Viikkosanomat, September 16, 1985

              Vierailimme Vancouver saarella
Tämä kesäinen sää tuo tul- - Aloimme jo huolestumaan
lessaan erilaisia päähänpistoja viipyessämme yhdessä paikas-Aamullaherätessämmejak- uul-liian
pitkään mutta kun
tuamme että taas Sointulan
kalojen grillaus ja yleinen juhla-tilaisuus
tulee olemaan sinä
viikonloppuna niin löimme
hyntteemme Volkkarimme pe:-räl- le
täytimme bensasäiliön ja
niin lähdimme ajelemaan koh-den
Horeshoe Bay'ta josta laut-talai- va
vei meidät Vancouverin
saaren Departure Bay'hinjosta
edelleen lähdimme ajaa hyrryt-telemää- n
erinomaisen sään val-litessa
Ensimmäinen pysäh-dyspaikkamme
oli Miracle
Beach joka oli meille ikinuoril-le
vapaa
Rauhallisen yölevon jälkeen
aamuauringon lämmittäessä
matkamme kului hupaisesti
Pysähdyimme matkanvarrella
ihailemaan erilaisia nähtävyyk-siä
ja kauniita maisemia Muu-taman
tunnin kuluttua saa-vuimme
Port McNehTiin josta
jatkoimme malkaa lauttalaivan
kannella joka hyvin tyynen
sään vallitessa purjehti ja vei
meidät Sointulan rauhaiseen ja
ystävälliseen satamaan
Päätimme pysähtyä ensim--
mäisenä Lundellin perheessä ja
kävikin että he tarjosivat ko- -
tiintumispaikan aivan heidän
talonsa vierestä ja saimme
käyttää heidän sähköään ja
kaikkia tarvittavia laitoksiaan
Seuraavana aamuna iha-nan
sään vallitessa alkoi
kuuluisa kalangrillausjuhla kaupassa hörppäsimme lasilli-oikei- n
iuhlaoaraatilla Paraatin
johdossa oli Scottish pussipillin
soittaja jota sitten seurasi muu- -
tamia pellejä (clovvns) pyöräi- -
lijöitä useita eri kirkkoryhmiä
julisteineen suomalainen nai- -
nen kauniissa kansallispuvus-saan
hanurinsoittaja ym mie-lenkiintoista
nähtävää
Kulkueen päätyttyä ajatuk-seni
vaelsi Sointulan historiaan
niiden aikojen periaatteisiin
Nyt ei paraatissa ollut min-käänlaisia
julisteita joissa olisi
edistetty työväenliikettä rau-haa
ja taloudellista tilannetta
Juhla sinänsä oli mitä vie-hättävin
ja grillattu kala maistui
mitä ihanimmalta kahvin tai
oluen kera Mitä herttaisempaa
entinen kalastaja voisi odottaa
ja unelmoidakaan
Sitten alkoi miellyttävä ja
tunteita herättävä vierailu en-tisten
työtovereitten ja muitten
tuttavien parissa: Helien ja Ro-bert
Lousenberg Anni Tynjä-l- ä
Floria William ja hänen
tyttärensä Audri Emma ja
Maunu Ahola Mailis ja Sid
Svvanson Ida ja Fred Holmes ja
muutamia muita tuttuja kuten
Mr Mrs Hannes Myntti Sulo
Kallion perhe Kalle Rosten
ym:ta joille kaikille kaunis kii-toksemme
ystävyydestänne ja
vieraanvaraisuudestanne
Olen vuosien varrella py-sähtynyt
Sointulassa lukemat-tomia
kertoja vaan nähnyt ai-noastaan
sen pääväylän siinä
meren rannalla mutta nyt Aune
Ja Ragner Lundell läksivät op-paaksemme
kun ajelimme ja
katselimme Malcom saarta
Michell Bay'ta myöten jossa
matkalla näimme Kalevala-alueenki- n
ja paljon muuta
rtyf ~ '"
sa
se
se
aioimme lähteä niin Ragner
sanoi että ei tule kysymyk-seenkään
lähteminen ennen
kuin osallistumme heidän bin-goon
- ja eikös se ollutkin
eduksemme sillä voitimme
Early Bird bingon suuri äm-pärillinen
Yellow wax beans —
ja hyviä olivatkin
Vihdoin viiden yön oleske-lun
jälkeen lähdimme ja ajoim-me
lauttalaivan kannelle heilu-tellen
kättämme kiitokseksi ja
hyvästiksi Sointulan vieraan-varaisille
tuttavillemme
Port McNeill'issä pyykkä-simme
eräässä pesulassa ja sen
jälkeen valitsimme oikean tien
ja pyörämme alkoivat mit-tailemaan
kilometrejä mitta-riimme
Pysähdyimme Campbell
RiverMllä jossa tapasimme En-ne
Taulun ja Sylvia Growning
kyläilimme molemmissa ja
Ennellä käytimme hänen piha- -
maataan kesäpaikkamme yö--
pymispaikkana Kaunis kiitos
Enne
Aamu taas valkeni kuuma--
na ja aurinkoisena kun aloimme
matkan kohden Port Albernia
välillä pysähtyen ihailemaan
aarniometsä puistoa McNeill-ii- n
Siitä eteenpäin tiet olivat
mutkaisia ja saavuimme L'c-luelet'i- in
Tyynen meren när-tävyyksi- ä
katselemaan Kalja- -
oi- -
sen kylmää vaahtoa ja jat- -
koimme matkaamme kohden
SuOmeil histOHaa V
Kirj Vappu lyyska
SISÄLLISSOTA (1918):
Maailmansodan ja Venäjän
v 1917 vallankumouksen ta-pahtumat
ja seuraukset osal-taan
johtivat yleisen ristiriitai-suuden
kärjistymiseen Suomes-sa
Kun ei-sosialis- tiset voimat
saivat enemmistön v 1917 y-leisvaa-leissa
sosiaalidemok-raattinen
puolue kutsui yleis-lakon
Lakon selvittelyn jälkeen
presidentti Svinhufvud julisti
Suomen itsenäisyyden jouluk
6 1917 Tätä seurasi julistus
tammikuussa 1918 että Valko-kaartista
on tehty Suomen vi-rallinen
armeija Täten laillis-tettu
Valkokaarti ja laiton
Punakaarti asetettiin toisiaan
vastaan Seuraus olikin että
sisällissota puhkesi tammik 28
1918 molempien osapuolien
suorittaessa toimenpiteensä
melkein yhtäaikaisesti Valko-kaarti
hyökkäsi ja valloitti venä-läisten
n 40000 miestä käsittä-vän
varuskunnan lounais-Suo-mes- sa
Pohjanmaalla Saman-aikaisesti
Punakaarti valloitti
Helsingin parlamentin
Sosialistit asettivat voimaan
Kansalaiskomission Helsingis-sä
Tällä välin Valkokaarti
Suomen oikeistohallituksen
presidentti Svinhufvudin ja
Saksasta Vuoden 1918 huhti-kuussa
2000 sotilasta laski
maille etelä-j- a länsi-Suome- si
Valkoiset valtasivat
kuuluisaa Long Beach'ia ja
Tofinoä
Yritimme saada hallituksen
kämppäyspaikan mutta ei
tullut kysymykseenkään joten
ainut paikka oli "Pacific Rim"
yksityisessä paikassa joka mak-soi
$12 Olimme kuitenkin kii-tolliset
saadessamme sen sillä
myöhemmällä sekin oli täynnä
vaikka siinä oli yli viisisataa
paikkaa
Ennen levolle menoa kä-vimme
katselemassa Tofinon
kaunista kaupunkia Seuraa-vana
aamuna pysähdyimme i-hai-lemaan
pitkää kaunista san-ta
rannikkoa joka ottaa vastaan
Japanista lähtöisiä aaltoja jot-ka
santarantaan vyöryessään
aiheutuivat aikamoista pauhi-naa
ja huminaa
Sitten ma amme jatkui
Lantxvilleen sukulaisemme
paikalle josta taas seuraavana
aamuna lähdimme Nanaimoon
ja LadysmiuYiin jossa kopu-timme
Ben Sorlundin oveen
mutta ei sattunut olemaan ke-tään
kotosalla joten jatkoimme
matkaamme Sooke'iin joka
paikka minulle hyvin tuttu
sillä vuosia olen keräillyt kaloja
verkkokalastajilta Vihdoin
saavuimme French Beach'in
kauniille kämppäyspaikalle
jossa ei tarvinnut maksaa yö-pymispaikasta
Seuraavana aamuna BC:n
lauttalaiva kuljetti meidät koti-rantaan
ja matkaa automitta-riimm- e
oli tullut 1583 km
vesimatkat lisäksi Hauska to-dellakin
oli reissumme!
Uuno Söderholm
pungin huhtikuun 13 1918
mikä johti sisällissodan päätty- -
miseen
Tässä joskus "vapausso-daksi"
nimitetyssä sodassa kaa-tui
2600 valkoista ja 7500-850- 0
punaista Sodan jälkisel-vittelyissä
8000 punaista
ammuttiin enemmän tai vä-hemmän
mielivaltaisten sota-oikeuden
"tutkimusten" jäl- -
keen Noin 70000-9000- 0 pu- -
naista vankia lähetettiin
63:een eri vankileiriin joissa
enemmän kuin 12000 heistä
kuoli nälän ja erilaisten tautien
kourissa
Sodan jälkimainigeissa pi-dettiin
Suomessa yleisvaalit
1919 joissa sosialidemokraat-tinen
puolue vietiin vaalivoit-toon
Tähän kuolivat Manner-heimin
ja muiden keisarimie-liste- n
haaveet Suomen keisari-kunnan
perustamisesta Uusi
perustuslaki allekirjoitettiin
heinäk 17 1919 ja Suomen
hallitusmuodoksi tuli tasavalta
On vaikeaa kuvata sisällis-sodan
aiheuttamia haavoja ja
jakaantumisia suomalaisten
keskuudessa Yksi työväen
kannalta sekä toivottava että
valitettava kehitys oli Suomen
sosialidemokraattisen puolueen
1918
Sisällissodan jälkeen Suo-men
hallitus asetti voimaan
pientilallislain jonka perusteella
Mannerheimin johdolla oli kui- - hajaantuminen ja kommunisti-tenki- n
saamassa apujoukkoja sen puolueen perustaminen v
n 1
se
on
n 1
n
n
v
ns
HELEN SUSANNA RIGG
Niemi
Kuoli Mary's sairaalassa Timminsissä
elokuun päivä 1985
Syntynyt Cobalt Ontario vuonna 1910
Hänen miehensä Albert kuoli vuonna 1956
Lähinnä kaipaamaan jäivät poikansa Walter (vaimonsa Bette)
kolme lastenlasta Albert Rigg Kathryn Lanthier Lisa yksi
lastenlasten lapsi Byron Rigg kaikki Cochrane Ontario yksi
veli Toivo Niemi (vaimonsa Lillie) VVindsorissa useita
serkkuja Suomessa
Hautaus toimitettiin Stephens hautaantoimiston kautta
elokuuun päivä 1985 Timmins Memorial hautausmaahan
Yhdistyneen kirkon pappi suoritti viime palvelun
Olit kallein mulle
Nuku rauhassa siskoni
Veljensi TOIVO
Tuskat ovat nyt lopussa
Äitiä aina muistaen
Poikasi WALTER
Kiitos kaikille osaaottaneille
lahjoituksista eri säätiöille
foammiMftH
Kauneimmat kukkaset mieheni
UNO ERICKSONIN
muistolle
Kuoli päivä syyskuuta 1975
On mielessäni kuvasi yhä
vaikka oletkin nukkunut pois
Sinun muistosi niin pyhä
siitä millään luopua vois
Kaivaten MARY
Suomen talonpojille jaettiin
90000 maatilaa Näin päättyi
enemmän tai vähemmän Suo-men
feudaalinen maanviljely-menetelm- ä
Sekä talonpoikais-to- n
että työväen mieliin olivat
kuitenkin jääneet katkerat si-sällissodan
kokemukset jotka
tulivat vuosikymmeniäkin e-teen- päin
jakamaan Suomen
~w P
£!
os
St
22
ja
ja
24
9
jo
on
en
n
i v ''
Mi: i
MOM4BOIB04
kiitos kantajille kiitos kukista ja
mzMät
kansalaiset "punaisiin" ja
"valkoisiin" Tämä tuli nakv-vii- n
etenkin seuraavana kahtena
vuosikymmenenä ennen il
maailmansotaa
Lisävaloa sisällissodan ta-pahtumiin
saa innokas lukija
mm Wm Eklundin kirjasta
CANADAN RAKENTAJIA
Jatkuu: seuraavana maailmansotien
välinen aika
rBrn1iifiW
- : :'i:iWW
pw -
Max Ilomäen viimeisin saavutus Ukrainalais-canada-laiste- n
esiraivaajien muistomerkki jonka paljastus-tilaisuus
oli 89 Toronton Palermossa Max on "kivitai-teilija- "
kolmannessa polvessa
11