Viikkosanomat, April 18, 1978

              i!rv
m
Kfjfi
' -- 3'T? -- # T fW 'sps®ias 'ff?7MK' i v " " m VV W®t WmWwWwPv" '_ Ww'V ' " ™W1Ä
HUNSVOTTI
Kirjoittanut A B NORMI
Jatkoa
Nuokuin aikani odotushuo-neessa
mutta sitten kun sekin
suljettiin tapoin aikaani malek-sien
lämpimikseni pitkin teitä ja
ratapihaa Oli kevättalven tähti-kirkas
äänetön pakkasyö jää-tynyt
lumi vain rouskahteli as-kelten
alla Minun täytyi lisätä
vauhtiani pysyäkseni lämpi-mänä
Jalassani oli alokas
Kemppaiselta lainaamani pak-sunahkaiset
saappaat joihin ei
mahtunut kuin yksi ohut sukka
Pakkanen alkoi jo härnätä var-paita
ia kantapäitä vaikka
kuinka tömistelin jalkateriä yh- -
teen Ratapihalla yövuorossa
oleva vaihdemies oli huoman-nut
minut ja nähtävästi seuraa
halutakseen yksinäisyyteensä
hän huudahti koppinsa ovelta:
"Tulkaahan korpraali turise-maan
ajan kuluksi ja lämmitte-lemään
jalkaa lepuuttamaan!"
Olin mielessäni salaisesti o-dott- anut
tuota kutsua nähdes
säni valon hillitysti tuikkivan
vaihdekopin akkunasta Nyt Keaan pajuun mmeen ja sn-min- ua
ei tarvinnut toista kertaa loinPa muuttui pojille munista
kutsua Kamina hehkui koppiin
uuvuttavaa mukuttavaa läm-pöä
Kun molemmat olimme
rautatieläisiä olisi meillä tur- -
han turisemista riittänyt vaikka
aamuun asti mutta vaihdemies
lienee nähtävästi huomannut
että olin liian väsynyt keskus- -
telutoveriksi koska silmäluo- -
meni lupsahtelivat tämän tästä
yhteen ja vastaukseni irtosivat
hyvin hitaasti kieleltäni ja sen
vuoksi hän kehoitti minua nu--
kahtamaan vaihdekopin penkil-lä
luvaten herättää minut sit-ten
kun aamujuna lähtee
"Taitaa olla jo myöhäistä jos
vasta sitten herätätte kun juna
lähtee mutta jos nykäisette
minut hereille puoli tuntia en-nen
junan lähtöä niin mitä
suurimmalla nautinnolla nukun
Kauneimmat kevät kukkaset
nuoruusvuosieni hyvän ystäväni
WALTER RONKAN
muistolle
Kuoli maalisk 19 pnä 1978
Kunnioittaen
Veikko Elimen
St Catharines Ont
ii ! iii ! hi ulin mm li i mw hlh m I mp I
i--- rif
nämä muutamat aamutunnit"
sanoin puoliksi leikillä vaihde- -
miehelle oikaisin luuni suorak- -
si penkille ja samassa jo vaelsin
unien mailla
Vaihdemics täytti lupauksen- -
sa Minä ehdin ajoissa junaan
jossa tapasin erään toisenkin
Kiuruvedelle lomalle matkusta
van sotilaan Päätimme jatkaa
Iisalmelta suksilla yhdessä
matkaa jos vain saamme josta--
kin sukset lainaksi
Iisalmelainen urheiluliike
luovuttikin meille molemmille
SUKSei lamaksi ja nian namar--
ssä lykkäsimme lylymme
Foroselan jaalle Keli oli alku- -
taipaleella kerrassaan erino- -
mainen ja kunpa se olisi pysy- -
nyt samanlaisena koko matkan
ei neljän penikulman taival olisi
ollut hyvässä kunnossa oleville
nuorille miehille kuin leikinte- -
koa mutta sake tuisku yllätti
meidät Haapajärven selällä
peittäen mainion talvitien nah
ruoka
Ennenkuin ehdimme vielä
Runnillekaan oli toverini jo ve-telänä
rääsynä Hän tahtoi
väkivängällä riisua sukset ja--
loistaan ja heittäytyä hangelle
lepäämään
"Hiihdä sinä vain edellä
minä lepäilen ensin hiukan ja
tulen sitten perästä!" hän hö- -
potti minulle ja pysähtyi ikään- -
kuin aikoisi siinä paikassa to--
teuttaa aikeensa
Minun piti ihan raivostua
saadakseni hänet
"Sinä et jää tänne tuulen nuo-lemalle
järvenselälle et jää
vaan jatkat matkaa kanssani
ainakin lähimpään ihmisasun-toon
saakka! Ymmärrä nyt
perkele vai oletko menettänyt
järkesi että jos sinä jäät tänne
jäälle makaamaan et näe Kiu-ruvettä
etkä kotiasi milloin-kaan"
Toverini kiroili ja ruikutti
ruikutti ja kiroili vikisi välistä
kuin pahainen kakara että hän
pakahtuu siihen paikkaan väsy-myksestä
jopa hän taisi ruko-uksenkin
höpistä körttiläisvan-hemmiltaa- n
lapsena oppiman-sa
mutta minä olin armoton
minä en jättänyt häntä jäälle
jäykistymään Runnille saavut--
tli lLl!JtiJtiimjLtl lVJ-Ll-jr-l!AAi£-n'-
Vlll'JI
Kauniit kevään kukat
ISÄ JA ÄITI KIVIPELLON
muistolle sekä heidän lapsilleen
jotka ovat joukostamme poistuneet:
Laila Wierikko Hilma Maja
Hilda Alanen Anni Kauhanen
Tyyne Sillman ja Verner Kivipelto
Teitä kaikkia rakkaudella muistaen
sisarparvesta jäljellä olevat:
Helen Korczynski ja Sylvia Kaukola
Thunder Bay Ontario
Lauri Kivipelto
Neuvostoliitossa
sekä kaikki sukulaiset Canadassa Suomessa
ja Neuvostoliitossa
Ifevreayvii
järkiinsä:
i§si J
tuamme laahustimme lopen
pehmeinä poikina majapaik- -
kaan jossa toverini oli aikai- -
semminkin suojan saanut teh- -
dessään hevosella matkoja Ii- -
salmelle
Jos oli ollut loppumatka ikä-vä
seikkaillessa lumipyryssä
aavalla selällä niin sitä oloi--
sempi yllätys meitä kohtasi ma--
japaikassa Matkatoverini isä
joka oli matkalla Iisalmen
markkinoille oli yöpynyt mat- -
kalla majapaikkaan ja tapasi
siellä nyt paljon kaivatun poi- -
kansa samoin poika isansa
Nyt loppumatkajärjestyi paljon
mukavammin kuin olisimme
voineet uneksiakaan Pappa
kyyditsi meidät hevosellaan
Ruutanan majataloon ja maksoi
siellä majatalonkyydin puoles- -
tamme Kiuruvedelle Niin me
ajelimme kyydillä rennosti pe- -
rille saakka niinkuin paremmat--
kin herrat
Kotona tapasin isäni heikko-na
vuoteessa johon armoton
keuhkokuume oli hänet kaata-nut
mutta vaikka hän silloin
voittikin ankaran taudin ei hän
kuitenkaan enää koskaan jaloil-leen
toipunut vaan sairasteli
jälkitauteja aina syksyyn saak-ka
jolloin hän muutti "Höökin
rautatielle"
Mestari Höök jonka olemus
liittyy lapsuusaikani varhaisim-piin
muistoihin oli aikoja sitten
kuollut ja kuopattu mutta hä-nen
nimensä sukelsi aina van-hojen
muistojen kätköistä esiin
silloin kun rautatieläisten kes-kuudessa
sattui kuoleman tapa-us
jolloin oli tapana sanoa:
"Nyt on hänkin muuttanut
Höökin rautatielle!"
Kadotettu pässi löytyy
Jättäessäni aikoinaan Aitto-mäen
luulin sanoneeni hyvästit
Oppilasunelmaini lopulli-sen
toteuttamisen olin karista-nut
jo kokonaan po-is
kylmä lukenut
lakinsa palkal- -
la minun mahdoton toi--
meen minun täytyisi tu- -
kea kotiperhettä entistä paljon
uuuuvaiiuiiiii kuu isauiiju
tavallaan kuin mennyttä mies- -
hetkellä
tultuani
ensialuksi isäni
tehtäviä
toukokuussa leikkaustyöt
pantiin täydellä
käyntiin sain
vänneen passini tallista ryh--
TT™!!rrrnTft% s e im 'LnJ'tMn'Y m lWiv u - 77--
7 tnj1jw0-4arfU4Tl- tf r naImffWtAfiiWtW tVW7Htfj)V)iijiAt'SS?4Vf? A (tUiuiv £ 'f
" --1' "
'" " "s H " " w -- ai ""
f
m m u
ir S¥"lj äV
?
't -
wi
tyä sitä jälleen puskcttamaan
Minun poissaollessani oli
Aittomäkeen muodostettu pa-kolaisleiri
niitä Vienan karja-laisia
jotka olivat edelli-senä'
talvena nolon lopun saa- -
neen Karjalan kansannousun
taikka paremminkin valloitusy- -
rityksen aikana jättäneet kotin-sa
ja kontunsa siirtyäkseen
henkipattoina pakolaisina Suo-men
puolelle Nämä pakolaiset
joille oli luvattu täällä rieskaa
ja hunajaa saivat nyt puskea
Hullun-Jussi- n työn Aittomäes- -
sä
Toverikseni pässiin sain toi-sen
masinistin sai suorit-taa
lämmittäjän tehtäviä niin
kauan kunnes hänkin saisi o-m- an
pässin hoidettavakseen
Meitä kutsuttiin yhteisellä ni-mellä
"konepojiksi" ja hyvin-hän
se nimi sopikin sillä
mehän olimmekin aina yhdes-sä
Elimme muuten hyvin sää- -
emme ryyppäilleet
emmekä viettäneet muutenkaan
sopimatonta mörköelämää
mutta pieneen ilkeyteen me o-lim- me
aina valmiit varsinkin
jos oli kysymys työnjohtajistaja
Karjalan pakolaisista Huns-votteja
me tavallaan o-lim- me
emmekä me tuosta nimi-tyksestä
loukkaantunetkaan
tunnustan sen vieläkin
Mutta lieventävänä seik-kana
tulkoon kuitenkin sano-tuksi
että aika venyisi korves- -
sa kuolettavan pitkäksi ellei sii--
hen keksisi jonkinlaista vaihte- -
lua Olkoon se sitten vaikka
poikamaista kujeilua niinkuin
meidänkin ilonpito pohjimmil- -
taan Kaivan muistojeni ko- -
merosta muutaman silloisen ta-pahtuman
päivänvaloon
Vienan pakolaiset
Kotikontunsa menettäneet
ihmisparat olivat saaneet väli- -
aikaisiksi asunnoikseen parak- -
keja Aittomaessa Noin koimi--
sensataa onnetonta ihmistä jot-ka
olivat liittyneet suomalaisiin
onnenonkijoihin seikkailijoin
hin yksinkertaisina luonnon- -
sa vetoisissa parakeissa kuin
elävältä ruumisarkkuihin
Suomen köyhän valtion
huollettavina vuosikausia val- -
tion jolla ollut enemmän
kuin tarpeeksi omiakin työttö- -
miäjapuutteessaoleviahuollet- -
tavaksi
ivarsmiyKsia laynna on nai--
den pakolaisten elämä mutta
dän ajatuksensa rata kenties
mutkaton suoraviivainen mut- -
ne lukemattomat perheet
joille oli kaunomaalailtu niitä
oloja joihin he köyhässä Suo- -
messa joutuisivat tulivat koke- -
pässilleni ainaiseksi mutta ym- - lapsina uskoneet kauniisiin lu-p- äri
käydään ja yhteen tullaan pauksiin ja sitten suurten unel-Sotapalveluks-esta
vapaudut- - mien pilvilinnan hajotessa saa-tuani
palasin viivyttelemättä neet lähteä palaneiden kotiensa
Aittomäkeen jossa uuden mää- - raunioilta etsimään turvapaik-räraha- n
turvin oli työt taas kaa Suomesta vietti nyt toivo-tukäynt- iit
pitkän seisauksen jäi-- tonta noissa ahtais- -
keem
mielestäni
todellisuus oli
oman Oppilaan
oli tulla
koska
nyi
varten
joka
dyllisesti
olisi
ta insinöörin jalomielisyyden paluutietä ei ollut oli karsitta-ansios- ta
isäni tosin vielä vuo-- vä Monen monet heistä olivat
teenomana ollessaankin sai taistelleet ase kädessä asevelji-nautt- ia
täyttä palkkaansa mut-- nä valloitusretkeläisten riveis-tä
hänen hetkensä olivat jo lue- - sä kun otaksuttu voitto muut-t- ut
perheen leipävarras saattoi tuikin sitten katkeraksi tappiok-romaht- aa
millä tahan- - si ei heillä ollut uskallusta jää-s- a
alas Minun täytyi siis ottaa dä synnyinsijoilleen vaan oli
sellainen toimi joka vastasi seurattava pakenevien retke-osapuille- en
menojani Iäisten mukana vieraaseen
Aittomäkeen hoite-- maahan vieraisiin oloihin Hei- -
Iin sijaisena va--
rastonhoitajan mutta
kun
oikein höyryllä
ottaa kauan le- -
ja
$4$4l&ti
meille
silloin
rehelli-sesti
oli
ja
sullot-tuina
on
ta
saa- -
elämäänsä
ja
I ' (ii- - "ATAtyfrtfffi ' maan katkeran pettvmvksen
tänne tultuaan Köyhinkin ja
vaatimattominkin oma koti oli-si
sentään ollut ihana keidas
verrattuna ruumisarkkua muis-tuttavaan
ahtaaseen vetoiseen
parakkiin jossa kaikkinainen
inhimillinen viheliäisyys tau--
dit syöpäläiset sukupuolihol-tittomuu- s
kaikki sanoin kuvaa-mattomat
vitsaukset rehoittivat
Luvattu vapaus ja makean lei
vän päivät olivat muuttuneet or
juudeksi orjuudeksi vieraalla
maalla Heimoveljeys kaikui
heidän korvissaan vain irvok-kaalta
naurulta! Elämällä ei ol-lut
heille minkäänlaista arvoa
Ennestään aviossaolevat mut-ta
nyt kohtalon oikusta toisis-taan
eksyneet ihmiset solmivat
kevytmielisesti uusia avioliitto-ja
ja erosivat taas muutaman
vuorokauden kuluttua yhtä ke-vytmielisesti
Pompeijin viimei
set pävät toistuivat Aittomäen
parakeissai
Me konepoiat aterioimme
parakin ruokalassa ja varsinkin
iltaisin kun oli rutkasti aikaa
pakinoimme illallista odotelles-samme
pakolaisten kanssa
Kevät oli ottanut jo pitkän
harppauksen kesää kohti Aa-vistukselli- nen
vihreys verhosijo
puut ja pientareet Käki kukah-te-li
metsässä parakin takana ja
kurkien aura piirsi siniselle tai-vaalle
vakonsa etelästä pohjoi-seen
Istuimme Karjalan parta-suiden
uroiden kanssa raken--
nushirsikasalla parakin seinus- -
talla pakinoiden Porajärven
Onei kookas tummapartainen
Väinämöisen jälkeläinen aukai- -
si siinä sanaisen arkkunsa ja
lausahti:
"Ah hyvä meill' oli' Vie-nas- s'
ja Aunukses' olla vot
kun hyvä oi' olla Totta puhun
veliseni ! A kun Suomen prihat
tultiih sanottiih vot parempi
meill' ka — uskottiin Tänne
tultiin ei anna pitee praasniek--
koi ei anna molii omoa jumaloo
Aa_ turhaa uskottii„ kaik hä
7 7 vittiih!"
Vihjasimme Oneille lohdu-tukseksi
että jos hän yrittäisi
katsella täältä nuorta kaunista
tyttöä morsiamekseen Se kel-pasi!
Ukon koti-ikä- vä haihtui
heti hän suorastaan hihkaisi
ilosta:
"Ah velisein kun sais!"
Lupasimme ruveta Väinä-möisen
jälkeläiselle puhemie-heksi
ja kun siinä suunnitte-limme
kosiomatkaa ja ehdotte-limme
morsiamia saapui toisel-ta
parakilta rioin viisitoistavuo-tias
pakolaispoika Kalle joka
päivisin pumppusi meille vettä
veturitallilla aukoi ovia heitte
li pilkkeitä satamassa ja toimi
tilapäisenä vaihdemiehenä
pojj heilutteli iloisesti kirjettä
kädessään ja huusi jo kaukaa:
"Vot veli Petroskoista mat-karahan
ja passin työnsi Tämä
poika lähtee Karjalaan!"
Jatk
Nuori pappi alkoi kierrellä
ikääntynyttä miljonääriles-ke- ä
Hän jopa vei rouvan
hemmotellut koirat kirkkoon
kahdesti päivässä Ja kuten
hän oli toivonutkin miijonää--
rirouva ei unohtanut häntä
testamentissaan
Rouva testamenttasi hänelle
koiransa
11