Viikkosanomat, May 27, 1975

              Minne rnehöt !fr
1 ' VMlhMUUK suomen kiel i? 1 äh a Äa ' £ "'Ä'jf' JL k M i Ml -- :
"-'-
{ '
m
'i
fm
i
TAATUSTI KORNI
NOSTALGINEN
ILMAINEN
ROCK-MUOT- I-SHOW
Tuo on ilmoitus Professori
Matti Sadeniemi oli keikannut
sen vartavasten lehdestä muuta-man
muun kera jutellaksemme
mainonnasta tai paremminkin
niin että hän lausuisi siitä
kielimiehen sana Kun astuu Hal-lituskatu
l:n ovesta jonka si-säpuolella
sijaitsee Suomen Aka-temian
kielitoimisto ei erityi-semmin
tunne lähestyvänsä mai-nonnan
maailmaa Hiljaisuus
holvimainen portaikko
Onkohan talossa hissiä? (On)
Jos on uskaltaakohan sitä käyt-tää
vai häiritseekö se Tieteen
rauhaa? Sähkönappula? Ei ei
sähköä löytäähän tässä muuten-kin
puolihämärässä Siellä
kerroksessa sitten professori Sa-deniemi
avaa oven ja on hyvin
ystävällinen
Hän on alleviivannut tuon sa--
nan "korni" ohuesti pyyhkäis-ten
punaisella
Eikö professori tiedä mikä
on korni?
— Ei en minä tiedä Ei se
sana sano minulle mitään Kat-soin
englannin sanakirjasta:
corny = vanhanaikainen tun-teellinen
The Reader's Digest Great
Encyclopaedic Dictionary en-simmäinen
osa toteaa myös
että corny on oldfashioned trite
sentimental "Trite" taas pien-ten"
punaisten sanakirjojen "mu-kaan
merkitsee kulunutta
Entä mitä on nostalginen?
Nostalgia ainakin merkitsee koti-ikäv- ää
menneiden aikojen kai-puuta
Mitä saamme siis kokoon?
Jotakin tällaista: "Taatusti van-hanaikai- ne
menneitä kaihoten
muisteleva ilmainen Rock-muoti-SHO- W"
Mielenkiin-toinen
ilmoitus
Toiseksi viljan kuoriosa le-seet
on havaittu erityisesti laih-duttajille
erityisen tarpeelliseksi
Niissä on paitsi hyvää valkuais-ta
hivenaineita ja vitamiineja
melko paljon sulamatonta kui-tuainetta
sellulosaa ja hemisel-luloosa- a
(eräiden selluloosan ja
tärkkelyksen välillä olevien ve-teen
liukenemattomien hiilihyd-raattien
yhteisnimitys) jotka
vasta muutamia vuosia sitten
todettiin hyödyllisiksi jopa vält-tämättömiksi
ihmisen ruoansula-tukselle
ja terveydelle Varsinkin
laihduttajille jotka tavallisesti
pienentää ruoka-annoksia- an on
erittäin tärkeätä saada sulama-tonta
"suolentäytettä" mikä
varmistaa suoliston riittävän no-pean
toiminnan ja torjuu um-metusta
ja siihen liittyviä suo-liston
sairauksia kuten umpi-pussisairau- tta
paksunsuolen
syöpää ym Sitä antavat leseet
pellavansiemenet juures-raaste- et
sienet ym
Englantilaiset tutkijat MJ
Hills ym ovat havainneet et-tä
runsaasti eläinrasvoja ja ko-lesterolia
sisältävä ruokavalio
(esimerkiksi '"Atkinsin dieetti")
edistää paksunsuolen syövän
syntymistä Sensijaan suolisa-iraudet
ovat harvinaisia run-saasti
kasvikuituja syövillä
mmm
Kaupasta on miltei mahdoton
löytää täysijyväleipää kun ny-kyisin
leipurit sekoittavat ruis-limppuihim-kin
vehnäjauhoja
parantaakseen leivontao
minaisuuksia Parhaita ovat ha-pankorput
Jos halutaan lisää
lesepitoisuutta on ainoa keino
Jeipoa kotona
Vehnän alkiot ovat arvok-kaimpia
viljatuotteita Niitä voi-daan
tietenkin sekoittaa leipään
ja puuroon mutta mikäli mah-dollista
ne olisi syötävä tuoreina
kuumentamattomina jota niiden
vitamiinit entsyymit lesitiini
ym säilyisivät Esimerkiksi pii-mään
sekoitettuna ja marjoilla
höystettynä ne ovat erinomai-nen
aamiaisruoka Niiden ter-veelisi- sta
aineksista mainitta-koon
liponieli tioktihappo usein
vitamiiniksi sanottu aine joka
mm alentaa veren sokeria ja
siten on erityisen hyödyllistä
niille ylipainoisille joiden tau-dinkuvaan
kuuluu piilevä so-keritauti
Keneen sen on tarkoitus vedo-ta
Ilmeisesti nuoriin Onko nyt
niin että rock ja show synkkaa-vat
hyvin vanhanaikaisen enti-sen
kaihon kanssa? Asian filo-sofiseen
puoleen ei jäädä kiinni
professorilla on jo esillä toinen
ilmoitus: NAHKAA FÄREIS-S- Ä
Jälkimmäinen sana allevii-vattu
— Tuo on minusta hyvä esi-merkki
näppäristä mainosalan
sanonnoista nyökyttää Matti
Sadeniemi' Sitten hän maistelee
sanaa ölkki eikä pidä sitä lain-kaan
pahana Öljystä hän on
nähnyt käytettävän ilmausta
"kovanliukas" — Se on ym-märrettävä
jos sitä verrataan
esimerkiksi yleisesti hyväksyt-tyyn
tapaan yhdistellä värejä:
harmaansininen
Mainonnan keksimät uudet sa-nat
aineiden yhteydessä ("hellä-varainen")
eivät hänen mieles-tään
ole aivan hassuja mutta:
— En ole aivan varma onko
yhtä onnistunutta sanoa "Colt
iskee miehen makuun" Saattaa
syntyä mielleyhtymiä joita mai-nosmies
ei ole tarkoittanutkaan '
Niin on syntynytkin Jorma
Ojaharjun mukaan Katajanokan
satama-alueell- a Kirjassaan Har-voin
mekin ansaitsemme on kir-jan
henkilöiden kielessä "ma-kuun"
korvautunut sanalla "ka-tuun"
— Tässä on jo menty sivu
kielen sanoo professori Sadenie-mi
Ja mainoslauseet lähtevät
helposti lentämään tästähän
Matti Kuusi on puhunut Mai-noksen
kieli on vaativaa kie-liainesta
tuhannet toistavat sitä
Mukana maku Juomia joka ja-noon
Menevä mies
Mainospsykologit pyrkivät ve-toamaan
positiiviseen unohta-maan
kielteisen Siksi ei sova
sanoa "itsepalvelumyymälä" ei
ole sopivaa muistuttaa ostajaa
että hän joutuu itse palvelemaan
itseään On parempi sanoa va-linta
— tai pikamyymälä jut-telee
professori Sadeniemi Sit-ten
hän kysyy:
— Tietääkö toimittaja mikä
on lämminilmakehitin?
Hän ei tiedä
— Se on öljylämmitin öljy-uu-ni
öljykamiina On kuitenkin
parempi nimittää laitetta läm-minilmakehittim-eksi
koska
kauppamiehet ilmeisesti pelkää-vät
öljyn hajun vieroittavan
ostajat
Seuraava ilmoitusleike kuuluu:
"Sinä joka et haaveille manne-kiinin
tai mallin toiveammatista
vaan toiveenasi on itsevarmuu-den
saavuttaminen kaunis luon-teva
kävely hyvä ryhti tyyli
ja eleganssi silloin valitsette jo-kaisen
naisen tyylikurssin (ujo-jenkurssi- n)"
— Tuo on kielenhuoltajan pai-najaisuni
sanoo professori vä-rähtäen
Hän analysoi sitten ko-ko
pätkän kielenhuoltajan kan-nalta
ja ruodinta on todella ar-motonta
"Silloin" on esimerkik-si
väärin koska se ei viittaa
aikaan Tässä yhteydessä se on
anokaluuttinen epämukainen
Entä puhuttelu alku yksikössä
loppu monikossa Ja niin edel-leen
— Tosin tuollaista ei enää
usein näe tämän ilmoituksen vir-heet
eivät ole psykologisia ta-hallisia
vaan johtuvat ammatti-taidottomuudesta
Nykymainon-nass- a
käytetään yleensä nykyi-sin
hyvää kieltä onhan se am-mattimiehen
laatimaa kiittää
professori Sadeniemi
Kielenhuoltajan jollaiseksi
hän itseään luonnehtii kysyt-täessä
hänen suhdettaan kieleen
yleissuru ovat englanninkieliset
sanat mainonnassa Uskotaan
että englannin kieli "myy"
— Sotien jälkeen soitin kerran
erääseen tupakkatehtaaseen ja
Professori MättrSäderiiemi
huomautin että heidän ilmoituk-sensa
ei ollut suomea vaan eng-lantia
Eikö muuten ilmausta
"stretch" voisi korvata suoma-laisella
vastineella jousto? Muoti-ilmoituksis- sa
näkee mainostetta-van
jalkineiden countrylookia
maaseututyyliä
Ja virvoitusjuomat saa kaukai-sesta
syrjä-Suom- en kyläkioskis-t-a
taskulämpimänä vaikka pul-lon
kyljessä selvästi sanotaan
"to be served cool"
Kovin suuttuneelta mainonnan
kieleen professori Sadeniemi ei
kokonaisuutena ottaen (saako-han
noin sanoa? vaikuta olevan
— Minulla on usein tilaisuuk-sia
puhua mainosmieliille ja
kauppamiehille ja he suhtautu-vat
kuulemaansa hyvin asialli-sesti
He tekevät työnsä tietoi-sesti
ja tehokkaasti
— Iloiten voin mainita että
myymäläadessiivi "vihlco ruu-duilla"
on melkein tyystin hä-vinnyt
Annan siitä suuren tun-nustuksen
mainosmiehille
— Kiva tavallaan tuo korni
sanoo mainosmies Audiornarkin
nuori varatoimitusjohtaja Pekka
Kurkinen Aluksi korni merkitsi
jotakin halventavaa mutta nyt
se on saanut myönteisen arvo-väri- n
Pekka Kurkinen ei pidä ulko-maisten
lähinnä englanninkielis-ten
sanojen vaikutusta mainon-nan
kieleen lainkaan kielteisenä
Englanti on vaikuttanut siihen
hyvinkin rikastuttavasi Meillä
on nyt esimerkiksi teippi Lii-manauha- sta
ei puhu jiuiru
— On väärin tuijottaa sana-kirjaan
Yleisesti ottaen voidaan
mainosfilosofit jakaa kansallisiin
ja kansainvälisiin viimeksi mai-nitut
vihaavat suomalaistamista
he eivät hyväksy esimerkiksi
nauhuria Kurkinen kannattaa
kyllä sekä suomentamista että
suomalaistamista mutta ei väki-sin
— Kielen itsesääntelyyn täy-tyy
voida luottaa mutta vieras-peräiset
sanat ovat nekin kielen
rikkautta Jos vierasperäinen
sana ei pärjää se kyllä kor-vautuu
suomalaisella Miten kävi
kontrahdin? Siitä tuli sopimus
Distribuutiosta tuli jakelu Ka-lossia
vielä käytetään mutta jal-kaan
voi vetää myös suomalai-sen
upokkaan
Kurkista huvittaa — Ranska-laiset
etsivät parhaillaan oma-kielistään
vastinetta strip-teasel-- le
ja play-boyl- le
Kielipuristisuudelle Pekka
Kurkinen pudistaa päätään —
Pirtelö on inhottava sana
Hän ei itse ole jäänyt passii-viseksi
mainonnan kielen muok-kaamisen
ja kehittämisen suh-teen
Hän on tehnyt kielitoimis-tolle
useita ehdotuksia joista
muun muassa "liikku" on peri-aatteessa
hyväksytty Se olisi
vastine mobilelle Ja hänen mie-lestään
stand eli pöytäjuliste
voisi aivan hyvin olla pysty
Kurkinen ei suinkaan yksino-maan
kiitä mainonnan keinoja
näistä eräänä sen kieltä — Mai-nonnan
pitäisi osata puhutella
oikein Esimerkiksi maaseutu-väestö
on paitsiossa sitä ei osa-ta
puhutella Mainonnan kielen
tietty stereotyyppisyys — esi-merkiksi
yhden sanan virkkeet
— on ollut eräs sen vikoja Tämä
kieli on myös liiaksi vedonnut
massaan kokonaisuutena Ny-kyisin
mainonta alkaa lokeroi-tua
ottaa huomioon ryhmätar-pee- t
Samassa tahdissa tulee
sen kielen kehittyä
— Sen on pakko kehittyä
onhan se jo informatiivinen vaa-de
Sellaisena se on tuova uut-ta
sisältöä kieleen kokonaisuu-dessaan
Pekka Kurkinen tun-nustaa
itsekin aikanaa olleensa
"kielenvaalija" opiskelleensa
suomea ja sanoo nyt: — Kie-litieteilijöiden
ylenpalttinen huo-lestuneisuus
kielen vääristmises-t- ä
on liiallista Parhaimmillaan
mainoskieli on runoutta! Mai-nosproo- sa
parhaimmillaan yl-tää
korkeiden kirjallisten suori-tusten
tasolle — vaikka tämä
ei valitettavasti ole kovin yleis-tä
Vielä
VÄHÄN
MAINONNAN
PSYKOLOGIAA
Turun keskusvankilan psyko-logi
Vilho Ilmari Jäppinen on
kiinnostunut mainonnan psyko-logiasta
miksi ja mihin se meis-sä
vetoaa
Jatkuu seur siv