Viikkosanomat, September 29, 1980

              nt"
t - "f f Kr
A £
löi
i 1 s 4wVjV --"i4
fV Sampo haalin 65 -- vuotis juhla
Jaa ottia tuota nyt se tuli
sitten juhlittua tuo Sampo haa-lin
syntymäpäiväkin Juhlavä-keä
oli saapunut runsaasti ja il-makin
osoittautui hyvin suotui-saksi
Ruokatarjoilu oli täydel-lisesti
onnistunut ja ansaitsee
suuren kiitoksemme järjestäjil-le
Kun tätä juhlaa aloimme
suunnittelemaan niin ilmeni
jonkun verran epäilystä sen on-nistumiseen
Minä olin yksi
niitä epäilijöitä mutta joukos-tamme
kuitenkin ilmaantui
päättäväisiä työmuurahaisia
joilla oli täysi usko juhlien
tarpeellisuuteen ja täydelliseen
onnistumiseen
Sunnuntaiaamuna syys-kuun
7 päivä 1980 saapui
päivän emännoitsija Judy
Nordeen apulaisineen haalil-l- e
ja niin alkoivat ruoka-annoks- et
lautasia täyttämään
Sitten alkoi se kansanvael-lu- s
autoja saapui jonossa jotka
täyttivätkin pysäköintialueet
hyvin nopeasti Kaiken lisäksi
saapui vielä suuri linja-autok- in
täynnä ihmisiä Vancouverista
Juhlassa sai jokainen ostaa
kauniin punaisen juhlamerkin ja
sen jälkeen valita sopivan is-tumapaikan
punaisten pöytä-liinojen
päällystämistä pöydis-tä
jotka olivat myöskin kau-niilla
kukilla koristeltuina
Pöydät kun täyttyivät niin oli
monivaiheista
kansallisuuk-Osm- o
suomalai-johtaj- a
juhlakomitean profes-miehen- ä
se lausuen suuren juhlayleisön
sydämellisesti tervetulleeksi ia
esitti punaisen viinimaljan
kallistettavaksi miehun- -
saapuneen kunniak- -
kaan vuosia toimin- -
an- -
yhteistoiminnan ja
laitoksellemme
kulunut kun
ensimmäiset suomalaiset aset- -
Aterian aloimme
kuuntelemaan
iltapäivän ohjelmaa
Tervehdyksen onnittelut
paikkakuntamme kunnanval- -
6
tuustolta esitti pormestarin
Mr Peiton Ernie Adair
esitti paikallisen historiayhdis-tykse- n
tai järjestön
saimme kuuPa Alex
Meekin hanurinsoitto taidetta
Ne kolme tai neljä ihanaa sä-vellystä
sai jokaisen jalkapohjat
syyhyämään sillä Alexin
soiton tahdissa saim-me
tanssia joka toinen lauantai
yli kolme tässä Sampo
haalissa silloin entiseen aikaan
Seurasi kunnianosoitus
Minda Kataiselle Kiinnitimme
kauniin kukkalaitteen Mindan
rintaan Minna kertoi tilaisuu-dessa
haalin ja järjestön toimin-nasta
ja sen toiminnan tärkey-destä
paikkakunnalla Mindan
Villen haat olivat
haalin avautuessa Hel-mi
Shoughnessy Mindan yksi
kaansi englanniksi kerto-muksen
silla juhlaamme osal-listuvissa
oli suuri joukko suo-menkielen
taitamattomia
Vancouverin Sampolan iki-nuorten
laulutytot ilahduttivat
yleisöä kolmella kauniilla lau-luillaan
MaleMn pianolla
järjestettävä istumapaikkoja muisteilen toi-keittiön-kin
puolelle ja viimeksi mintaa taman 65_vuoden tai
saapuneet vieraat joutuivat ui-- 'Daieeita
koparvekkeellakin ruokaile-maan
Don Wilson
Lahti juhlan puheen- - sien ja erittäinkin
ja etu- - suutta tutkiva yliopiston
astui mikrofonin taak- - $ori tervehti yleisöä huomioi- -
sen
tämän
denikään
täyttäneen
tarikkaan ja kunnioitusta
saitsevalle
kulttuurin silla
75 vuotta on siitä
tuivat tälle paikkakunnalle
jälkeen
ja seuraamaan
arvokasta
ja
e-dus- taja
onnittelut
Sitten
soit-tokunnan
vuotta
ja ensim-mäiset
tytär
Eila
säestäessä
Sitten esiintyi Matti Varilan
lapsen lapsi David Borozia
kahdella kauniilla laulullaan
oman kitaransa säestyksellä
Aino McLeod joka on paik-kakunnan
syntyinen ja kasvatti
kertoi lyhkaisessa muodossa tä
män paikkakunnan historiaa
den sen suuren arvokkaan työn
ja uhrauksen jonka suomalaiset
ovat tehneet tämän maan ja
erikoisesti mainiten VVebsters
Cornerin ja ympäristön raken- -
tamisessa Hän toi esille että
Sampo haali on nyt ehdotto- -
masti historiallinen rakennus
joten hänen mielestään tama
haali olisi ehdottomasti säily--
tettäva historiallisena muistona
suomalaisten kulttuurista yh--
teispyrinnöistä ja kauniista aat- -
teista Esitys sai suotuisat ap- -
loodit yleisöltä
Martha Saari etevällä ru- -
noilijataidollaan oli sepittänyt
"Sampolan tytöt" esittivät juhlassa laulua
sopivan runon koskien tilaisuu-temme
perintöjä aihetta ja on-nitteluja
Kiitos Martha
Kirjeellisiä-- ja puhelinon- -
nitteluja oli saapunut Canadan
Suomal Järjestöltä Torontosta
sekä Sudburysta Puhelinonnit-tel- u
Arne Siviön välityksellä
Cambie haalin järjestöltä
Cambie B C Kirjeellinen
onnittelu Suomen konsulilta
Keijo Seppalalta Vancouveris-ta
Erikois vieraiksemme kun-nioittamaan
tilaisuuttamme oli
saapunut Seattle Washingto-nist- a
useita ystäviämme Mrs
Halonen pienessä tervehdys-puheessaan
sanoi että heidän
joukossaan on taitava runonlau-suja
Kerttu van Erman Hänen
runonsa käsittelee rauhankysy-mystä
ja jos se sopii tahan ti-laisuuteen
niin han voi sen
lausua No eihän rauhan-kysymys
voi missään tapauk-sessa
olla juhlamme periaatteen
vastainen niin runo lausuttiin
Ainakin minun mielestäni runo
antoi juhlallemme arvokkaan
lisän silla ilman rauhaa ny-kyisessa
maailmassa ei kauan-kaan
tällaisia juhlia järjestetä
eikä tata historiallista raken-nusta
säilytetä niinkuin meillä
on aikomuksena Siis kiitos
Kerttu ainakin omasta puoles-tani
ja luulen että suurin osa
yleisöä yhtyy kiitokseeni
Tietääkseni kaukaisimmat
vieraamme olivat Arvi ja Edith
Söderholm Fort Frances On-tariosta
Juhlakomitean puolesta o-l- en
valtuutettu lausumaan mitä
lämpimimmät kiitoksemme
kaikille niille uutterille avusta
jjjje ja ohjelmanesittajille seka
Marvin Pnci™liP VnvnäaniQPn
laittamisesta ja käyttämisestä
Kiitos Eila Male'ille uhrautu-vaisuudestaan
mainostuksien
suhteen sillä hänen toimestaan
saimme paikallisten lehtien ja
tv:n huomion ja haastattelun
sillä tuloksella että pääsimme
taman yhden paikallisen lehden
etusivulle ja jatkona kahteen tai
kolmeen lehteen seka tv-fil-m- aus
tilaisuudesta ja mainos-tusta
lauantaiaamun suomalai-sessa
radio-ohjelmas- sa
Kiitos myös Sylvia Her- -
manson"ille pitäessään huolen
Alex Meek esiintyi juhlassa haitareineen herättäen
musiikillaan vanhoja muistoja Alex huolehti tanssimusiikista
Sampo haalilla aikaisempina vuosina
että jokainen juhlavieras laittoi
puumerkkinsä ovella olevaan
vieraskirjaamme
Luulen että jokaisella juh-laan
osallistuneellajaikin hyvin
kaunis ja lämpöinen muisto
juhlasta Suuri nautintoja ilo oli
tavata ja
(
tervehtiä tuttavia ja
tovereita
Säilyköön ja lujittukoon ys-tävyys
keskuudessamme joka
on rauhan perus ja toivo tu-leville
sukupolville
Voimme nyt ylpeydellä sa-noa
että menneisyytemme on
ollut seikkailua iloa murheita
ja toisinaan vastoinkäymisiä-kin
mutta kaikki on tehty e- -
distysta yhteistä etuamme ja
tulevaisuutta siimalla pitäen
Matti Kurikka jonka suu-rennetun
kuvan laitoimme haa-limme
seinälle juhlia varten on
muistona ja kunnioituksena
senaikaiselle johtajalle jolla oli
hyvin ihanteellisia ajatuksia ja
haaveita Jotka hetkeksi keras- -
vät Sammon takojia yhteispon
nistuksiin Mutta pian tulivat-kin
huomaamaan että tassa
yksityisyrittelijaitten valtakun-nassa
yhteistoiminta ei menes-ty
He kuitenkin yksityisinä
sentään toimivat sen verran
kollektiivisesti että yhteis-sovus- sa
perustivat kulttuurijär-jestön
jonka puitteissa on ollut
mahdollisuus tyydyttää kult-tuurillisia
taloudellisia ja po-liittisia
kysymyksiä Nyt nyky-ään
olisi järjestöllinen toiminta
ehdottomasti suotavaa omaksi
turvaksemme Paljon mahdol- -
lista on että Matti Kurikan
unelmat ja haaveet vieläkin elä-mämme
varella voivat toteutua
ei ehdottomasti aivan juuri niin
kuin silloin mutta kuitenkin sa-moilla
kaavoilla ja samoilla
periaatteilla kuka tietaa?
Tassa pieni numerollinen
katsaus Websters Cornerin
suomalaisasutukseen Perheitä
asunut 89 ja yksinäisiä 9 vuo-teen
1980-mennes- sa Kuollut
128 ihmistä 22 alkuperäistä
elossa vuoden 1 939 aikaisia 50
talossa oli yksi lehmä tai e-nem- män
ja 28 talossa oli ka-nala
44 perhettä ja 9 yksityistä
Suomi Järjestön jäsenyydessä
parhaalla ajalla tai alku-vuosina
33 Suomi Järjestön
aktiivista johtajaa ja toimitsijaa
vuosien varrella
Alkuperäiset elossa olevat
järjestömme jäsenet: Armi
Skytte 92 vuotta ja Minda Ka
tainen 88 vuotta
Sanomalehti asiamiehenä
toimineita 6
2 suomalaisten perustamaa
osuuskauppaa
1 suomalaisten perustama
vesiyhdistys ja 1 kanahautomo
Tähän historiaan sisältyy
paljon tapahtumia 76 vuotta on
kulunut siitä kun ensimmäi-nen
suomalainen astui maa-kunnan
rajan sisälle ja siitä 65
vuotta on ollut yhteistoimintaa
UUNO SÖDERHOLM
£w '-ll-ilfi
ttlt H
! f ' i 't ' # Vt 1
1 ♦" rr ♦♦♦♦i&Vvv
14 1 - '"fixSxbM
Suuri suomalaisten ystävä professori Don Wilson puhui
juhlassa Hän on historioitsija joka on erikoistunut suo-malaisten
siirtolaisten historiaan