konferenssin
osanottajat kuuntelivat nauhalta
Trumanin puhetta "Emme voi
sallia yhdenkään kansakunnan tai
kansojen ryhmän ratkaista kusto
jaan pommein ja pistimin"
Samaan aikaan presidentti itse
keskusteli sotaministeri Henry
Stimsonin ja Manhattan-projekti- a
johtaneen kenraali Leslie Grove-si- n
kanssa pommista jonka Stim-so- n
vakuutti kykenevän tuhoa-maan
kokonaisen kaupungin
Minkä kaupungin? Ei pidetty
mahdottomana että venäläisen-kin
Jingovaltteja
Fasisti Saksan antautumiseen
oli kaksi viikkoa Naiden viikkojen
aikana USA:n presidentti ehti to
teuttaa kaksi vakavaa tekoa jotka
osoittivat jingoismin olevan vai
taa massa alaa realismilta USA:n
Neuvostoliiton-politiikass- a
Toukokuun 2 paivana Truman
asetti uuden komitean tutkimaan
mitä poliittisia ongelmia USA:n
tuleva atomipommimonopoli toisi
tullessaan
Presidenttiä edusti komiteassa
ulkoministeri Birns joka kannatti
kovaa linjaa Neuvostoliiton-suhteiss- a
ja atomiaseen mahdollisim-man
laajaa käyttämistä poliittisiin
tarkoituksiin "Uuden aseen an-siosta
voimme sanella omat eh-tomme
Neuvostoliitolle sodan
päättyessä" hän sanoi presidentil-le
Komitean puheenjohtajana toi-minut
Stimson kirjoitti myöhem-min:
"Kysymys suhteistamme Ve-näjään
ci pelkästään liittynyt ato-mipommiongelm- an
ratkaisuun
vaan oli itse asiassa siitä suoraan
riippuvainen"
Atomiprojekti oli siis asettunut
tiiviisti politiikan urille eikä Wash-ington
enää kuvitellutkaan muun-laista
Neuvostoliiton-politiikka- a
9 toukokuuta 1945 Moskovas-sa
juhlittiin pitkään odotettua voit-toa
Katsellessaan kadut täyttänei-tä
moskovalaisia USA:n Moskovan-läh-etystön
ikkunasta lähetys-töneuvos
Kennan totesi huoneissa
olleille diplomaateilla ja lehtimie-hille:
"Iloitsevat Luulevat sodan
päättyneen mutta se on vasta alus-sa"
Kennan josta myöhemmin tuli
Princetosvnin yliopiston professo-ri
ymmärsi että sodat alkavat ih-misten
mielissä eikä hän enää
tuolloin voinut olla tietämättä sii-tä
että USAn presidentin mieles-sä
oli jo alkanut kylmä sota Ve-näjää
vastaan
Oliko se alkanut silloin kun
Truman presidentin virkaan as-tuessaan
kuuli että Amerikka on
synnyttänyt atomihirviön?
Ehkä oikeampi arvio on kuiten-kin
että sota oli Trumanin päässä
neljä vuotta aiemmin kun hän
lausui julki ajatuksensa sodasta ja
siitä ketä ja milloin tulee auttaa
alkaneessa Saksan sodassa Ve-näjää
vastaan
Siihen aikaan USA:n johdossa
oli realistisesti ajatteleva Roose-velt
Nyt tilanteen herrana oli Tru-man
ja hänen kädessään olivat
valtit joina hän piti ennen kaikkea
atomipommia ja taloudellista pai-nostusta
Eli niin kuin vanhassa englantil-aisessa
jingo-lauluss- a sanotaan:
kun sotia pitää niin on meillä
laivat on väkeä ja rahaakin on
Toukokuun lopulla Truman
lähetti Moskovaan edesmenneen
presidentin neuvonantajan ja ys-tävän
Harry Hopkinsin
Neuvotteluissa käsiteltiin kol-men
liittolaismaan johtajien uutta
kolmatta konferenssia Sovittiin
että tapaaminen on Berliinissä 15
heinäkuuta 1945
Päivämäärää ehdotti president-ti
Truman Myöhemmin kävi ilmi
että ajoitus liittyi atomipommin
valmistumiseen Presidentti halusi
saada "atomivaltin" neuvottelui-hin
Neuvostoliiton kanssa
Atomifyysikko Robert Oppen-heime- r
joka johti Los Alamosin
atomitutkimuslaboratoriota ja oli
yksi atomipommin luoja kertoi
myöhemmin: "Meihin kohdistet
tiin uskomatonta painostusta siinä
tarkoituksesa että atomiammusta
olisi testattu ennen kuin kolmen
vallan johtajat kokoontuisivat
Potsdamissa"
Myös Truman itse kirjoitti
muistelmissaan että atomiaseen
valmistamista ja kokeilemista no-peutettiin
äärimmilleen Yksityi-sissä
keskusteluissa hän mainitsi:
"Jos pommi räjähtää saan tieten-kin
keinon painostaa Neuvostolii-ton
edustajia"
Pommi räjähti heinäkuun 16
päivänä kirjaimellisesti konferens-sin
avajaisten aattona Potsdamiin
tuli USA:sta tiedonanto: "Operaa-tio
tapahtui tänä aamuna Diag-noosi
ei ole vielä täydellinen mut-ta
tulokset vaikuttavat tyydyt-täviltä
ja ylittävät jo kaikki odo-tukset"
Heinäkuun 21 päivänä erityis-kuriir- i
toi täydellisen selonteon
atomiasekokeilusta Siihen tutus-tuttuaan
Truman totesi saaneensa
aivan uudenlaista varmuutta
Churchillin mukaan Truman oli
hallitusten päämiesten neuvottel-ussa
samana iltana kuin uusi ihmi-nen
Trumania Potsdamiin seuran-nut
Stimson reipastui myös Tru-manille
toimittamassaan selon-teossa
hän ehdotti atomipommin
käyttämistä siinä tarkoituksessa
että voitaisiin vaatia Venäjää "de-mokratisoitumaan"
muuttumaan
"perustuslailliseksi demokratiak-si"
Heinäkuun 24 päivänä pidetyn
tavanomaisen kokouksen päätyt-tyä
Truman ilmoitti kuin ohimen-nen
Stalinille että USA:ssa on
saatu- - valmiiksi tchovoimaltaan
ennennäkemätön uusi ase
Koska Stalin suhtautui rauhall-isesti
tähän tietoon Truman ja
Churchill joutuivat toteamaan et-tei
uutinen vaikuttanutkaan neu-vostojohtajaan
heidän odottamal-laan
tavalla
Pettynyt Truman sanoi samana
päivänä Stimsonillc haluavansa
päättää konferenssin ja lähteä ko-tiin
USA:n ilmavoimien komenta-ja
kenraali K Spaats sai käskyn
pudottaa ensimmäisen atomipom-min
Japaniin heti kun sääsuhtcct
sallivat
Miksi Hiroshima
ja Nagasaki
tuhottiin
Vaikka Truman edelleenkin
kantoi huolta siitä että Neuvosto-liitto
alkaisi sodan Japania vas-taan
hän kirjoitti päiväkirjaansa
Beriinistä palattuaan: "Potsdamin
kokeilu johti minut päätökseen
etten salli venäläisten minkään-muotoist- a
osallistumista Japaniin
kohdistuvaan valvontaan"
"Voima on ainoa minkä ve-näläiset
ymmärtävät" kiteytti
Truman
Ja sitten saatiin tilaisuus näyt-tää
venäläisille voimaa Elokuun
6 päivänä kello 815 pudotettiin
atomipommi 318 000 asukkaan
Hiroshimaan
Neljän ja puolen ncliömailin
alueelta paloi kaikki karrelle Kol-mannes
kaupungin asukkaista
kuoli ja suunnilleen yhtä moni sai
vammoja
Elokuun 8 päivänä Neuvosto-liitto
julisti sodan Japanille mihin
se oli lupautunut jo Teheranin
konferenssissa Sopimus siitä oli
tehty Jaltan konferenssissa ja vah-vistettu
Potsdamissa
"Venäjän ryhtyminen sotaan
Japania vastaan oli ratkaiseva teki-jä
joka nopeutti toisen maailman-sodan
loppumista Se olisi ollut
yhtä ratkaiseva tekijä ellei atomi-pommeja
olisi edes pudotettu"
arvioi Kiinassa ilmavoimia komen-tanut
amerikkalanen kenraali K
Chcnnolt
Kaikesta huolimatta seuraava-na
päivänä 9 elokuuta toinen
amerikkalainen atomipommi tu-hosi
Nagasakin 40 000 nagasaki- -
laista menetti henkensä ja yhtä
moni sai vammoja
Minkä vuoksi pommi pudotet-tiin?
Voittohan oli jo selvä Jo
ennen kuin Neuvostoliitto oli ryh-tynyt
sotaan Japania vastaan Tru-man
neuvonantajineen oli selvillä
siitä että Neuvostoliiton mukaan-tulo
takaa vastustajan nopean an-tautumisen
Jopa Churchill katsoi että olisi
väärin arvioida atomipommin rat-kaisseen
Japanin kohtalon Hänen
mukaansa Japanin kohtalo oli sel-vä
jo ennen ensimmäisen pommin
putoamista Selvästikin se tuli rat-kaistuksi
kun Jaltassa suuressa
määrin Rooseveltin realistisen po-litiikan
ansiosta päästiin sopimuk-seen
että Neuvostoliitto ryhtyy
sotaan Japania vastaan
Japanin antautumisen todelli-sen
syyn mainitsi maan silloinen
pääministeri Suzuki korkeimman
sodanjohdon neuvostossa: "Neu-vostoliiton
tämänaamuinen liitty-minen
sotaan asettaa meidät lopul-lisesti
tilanteeseen josta ei ole ulos-pääsyä
ja tekee mahdottomaksi
sodan jatkamisen"
Ehkä atomipommitus kuiten-kin
säästi monien amerikkalaisten
sotilaiden hengen?
Eisenhowerin mukaan atomiaseen
käyttäminen ei ollut välttämätön-tä
amerikkalaisten hengen sääs-tämisen
vuoksi ja Japanin päämi-nisterin
lausunnosta käy ilmi mik-si
niin oli
Hiroshiman ja Nagasakin tra-gedia
ei siis johtunut siitä että
USA:n hallitus oli huolissaan ame-rikkalaissotilaiden
hengestä vaan
samasta kovasta linjasta jonka se
Trumanin johtamana oli ottanut
käyttöön Neuvostoliittoa kohtaa
Englantlanen fyysikko profes-sori
P Btakett on todennut: "Ato-mipommien
pudottaminen ei ollut
niinkään toisen maailmansodan
viimeinen teko kuin ensimmäinen
suuroperaatio kylmässä diplo-maattisessa
sodassa Venäjää va-staan"
Ensimmäinen mutta valitetta-vasti
ei viimeinen
Sotaisan
yltiöisänmaallisuuden
uusi uhka
USA:n hallitukset ovat vaihtu-neet
ja USA:n suhtautuminen
Neuvostoliittoon on vaihdellut
Silloin kun suhtautuminen on ol-lut
realistista moniin ongelmiin on
löydetty yhteisesti hyväksyttävis-sä
oleva ratkaisu
VVashingtonin nojautuminen
voimaan taas vaikeuttaa USA:n ja
Neuvostoliiton suhteita ja niiden
ohella koko kansanivälistä tilan-netta
Esimerkkinä tästä voi maini-ta
USA:n ensi-isku- n ydinohjusten
sijoittamisen Länsi-Eurooppaa- n ja
avaruussota-ohjelmie- n toteutta-misen
Ehkä onkin niin että lamavai-hee- t
Neuvostoliiton ja USA:n suh-teissa
ovat väistämättömiä ilme-neehä- n
ristiriitoja vääjäämättä yh-teiskuntajärjestelmältään
erilais-ten
valtioiden suhtautumisessa
kansainvälisiin kysymyksiin?
Toki ristiriitoja on aina ollut
mutta yhtä lailla on kokemuksia
realistisesta politiikasta jonka
avulla nuo ristiriidat voidaan voit-taa
Neuvostoliiton suhtautuminen
US A:han ilmentää realismia mikä
perustuu sekä NKP:n ohjelmaan
että Neuvostoliiton perustuslakiin
kirjattuun periaatteeseen jokf
koskee yhteiskuntajärjestel
mältään erilaisten maiden rauhan
omaista rinnakkanoloa
Moskovassa katsotaan etti
vain tasavertaisuus yhtäläiner
turvallisuus ja toisen sisäisiin asioi
hin sekaantumattomuus voivat oi
la reaalinen perusta Neuvostolii
ton ja USA:n normaaleille suhteil
le näiden suhteiden normalisoima
seen ja parantamiseen Neuvosto
liitto on aina pyrkinyt
PJOTR MIHAILOV