Viikkosanomat, September 10, 1984

              ———————— ——————'JBE-il'--' ———————— 1
l'Jii'lUijJitLl ii iiii i
1
y w " K
JyK&H mm ISi --A H E --- xs--_ ä M j mtta wsst a
Keitel tapasi Mannerhei-min
Mikkelin päämajassa
Heti tammenlehvien ojen-tamisen
jälkeen hän alkoi
puhua sotatilanteesta ja an-toi
siitä Saksan kannalta
hyvin optimistisen arvion
Näin siitä huolimatta että
Neuvostoliiton joukot oli-vat
juuri katkaisseet saksa-laisten
yhteydet Baltiassa
ja liittoutuneet oivat avan-neet
uuden sillanpään Etelä-Rans-kassa
Keitelin päätettyä pu- heensa Mannerheim huo-mautti:
"Nyt voimmekin
sitten mennä pöytään"
Saksalaisten joukkojen yh-teysupseerina
Mikkelissä
tuolloin ollut kenraali Wal-demar
Erfurt huomauttaa
muistelmissaan että yhtei-symmärrystä
vieraan ja
isännän välillä ei juuri
näyttänyt olevan
Keskusteluissa korkean
natsivieraan kanssa Man-nerheim
toi julki Suomen
kannan että Saksan kanssa
solmitut sopimukset eivät
enää olleet sitovia Suo-mella
oli hänen mielestään
nyt vapaat kädet tehdä niin
kuin sen oma etu vaati
Ribbentrop-kahl- e
katkesi
Vasta saman vuoden ke-vätkesällä
juhannuksen
tienoilla oli Suomi kahlin-nut
kohtalonsa natsi-Saksa- an
onnettomalla Rib-bentrop-sopimuks- ella
Ribbentrop-sopimu- s oli
itseasiassa kirje jonka pre-sidentti
Risto Ryti oli Sak-san
ulkoministeri Joachim
Ribbentropin kanssa neu-voteltuaan
lähettänyt SS-valtakunnanjoht-ajalle
Heinrich Himmlerille Kir-jeen
muodossa annettuun
Rydin henkilökohtaiseen
sitoumukseen päädyttiin
siksi että tässä vaiheessa
eduskunnan mielialoista ei
oltu enää täysin varmoja
Kirjeessään Himmlerille
Ryti vakuutti että hän
eikä hänen nimittämänsä
hallitus ryhdy aselepoa tai
3222S
rauhaa koskeviin keskuste-luihin
Neuvostoliiton kans-sa
muutoin kuin yhteisym-märryksessä
Saksan halli-tuksen
kanssa
Muistelmissaan Manner-heim
selittää Ribbentrop-sopimukse- n
eräänlaiseksi
huijaukseksi jolla Saksan
ylintä johtoa vedettiin ne-nästä
Sopimuksen tarkoi-tuksena
oli Saksalta saadun
aseavun turvin vakauttaa
tilanne rintamalla ja luoda
pohja edullisemmille rau-hanehdoille
Samantapaisen selityk-sen
Ribbentrop-sopimuk-ses- ta
antoi myös Risto Ryti
yhteydessä kui-tenkin
sillä erotuksella
että hän
otti kunnian hämäyksestä
kokonaan itselleen
Kysyä kuitenkin voi-daan
mitä muuta Ribbent-rop-sopimuksel- la
saavutet-tiin
kuin muutamia tuhan-sia
valkoisia ristejä lisää
sankarihaudoille Jo maa-liskuussa
Neuvostoliitto oli
tarjonnut Suomelle rauha-nehtoja
jotka olivat sota-korvausten
loppusummaa
lukuunottamata huomatta-vasti
edullisemmat kuin ne
joita kohti nyt oltiin etene-mässä
Risto Rydin väistyminen
ja Edwin Linkomiehen hal-lituksen
vaihtaminen
STK:n toimitusjohtajan
vuorineuvos Antti Hackzel-li- n
johtamaan hallitukseen
olivat elokuun alussa joka
tapauksessa välttämättö-miä
147 oli Ruotsin Hel-singin
lähettiläs Hans Beck-Fri- is
tunnustellut rauhan
mahdollisuuksia Neuvosto-liiton
Tukholman lähetti-läältä
Alexandra Kollon-taylt- a
ja saanut vastauksek-si
että Neuvostoliitto oli
halukas neuvotteluihin suu-rin
piirtein samoilla ehdoil-la
kuin maaliskuussakin
Mutta ennen kuin neuvot-telut
voitiin aloittaa oli
presidentti Rydin ja Linko-miehen
hallituksen
V I l
' '
mnnmrxgcctxeustCiiUTOiaovMaaaKtiaCBxaaBm
Määjiitimniii7m zeeeesss 2~=Er MMpillUllll
ja Keitel kuvattuina
Onttolassa 4 6 1942 Tässä ystävyys oli vielä
tuhat
Keitelin seurassa lensi
Mikkeliin myös kenraali
Paavo Talvela joka heinä-kuun
oli ollut
Berliinissä saksalaisten
päämajassa
henkilökohtaisena edusta-jana
Hän lähetteli Berlii-nistä
Saksan kannalta opti-mistisia
suo-raan
aina
syyskuun 5 päivään saak-ka
4 päivänä syyskuuta eli
Suomen ja
aselevon solmimispäivänä
Talvela sai yllättävän puhe-linsoiton
SS-valtakunnan-jo-htaja
Himmler halusi ta-vata
hänet välittömästi
Himmlerin asiana oli eh-dotus
että Talvela ottaisi
aseellisen vas-tarinnan
Suomessa sen jäl-keen
kun aselepo Neuvos-toliiton
ja Suomen välillä
olisi solmittu Talvelaa oli
kaavailtu jopa pakolaishal-lituksen
johtajaksi Himm-ler
vakuutti että kenraalil-la
olisi takanaan Suur-Saks- an kaikki tuki
uskolli-nen
Talvela torjui SS-valta-kunnanjoh-tajan
ehdotuk-sen
mutta kehui kuitenkin
sähkeessään marsalkalle
miten ystävällinen Himm-ler
oli ollut ja miten hänen
rintapielessään kiilteli
Myös ulkoministeri Rib-bentr- op
oli Suomen vierai-lullaan
ollut kiinnostunut
samasta aiheesta Matkalla
lentokentältä Saksan lähe-tystöön
hän oli tiukannut
lähettiläs von Blucheriltä
löytyykö Suomesta tuhat
päättäväistä miestä jotka
olisivat valmiit ottamaan
vallan käsiinsä Blucherin
vastaus oli ollut epäileväi-nen
Toiveita siitä että osa
Suomen armeijasta jatkaisi
taistelua
kanssa tehdyn aselevon jäl-keenkin
oli esiintynyt sak-salaisten
al
lÄyJjl4Wlf" Ml'
Wilhelm Keitelin vierailu Mikkelissä 4Q
S Sotamarsalkkka Mannerheimin
rautaristin tammenlehvät näyttelivät
merkittävää sivuosaa siinä prosessissa
joka johti Suomen irtautumiseen sodasta
40 vuotta sitten
H Elokuun 17 Suomeen saapui
Hitlerin sotilasjohtajista Saksan
Sotamarsalkat Mannerheimvaiheessa aseveljien Mannerheimin synytylimmämpäililväiälnlä
Löytyykö Suomesta
uskollista?
puolivälistä
Mannerheimin
raporttejaan
Mannerheimille
Neuvostoliiton
johtaakseen
Mannerheimille
Va-paudenristi
Neuvostoliiton
suunnitelmissa
päivänä
luotetuin
kukesästä lähtien 8 elo-kuuta
Himmler antoi käs-kyn
vahvistaa kaikkia niitä
piirejä jotka Suomessa oli-vat
valmiita sodan jatkami-seen
Hanke raukesi kun
vain muutamia kymmeniä
suomalaisia sotilaita pysyi
natsi-Saksal- le uskollisena
Näiden uskollisten joukos-sa
oli mm viime aikoina-kin
kovasti esillä ollut sil-loinen
luutnantti ja kauko-partiojohta- ja Lauri Torni
Yhteydenotto
Kollontayhin
Vaikka Kolmannen val-takunnan
johtajat yrittivät-ki- n
vakuutella Suomen so-tajohdo- lle
Saksan kestä-vyyttä
ja voitonmahdolli
suuksia näyttää Manner-heim
kuitenkin luottaneen
enemmän oman päämajan-sa
tiedusteluosaston arvioi-hin
siitä että Saksa oli kul-kemassa
loppuaan kohti
Osastoa johti eversti Ala-da- r
Paasonen joka jo hel-mikuun
10 päivänä 1943
kymmenen päivää ennen
saksalaisten antautumista
Stalingradissa oli eduskun-nan
ylimääräisessä istun-nossa
vetänyt tilannera-porttins- a
yhteen toteamal-la
että Suomi saisi vielä
kokea uuden Moskovan
rauhan ja Hitler tulisi ko-kemaan
diktaattorin kohta-lon
Pari päivää myöhemmin
sama raportti esitettiin oi
gtotta stten
armeijan yleisesikuntapäälliköt
kenraalisotamarsalkkatViliMntMel
S Muodollisesti hän tuli onnittelemaan 48 presidentiksi
valittua Mannerheimia ja tuomaan tammenlehviä hänen
rautaristiinsä Vierailun todellmeiteyy oli kuitenkin Suomen
taivuttelu pysymään Saksan Minnalla aina sodan katkeraan
loppuun saakka
keistolaisten painostukses-ta
eduskunnalle uudelleen
"siistityssä" muodossa Ra-portin
esitti nyt yleisesi-kunnan
päällikkö AE
Heinrichs
Mannerheimin ja maan
hallituksen toimia vauhditti
myös voimistuva rauhanop-position
toiminta Opposi-tio
oli jo alkukesästä pohti-nut
Juho Kusti Paasikiven
johtaman pakolaishallituk-sen
muodostamista mutta
Alexandra Kollontay il-moitti
kuitenkin että Neu-vostoliitto
neuvottelee vain
Suomen virallisen hallituk-sen
kanssa
Myös koko Suomen kan-san
mielialat alkoivat yhä
voimakkaammin kallistua
Alexandra Kollontaylla oli merkittävä osuus rauhantunnusteluissa niin talvi- - kuin
jatkosodankin loppuvaiheissa
5B33-ES3SZ- Z: £SH=SSS& ssss 25E3S3 £22233! S3S222223 AiOyiMiH'
rauhan kannalle Välirik-koa
Saksan kanssa pelkää-vä
Mannerheim hallituksi-neen
vitkutteli kuitenkin
aina 24 elokuuta ennen
kuin yhteys Neuvostoliit-toon
päätettiin ottaa
Yhteydenotto tapahtui
nytkin Alexandra Kollon-tay- n
kautta 258 Suomen
Tukholman lähettiläs
Georg Gripenberg luovutti
Kollontaylle Suomen halli-tuksen
kirjelmän jossa tie-dusteltiin
oliko Neuvosto-liiton
hallitus valmis vas-taanottamaan
suomalaisen
valtuuskunnan joka tulisi
neuvottelemaan välirauhas-ta
rauhasta tai molemmis-ta
Vastaus tuli 298 eli päi-välleen
40 vuotta sitten
Neuvostohallitus ilmoitti
olevansa valmis vastaanot-tamaan
valtuuskunnan
eräin ehdoin: Suomen olisi
virallisesti katkaistava suh-teensa
Saksaan ja vaaditta-va
sitä vetämään joukkon-sa
Suomen alueelta 15
syyskuuta mennessä Jos
saksalaiset joukot eivät
poistuisi suosiolla olisi rii-suttava
aseista ja luovutet-tava
liittoutuneille sotavan-keina
Suomen hallitus eparoi
jälleen Mannerheimille
suhteiden katkaiseminen
Saksaan teki kipeää Hä-nen
mielestään oli myös
mahdotonta saada saksalai-set
poistumaan niin lyhyen
määräajan kuluessa
Ratkaiseva sysäys kohti
rauhaa tuli jälleen Neuvos-toliitosta
19 Neuvostoliit-to
ilmoitti että vastaus oli
annettava seuraavan päi-vän
iltaan mennessä Jos
suomalaisten vastausta ei
kuuluisi asia oli Neuvosto-liiton
kannalta loppuun kä-sitelty
ja suomalaiset saisi-vat
vastata itse seurauksis-ta
Tama ilmoitus sai halli-tuksen
toimiin vauhtia
Eduskunta kutsuttiin kool-le
salaiseen istuntoon 29
klo 1800
ESA ALANDER
Matkustaja-alu- s Olau Britannian matkustajat selvisivät törmäyksestä rahtilaiva Mont Louisin kanssa pelkällä säikähdyksellä Törmäys sat-tui
kovassa sumussa ja rahtialus upposi myöhemmin
Radioaktiivista kaasua
kuljettanut Mont Louis
on Belgian rannikolla 15
metrin syvyydessä ja
edelleen näkyvissä
Aluksen nostamisesta
on tehtävä päätös hyvin
nopeasti sillä alueella
tavalliset syysmyrskyt
voivat vaurioittaa säiliöi-tä
Toistaiseksi aluksessa
ei ole havaittu vuotoja
Lastina olevan uraani-heksafluori- di
-- nimisen
kaasun ei pitäisi olla
vaarallisen radioaktiivis-ta
mutta se on sen si-jaan
voimakkaasti syö-vyttävää
ja erittäin myr-kyllistä
Yhtiön mukaan
aine on vaarallista jou-tuessaan
kosketuksiin il-man
kanssa
--Uraaniheksafluoridi on
ensimmäisen luokan myrk-ky
Se on ensinnäkin ras-kasmetalli
ja toisekseen ra-dioaktiivista
sanoo teknii-kan
tohtori Inkeri Yliruo-kane- n
Teknisestä korkea-koulusta
Asiantuntijoiden mu-kaan
uraaniheksafluoridi
sisältää luonnonuraania
joka meriveteen joutues-saan
vain Iisaa sen normaa-lia
uraanipitoisuutta ja käy-tännössä
liukenee olemat-tomiin
Tässä suhteessa se
ei pitäisi muodostaa ympä-ristöriskiä
--Aine haihtuu helposti
ja joutuessaan veteen se
Laivan varustamoyhtiö
ryhtyi maanantaina etsi-mään
keinoja radioaktiivi-sen
lastin nostamiseksi
Yhdisteet on pakattu 30
erikoisvalmisteiseen säi-liöön
joita ympäröi kaksi
teräsvannetta Säiliöiden
on maära kestää 200 met-rin
syvyydessä oleva paine
ja syöpymistä ainakin yh-den
vuoden ajan
Maanantai 278 men-nessä
sukeltajat eivät kui
Päätös
nostamisesta pian
' '
-- + :- --- UI W-- — II I l'l II
9Bi i H 1 m$P 1 1 il Ä 1 lii H Hl f m S I 1 I IHi d [ d S W{ s S In H Hl S B I J H 1 1 1 1 H
hajaantuu Aine reagoi ve-teen
kiivaasti ja tässä syn-tyy
lämpoa Jos sitä pääsee
veteen isommasti se muo-dostaa
vakavan uhan ym-päristölle
--Suomessa meidän ei on-neksi
tarvitse käsitellä tata
ainetta sanoo han
Yhtiö kiisti
aluksi lastin
luonteen
Mont Louis oli kuljetta-massa
tata ensimmäisen
-t-- j-:-
--y"g
tenkaan vielä olleet selvit-täneet
kaikkia mahdollisia
riskitekijöitä joskaan en-simmäisten
vesianalyysien
mukaan vuotoja ei ole ol-lut
Aluksen kuljettama
uraaniheksafluoridikaasu
oli tarkoitus rikastaa Neu-vostoliitossa
ja kayttaa tä-män
jälkeen polttoaineena
belgialaisissa ydinvoima-loissa
Neuvostoliitto on
harjoittanut tällaista liike-toimintaa
jo useita vuosia
luokan myrkyksi luokitel-tua
nestemäistä kaasua
Neuvostoliittoon Riikaan
rikastettavaksi Kyseessä ei
siis ole ydinjäte vaan raaka--
aine josta saadaan ri-kastamalla
ydinpolttoainet-ta
Lastina olleesta 450 ton-nin
kaasuerasta saadaan
polttoainetta puolen voi-malan
tarpeisiin
Belgian merenkulkuvira-nomaise- t
ovat varoittaneet
alueella liikkuvia laivoja
ettei lastiin saa koskea
Ranskan hallitus on ilmoit-tanut
haluvansa lastin ta-kaisin
mahdollisimman no-peasti
Oudointa haaksirikossa
on se että sen enempää
Ranskan hallitus kuin kul-jetusyhtiökään
eivät ole
kertoneet miksi nama 30
säiliötä olivat matkalla Rii-kaan
Yhtiö väitti aluksi
että säiliössä olisi ollut lää-ketieteellistä
materiaalia ja
kielsi Mont Louisin miehis-töä
puhumasta lastin
''' S
)!" Jnl
I I S
Kuljetus perustuu kym-menen
vuotta vanhaan so-pimukseen
jolloin Rans-kalla
ei vielä ollut riittäväs-ti
omaa kapasiteettia ydin-polttoaineen
tuottamiseen
Ranskalla on seka oma
uraanin rikastuslaitos että
ydinjätevarasto Silla ei pi-tänyt
olla ydinpolttoaineen
rikastus- - tai jalleenkasitte-lysopimuksi- a
muiden mai-den
kanssa Rikastettu
polttoaine piti toimittaa
belgialaiseen
Rahtilaiva Mont Louisiin törmänneen matkustajalaiva Olau Britannian kaikki
matkustajat selvisivät törmäyksestä säikähdyksellä Törmäys tapahtui
tiheässä sumussa