000605 |
Previous | 9 of 11 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
_ M ÄfcA S Afaj 4 4 '4 y Lupaa moninkertai-nen maksu ellei joku muuten ota tähän aikaan sinua vastaan Ja puvuista puheen ollen satun hm tietämään että Timo pi-tää hennonkeltaisesta väristä Anitalla on uusi sellainen puku komerossaan Reija kuunteli ihan mykisty-neenä todeten selvimmin vain sen että hän pääsi yht'äkkiä nauttimaan rahan ja varakkuu-den mahdista Sen lisäksi hän sanoi vain itsekseen "hm" silloin kun isäkin - Sinun on maalattava kas-vojasi hiukan ja otettava yllesi Anitan koruja Eihän sinulla it-selläsi tietenkään olisikaan Näytän sinulle sormuksen jon-ka Timo on joskus antanut Anitalle Nimipäivänä Anita Reiska 10 Siirtotyöläinen V ERNA WILEN piti sitä oikean käden nimettö-mässä Jos Timo sanoo että sinä olet muuttunut niin sano että kuka tahansa muuttuu pa-rissa vuodessa hänkin Ellei se riitä selitä että päätäsi särkee Ja kurkkusi voi olla hiukan ki-peä ääänesi nimittäin on mata-lampi kuin Anitan ja sinä puhut hitaammin Nopeampi puhe-tyy- li voisi muuttaa äänenväriä-kin Nyt Reija uskoi että isä sittenkin oli liikemies eikä enää ihmetellyt hänen menestymis-tään alalla Reija oli elämäs-sään ollut monenlaisilla oppi-tunneilla mutta ei vielä tällai-sella koskaan! Isällä oli totisesti kykyä suunnitella ja ohjata vaikkei hän tullutkaan toimeen kotona oman itsensä kanssa! Auringon kimaltaessa viiruja Kemijokeen aamutuulen kammatessa heinikkoa pääskyjen suikkiessa väsymättä katonrajaan Reiska tekee lähtöä Ruotsiin Kummeksuvin silmin hän unenpöpperöistä heräilevää kotikyläänsä tienvarresta katselee Katkerana ja epäuskoisena niinkuin hylätty katsoo rakastettuaan josta sydäntä ei irtirepäistyksi saa Jos hän osaisi puhua hän puhuisi kuulumisestaan tänne Tähän karuuteen jota vihreä pehmentää Hänen elämänsä musiikkia on tämä lempeä hiljaisuus täynnä ystävällisiä pieniä ääniä Mutta ei hän osaa puhua Haikea itkukin tukahtuu postiauton jyrrätessä mäkeä kapeiden hartioiden tuskaiseksi vavahteluksi Kolmantena kesänä lähdöstään Reiska tulee sitten kotikylässään käymään: ajamaan kylätietä lujaa Volvollaan maksamaan baarilla pilsnerin vahingossa suurella kruununsetelillä sanomaan muutaman kerran näj Näin näyttämään että älä kuule Suomi luule elämän sinuun loppuvan Varmakätinen hitsari Göteborgin telakalta Juuriltaan repäisty vieraan maan asfalttisoraan survaistu ihmistaimi Isänmaan tilastoissa vain sarakkeesta työttömät sarakkeeseen maasta lähteneet siirretty Esko-Juha- ni Tennilä ' ipvfWi ?)imm ) A (f i &i ri g -- ii - Menehän nyt soittamaan kampaajalle Anitalla on lehtiä joissa on hänen tarvitsemiaan puhelinnumeroita Voit soittaa hänen kampaajalleen Eikä hitossa! Ei sitä voi tehdä Soita johonkin muuhun kampaa-moon etteivät ihmettele miksi Anitalla yht'äkkiä on pitkä tukka Kylläpä tämä onkin pul-mallista! Mutta tee sinäkin nyt jotain minä olen oman osuuteni tehnyt! Haen pari lehteä joissa kerrotaan kauppaneuvos Seito-l- a & Pojan tukkuliikkeestä ja auto- - ja konemyynneistä Ja mene sinä katsomaan Timon kuvaa se on Anitan lipastolla se suurin nuoren miehen kuva Minä haen sinulle myöskin Timon kirjoittamat kirjeet mutta niitten sisällöstä sinun myöhemmin on vaiettava Huh-hu- h! Kylläpä meillä on huolehtiva isä! ajatteli Reija lähtiessään soittamaan kam-paajalle ja sitten oikein luvan kanssa katsomaan Timon ku-vaa Kohta hän sai isältä nipun lehtiä ja Timon kirjoittamat kirjeet - Näihin voit tutustua kam-paajalla ensin lehtiin neuvoi isä pyyhkien otsaansa nenä-liinalla — Ota yllesi Anitan komerosta jotakin et sinä tuol-laisella ruudullisella harmaalla puvulla voi mihinkään lähteä eikä sinulla taida parempaa olla - Täytyykö minun jättää tämä pois sormestani? kysyi Reija ojentaen vasenta kättään isää kohti - Mitä? Mikä rengas sellai-nen on? Oletko sinä kihloissa? enkä minä ole saanut asiasta mitään tietoa! Tuossa iässä ja kihloissa Niin tietysti sinä otat sen pois Eihän Anita ole kihloissa vielä Isä nousi ja käveli jälleen puolirengastaan Hän hankasi kämmenellään leukaansa ja katsahti Reijaan kuin elämänsä pahimpaan kiusankappalee-seen - Minä en sitten osaa näitä kotiasioita hoitaa! Jospa sai-sink- in hoitaa ne papereitten avulla konttoripöydän takaa Oli hyvä että jotenkin selviy-dyin yhden tytön kanssa ja nyt teitä onkin kaksi! Ja lisäksi yhdennäköiset kuin kaksi mar-jaa! En vielä tiedä tunnenko teitä toisistanne erikseen Yksi hyvä puoli isässä sen-tään on Se että hän puhuu kaikki ajatuksensa ääneen! ajat-teli Reija Kun isä vaikeni Reija jatkoi: - Sormeeni jää valkea ren-gas Miten minä sen peitän? - Voit laittaa sen Timon antaman sormuksen siihen Kun vain tietäisin mistä minä sen löydän Mutta mene nyt jo herran tähden pukeutumaan! Ja käytä omaakin järkeä äläkä tuijota minua kuin mitäkin alt-taritaulua Minä vien sinut kampaajalle ja noudan takaisin Niin tapahtui Reija otti lehdet mukaansa ja tutustui Seitolan ansioluetteloihin kam-paajan katkoessa hänen hiuk-sia- a ja surkutellessa sen katoa-vaa komeutta jota lyhyt kam-paus ei toisi enää esiin enti-senlaisena Samalla Reija miet-ti jäisikö tämäniltainen edustus-tehtävä ainoaksi - Olen nähnyt neidin aikai-semmin jossakin jutteli kam-paaja katsellessaan Reijan kas-voja peilistä kampauksen muo-vautuessa taitavissa käsissä toi-votunlaiseksi - Aivan niin kauppalan lehdet olivat kuvian-ne tulvillaan juhannuksen jäl-keen kun teidät valittiin Ju-hannusneidoksi Lisäksi olen nähnyt teidät mannekiinina ja tyttäreltäni olen kuullut että te laulatte hurmaavasti! Suokaa anteeksi neiti Saarimaa etten heti tuntenut teitä! Kampaajan kädet muuttui-vat hellemmiksi ja huolellisem-miksi Reijan hiuksissa ja hänen puhetyylinsäkin muuttui hiukan väsyneestä imartelevaksi ja mielisteleväksi Hänen tyttä-rensä oli sanonut niin ja niin ja ymmärrettävää oli että kam-paaja toivoi tyttärensä ja neiti Saarimaan ystävyyden jatku-van ja lujittuvan Reija vääntelehti sisäisissä tuskissaan Hänen sisarensa Anita oli siis todellinen kuului-suus kauppalassa! Mannekiini myyjätär isänsä liikkeen koris-te-esineosasto- lla kauneusku-ningat- ar joka yleisön hartaasti pyytäessä nousi lavalle orkes-terin eteen ja lauloi muutamia iskelmiä kampaajan sanojen mukaan hyvin onnistuneesti Reijan mieli teki lopulta päästä yksinäiseen paikkaan kokeile-maan miten hänen oma ää-nensä mukautuisi johonkin ny-kyiseen hempeään ja tyhjäntun-tuisee- n iskelmään! Monestikin hän oli esiintynyt opiston juh-lissa ja muuallakin laulanut kansanlauluja ja muuta sellais-ta mutta ei iskelmiä Oli siis uskellettua ruveta liikkumaan tässä kauppalassa Reijan ominaisuuksiin varustet-tuna Hän ei ollut Anitan veroi-nen ei laulanut iskelmiä ei ol-lut saanut samaa sivistystä tot-tumusta seurapiiriin ei ymmär-tänyt koriste-esinei- tä paljoa-kaan mutta olisi kyllä pärjän-nyt myyjättärenä talousesineit-te- n osastolla Eikä hänestä tu-lisi mannekiinia tekemälläkään! Silti Reijasta nyt tuntui mutta mistäpä hän saattoi aa-vistaa mitä oli edessä ja minkä-laisen korostuksen Anita hänes-tä itselleen tekisi! Kun kampaus oli valmis ja Reija katsoi kuvaansa peilistä hän muisti Anitan valokuvan ja tunsi seisovansa kuin haasteen edessä: uskallatko todellakin jäädä tähän kauppalaan vai teetkö viisaasti ja palaat koti-seudullesi? Ainakin tämän illan ja huomisen hän pysyisi täällä Anitan tapaaminen ratkaisi jää-misen Illalla kun Reija oli pukeu-tunut Anitan komerosta otta-miinsa vaatteisiin käyttänyt hiukkasen sisarensa peilipöy-dä- n antimia ja näyttäytyi sitten isälleen tämä meni suoraan sanoen pökerryksiin Kun hän hiukan tointui tui-jottamasta hän sanoi tukahtu-neesti: — Toivoisinpa sinun näyt-täytyvän huomenna Anitalle tuossa asussa! Tahtoisin nähdä hänen itsevarman olemuksensa kerrankin mykistyvän ja näyttä-vän hiukan hm hölmisty-neeltä Totta puhuen — näin 1 meidän kesken sanottuna — Anita on hyvin hankala lapsi Sinä vaikutat mukavammalta Taitaa sittenkin olla niin että liika varakkuus pilaa lapsen kasvatuksen Niin sinullahan oli vain kuukausieläkkeesi eikä suuren suuri sekään Tuo oli kai jonkinlaista tun-nustusta isän puolelta ja Reija oli siitä hyvillään Oli selvää-kin että Anita oli hemmoteltu kaunotar kun hän puolestaan oli vain uhrautuvaisen luonteen omaava ja alistumaan koulutet-tu kotisisar Mutta oli hän nyt mitä tahansa Timo Seitolan kuva hymyili Anitan lipastolta hänelle hurmaavaa hymyä! Voi noita hymykuoppia! Oli niihin mahtanut hukkua monen tyttö-para- n sydän! Eivätkä ne niistä sydämistä koskaan täyty Vetäessään kihlasormuk-sensa- n sormestaan Reija tunsi pistävää kipua Se ylettyi kum-masti sydämeen asti ja jäi vai-kuttamaan sinne vaikka hän oli jo saanut sormuksen pois Tut-kiessaan sormeaan hän totesi kivun lähtevän ruusunpiikin ai-heuttamasta pistosta minkä hän jo oli unohtanut iltapäivän kuluessa Mutta varsinainen ki-pu sydämeen jäi siksi että hän tunsi tekevänsä väärin sulhas-taan kohtaan ottaessaan nyt sormuksen pois ensimmäisen kerran sen jälkeen kun oli sen sormeensa saanut Kummallis-ta miten kaukaiselta tuo hetki nyt tuntui! Isä oli löytänyt Timon an-taman sormuksen Se oli ho-peata ja siinä oli pitkulainen kivi tummansininen vaaleam-pi juova keskellä ja se kuvasi jonkin eläimen silmää Tiikerin-silmäksi isä sitä sanoi mutta värinsä takia Reija nimitti sitä lehmänsilmäksi Hän ei nimit-täin voinut käsittää tiikerin-silmien väriksi muuta kuin rus-kean! Joka tapauksessa sormus sai nyt peittää kihlasormuksen jättämän valkean jäljen — Sinulle täytyy tietysti os-taa sama määrä koruja kuin Anitalla on ja vaatteita loputto-miin Huh vanhaa miespar-kaa Nuoruuden tyhmyydestä saa rangaistuksensa liian myö-hään! Haluat ajokortin ja sa-manlaisen kellertävän Skodan kuin Anitalla on Huolto-aseman laskut nousevat puo-lella pukulaskut samoin ja merkkipäivien lahjapaketi Taivas varjelkoon Minun täy-tyy varmasti keksiä jokin uusi tuottava liike entisten lisäksi! Perikatoon minä teidän kans-sanne joudun Miten kummassa joku kirvesmies voi elättää kymmenen lasta! Reija antoi isän itse miettiä vastausta pulmiinsa ja päätti ettei hän ainakaan tahallaan paljoa tulisi isän kukkaroa rasit-tamaan Hän ymmärsi nyt sen-kin ettei isän suhtautuminen häneen ollut vastenmielisyyttä vaan ainoa kotiasioista sivussa olleen miehen hämillisyyttä Hänellä ei ollut ollut otetta yhteen tyttäreensä miten hän sitä siis saisi toiseenkaan saati kahteen yhtä aikaa! Siinä oli isän pulma jota Reija alkoi parhaan taitonsa mukaan aut-taa helposti selviytymään Jatk
Object Description
| Rating | |
| Title | Viikkosanomat, January 27, 1986 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1986-01-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000483 |
Description
| Title | 000605 |
| OCR text | _ M ÄfcA S Afaj 4 4 '4 y Lupaa moninkertai-nen maksu ellei joku muuten ota tähän aikaan sinua vastaan Ja puvuista puheen ollen satun hm tietämään että Timo pi-tää hennonkeltaisesta väristä Anitalla on uusi sellainen puku komerossaan Reija kuunteli ihan mykisty-neenä todeten selvimmin vain sen että hän pääsi yht'äkkiä nauttimaan rahan ja varakkuu-den mahdista Sen lisäksi hän sanoi vain itsekseen "hm" silloin kun isäkin - Sinun on maalattava kas-vojasi hiukan ja otettava yllesi Anitan koruja Eihän sinulla it-selläsi tietenkään olisikaan Näytän sinulle sormuksen jon-ka Timo on joskus antanut Anitalle Nimipäivänä Anita Reiska 10 Siirtotyöläinen V ERNA WILEN piti sitä oikean käden nimettö-mässä Jos Timo sanoo että sinä olet muuttunut niin sano että kuka tahansa muuttuu pa-rissa vuodessa hänkin Ellei se riitä selitä että päätäsi särkee Ja kurkkusi voi olla hiukan ki-peä ääänesi nimittäin on mata-lampi kuin Anitan ja sinä puhut hitaammin Nopeampi puhe-tyy- li voisi muuttaa äänenväriä-kin Nyt Reija uskoi että isä sittenkin oli liikemies eikä enää ihmetellyt hänen menestymis-tään alalla Reija oli elämäs-sään ollut monenlaisilla oppi-tunneilla mutta ei vielä tällai-sella koskaan! Isällä oli totisesti kykyä suunnitella ja ohjata vaikkei hän tullutkaan toimeen kotona oman itsensä kanssa! Auringon kimaltaessa viiruja Kemijokeen aamutuulen kammatessa heinikkoa pääskyjen suikkiessa väsymättä katonrajaan Reiska tekee lähtöä Ruotsiin Kummeksuvin silmin hän unenpöpperöistä heräilevää kotikyläänsä tienvarresta katselee Katkerana ja epäuskoisena niinkuin hylätty katsoo rakastettuaan josta sydäntä ei irtirepäistyksi saa Jos hän osaisi puhua hän puhuisi kuulumisestaan tänne Tähän karuuteen jota vihreä pehmentää Hänen elämänsä musiikkia on tämä lempeä hiljaisuus täynnä ystävällisiä pieniä ääniä Mutta ei hän osaa puhua Haikea itkukin tukahtuu postiauton jyrrätessä mäkeä kapeiden hartioiden tuskaiseksi vavahteluksi Kolmantena kesänä lähdöstään Reiska tulee sitten kotikylässään käymään: ajamaan kylätietä lujaa Volvollaan maksamaan baarilla pilsnerin vahingossa suurella kruununsetelillä sanomaan muutaman kerran näj Näin näyttämään että älä kuule Suomi luule elämän sinuun loppuvan Varmakätinen hitsari Göteborgin telakalta Juuriltaan repäisty vieraan maan asfalttisoraan survaistu ihmistaimi Isänmaan tilastoissa vain sarakkeesta työttömät sarakkeeseen maasta lähteneet siirretty Esko-Juha- ni Tennilä ' ipvfWi ?)imm ) A (f i &i ri g -- ii - Menehän nyt soittamaan kampaajalle Anitalla on lehtiä joissa on hänen tarvitsemiaan puhelinnumeroita Voit soittaa hänen kampaajalleen Eikä hitossa! Ei sitä voi tehdä Soita johonkin muuhun kampaa-moon etteivät ihmettele miksi Anitalla yht'äkkiä on pitkä tukka Kylläpä tämä onkin pul-mallista! Mutta tee sinäkin nyt jotain minä olen oman osuuteni tehnyt! Haen pari lehteä joissa kerrotaan kauppaneuvos Seito-l- a & Pojan tukkuliikkeestä ja auto- - ja konemyynneistä Ja mene sinä katsomaan Timon kuvaa se on Anitan lipastolla se suurin nuoren miehen kuva Minä haen sinulle myöskin Timon kirjoittamat kirjeet mutta niitten sisällöstä sinun myöhemmin on vaiettava Huh-hu- h! Kylläpä meillä on huolehtiva isä! ajatteli Reija lähtiessään soittamaan kam-paajalle ja sitten oikein luvan kanssa katsomaan Timon ku-vaa Kohta hän sai isältä nipun lehtiä ja Timon kirjoittamat kirjeet - Näihin voit tutustua kam-paajalla ensin lehtiin neuvoi isä pyyhkien otsaansa nenä-liinalla — Ota yllesi Anitan komerosta jotakin et sinä tuol-laisella ruudullisella harmaalla puvulla voi mihinkään lähteä eikä sinulla taida parempaa olla - Täytyykö minun jättää tämä pois sormestani? kysyi Reija ojentaen vasenta kättään isää kohti - Mitä? Mikä rengas sellai-nen on? Oletko sinä kihloissa? enkä minä ole saanut asiasta mitään tietoa! Tuossa iässä ja kihloissa Niin tietysti sinä otat sen pois Eihän Anita ole kihloissa vielä Isä nousi ja käveli jälleen puolirengastaan Hän hankasi kämmenellään leukaansa ja katsahti Reijaan kuin elämänsä pahimpaan kiusankappalee-seen - Minä en sitten osaa näitä kotiasioita hoitaa! Jospa sai-sink- in hoitaa ne papereitten avulla konttoripöydän takaa Oli hyvä että jotenkin selviy-dyin yhden tytön kanssa ja nyt teitä onkin kaksi! Ja lisäksi yhdennäköiset kuin kaksi mar-jaa! En vielä tiedä tunnenko teitä toisistanne erikseen Yksi hyvä puoli isässä sen-tään on Se että hän puhuu kaikki ajatuksensa ääneen! ajat-teli Reija Kun isä vaikeni Reija jatkoi: - Sormeeni jää valkea ren-gas Miten minä sen peitän? - Voit laittaa sen Timon antaman sormuksen siihen Kun vain tietäisin mistä minä sen löydän Mutta mene nyt jo herran tähden pukeutumaan! Ja käytä omaakin järkeä äläkä tuijota minua kuin mitäkin alt-taritaulua Minä vien sinut kampaajalle ja noudan takaisin Niin tapahtui Reija otti lehdet mukaansa ja tutustui Seitolan ansioluetteloihin kam-paajan katkoessa hänen hiuk-sia- a ja surkutellessa sen katoa-vaa komeutta jota lyhyt kam-paus ei toisi enää esiin enti-senlaisena Samalla Reija miet-ti jäisikö tämäniltainen edustus-tehtävä ainoaksi - Olen nähnyt neidin aikai-semmin jossakin jutteli kam-paaja katsellessaan Reijan kas-voja peilistä kampauksen muo-vautuessa taitavissa käsissä toi-votunlaiseksi - Aivan niin kauppalan lehdet olivat kuvian-ne tulvillaan juhannuksen jäl-keen kun teidät valittiin Ju-hannusneidoksi Lisäksi olen nähnyt teidät mannekiinina ja tyttäreltäni olen kuullut että te laulatte hurmaavasti! Suokaa anteeksi neiti Saarimaa etten heti tuntenut teitä! Kampaajan kädet muuttui-vat hellemmiksi ja huolellisem-miksi Reijan hiuksissa ja hänen puhetyylinsäkin muuttui hiukan väsyneestä imartelevaksi ja mielisteleväksi Hänen tyttä-rensä oli sanonut niin ja niin ja ymmärrettävää oli että kam-paaja toivoi tyttärensä ja neiti Saarimaan ystävyyden jatku-van ja lujittuvan Reija vääntelehti sisäisissä tuskissaan Hänen sisarensa Anita oli siis todellinen kuului-suus kauppalassa! Mannekiini myyjätär isänsä liikkeen koris-te-esineosasto- lla kauneusku-ningat- ar joka yleisön hartaasti pyytäessä nousi lavalle orkes-terin eteen ja lauloi muutamia iskelmiä kampaajan sanojen mukaan hyvin onnistuneesti Reijan mieli teki lopulta päästä yksinäiseen paikkaan kokeile-maan miten hänen oma ää-nensä mukautuisi johonkin ny-kyiseen hempeään ja tyhjäntun-tuisee- n iskelmään! Monestikin hän oli esiintynyt opiston juh-lissa ja muuallakin laulanut kansanlauluja ja muuta sellais-ta mutta ei iskelmiä Oli siis uskellettua ruveta liikkumaan tässä kauppalassa Reijan ominaisuuksiin varustet-tuna Hän ei ollut Anitan veroi-nen ei laulanut iskelmiä ei ol-lut saanut samaa sivistystä tot-tumusta seurapiiriin ei ymmär-tänyt koriste-esinei- tä paljoa-kaan mutta olisi kyllä pärjän-nyt myyjättärenä talousesineit-te- n osastolla Eikä hänestä tu-lisi mannekiinia tekemälläkään! Silti Reijasta nyt tuntui mutta mistäpä hän saattoi aa-vistaa mitä oli edessä ja minkä-laisen korostuksen Anita hänes-tä itselleen tekisi! Kun kampaus oli valmis ja Reija katsoi kuvaansa peilistä hän muisti Anitan valokuvan ja tunsi seisovansa kuin haasteen edessä: uskallatko todellakin jäädä tähän kauppalaan vai teetkö viisaasti ja palaat koti-seudullesi? Ainakin tämän illan ja huomisen hän pysyisi täällä Anitan tapaaminen ratkaisi jää-misen Illalla kun Reija oli pukeu-tunut Anitan komerosta otta-miinsa vaatteisiin käyttänyt hiukkasen sisarensa peilipöy-dä- n antimia ja näyttäytyi sitten isälleen tämä meni suoraan sanoen pökerryksiin Kun hän hiukan tointui tui-jottamasta hän sanoi tukahtu-neesti: — Toivoisinpa sinun näyt-täytyvän huomenna Anitalle tuossa asussa! Tahtoisin nähdä hänen itsevarman olemuksensa kerrankin mykistyvän ja näyttä-vän hiukan hm hölmisty-neeltä Totta puhuen — näin 1 meidän kesken sanottuna — Anita on hyvin hankala lapsi Sinä vaikutat mukavammalta Taitaa sittenkin olla niin että liika varakkuus pilaa lapsen kasvatuksen Niin sinullahan oli vain kuukausieläkkeesi eikä suuren suuri sekään Tuo oli kai jonkinlaista tun-nustusta isän puolelta ja Reija oli siitä hyvillään Oli selvää-kin että Anita oli hemmoteltu kaunotar kun hän puolestaan oli vain uhrautuvaisen luonteen omaava ja alistumaan koulutet-tu kotisisar Mutta oli hän nyt mitä tahansa Timo Seitolan kuva hymyili Anitan lipastolta hänelle hurmaavaa hymyä! Voi noita hymykuoppia! Oli niihin mahtanut hukkua monen tyttö-para- n sydän! Eivätkä ne niistä sydämistä koskaan täyty Vetäessään kihlasormuk-sensa- n sormestaan Reija tunsi pistävää kipua Se ylettyi kum-masti sydämeen asti ja jäi vai-kuttamaan sinne vaikka hän oli jo saanut sormuksen pois Tut-kiessaan sormeaan hän totesi kivun lähtevän ruusunpiikin ai-heuttamasta pistosta minkä hän jo oli unohtanut iltapäivän kuluessa Mutta varsinainen ki-pu sydämeen jäi siksi että hän tunsi tekevänsä väärin sulhas-taan kohtaan ottaessaan nyt sormuksen pois ensimmäisen kerran sen jälkeen kun oli sen sormeensa saanut Kummallis-ta miten kaukaiselta tuo hetki nyt tuntui! Isä oli löytänyt Timon an-taman sormuksen Se oli ho-peata ja siinä oli pitkulainen kivi tummansininen vaaleam-pi juova keskellä ja se kuvasi jonkin eläimen silmää Tiikerin-silmäksi isä sitä sanoi mutta värinsä takia Reija nimitti sitä lehmänsilmäksi Hän ei nimit-täin voinut käsittää tiikerin-silmien väriksi muuta kuin rus-kean! Joka tapauksessa sormus sai nyt peittää kihlasormuksen jättämän valkean jäljen — Sinulle täytyy tietysti os-taa sama määrä koruja kuin Anitalla on ja vaatteita loputto-miin Huh vanhaa miespar-kaa Nuoruuden tyhmyydestä saa rangaistuksensa liian myö-hään! Haluat ajokortin ja sa-manlaisen kellertävän Skodan kuin Anitalla on Huolto-aseman laskut nousevat puo-lella pukulaskut samoin ja merkkipäivien lahjapaketi Taivas varjelkoon Minun täy-tyy varmasti keksiä jokin uusi tuottava liike entisten lisäksi! Perikatoon minä teidän kans-sanne joudun Miten kummassa joku kirvesmies voi elättää kymmenen lasta! Reija antoi isän itse miettiä vastausta pulmiinsa ja päätti ettei hän ainakaan tahallaan paljoa tulisi isän kukkaroa rasit-tamaan Hän ymmärsi nyt sen-kin ettei isän suhtautuminen häneen ollut vastenmielisyyttä vaan ainoa kotiasioista sivussa olleen miehen hämillisyyttä Hänellä ei ollut ollut otetta yhteen tyttäreensä miten hän sitä siis saisi toiseenkaan saati kahteen yhtä aikaa! Siinä oli isän pulma jota Reija alkoi parhaan taitonsa mukaan aut-taa helposti selviytymään Jatk |
Tags
Comments
Post a Comment for 000605
