Viikkosanomat, October 31, 1983

              fv-f-f €?FW ' A ' T P V ui 1 j i- -r 1 "' "rl t "' " ' --rt - U U J ±f' 'B ' „' -- iififV P Ifiifl -- i'J_ IM' 1' 'li fJi" W (I "" 1 1 M( V: t Tt t " i" J"l J1 '( 1- - 5i VHi Ii'-- W ''J -- fr "A-f-l
i "' JJt-i- f' - 1 ' ' ii v9 lh''V T lirt-"- 1" iM' lsJl H"i 'KEIJUI iV 111 ii '%' '"
ai 1 11
MBEIMSS
JF ®S ®1 li o©
DLP — Globaali
ydinkatastrofi — jos
sellainen sattuu — tu-hoaa
siviilisaation il-meisesti
kaikissa sii-hen
osallistuvissa maa-nosissa
Olennaisin
kysymys on tällöin
säilyykö ihmissuku
maapallolla? Ydinso-dan
myöhemmät seu-rauksethan
tulevat
tuntumaan 20-10- 0
vuoden ajan
Tutkimalla erilaisia globaa-lin
ydinsodan malleja voidaan
riittävän luotettavasti arvioida
ihmismenetykset Ambio-leh-de- n
julkaisemassa ydinsota-malliss- a
vastapuolet käyttävät
ydinräjähteitä kaikkiaan
5 742 megatonnin verran
Tässä tapauksessa pohjoisella
pallonpouoliskolla ja hieman
vähäisemmältä osin eteläisellä
kuolee 1 290 miljoonan ihmi-sen
väestöstä peräti 750 miljo-na- a
ja 350 miljonaa ihmistä
saa vammoja ja säteilyvaurioi-ta
Vain 200 miljoonaa ihmis-tä
säilyy vammoitta ja joutuu
oman täysin epämääräisen
onnensa nojaan
Nämä siis ovat pelkkiä suo-ranaisia
menetyksiä mutta
tapahtumien kulku ei pääty
niihin
Käsitykset ydinräjähdysten
myöhemmistä seurauksista
perustuvat merkittävässä
määrin Hiroshiman ja Naga-sakin
alueilla suoritettuihin
havaintoihin Tällainen tul-kinta
on kuitenkin vain osit-tain
pätevä Nykyisten ydina-seiden
teho on verrattomasti
suurempi kuin vuoden 1945
atomipommeissa Hiroshi-massa
ja Nagasakissa eloon
jänneet saivat keskimäärin 17
radin (ääriarvojen vaihdelles-sa
0-6- 00 radiin) säteilyannok-sen
Kuten laskelmat osoitta-vat
25 vuoden kuluttua ydin-katastrofista
Euroopassa
eloonjääneitä koetteleva sätei-lyannos
saattaa nousta keski-määrin
100 radiin Tämä on
putestaan annos joka atomi-säteily- n
vaikutuksia tutkivan
tiedekomitean mukaan ai-heuttaa
tavallista runsaam-min
perinnöllisiä muutoksia
eli mutaatioita
Jälkitautina
epidemiat
Ydinpommituksista selvin-neiden
ihmisten keskimääräi-nen
elinikä on ilmeisesti noin
25 vuotta Tämä merkitsee si-tä
että vain noin puolet eloon
jääneistä voi saada lapsia jo-ten
siis geneettisten muutos-ten
ilmeneminen on todenä-köist- ä
Vakavia muutoksia tapah-tuu
sekä biosfäärissä että tek-nosfääris- sä
Laskelmien mukaan jopa
myöhäisemmässä vaiheessa
3K3S23SS2SS safSSS
fi'ii([iwi7i7wäiiä£i
Kuvassa Hiroshiman
jolloin ilmassa maaperässä ja
vesissä olevien myrkyllisten
kemiallisten yhdisteiden pitoi-suudet
ovat alentuneet tasolle
jolla ne eivät enää aiheuta
myrkytystiloja aiheuttaa
ydinräjäytysten kohteeksi jou-tuneilla
alueilla asuminen
muutoksia terveydentilaan ja
sairastavuuden kasvua Lähes
joka' ihmisestä tulee kroonik-kopotilas
Ydiniskuista ehjinä selviy-tyvät
ihmiset jäävät ilman
ruokaa vaatteita asuntoja
vedenjakelua ja keskusläm-pö- ä
sekä valoa tarjoavia lai-toksia
nestemäisten ja kiin-teiden
jätteiden puhdistusjär-jestelmi- ä
liikennettä jne Täl-laisia
seuraamuksia on ollut
aiemminkin joskaan ne eivät
ole olleet yhtä suuria kuin
ydinsodan aiheuttamat Toi-sen
maailmansodan aikana
900 vuorokautta kestänyt Le-ningradin
piiritys horjutti erit-täin
vakavasti kaupungin
asukkaiden varsinkin naisten
ja lasten terveyttä Esimerkik-si
työssä käyvien sairastuvuus
nousi 25 prosenttia sotaa edel-täneeseen
tasoon verrattuna ja
taudin kestoaika kasvoi yli
25-kertaisek- si Naisten ter-veydentilan
poikkeamia olivat
kuukautisten poisjääminen ja
synnytyksen jälkeiset tautitilat
ja niihin liittyvä suuri kuollei-suus
Lähes kaikilla lapsilla
ilmeni aineenvaihduntahäi-riöitä
sekä vaikeita hermoston
ja verenkiertojärjestelmän
ruoansulatuskanavan ja mu-nuaisten
toimintahäiriöitä
Lavantauti- - punatauti- -
kolera ja ruttoepidemiat ovat
aina olleet sotien seuralaisia
Nykyisin on vaikea arvioida
ydinsodan seurana puhkeavia-epidemioit- a
määrällisesti
''i?riW
I - 1
ssssssnss
pienoismalli Atomipommi
koska ihmiskunnan historias-sa
ei ole ollut tällaisia totaali-sia
katastrofeja Niitä tulee
kuitenkin väistämättä esiinty-mään
ja todella laajamittai-sesti
Kasvaimia ja
leukemiaa
Pahanlaatuiset kasvaimet
— siis syöpä — puolestaan on
seurausta ionisoivasta sätei-lystä
jota syntyy vasta useita
vuosia ydinräjähdyksen jäl-keen
ja joka jatkuu vuosikym-meniä
Muita muotoja aikai-semmin
säteilyn jälkeen ilme-nee
leukemia Esimerkiksi Hi-roshimassa
ja Nagasakissa sä-teilyä
saaneissa lapsissa ha-vaittiin
tavallista runsaammin
leukemiaa jo yuonna 1950 ja
aikuisilla hieman myöhem-min
Sairastuvuushuippu osui
vuosiksi 1951-5- 2 ja leukemia-tapauste- n
aleneminen alkupe-räiselle
(spontaanille) tasolle
voitiin kirjata vasta vuoden
1978 jälkeen toisin sanoen
runsaan 30 vuoden kuluttua
pommituksesta Koko tark-kailukaud- en
aikana säteilyn
kohteeksi joutuneiden potilas-ryhmässä
oli 3r4 kertaa
enenmmän leukemiapotilaita
kuin oli odotettu säteilyä saa-mattoman
väestön tutkimus-ten
persuteella tehtyjen arvioi-den
pohjalta Leukemian ai-heuttama
"lisäkuolemanta-pauksien- "
määrä kasvoi vuo-sina
1950-7- 8 Hiroshimassa ja
Nagasakissa 95 prosenttia
Erityisen suuri leukemian ai-heuttama
kuolleisuus oli niil-lä
jotka olivat saaneet yli 100
radin säteilyannoksen- -
Leukemiatapausten esiinty-mistaaju- us
riippuu säteilyan
ESE3SB22
ESSESZZESEESSSaESnESESSEEHH
on pyyhkäissyt kaupungin lähes
noksesta Ja koska maailman-laajuisen
ydinsodan jälkeen
eloon jäävien osalle tuleva sä-teilyannos
on ainakin 6 kertaa
Hiroshiman ja Nagasakin
määriä suurempi on odotetta-vissa
oleva leukemiatapausten
ilmenemistaajuus täysin toista
luokkaa kuin Japanin tragedi-an
jälkeen
Totaalin ydinkatastrofin
jälkeen ilmenevistä syöpäta-pauksista
voidaan esittää
summittaisia määrällisiä ar-vioita
Ne osoittavat että sätei-lyn
kohteeksi joutuneiden 1
miljardin ihmisen joukosta 10
miljoonalla ihmisellä havai-taan
tällaisia syöpämuotoja-Niide- n
aiheuttama keskimää-räinen
kuolleisuus on 5-1- 7
prosenttia
Maailman terveysjärjestön
Kansainvälisen asiantuntija-komitean
laskelmien mukaan
(1983 vuodelta) ydinsodan jäl-keen
voidaan arvioida synty-vän
19 miljoonaa tällaista seu-rannaissyöpätapa- usta
ja niistä
12 miljoonaa tulee USA:n
Länsi-Euroop- an ja Neuvosto-liitonosall- e
Tuhoisat
seuraukset
Hiroshima ja Nagasaki oli-vat
onnettomuus- - ja tuhope-säkkeit- ä
maassa joka tosin
joutui kärsimään sodasta
mutta oli vielä elinkykyinen ja
joka tapauksessa pystyi autta-maan
maanmiehiään onnetto-muudessa
Globaalin ydinso-dan
jälkeinen tilanne on toi-nen:
tuhotussa ja olemassao-lolle
vaarallisessa autiomaas-sa
olevien harvojen elinkel-poisten
keitaiden asukkaat ei-vät
voi tautien puutten ja pe-lon
keskellä turvata tehokkaa-seen
apuun
MW'f!"il!ll wMi)''"miijwmut
olemattomiin
"Muisto" ydinräjähdyksis-t- ä
tulee välittymään sukupol-velta
toiselle tihentyneinä kes-kenmenoina
kehitysvammai-sina
syntyvinä tai perinnölli-sistä
sairauksista kärsivinä
lapsina
Ionisoivan säteilyn perintö-tekijöihin
kohdistuva vaikutus
riippuu säteilyn luonteesta ja
tyypisatä Äkillinen on 3-- 5
kroonista intensiivisempää
Neutronisäteilyn perintöteki-jöille
haitallinen vaikutus on
keskimäärin 5 kertaa suurem-paa
kuin gamma-säteily- n ja
eräiden neutronien osalta jopa
20 kertaa voimakkaampaa
Tältä kannalta katsoen juuri
neutronipommien voidaan
odottaa aiheuttavan kaikkein
vakavimpia biologisia ja pe-rinnöllisiä
seurauksia
Neuvostoliittolaiset tiede-miehet
katsovat että totaali-sen
(10 000 megatonnia) ydin-sodan
jälkeen on 20 vuoden
kuluessa pelkästään globaa-lien
laskeutumien aiheutta-ma
yksilöä' kohden tuleva sä-teilyannos
216 remiä mikä
tuottaa 1 200 000 perinnöllis-tä
sairaustapausta Otettaessa
huomioon paikalliset ja tro-posfäärilaskeu- mat
on tähän
lukuun lisättävä vielä 6 mil-joonaa
Tässä vain muutamia käsi-tellyn
ongelman näkökohtia
Sitäpaitsi esitetyt luvut ovat
todennäköisesti vain mahdol-listen
tuhojen ja vaurioiden
vähimmäismääriä Mutta mil-laisia
ne ovatkin täysin selvää
on että ydinsota aiheuttaa
erittäin vakavia seurauksia
eloon jääneille ja saa epäile-mään
ihmisen mahdollisuuk-sia
selviytyä biologisena olen-tona
On naiivia luottaa ih-missuvun
"uusiutumiseen"
uuteen evoluutiokierrokseen
tMMB 2§ TOunaaiHM!
'--
(-