Viikkosanomat, January 27, 1986

              f" M I £
"
''-- w AvcejMMMTOK J" ' -- s "" - T """':' - srawwE jä tsvmmn Kaikki alkoi aio
mk
?
"-- S& virk (-T- -? u„ --In" m M W ?S B jfeSi
E3E3 MfjM m El
moni
uha Siltalan "Lapuan liike ia kvv- -
distykset 1930" — väitöskirja on tuonut van-kasti
tieteellisesti perusteltuna käsittelyyn oi-keistoterr-orin
ajan maassamme Väitöskirjan
keskeinen sanoma jota teoksen vastaväittäjä
eivätkä muutkaan kritisoijat ole pystyneet ku-moamaan
on että lapuanliike oli alusta al-kaen
järjestäytynyt keskiluokkaan nojaava
fasistinen äärioikeistolainen liike Juha Silta-lan
704-sivuin- en väitöskirja osoittaa että
myös Työn Äänen kirjapainon tuhoaminen
Vaasassa ei ollut mikään spontaani toimenpi-de
vaan äärioikeistolaisen liikkeen suunnitel-tu
isku
Juha Siltala osoittaa että "kansanjohtaja"
Vihtori Kosola oli mukana jo silloin kun
suunnitelma Työn Äänen kirjapainon tuhoa-misesta
tehtiin Tutkija kuitenkin toteaa et-tei
Kosola tässä vaiheessa ollut määritellyt
vielä linjaansa lopullisesti hän oli tiedustellut
edellisenä iltana Artturi Leinosen kantaa asi-aan
Leinonen oli pitänyt asiaa epätarkoituk-senmukaisena
Kosola olikin luvannut estää
moukarimiesten lähdön
Pankinjohtaja Yrjö Lehtisen asunnossa ko-koontuneet
lapualaiset olivat keskustelleet
asiasta myös Kustaa Tiitun kanssa Tiitu oli
periaatteesa valmis lähtemään päiväsaikaan
suurella joukolla irrottamaan muutamia osia
painokoneista mutta yöllistä retkeä hän oli
vastustanut
Yöllinen
tuhoretki
Juha Siltala toteaa että Etelä-Pohjanma- an Pankin johtaja Yrjä Nikula sai yhdessä Ylis-tarosta
autoilija Kustaa Vannaksen johdolla
tulleet lapualaiset iskujoukkolaiset kirjapai-non
tuhoamisen kannalle
Tutkija toteaa että pankinjohtaja Yrjö Ni-kula
oli Lapuan entisenä nimismiehenä Vaa-san
poliisilaitoksen kautta järjestänyt kirja-painon
vartijat muualle ja tehtailija Rafael
Haarla oli sitoutunut suorittamaan korvauk
M J= h HH
set särkijöiden puolesta jos sellaisia tulisi
vastaan Siltala osoittaa tutkimuksessaan sel-keästi
suomenkielisen osuuden
lapuanliikkeen rahoittajana
Kirjapainoa särkemään lähti Siltalan mu-kaan
neljällä autolla 13 miestä Passipoliiseil-le
järjestettiin harhautuslauksilla alibit ikku-na
painettiin tervatulla säkillä sisään ja kaksi
latomakonetta hakattiin kangin ja kirvein
käyttökelvottomiksi aamuyöllä 28 3 1930
Huligaaneista
marttyyreja
Tutkija toteaa että kirjapainon osalta
epäiltiin "kommunistien provokaatiotakin"
Siltala kertoo kuitenkin eitä jäljet johtivat
Lapualle
Lapuan liikkeen johto pyrki tekemään kir-japainon
särkijöistä marttyyreja kun mesta-riampuja
Kullervo Leskinen oli pidätetty
Vihtori Kosola ja kansakoulun opettaja Kus-taa
Latvala kokosivat 2-- 3 4 1930 Lapualle
maakunnasta väkeä ottamaan "vastuun teos-ta"
Ryhmä päätti kuitenkin olla ilmoittautu-matta
ja lähetti sen sijaan pääministerille
sähkeen jossa hyväksyttiin teon vaikutteet ja
vaadittiin lainsäädännöllistä sulkua "sille
myrkytystyölle" jonka estämistä Työn Äänen
hävitys tarkoitti
Tutkija Siltala kertoo että Vihtori Kosola
suunnitteli Lapuan aktivistien kanssa toimin-nan
jatkamista "mitä jyrkimmässä muodos-sa"
mihin sisältyi muidenkin kommunistileh-tie- n
moukaroiminen
Lapualaisten propagandaa tarkkaan tut-kittuaan
Juha Siltala toteaa että Vaasan ki-rapain-on
moukaroimisen jälkeen kommunis-tipelko- a
ja -- vihaa uhkuvat kirokirjoitukset yl-tivät
kielenkäytössään hysteriaan Ns aktivis-tisee- n
perinteeseen vedoten lapuanliike vaati
että "jokaisen tietoisen kommunistin olisi
saatava tuntea ettei hänen paikkansa ole täs-sä
maassa" Lapuan liikkeen mielestä kom-munismi
oli suurin vaara mitä Suomella oli
koskaan ollut Vaarallisuus perustui Suomen
sijaintiin "huuruisen suon reunalla" jossa si-jaitsi
"saatanan istuin"
vwi -
XSMrFSaSra~ J—B"tIT) O' ~ V - !iLiu""iiiMifiB~n '
ViSaT ii faHHiBB 3HW 3KBMj' 7rSmS!mmStKHSm' i Am _ SHiHBiHraaAvvflB£nn gsaaain?!f3 i i H4ri
Myös maaherra Sarlin sai tuntea maakunnan miesten mahdin
Mielenosoitus oikeudessa
suurpääoman
3S
Attentaatin tekijöitä ohjasi
'" 'II
Li
- e f ► - i
C- i- J : "- - - 5" ' __ iilTV — "- -
" " " ' w ' ' T - -- ''— -- - 4 VJ S — - '
viha eikä asiantuntemus sillä vahingot olivat vähäiset
Kenttähartaus Vanhassa Vaasassa
pj lliM Il lfl"i '
Lapualaiset tulossa
pn S ESI
Masinoitu
tulva syyllisiä
Vaasaan saapui 9 4 1930 liputettu auto- -
j karavaani Työn Äänen kirjapainon särkemi-seen
ilmoittautui syyllisiksi 72 miestä Vihtori
Kosolan Yrjö Nikulan ja Vihtori Herttuan
johdolla autokaravaanin johtajiin kuului Ii
saksi ilmajokelainen suojeluskuntaorgani-saattor- i
Iivari Koivisto "Aktivistin" seuraa-vassa
numerossa ilmoittautui b50 sympati-santti- a
Ilmoittautuneet selvittivät haluavansa pe- lastaa Suomen sekasorrolta ja uhkasivat "täs-tedeski- n vihata kommunismia kaikissa sen i-lmenemismuodoissa"
Tästä autokaravaanista tutkija Juha Siltaia
toteaa että siinä lapuanliikkeen painostuspo-litiikk- a
sai lopullisen muotonsa: ilmoittautu-jat
eivät halunneet alistua lakiin vaan päin-vastoin
tahtoivat joukkovoimallaan muuttaa
"laillista" olotilaa
Jutun käsitely siirrettiin kesäkuiin 4 päi-väksi
Vaasassa puhunutta asianomistajien
asiamiestä hovioikeuden auskultantti Asser
Saloa oli edellisellä käynnillä neuvottu seu-raavalla
kerralla varaaman ruumisarkku mu-kaansa
Vihtori Kosolan lähettämä iskujouk-ko
olikin yrittänyt kaapata Asser Salon pa- luumatkalla Seinäjoen asematunnelista
] Muilutusja
pieksäjäiset
Lapuanliikkeen tarkoituksena oli koota
Vaasaan 3Ö30 mielenosoittajaa oikeuden-käyntipäiväk- si
Suomen hallitus katsoi yli-määräisten
turvajärjestelyjen vain provosoi-van
välikohtauksia eikä estävän niitä Vaasan
poliisimestari ja sisäministeri pitivät tärkeä-nä
ettei Salolla olisi mukanaan henkivartio-kaartia
Juha Siltala toteaa että Vanhaan Vaasaan
ryhmittyi aamulla 46 parisataa autoa ja
2 000 miestä 24 kunnasta Kulkue ajoi paraa-tissa
keskikaupungille valtakunnan liput au-toissa
liehuen Kulkue pysähtyi Työn Äänen
oikeuden istuntoon — kuvan on ottanut paikalle varta
mnimu yg'ffljBJjft&
kirjapainon ja maaherran virka-asunno- n
luokse Tutkija toteaa että "sankarihaudal-la"
pidetystä tilaisuudesta lähetettiin terveh-dyssähk- e
marsalkka Mannerheimille var-memmaksi
vakuudeksi"valkoisen Suomen
puolesta"
Oikeudessa todistanut faktori Eino Niemi-nen
joutui sanaharkkaan lapualaisten kans-sa
Juha Siltalan hankkiman materiaalin mu-kaan
etsivän keskuspoliisin EK:n miehet vih-jasivat
lapualaisjohtajille että Nieminen oli
SKP:n organisaattori ja punaupseeri Niemis-tä
kirottiin "ryssän ruplilta haisevaksi saata-naksi"
ja hänet kuljetettiin potkukärryissä
toisesta kerroksesta alas kadulle missä hänet
hakattiin pahanpäiväisesti Saman kohtalon
koki kolme muuta paikalla ollutta "kommu-nistia"
Maaherra Bruno Sarlin yritti saattaa Asser
Salon oikeudesta mutta maaherralle huudet-tiin
"hanki ittelles toinen lääni" ja 700 miestä
riisti Asser Salon autoon
Valtiovalta
voimaton
Asser Salo muilutettiin Lapualle josta hä-net
pelastettiin Seinäjoen kautta Viitasaarel-le
Tutkija jatkaa että hänet pelastettiin Vii-tasaarelle
"ennen kuin lynkkaus ehti tapah- tua"
Lapuan liikkeen johtama mielenosoitus jul-kisti
seuraavana päivänä selityksen: "maa-kunnassamme
ei enää tulla suvaitsemaan
kommunistisia sanomalehtiä Lapualla kesä-kuun
5 päivänä 1930 Etelä-Pohjanma- an miehet"
Ajan hengen määritteli ulkomailta saapu-nut
Sasu Punanen toteamalla että "valtioval-ta
seisoi tyhjän päällä"
Tutkija Juha Siltala toteaa että lapuanlii-ke
oli murtanut politiikan pelisäännöt Vaa-san
tapahtumilla valtiovallan voimattomuus
voimannäytön edessä yllätti yhtä lailla lapua-laiset
liikehtijät kuin valtiovallankin Mahdo-ton
oli käynyt mahdolliseksi
Vaasan tapahtumia seurasi valtakunnalli-nen
oikeistohulina - DLP
vasten tilattu valokuvaaja