Viikkosanomat, March 06, 1979

              Vn ratfH"KM' y1
tiwfttwafi-
K
Naisia Suomen
työväenliikkeessä
Sandra Lehtinen
Sandra Reinholdsson (vsta
1907 Lehtinen) syntyi
1873 Parikkalassa varsin köy-hissä
oloissa 16-vuotia-ana
lähti maailmalle ja oli ensin
velijana kirkonkylässä sittem--'
Oulussaja siirtyi sieltä Hei- -
sinkiin
Siellä hänen ensimmäinen
kosketuksensa työväenliikkee--
rakentui osallistumisesta
HTYn ja sen naisosaston v
1898 koolle kutsumaan palveli- -
jattarien kokoukseen joka pani
alulle palvelijatarosaston pe- -
rustamisen Helsingissä oli
myös Miina Sillanpään johta- -
ma palvelijayhdistys mutta
palvelijat vierastivat koska
sen johdossa oli mukana herras- -
rouvia Uusi osasto jonka
melias toimihenkilö Sandra
Lehtisestä kasvoi nopeasti
mittavaksi järjestöksi ja vaikutti
lähivuosikymmeninä huomat-tavalla
tavalla työläisnaisten
yhteiskunnallisen toiminnan
kehittymiseen Helsingissä
Vaikka Sandra Lehtisen ja Mii-na
Sillanpään katsomukset var-sinkin
poliittisissa asioissa
poikkesivat toisistaan he pys-tyivät
ammattikuntansa
asioissa toimimaan myös
Vaa-timuksiin
viikossa va-paata
aamu-t- ai iltapäivällä
jossa Reinholdsson
alustajana
työpäivää Samaan aikaan
Työläisnaislii-to- n
edustajakokous
toimenpiteisiin
ryhdyttävä äänioi- -
keusasian eteenpäin viemiseksi
hänen'
lausuneen
--'£
Sandra
jakokouksissa
kasvattaa naissukupolvi painostukses-Sandrall- a
ollut ta Helsingin valta-suut- ta
käydä siirtyi perheineen Neuvos-vuo- si
tuolloin oli melko to-Venäj- älle
yleistä joten työväenliikkee- -
osallistuva
nuori nainen pyrki innokkaasti
silloisen vanhan työväenpuolu- -
järjestämille
simmäiset tällaiset 3 viikkoa
kestäneet kurssit
Toiselle
osallistui ja kolmansille
Sirolan johtamille agitaat- -
v
Vuodet 1902-0-4
väenliikkeen nou- -
aikaa Sandra vaihtanut
ammattia Hän ryhtyi liinavaa- -
teompelijaksi voidakseen
osallistua yhteiskun- -
taa muuttavaan työväenliikkee- -
agitaat-torina
toimiessaan vuosina
1905-0- 6 tunnetuksi
Pohjois-Hämees- sä joten
ihme ensimmäisissä edus-kuntavaaleissa
va-littiin
eduskuntaan toiseksi
suurimmalla äänimäärällä so-sialidemokraateista
Suurim-man
äänimäärän Yrjö
Nämä ne
alennettiin
vuoteen
yhteisymmärryksessä Valpas sanonut syövänsä
Molemmat osallistuivat v hattunsa työväki saa
palvelijain yhdistysten ja edustajaa Kukaan ei tiedä söi-osastoj- en
maankäsittävään ko-- Valpas hattunsa mutta en-kouks- een
jossa Sandra Lehti- - simmäiseen eduskuntaan
piti elämänsä ensimmäisen 80 sosialidemokraattia
alustuksen ja se koski työaika- - Joukossa peräti 9
kysymystä Kokous Eduskunnassa Sandra ajoi
palvelijain työaikaa mm palkollisten ja tilat-hent-ää
samoinkuin muunkin toman väestön asiaa sekä
oikeusikärajan alentamista
oli alustajien omaan vuodesta 21 ikävuoteen ja ääni-kokemuks- een
perustuva esitys oikeusrajoitusten poistamista
siitä palvelijain työpäivä Sandran asia toteutui kuitenkin
saisi korkeintaan 1 2 vasta toisen maailmansodan
se saisi alkaa 6 jälkeen jolloin äänioikeusikä- -
aamullaja sen tulisi paattya vn- -
meistään kello 9 illalla
myös vapaail-ta
ja sunnuntaisin
joko
1 olivat Sandra ja Mii-na
jälleen samanlaisessa edus-tajakokouksessa
Tampereella
Sandra toi-mi
yhtenä Siinä jo
vaadittiin palvelijoille 10-tun-ti- sta
siellä oli koolla
johon San-dra
osallistui ja piti alustuksen
aiheesta: Mihin
olisi naisten
Yrjö Sirolan laatimassa koko-uspöytäkirjassa
mainitaan
nuori polvi
kasvaa rohkeaksi vain
'''TilPl-Aij- M
'£3iSVttmimi&ig-£'-:
Lehtinen vuonna 1904
8
Toverien
ei mahdolli- - ennen
aktiivisesti
een kursseille
Turussa
kurssille
torikursseille 1
voimakkaan
sun oli
enemmän
Työväenpuolueen
ei
raja
oli
50
kö
ly--
ääni-työväenosas-ton
24
voitteena
eikä ennen
aina
onnistuv hyvin sen
si Kun paljon työapua
ja lahjoituksia monilta
josta lämmin
Cana-dan
Naistenliittoon sen
naistenliiton
perheeseen Suoritamme liitol
kansallisuuksien
Kansainvälistä Naistenpäivä-juhla- a
jonkajärjestelyssä
parhaamme
on
talousase-man
arvoic--
kuului vanhan työläis- -
naisliikkeen Hän oli
mukana 1903 Forssan
puoluekokouksesta kai-kissa
sosdem puolueen edusta
vuoteen 1918
vapaa saakka
koulua Icuin yksi
mikä Sieltä
olivat
1902
1904
Yrjö
olivat
Sandra
1907 hänet
sieltä
Sirola
olivat vaalit joista
Aina 1918 Sandra
vässä
1902
valit-ne- n
naista
innolla
mutta lähita- -
tuntia
kello
kuului
tyttärensä Suo-meen
1921
Moskovassa ja
Lehtinen mukana perus-tamassa
Suomen Kommunis-tista
perusta-miselle
oli tarve Suomessa
oli
mm työvaliokunnan
Elintarviketyönteki-jäin
ja oli
järjestäjänä oli Helsingin kau-pungin
valtuutettuna osallis-tui
Sosialistisen työväenpuolu-een
ja erityisesti sen
naistoimintaan V
järjesti ns edustusliiket-tä
ja kysy-myksen
talonpoikais-naiste- n
edustajakokouksessa
v
osallistumisestaan
edustusliikkeeseen ja
sen
Päästyään vankilasta työ-mahdollisuuksien
puuttuessa ja
v
1932_ Neuvostoliittoon
Hän
kuoli Helsingissä
suuren yhteiskunnallisen
ja työväenliik-keen
taistelun osanottajana
omakohtaisesti osallistumaan
merkittäviin ratkaisui-hin
ei ollut mikään
poikkeuksellinen yksilö
sen työläissukupolven
tyypillinen edustaja vuo-sisatamme
vaihteessa järjestäy-tynyt
työväenliike
kasvatti aat-teelliseksi
vaikuttajaksi ja
joulua Don haalilla
jonkun oli pöydäl- -
la laatikko lu-ki:
"joululahjoja Sudburyn
kolaisten lapsille" Vähästä
paljon ja kipinästä syt-tyy"
sanoo suomalainen
sananlasku Niin kävi
lahjojenkin sillä
kauniita ja käytännöllisiä
Toivotamme kaikille Kan-sainvälisen
Naistenpäivän läm-pimän
tervehdyksen
HT
Paras Ikkuna
maailmaan
TYÖVÄENLEHTI
Toimen naistenkerhon
kuulumisia
Pienestä jäsenmäärästään kaan rauhantyön teim- -
huolimatta Toimen me myöskin lahjoituksen Käy--
naistenkerho on tettyjä vaatteita ja myös
järjestänyt onnistuneita uusiakin lahjoitimme
tilaisuuksia vuotuiset Etelä-Afrika- n avustuskeräyk- -
joulumyyjäiset sekä käy-- kerääntyikin useita
tettyjen tavaroiden myyntiä ja laatikollisia kaikki
on suunnitteilla kevätmyy- - kiitollisuudella
Nämä tilaisuudet
vuok- -
saamme
ystävil-tämme
kiitos kai-kille
Kuulumme jäsenenä
ja kautta
Maailman suureen
jäsenmaksun kokoon Joista saim-toimintatukira- haa
määrätyn Sudburysta kauniin kiitos-summ- an
kuukaudessa kirjeen
vietämme vuotuista
olem-me
avustaneet mu-kaan
myyjäisistämme
luovutettu haalimme
turvaamiseksi
Lehtinen
johtoon
vuoteen
lähtien
turvaan
kannan
palasi kanssa
Sandra
Puoluetta jonka
Pa-lattuaan
Suomeen Sandra
jä-sen
kuului
liiton johtoon liiton
ja
rientoihin
1925
naisten
alusti koskevan
työläis-j- a
1928 Hänet tuomittiin 1929
vankilaan
naisten
johtoon
sairauden vuoksi siirtyi
josta
palasi Suomeen 1945
1954
Sandra Lehtinen joutui elä-mään
murroksen
moniin
Mutta
hyvin
jonka
tempasi mu-kaan
aktiiviseksi
antoi
heidän elämälleen uuden sisäl-lön
Ennen
viikon aikana
jonka sivussa
tulee
vanha
näiden
kanssa useita
hyväksi
Toronton
vuoden aikana hyviä
joitakin joitakin
kaksi Niitä
jotka
vastaan
jäiset
le vuotuisen sekä roita kertyi
me
joka
dessä toisten
kanssa
Tulot
ja
olivat
SAJn
aikaa
kuten
"Suomalaisten
juuret keski-ajalla"
Lainaan tämän kirjoituksen
Viikkosanomille Järviseudun
Sanomista koska tämä kirjoitus
kiinnostaa allekirjoittanutta eri-koisesti
ja uskon se kiin-nostaa
toisiakin lukijoita
Otsikossa sanotaan "Suo-malaisten
juuret keskiajalla"
Kirjailija Kaari Utrio toi esiin
miten vähän ihmiset yleensä
tietävät oman kansansa kehi-tyksestä
Suomalainen kulttuuri
ja historiallinen elämänmuoto
monelle suomalaiselle vie-raan- pia
kuin länsi taikka
amerikkalainen pikkukaupunki
Hatilhin herttuatar tai John
Travolta koetetaan saada lähei-semmäksi
kuin Michael Agri-cola
tai J V Snellman
Historiallisella romaanilla
on ollut ja tulee olemaan huo-mattava
merkitys ihmisten ajat-telutapaan
Kansallisen ahdis-tuksen
aikana kirjailijat ovat
koettaneet kansallisen iden-titeti- n
vartijaksi ja erikoisesti
historiallisen romaanin on ar-veltu
antavan isänmaallista voi-maa
Tästä esimerkkinä
sotavuosien ajoilta Juhani
Ahon ja Santeri Alkion histo-rialliset
romaanit
Historiallinen romaani par-haimmillaan
pystyy rakenta-maan
sillan menneitten ja ny-kyisten
polvien välille Tämän
se tekee elävöittämällä mennei-syyden
niin nykypäivän ih-minen
näkee ja ymmärtää itsen-sä
esivanhemmistaan
Suuret historialliset romaa-nit
jotka näyttävät kansalle sen
Outoja
kivilajeja
löytyi
Tieteessä tuntemattomia
mineraaleja ja kivilajeja on löy-detty
suuresta syvänteestä
Neuvosto-Kazahstanis- sa Ara-linmer- en
luoteisosasta Kaikki
löydöt ovat väriltään mustia
niissä on selvästi näkyvä sim-pukankuorikuvi-ointi
ja ne kiilt-ävät
lasin tavoin Tiedemiehet
olettavat nämä kivet ja mi-neraalit
muodostuneet
noin miljoona vuotta sitten suu-ren
meteoriitin putoamisen tu-loksena
Laskelmat osoittaneet
läpimitaltaan kahdeksan ki-lometrin
laajuinen kraateri on
muodostunut kosmisen kappa-leen
maapalloon törmäämisen
seurauksena kappale on läpi-mitaltaan
ylittänyt 1 70 metriä
Tämän syvänteen räjähdysmäi-sestä
synnytyksestä osoi-tuksena
kiertovalli mineraali-löydöks- et
jotka eivät tyy-pillisiä
paikalliselle geologiselle
rakenteelle
Kraaterissa on tavattu myös
tällä vyöhykkeellä harvinaisia
kasveja — pensaskoivua tulp-paaneja
ja raparperia
Aluksi syvännettä aiottiin
käyttää vesisäiliönä maatalou-den
tarpeisiin — kraateri oli tä-hän
tarkoitukseen lähes sellai-senaan
valmis — mutta nyttem-min
Alma-Ata- n tiedemie-het
aikoneet jättää sen
juuret kuvaavat mennyttä elä-mää
ja yhteiskuntaa kokonai-suutena
kirjoittajan tulee
rakentaa itselleen kuva aiheesta
ja aikakaudesta eritettävä se
Pohdittava ajan ja ilmiöitten
syitä ja- - seurauksia Tässä suh-teessa
kirjailijan muistuttaa
tiedemiehen työtä
Mutta tiedemiehen ei
riitä Kirjailijan on välitettävä
lukijoilleen menneidyyden ih-misten
tunteet ajattelutapa
Hänen maailmansa sellaisena
kuin sen koki Sellai-sena
nykyajan ihminen
katselee Siinä on huomattava
ero
Kirjailija Kaari Utrio selvit-teli
syitä miksi on keskit-tynyt
keskiajan kuvaamiseen
Aikakauden valinta on häm-mästyttänyt
monia sillä pi-detään
pimeänä hämäränä tai
suorastaan häpeällisenä aika-kautena
kansakunnan historias-sa
Kuitenkin silloin luotiin län-simaiselle
ihmiskunnalle yhteys
jollaista ei myöhempinä aikoina
saavutettu Mitä minä sitten
olen löytänyt Suomen keski-ajasta?
kysyy Kaari Utrio Hän
kertoo löytäneensä Suomen
kansan vähäinen kuin se
olikin täytynyt häm-mästyttävän
itsenäinen ja yhte-näinen
muuten se ei olisi kes-tänyt
kahdensadan vuoden
ruotsalaispainetta ja luonut
kulttuuriaan myöhem-min
toisen vieraan vallan Ve-näjän
alaisena (Ei kirjailija
Kaari Utrio maininnut mitään
siitä mistä Suomen kansa on
Suomeen tullut Olen kuullut
puhuttavan ettäkansanvaellus-aikoin- a
ne ovat tulleet Altain
vuorien juurilta Olisin iloinen
joku voisi asiaa valaista
tieteellisesti) Tämä on allekir-joittaneen
kysymys
Kuten historiasta tiedetään
Ruotsin vallan päättyneen
1 800-luv- un alussa tapahtui
Suomessa jotakin odottamaton-ta
Maassa puhkesi omalaatui-nen
selväni suomalainen kult-tuuri
Suomalaiset olivat epäi-lemättä
ainoa kansa jolla oli
omat perinteensä ja ajatteluta-pansa
Tämä kansa suomalai-set
eivät voineet syntyä keski-ajalla
Näin sanoo tämä kirjai-lija
Kaari Utrio
KAR
Miten mitataan?
Mitenkä mitataan ystävyyttä
sekä lyöntiä käden lämpimän
suopean sydämen syvyyttä
ja sanoja "minä ymmärrän"?
Miten voidaan mitata rohkeutta
jota jokainen tarvitsee
nauttii onnelan oikeutta
jolla elämäänsä hallitsee?
Mitenkä mitataan kauneutta
kuten tuoksuvien kukkasten
oäivän auringon valkeutta
ja öisen taivaan tähtösten?
Miten mitataankaan hyvyyttä
joka sydäntä elähdyttää
ja kuinka sielun syvyyttä
joka sisimpää värähdyttää?
Ai miten mitataan rakkautta
tuota puhdasta tunnelmaa
rinnan riemun rikkautta
juhlallista unelmaa?
Uuno Kaksonen
KSfJ1'
luSArn- -
17
hän
pai--
min
seen
sitä
toi- -
tuli
oman
hy- -
jos
905
voi
jos sitä
--5i
hän
usta
hän
seen
En--
hän
906
työ--
seen
tuli
ole
sai
yli
tiin
otti
että tuli
että
olla
että
että
niin
JK
hän
tätä
hän
hän
vaan
iso
lak
tuli
tava--
seen
otet--
taas tiin
Yh- -
että
ovat
villi
ai-na
ovat
että
että
ovat
ovat
että
ovat
ja
ole
ym
ovat
Sen
työ
työ
ja
hän itse
kun sitä
hän
sitä
ja
ole
niin
On olla
omaa
jos tätä
että