000599 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TIMMINSIN ♦♦--♦♦♦-— Huh huh noita pakkasia Pojat ovat saaneetkin jäitä ra-vistella pois parrastaan ja kat-sella vähän parempia vaattei-takin koska nuo 'tiimalasit' ovat näyttäneet kylmän puolel-le yli neljäkymmentä astetta Sellainen ihminen joka on täl-laisella ilmalla joutunut teke-mään ulkotöitä tietää kyllä miltä tuntuu canadafainen talvi Tämä Timminsin kaupunki on synnytetty juuri tällaisella ilmalla sillä aikakirjat tietävät kertoa että paikkakuntamme joutui järjestyneen kunnan-kirjoihin juuri ensimmäinen päi-vä tammikuuta 1912 Viralli-sesti yhteiskuntatoimintaa on ollut nyt juuri 70 vuotta joten voimme näin talven pakkasilla lausuahyvää syntymäpäivää ja monia vuosia lisää ja vetää karvalakki syvemmälle korvien peitteeksi Tässä syntymäpäivä tunnel-missa on mukava huomauttaa ja hieman verrata sitä aikaa mikä oli 70 vuotta sitten Siihen ai-kaan ei vielä paljon tunnettu koneita jokapäiväisessä käytös-sä Kaikkein tunnetuin lienee silloin ollut suomalaisille siir-tolaisille kottikärryt kesällä ja kelkka talvella Näillä voitiin siirtää jokapäiväisiä esineitä paikasta toiseen Lumen siir-toa ei siihen aikaan tehty vaan se painettiin jalkojen alleja ke-vään tultua tuli sulat maat joten sulaa silloin odotettiin erikoisen hartaasti Jotkut ovat kertoneet että entiseen aikaan oli pahem-mat pakkaset kuin nykyisin mutta se lienee tuskin uskotta-vaa Nykyisin vain pääsee pa-remmin liikkeelle kun kadut ja jalkakäytävät ovat ainaisen au-rauksen kohteena ja näin kansa saa'tallustella' kovan tantereen Vähän toistakymmentä vu-otta oli tämä seutukunta ollut ihmisten asuttavana kun tämän kirjoittajakin tuli tänne sitä vel-likup- in hintaa tienaamaan Sii-hen aikaan oli haalikin suoma-laisilla jossa kuljettiin melkein Ljm— —— — ub— — WILLIAM Tuoni E£S3 Kf- - LIEPEILTÄ ""-♦- o joka ilta Oli aina jotakin har-joitusta joko voimistelua tai sitten harjoiteltiin pitkiäkin näytelmiä Harjoituksissa meni aina aikaa useampi tunti illassa joten palailimme haalilta kort-teeripaikkaan siinä puolen yön aikoihin Eräänkin kerran pala-tessamme oli kova tuisku ja lunta oli satanut sinne kahden jalan paikkeille Mitään katu-liikennettä ei ollut ei tuossa syvässä lumessa edes näkynyt hiiren jälkiä mutta paikkakun-tamme yö poliisi oli tehtävis-sään Hän huuteli meille että menkääs pojat kotiinne! ja sei-soi kainaloltaan myöten lumes-sa Yksi joukostamme huusi hä-nelle vastaan että pidä äijä mölyt mahassasi mutta tätä lausetta hän ei ymmärtänyt joten naurussa suin itsekukin painuimme petille ja nukuttiin heti raskaasti tuon illan ja vah-vassa lumessa tarpomisen jäl-keen Tässä South Porcupinessa oli siihen aikaan vain kolme konstaapelia joista yksi kantoi poliisipäällikön nimeä ja yksi oli vakituisesti yövuorolla Mi-tään rikollisia ei ollut ja tultiin toimeen hyvin vähillä lainvar-tijoilla Suuressa maailmassa pidettiin kyllä sitä ajatusta yllä että tänne kauas pohjolaan ei tulekaan muut kuin rikolliset mutta se oli aivan harhakäsitys Tämän toteamuksen teki scn-aikuin- en poliisioikeuksien tuo-mari A J Atkinson Hän eläk-keelle jäätyään puhui näille la-kimieh-ilie jäähyväis illatsussa kertoen leikillisesti että kuinka häntä niin huomioidaan vaikka hän ei ole tehnyt mitään hyvää on vain koittanut laittaa ihmisiä linnaan Mutta nykyaika ei ole enää niin luotettavan siivoa Viime vuoden loppupuolella on ollut monta tapahtumaa jolloin nuo-rukaiset ovat pahoinpidelleet lähimmäistään seurauksella et-tä uhriksi joutuneet ovat mo-nessa tapauksessa kuolleet tun-toihinsa tulematta — ja onhan ne muutkin maailman paheet LAUREN —i—— — —&aa—— niitti kallista viljaa tuonen portit aukes hiljaa Kutsui luoksensa rakkaan puolisoni Viljo Hermanin Kirkland Laken sairaalassa joulukuun 16 1981 Hän oli syntynyt Suomessa vuonna 1891 ja muutti Canadaan vuonna 1908 asuen Canadassa 72 vuotta Hänen muistoaan kunnioitamme suurella rakkaudella jota hän itse meille osoitti Vaimonsa SUOMA Tyttärensä LEA LAUREN ALGAR Kun vanhuus saapuu ja voimat uupuu ja haaveet kaikesta hälvenee sen näkee korkein ja käteen tarttuu vie kotiin vanhuksen väsyneen Rauha tomullesi Syvästi kaivaten SUOMA JA LEA tännekin perukalle kulkeutu-neet sillä jatkuvasti ilmenee huumausaine välittäjiäkin joi-den ansiosta täälläkin monta nuorukaista menettää tervey-tensä jo ennen kuin pääsee ai-kamiesten kirjoihinkaan Lisäksi tänne on kasvanut joitakin varakkaita sukuja joten suuret perintöasiatkin ovat kä-räjien aiheuttajia Hiljattain oli täällä tunnetun Roy Construc-tio- n Co omistuksesta sukulais-ten kesken riita jossa vaati-mukset olivat monen miljoonan arvoiset jossa tietysti lakimie-hetki- n tienasivat huomattavia summia Näin ollen nykyaika kaikkine muotoineen on tullut tänne vähävaraisten ihmisten rakentamalle seudulle Mutta tämän seitsemänkymmenen vuoden aikana täällä on tehty paljon työtäkin että hyvin työ-teliästä kansaa täällä on ollut ja suomalaisetkin ovat varmasti tehneet osansa kaikessa Uudenvuoden terveiset täältä ukkoslahdelta Täällä on purevat pakkaset näihin aikoi-hin tänäänkin oli 33 F ja 38 Celsiusta siihen kun vielä käy hyvä tuuli niin on pakko vetää lakkircuhkaa korville näin van-han miehen ainakin Luntakin meille on tullut aivan tarpeeksi yhden talven osalle Kaupungin poliisit sanovat tykkäävänsä näistä kylmistä il-moista sen vuoksi että heillä on vähemmän vaivaa varkaista ja pahantekijöistä näin pakkasilla Palokuntalaisille nämä pakkas-ilmat taas aiheuttavat enemmän työtä lukuisten tulipalojen ta-kia Korsteenipaloja kuuluu o-lev- an tavallista enemmän joh-tuen kun ihmiset ovat alkaneet säästämään energiaa ja ovat suurelta osalta siirtyneet puilla lämmitykseen eivätkä huolehdi pitää savupiippuja puhtaina Varsinkin jos käytetään tuoreita puita lämmitykseen niin se ai-heuttaa tervaa savujohdossa ja se helposti syttyy palamaan Olisiko nämä äkkinäiset il- - manvaihtelut vaikutteina viime viikolla täältä 55 km länteen CP-rautatie- llä tapahtuneeseen missä 35 tavaravaunua suistui kiskoilta Juna oli itäänpäin matkalla kuljettaen lautatava-raa lihaa jauhoja ja kaiken-laista muuta arvokasta lastia George Smellie CP-virkail- ija antoi ymmärtää että vahingot arvoltaan nousee korkealle Kuitenkaan ei tässä kolarissa ketään loukkaantunut On vielä selvittämätön asia mikä aiheut-ti tämän kiskoilta suistumisen Kun Allan Lampainen pa-lasi kotiinsa turkismetsästäjien kokouksesta niin hän huomasi että hänen moottirikelkkansa ja noin $3320 arvosta valmiita turkisnahkoja oli hävinnyt yksi ilveksen 13 punaketun ja 56 naatan nahkaa joutuivat var-kaiden käsiin Nämä olivat Al-lanin kahden kuukauden kovan työn tulosta Ontarion Trappers Association on luvannut $20000 palkkion jos joku voisi Surulla ja kaipauksella ilmoitan että IRENE HOLLA kuoli joulukuun 25 päivä 1981 vaikean taudin murtamana Suomessa Elimäellä Haudattiin tammikuun 2 päivä 1982 Lähinnä suremaan jäi Väinö Holla perheineen Lively Ontario Canada fcaSg?£SS Thunder Bayssa tapahtunutta Joo tyhjästä täällä on alettu ja nyt kaupunkimme viettää 70-vuotissyntymäp-äivää Laajat maa-alue- et on tällä päivän san-karilla ja velkaa niin paljon että ci sitä huonolla laskutaidolla voi laskeakaan Mutta onhan se suomalainen sananlasku: 'Vel-ka ei mätäne eikä siitä voi ketään tuomita linnaankaan' Jäämme seuraamaan kaunein- - pia puolia näistä syntymäpäi- - vista H johtaa varkaitten jäljille Maa-kuntapoli- isi suorittaa etsintää Allan asuu Copenhagen tien varrella ja on harjoittanut met-sästystä 15 vuotta Hän kertoi olleen ensimmäinen kerta että häneltä on varastettu valmiita nahkoja joskin joskus on viety saalis pyydyksestä Albert Ranta 48 kuoli sai-raalassa pitkällisen sairauden kärsittyään tammikuun 1 2 päi-vä 1982 Asunut tässä piirissä koko elämänsä ajan Omaisia jäi vaimonsa Mickey äiti Mrs Ilmi Ranta yksi veli Kaukoja vaimonsa Dorecn ja sisko Ing-rid Mrs Hilda Peuramäki 82 kuoli sairaalassa tammikuun 13 päivä 1982 Hän oli synty-nyt Ilmajoella Suomessa ja tullut Canadaan vuonna 1913 Omaisia jäi kolme poikaa yh-deksän tytärtä 41 lastenlasta ja 21 seuraavassa polvessa WW Sähkön säästäminen teolli-suuslaitoksissa riippuu osal-taan läpinäkyvien kattoraken-teiden ja ikkunoiden puhtau-desta Donetskissa sijaitsevan fysikaalis-orgaanise- n kemian ja hiilikemian instituutin tiedemie-het ovat kehittäneet tehokkaan välineen silikaattipölyn poista-miseksi ikkunoiden pinnalta Käyttämällä kyseistä ainetta maan tuotantolaitoksissa on mahdollista säästää vuosittain jopa 10 miljardia kilovattituntia sänköenergiaa '''C" ' ? ''"' '" fW f Syntymäpäiviä Einari Elbacka Massey Ont täytti 80 vuotta tammi-kuun 21 päivä 1982 Lehtiliikkeemme pyytää yh-tyä sukulaisten ja tuttavien on-nitteluihin Almanakassa 675 nimeä Maria ja Juhani ovat olleet suomalaisten eniten suosimia etunimiä viimeisen sadan vuo-den ajan Etunimet muuttuvat kuitenkin koko ajan siksipä al-manakan nimistöä uusitaan jat-kuvasti Vuoden 1984 kalente-riin on tulossa tavallista suu-rempia muutoksia jotka perus-tuvat etunimistön laajaan tutki-mukseen Almanakan ajantasaisuu-desta vastaava Helsingin yli-opisto on pyrkinyt saamaan ka-lenterinimi-stön tarkistukset en-tistä vankemmalle pohjalle Siksipä suomalaisten etunimis-tä ja nimenvalintatavoista on valmistumassa laaja tutkimus jota tekee professori Eero Kivi-niemi Suomenkielisessä almana-kassa on tällä haavaa 675 etu-nimeä Nimivalikoima on lähes kokonaan toinen kuin sata vuotta sitten Vanha vieraspe-räinen nimistö on suomalais-tunut ja käyttöön on tullut val-tavasti uusia nimiä Vuosisadan vaihteeseen asti olivat viralliset etunimet olleet lähes yksinomaan vieraskielis-ten mallien mukaisia Tuolloin alettiin kuitenkin haluta nimis-töön entistä kansallisempi lei-ma Niinpä monet kansanomai-set nimiasut virallistettiin ja uu-detkin suomalaiset nimet pääsi-vät laajaan käyttöön Silti niin-kin suomalaisilta tuntuvat ni-met kuin Matti Pekka Leena ja Liisa tulivat almanakkaan vasta vuonna 1929 Nimien suosion vaihtelu ja uusien nimien omaksuminen on jatkuvaa Jokaisella ajalla on oma tyylinsä ja muodin vaih-telu on varsinkin sotien jälkeen nopeutunut Marian ja Juhanin lisäksi ovat ensimmäisistä etunimistä kaikkein suosituimpia olleet Anna ja Matti Erityisen suo-sittu Anna-nim- i oli 1920-Iu-vul- la ja Matti taas 1950-luvul-- la Nykyisin molempien nimien suosio on jälleen nousussa Almanakan nimiluettelo toimii eräänlaisena nimenvalin-nan ohjeena sillä 90 prosenttia etunimistä on sellaisia jotka ovat joko olleet tai ovat parhail-laan almanakassa Uutta nimis-töä tulee silti jatkuvasti käyt-töön mikä edellyttää nimiluet-telon tarkistamista 9
Object Description
Rating | |
Title | Viikkosanomat, February 01, 1982 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1982-02-01 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000291 |
Description
Title | 000599 |
OCR text | TIMMINSIN ♦♦--♦♦♦-— Huh huh noita pakkasia Pojat ovat saaneetkin jäitä ra-vistella pois parrastaan ja kat-sella vähän parempia vaattei-takin koska nuo 'tiimalasit' ovat näyttäneet kylmän puolel-le yli neljäkymmentä astetta Sellainen ihminen joka on täl-laisella ilmalla joutunut teke-mään ulkotöitä tietää kyllä miltä tuntuu canadafainen talvi Tämä Timminsin kaupunki on synnytetty juuri tällaisella ilmalla sillä aikakirjat tietävät kertoa että paikkakuntamme joutui järjestyneen kunnan-kirjoihin juuri ensimmäinen päi-vä tammikuuta 1912 Viralli-sesti yhteiskuntatoimintaa on ollut nyt juuri 70 vuotta joten voimme näin talven pakkasilla lausuahyvää syntymäpäivää ja monia vuosia lisää ja vetää karvalakki syvemmälle korvien peitteeksi Tässä syntymäpäivä tunnel-missa on mukava huomauttaa ja hieman verrata sitä aikaa mikä oli 70 vuotta sitten Siihen ai-kaan ei vielä paljon tunnettu koneita jokapäiväisessä käytös-sä Kaikkein tunnetuin lienee silloin ollut suomalaisille siir-tolaisille kottikärryt kesällä ja kelkka talvella Näillä voitiin siirtää jokapäiväisiä esineitä paikasta toiseen Lumen siir-toa ei siihen aikaan tehty vaan se painettiin jalkojen alleja ke-vään tultua tuli sulat maat joten sulaa silloin odotettiin erikoisen hartaasti Jotkut ovat kertoneet että entiseen aikaan oli pahem-mat pakkaset kuin nykyisin mutta se lienee tuskin uskotta-vaa Nykyisin vain pääsee pa-remmin liikkeelle kun kadut ja jalkakäytävät ovat ainaisen au-rauksen kohteena ja näin kansa saa'tallustella' kovan tantereen Vähän toistakymmentä vu-otta oli tämä seutukunta ollut ihmisten asuttavana kun tämän kirjoittajakin tuli tänne sitä vel-likup- in hintaa tienaamaan Sii-hen aikaan oli haalikin suoma-laisilla jossa kuljettiin melkein Ljm— —— — ub— — WILLIAM Tuoni E£S3 Kf- - LIEPEILTÄ ""-♦- o joka ilta Oli aina jotakin har-joitusta joko voimistelua tai sitten harjoiteltiin pitkiäkin näytelmiä Harjoituksissa meni aina aikaa useampi tunti illassa joten palailimme haalilta kort-teeripaikkaan siinä puolen yön aikoihin Eräänkin kerran pala-tessamme oli kova tuisku ja lunta oli satanut sinne kahden jalan paikkeille Mitään katu-liikennettä ei ollut ei tuossa syvässä lumessa edes näkynyt hiiren jälkiä mutta paikkakun-tamme yö poliisi oli tehtävis-sään Hän huuteli meille että menkääs pojat kotiinne! ja sei-soi kainaloltaan myöten lumes-sa Yksi joukostamme huusi hä-nelle vastaan että pidä äijä mölyt mahassasi mutta tätä lausetta hän ei ymmärtänyt joten naurussa suin itsekukin painuimme petille ja nukuttiin heti raskaasti tuon illan ja vah-vassa lumessa tarpomisen jäl-keen Tässä South Porcupinessa oli siihen aikaan vain kolme konstaapelia joista yksi kantoi poliisipäällikön nimeä ja yksi oli vakituisesti yövuorolla Mi-tään rikollisia ei ollut ja tultiin toimeen hyvin vähillä lainvar-tijoilla Suuressa maailmassa pidettiin kyllä sitä ajatusta yllä että tänne kauas pohjolaan ei tulekaan muut kuin rikolliset mutta se oli aivan harhakäsitys Tämän toteamuksen teki scn-aikuin- en poliisioikeuksien tuo-mari A J Atkinson Hän eläk-keelle jäätyään puhui näille la-kimieh-ilie jäähyväis illatsussa kertoen leikillisesti että kuinka häntä niin huomioidaan vaikka hän ei ole tehnyt mitään hyvää on vain koittanut laittaa ihmisiä linnaan Mutta nykyaika ei ole enää niin luotettavan siivoa Viime vuoden loppupuolella on ollut monta tapahtumaa jolloin nuo-rukaiset ovat pahoinpidelleet lähimmäistään seurauksella et-tä uhriksi joutuneet ovat mo-nessa tapauksessa kuolleet tun-toihinsa tulematta — ja onhan ne muutkin maailman paheet LAUREN —i—— — —&aa—— niitti kallista viljaa tuonen portit aukes hiljaa Kutsui luoksensa rakkaan puolisoni Viljo Hermanin Kirkland Laken sairaalassa joulukuun 16 1981 Hän oli syntynyt Suomessa vuonna 1891 ja muutti Canadaan vuonna 1908 asuen Canadassa 72 vuotta Hänen muistoaan kunnioitamme suurella rakkaudella jota hän itse meille osoitti Vaimonsa SUOMA Tyttärensä LEA LAUREN ALGAR Kun vanhuus saapuu ja voimat uupuu ja haaveet kaikesta hälvenee sen näkee korkein ja käteen tarttuu vie kotiin vanhuksen väsyneen Rauha tomullesi Syvästi kaivaten SUOMA JA LEA tännekin perukalle kulkeutu-neet sillä jatkuvasti ilmenee huumausaine välittäjiäkin joi-den ansiosta täälläkin monta nuorukaista menettää tervey-tensä jo ennen kuin pääsee ai-kamiesten kirjoihinkaan Lisäksi tänne on kasvanut joitakin varakkaita sukuja joten suuret perintöasiatkin ovat kä-räjien aiheuttajia Hiljattain oli täällä tunnetun Roy Construc-tio- n Co omistuksesta sukulais-ten kesken riita jossa vaati-mukset olivat monen miljoonan arvoiset jossa tietysti lakimie-hetki- n tienasivat huomattavia summia Näin ollen nykyaika kaikkine muotoineen on tullut tänne vähävaraisten ihmisten rakentamalle seudulle Mutta tämän seitsemänkymmenen vuoden aikana täällä on tehty paljon työtäkin että hyvin työ-teliästä kansaa täällä on ollut ja suomalaisetkin ovat varmasti tehneet osansa kaikessa Uudenvuoden terveiset täältä ukkoslahdelta Täällä on purevat pakkaset näihin aikoi-hin tänäänkin oli 33 F ja 38 Celsiusta siihen kun vielä käy hyvä tuuli niin on pakko vetää lakkircuhkaa korville näin van-han miehen ainakin Luntakin meille on tullut aivan tarpeeksi yhden talven osalle Kaupungin poliisit sanovat tykkäävänsä näistä kylmistä il-moista sen vuoksi että heillä on vähemmän vaivaa varkaista ja pahantekijöistä näin pakkasilla Palokuntalaisille nämä pakkas-ilmat taas aiheuttavat enemmän työtä lukuisten tulipalojen ta-kia Korsteenipaloja kuuluu o-lev- an tavallista enemmän joh-tuen kun ihmiset ovat alkaneet säästämään energiaa ja ovat suurelta osalta siirtyneet puilla lämmitykseen eivätkä huolehdi pitää savupiippuja puhtaina Varsinkin jos käytetään tuoreita puita lämmitykseen niin se ai-heuttaa tervaa savujohdossa ja se helposti syttyy palamaan Olisiko nämä äkkinäiset il- - manvaihtelut vaikutteina viime viikolla täältä 55 km länteen CP-rautatie- llä tapahtuneeseen missä 35 tavaravaunua suistui kiskoilta Juna oli itäänpäin matkalla kuljettaen lautatava-raa lihaa jauhoja ja kaiken-laista muuta arvokasta lastia George Smellie CP-virkail- ija antoi ymmärtää että vahingot arvoltaan nousee korkealle Kuitenkaan ei tässä kolarissa ketään loukkaantunut On vielä selvittämätön asia mikä aiheut-ti tämän kiskoilta suistumisen Kun Allan Lampainen pa-lasi kotiinsa turkismetsästäjien kokouksesta niin hän huomasi että hänen moottirikelkkansa ja noin $3320 arvosta valmiita turkisnahkoja oli hävinnyt yksi ilveksen 13 punaketun ja 56 naatan nahkaa joutuivat var-kaiden käsiin Nämä olivat Al-lanin kahden kuukauden kovan työn tulosta Ontarion Trappers Association on luvannut $20000 palkkion jos joku voisi Surulla ja kaipauksella ilmoitan että IRENE HOLLA kuoli joulukuun 25 päivä 1981 vaikean taudin murtamana Suomessa Elimäellä Haudattiin tammikuun 2 päivä 1982 Lähinnä suremaan jäi Väinö Holla perheineen Lively Ontario Canada fcaSg?£SS Thunder Bayssa tapahtunutta Joo tyhjästä täällä on alettu ja nyt kaupunkimme viettää 70-vuotissyntymäp-äivää Laajat maa-alue- et on tällä päivän san-karilla ja velkaa niin paljon että ci sitä huonolla laskutaidolla voi laskeakaan Mutta onhan se suomalainen sananlasku: 'Vel-ka ei mätäne eikä siitä voi ketään tuomita linnaankaan' Jäämme seuraamaan kaunein- - pia puolia näistä syntymäpäi- - vista H johtaa varkaitten jäljille Maa-kuntapoli- isi suorittaa etsintää Allan asuu Copenhagen tien varrella ja on harjoittanut met-sästystä 15 vuotta Hän kertoi olleen ensimmäinen kerta että häneltä on varastettu valmiita nahkoja joskin joskus on viety saalis pyydyksestä Albert Ranta 48 kuoli sai-raalassa pitkällisen sairauden kärsittyään tammikuun 1 2 päi-vä 1982 Asunut tässä piirissä koko elämänsä ajan Omaisia jäi vaimonsa Mickey äiti Mrs Ilmi Ranta yksi veli Kaukoja vaimonsa Dorecn ja sisko Ing-rid Mrs Hilda Peuramäki 82 kuoli sairaalassa tammikuun 13 päivä 1982 Hän oli synty-nyt Ilmajoella Suomessa ja tullut Canadaan vuonna 1913 Omaisia jäi kolme poikaa yh-deksän tytärtä 41 lastenlasta ja 21 seuraavassa polvessa WW Sähkön säästäminen teolli-suuslaitoksissa riippuu osal-taan läpinäkyvien kattoraken-teiden ja ikkunoiden puhtau-desta Donetskissa sijaitsevan fysikaalis-orgaanise- n kemian ja hiilikemian instituutin tiedemie-het ovat kehittäneet tehokkaan välineen silikaattipölyn poista-miseksi ikkunoiden pinnalta Käyttämällä kyseistä ainetta maan tuotantolaitoksissa on mahdollista säästää vuosittain jopa 10 miljardia kilovattituntia sänköenergiaa '''C" ' ? ''"' '" fW f Syntymäpäiviä Einari Elbacka Massey Ont täytti 80 vuotta tammi-kuun 21 päivä 1982 Lehtiliikkeemme pyytää yh-tyä sukulaisten ja tuttavien on-nitteluihin Almanakassa 675 nimeä Maria ja Juhani ovat olleet suomalaisten eniten suosimia etunimiä viimeisen sadan vuo-den ajan Etunimet muuttuvat kuitenkin koko ajan siksipä al-manakan nimistöä uusitaan jat-kuvasti Vuoden 1984 kalente-riin on tulossa tavallista suu-rempia muutoksia jotka perus-tuvat etunimistön laajaan tutki-mukseen Almanakan ajantasaisuu-desta vastaava Helsingin yli-opisto on pyrkinyt saamaan ka-lenterinimi-stön tarkistukset en-tistä vankemmalle pohjalle Siksipä suomalaisten etunimis-tä ja nimenvalintatavoista on valmistumassa laaja tutkimus jota tekee professori Eero Kivi-niemi Suomenkielisessä almana-kassa on tällä haavaa 675 etu-nimeä Nimivalikoima on lähes kokonaan toinen kuin sata vuotta sitten Vanha vieraspe-räinen nimistö on suomalais-tunut ja käyttöön on tullut val-tavasti uusia nimiä Vuosisadan vaihteeseen asti olivat viralliset etunimet olleet lähes yksinomaan vieraskielis-ten mallien mukaisia Tuolloin alettiin kuitenkin haluta nimis-töön entistä kansallisempi lei-ma Niinpä monet kansanomai-set nimiasut virallistettiin ja uu-detkin suomalaiset nimet pääsi-vät laajaan käyttöön Silti niin-kin suomalaisilta tuntuvat ni-met kuin Matti Pekka Leena ja Liisa tulivat almanakkaan vasta vuonna 1929 Nimien suosion vaihtelu ja uusien nimien omaksuminen on jatkuvaa Jokaisella ajalla on oma tyylinsä ja muodin vaih-telu on varsinkin sotien jälkeen nopeutunut Marian ja Juhanin lisäksi ovat ensimmäisistä etunimistä kaikkein suosituimpia olleet Anna ja Matti Erityisen suo-sittu Anna-nim- i oli 1920-Iu-vul- la ja Matti taas 1950-luvul-- la Nykyisin molempien nimien suosio on jälleen nousussa Almanakan nimiluettelo toimii eräänlaisena nimenvalin-nan ohjeena sillä 90 prosenttia etunimistä on sellaisia jotka ovat joko olleet tai ovat parhail-laan almanakassa Uutta nimis-töä tulee silti jatkuvasti käyt-töön mikä edellyttää nimiluet-telon tarkistamista 9 |
Tags
Comments
Post a Comment for 000599