Viikkosanomat, December 19, 1983

              WS f M r "VHtj Ht)iW 5-- r msP8WT' " '} S" i#) 'rV-BnPs- ? 'tsna
t 1
r i " r' V "&
s
J f1"
' rl v ' l a " r
'
O 1 ' ' '
© O© © O©
IkSLA Kari
Berliini (TA - Tapio Kari)
Saksan henkisen perinnön
jaossa DDR:aä onnisti pa-remmin
kuin aineellisten ar-vojen
jakamisessa Tärkeim-mät
raaka-aine- - ja teollisuus-alueet
jaivat sodasta vähem-min
vaurioin selvinneeseen
läntiseen Saksaan mutta
Luther ja Goethe elivät ja
vaikuttivat pääosin nykyisen
Saksan Demokraattisen Ta-savallan
alueella
Kaikkein suurin Saksan
pojista Karl Marx on tosin
kotoisin läntisestä Saksasta
Trieristä Mutta virallinen
Länsi-Saks- a vierastaa tie-teellisen
sosialismin perus-tanlaskij- aa ja niin saa DDR
pitää Marxin kokonaan oma-naan
ilman valtalauseita ja
ironisia sivuhuomautuksia
Sosialistisen Saksan suh-de
Goetheen on yksiselittei-nen
Hänen tuotantonsa las-ketaan
ilman muuta osaksi
Saksan edistyksellistä perin-töä
Luther on ongelmallisem-pi
Mutta ei siksi että han on
kirkonmies vaan sen takia
että hän kääntyi aloitta-maansa
yhteiskunnallista
liikettä vastaan ja kehotti
tappamaan kapinaan nous-seet
"murhaavat ja ryövää-vät"
talonpojat
"Toveri Luther"?
Ennen kuin Luther nostettiin
DDR:n tietoisuudessa yhdek-si
kaikkein suurimmista
suoritettiin maassa uudel-leenarviointi
Silti se pilaku-va
sosialistisesta valtiosta
joka yhtäkkiä uskonpuhdis-tajan
syntymän 500 juhla-vuonna
keksii kayttaa "tove-ri
Lutheria" oman valtansa
pönkittämiseen ja turistien
haalimiseen on kaikkea
muuta kuin osuva
Luther-kuv- a muuttui ja
sai enemmän savyja pari vuo-sikymmentä
kestäneen tie-teellisen
keskustelun tulok-sena
Tama prosessi jossa
sosialistinen DDR tarkaste-lee
entista laajemmasta nä-kökulmasta
omaa suhdet-taan
Saksan historiaan ja
kulttuuriperintöön liittyy
läheisesti koko DDRn kan-sallisen
tietoisuuden kehity-misee- n
Siina mielessä Luther--
arvion muuttamisessa on
tiettyä tarkoituksenmukai-suutta
mutta kaikkien suur-miesten
arvostus riippuu ai-na
myös siitä historiallisesta
tilanteesta jossa heidän työ-tään
tarkastellaan Luther ja
DDR eivät ole poikkeus
Toisen maailmansodan
jälkeen Lutheriin suhtaudut-tiin
hyvin kriittisesti Monet
marxilaiset ja ei-marxila-iset
(esimerkiksi Thomas Mann)
ja myös osa kirkonmiehista
pitivät Lutheria osavastuul-lisena
Saksan historian tois-tuviin
katastrofeihin joista
suurin oli juuri koettu
Asennetta selitti osaltaan
se että fasistit tekivät Luthe-rista
sankarin ja käyttivät
hanta omiin tarkoituksiinsa
K® Vi' - 7 f ' j
i ":_
m f t "5 i-- N vA ' 2 ' lX JffRrt3y3§& "
Jim &fW:-MÄ- i
11 rlO 1 1 B:~ 1
- t at tl 1 I Hv-"2- ! h7m ~~ -- '' Jfo '4wti
ClIulU it xi4' & "är l siy BfeSSilJ rAygjir?SimSWBi'MM
HiigJSiT Hfi TT ui ri'i iii ii i ii i uuni" T__lT!nJBiir3i!MMiL_ TB ffiS5lSSKski HHKaHSavIPcS --'fj s v ? ! 'Vjfö
j „ '™?i— "rjnfcivttrj?! 7 Lj™ 3ÄysesKKsss£3?ysBSÄ®s
& : x „" ' -
„--
„ a V„i" U N " - t
Lutherin toiminta alkoi VVittenbergissä hän laati teesiään anekauppaa
väärinkäytöksiä vastaan Kuvassa kaupungin tori sille pystytetty Lutherin patsas
Varsinkin Lutherin elämän-sä
loppupuolella kirjoittamat
juutalaisvastaiset tekstit joi-ta
DDR:ssa luonnehditaan
hirvittäviksi sopivat natsien
sanomaan Juutalaisvastai-suudessaan
Luther oli oman
aikansa tuote ei vahaakaan
omaperäinen
Teesejä ei
naulattukaan
Ne turistit jotka tulevat Wit-tenbergi- in nähdäkseen lin-nakirkon
oven johon Luthe-rin
sanotaan 31 lokakuuta
1517 teesinsa naulanneen
pettyvät kahdesta syystä
Uskonpuhdistuksen ai-kainen
ovi tuhoutui seitsen-vuotisessa
sodassa Latinan-kielentaitois- et voivat silti ta-vailla
pronssivaluna kirkon
nykyisessa ovessa olevia tee-sejä
Monien kirkkohistorioit-sijoide- n
mielestä teesejä ei
naulattu ei siihen seitsen-vuotisessa
sodassa tuhoutu-neeseen
oveen joka Lutherin
aikaan oli Wittenbergin yli-opiston
ilmoitustaulu mutta
ei muuallekaan Ja jos ne
olisikin naulattu ei sitä olisi
tehnyt Luther itse vaan yli-opiston
vahtimestari
Wittenbergin pappissemi
naarin johtaja Hansjurgen
Schulz on yksi niistä joiden
mielestä teesien naulaami-nen
on vain turha legenda
josta pitäisi päasta eroon
Schulzin mukaan teesit
olivat eräänlainen virkakir-je
jonka Luther lähetti esi-miehilleen
Mainzin ja Bran-denburgin
piispoille Kun
piispat eivät vastanneet Lut-her
toimitti teesit teologiys-taviens- a
luettaviksi
Heidän kauttaan tuli-vat
julkisuuteen ja levisivät
nopeasti Niitä painettiin --
kiitos Gutenbergin tuoreen
keksinnön - muutamassa vii-kossa
suuret maarat ja ne
saivat innostuneen vastaan-oton
Viha anekauppaa
paavillista Finanssikeinotte-lu- a kohtaan oli suuri
Teesien alkuperäinen kä-sikirjoitus
ei ole säilynyt
Suuresta osasta ensimmäi-sistä
painetuista kappaleista
puuttuu johdanto jossa olisi
ajan tavan mukaan kutsuttu
kiinnostuneita teittyyn ai-kaan
ja tiettyyn paikkaan
keskustelemaan Sitä Schulz
pitaa vahvistuksena käsityk-selleen
Varhaisin kirjallinen läh-de
jossa puhutaan teesien
on vasta vuo-delta
1546 - lähes kolme
vuosikymmentä teesien jul
i
f v" :
' "- - 's "4
il'- - i ui" '"(E s r -- "a ? Tit v ' "-- - ' fi"s f1~ 33
kaisemisen jälkeen Se on
peräisin Melanchtonilta jo-ka
ei ollut Wittenbergissa
vuonna 1517 Han ei siis ollut
silminnäkijä
Kristikansaa on kenties
vedetty höplästä vuosisatoja
Symbolinen maailmaa järi-syttävä
merkitys uskonpuh-distajan
vasaraniskuille an-nettiin
tosin vasta viime vuo-sisadalla
Tykit
torneissa
Linnakirkon omistaa valtio
mutta se on kirkon käytössä
Wittenbergin Mariankirkko
jossa Luther yleensä saarna-si
on puolestaan kirkon
omaisuutta lukuun ottamat-ta
kirkon torneja Ne raken-nettiin
maallisen vallan tar-peisiin
Schmalkaldenin so-dan
aikaan kun tykeille tar-vittiin
korkealla oleva ampu-mapaikka
ja siksi tornit
omistaa edelleen Wittenber-gin
kaupunki
Myös DDR:n valtion ja
evankelisten kirkkojen yh-teistyö
reformaattorin synty-män
500 -- vuotisjuhlien val-mistelussa
on ollut sujuvaa
Kymmenet Luther-muistopaik- at
on kunnostettu yh-teistyössä
ja niitä hallitaan
D missä 95 ja paavmvallan
ja
ne
ja
naulaamisesta
yhdessä
Kristityillä ja DDR:n
evankelisille kirkoille Luthe-rilla-
on tietysti eri merkitys
kuin valtiolle tai sosialistisel-le
yhtenaisyyspuolueelle Us-kovaiset
kunnioittavat hanta
kirkon uudistajana ja evan-keliumin
uudelleen löytäjä-nä
ja he haluavat "keskustel-la
Lutherin kanssa"
Kirkollisen Luther-komitea- n
puheenjohtaja piispa
Werner Leich on sanonut
että "tärkeää ei ole se mitä
me sanomme Lutherista
vaan se mitä Luther sanoo
meille" Sosialistisen yhte-naisyyspuolue- en
asenne on
päinvastainen
DDR:n virallisessa Luther--
kuvassa reformaattori on
Saksan esiporvarillisen val-lankumouksen
aloittaja joka
ei ymmärtänyt liikkeelle pa-nemansa
yhteiskunnallisen
murroksen lainmukaisuutta
ja kääntyi sitä vastaan His-toriassa
toimineiden ihmis-ten
ansiosta ei kuitenkaan
pidä mainita sen mukaan
mitä he nykyajan vaatimuk-silla
mitattuna jättivät teke-mättä
tai tekivät väärin
vaan sen mukaan mitä uutta
he edeltäjiinsä verfattuna
loivat
LiUinerm i
m unuaiskivet
Vaikka Lutherin yhteydessä
puhutaan vallankumoukses-ta
jumalasta ja muista vaka-vista
asioista kuuluu juhlit-tavan
perintöön myös ke-vyempiä
aineksia
Luther oli paitsi uskon-puhdistaja
humanisti ja sak-san
yhtenäisen kirjakielen
kehittäjä myös reipas ryyp-pyveikko
Hänen kantapaik-kansa
Wittenbergissä oli
"Schwarzer bar" (musta kar-hu)
ja mielioluensa "kuc-kuck-"
(käki) Wittenbergin
entinen pormestari väitti mi-nulle
että kaupungin hallus-sa
on dokumentteja jotka
todistavat Lutherin olevan
edelleen velkaa Mustaan
Karhuun
Wittenbergin pappissemi-naari
- se toimii entisessä
augustinolaisluostarissa jo-hon
Luther tuli vuonna 1508
- osallistuu reformaattorin
juhlintaan omalla epäviralli-sella
museollaan Seminaa-rin
aulaan on sijoitettu lasi-vitriinejä
joissa on pikkuesi-neitä
Kauniisti tekstatut se-lostukset
kertovat esineiden
alkuperästä
Lutherin munuaiskiven
ohella esillä on mm nahan --
palanen joka on peräisin sa-tulasta
jossa uskonpuhdista-ja
istui ratsastaessaan vuon-na
1522 Wartburgin linnasta
Wittenbergiin Vitriinissä on
myös kuusi ruosteista naulaa
-- juuri ne joilla Luther teesin-sa
naulasi Kaksi alkuperäi-sistä
nauloista katosi vapaus-sotien
aikana asiantunteva
selostus kertoo
Esillä on myös vanha
vääntynyt hopealusikka Se-lostuksen
mukaan se havait-tiin
Wartburgin linnan in-ventaariossa
vuonna 1488
vuonna 1522 se todettiin ka-donneeksi
vuonna 1546 se
löytyi Lutherin jäämistöstä