Viikkosanomat, March 03, 1986

              Suomalainen naistyyppi vuodelta 1926 neiti Irma Carberg
yvä kokonaisuus suo-malainen
Mm näin
perusteli tuomaristo
valitessaan viime per-jantaina
Miss Suomek-si
lapualaisen neiti
Tuula Polven 19
"Lyhytkalloinen (brakykefaalei-hi- n
kuuluva) pään pituuden ja le-veyden
välinen suhde (= pään ver--
erra hnedrich Ulumenbach
istui 1700-luvu- n viimeisellä
vnnsikvmmenellä tutkijan
kammiossaan Görtinpenissä ia ihai- -
li harvinaisia aarteitaan Hänellä
oli kokoelmissaan kaksi lappalais- -
yksi suomalais- - ja yksi mongolikal-l- o
Kunnon Friedrichin mielestä
kallot muistuttivat toisiaan ja pian
hän saattoi varmasti vakuuttaa niin
lappalaisten kuin suomalaistenkin
olevan mongoleja
Nämä herra Blumenbachin neljä
kalloa vaikuttivat pitkään keskei-sesti
maailmalla vallitsevaan ku-vaan
suomalaisista Lukuisat rotua-sioita
pohtivat tiedemiehet pitivät
suomalaisia mongoleina tai kor-keintaan
sekarotuna eurooppalais-ten
ja mongolien välissä
Suomalaisia kuvattiin saksalaisis-sa
tietosanakirjoissa ihonväriltään
kellahtaviksi ia kalpeiksi kellan-ruskeaksi
tai likaisenruskeaksi vi-nosilmäi-siksi
otsaltaan mataliksi
ja litteänenäisiksi
ohjoismaisista tietosanakirjoista
viimeiset väitteet suomalaisten
mongolisuudesta katosivat vasta
1950-luvul- la Suomessa käyneet matkailijatkin
näkivät sitä mitä he halusivat näh-dä
Tallessa on useita kuvauksia
joissa vierailija on ihmetellyt Hel-singin
vinosilmiä
Rotu tekee
reippaaksi
"Rotu kohottaa ihmisen hänen
tausluku) 838 leveäkasvomen
kuitenkin lähellä keskileveäkas-voist- a vaaleatukkainen vaaleasil-mäistä
tyyppiä johon useimmat
suomalaiset kuuluvat 78 %:sti 160
cm pitkä (yleensä suomalaisen nai-sen
keskipituus) isänpuolelta suo-menkieliseltä
Uudeltamaalta äi-dinpuo-lelta
Hämeenlinnasta" Mm
tällaiset perustelut sai osakseen
ES] H ww ES
itsensä yläpuolelle se varustaa hä-net
epätavallisilla melkein haluai-sin
sanoa yliluonnollisilla valmiuk-silla"
Houston Stewart Chamber-lai- n
(1855-192- 7) Tutkimusprojekti suomalaisista
historian rotuteorioissa ja suoma-laisista
rotuteorioista on ollut vi-reillä
lähes 10 vuotta Lopputulok-sena
on ensimmäinen alansa koko-naisesitys
mittava artikkelikokoel-ma
'Mongoleja vai germaaneja'
Siinä ei hanmotella pelkästään suo-malaisten
asemaa vaan luodaan
myös laajempaa taustaa rotuoppei-hin
Rotuopit ovat saaneet surullisen-kuuluisan
maineensa ennen kaik-kea
natsi-Saksas- ta mutta rotuajat-telu- n
juuret ulottuvat paljon
kauemmaksi Asianharrastajien
joukosta löytyy myös kiihkottomas-ti
pohtivia tiedemiehiä mutta har-valla
rasismi on kaukana
Rotututkijat etsivät usein tosia-sioitaan
tarkoitushakuisesti: oman
kansan rodullinen erinomaisuus ja
naapurien kelvottomuus on lähtö-kohta
johon perustelut on sopeu-tettava
Mutta rotuajattelu ei ollut
käyttökelpoista vain kansakuntien
paremmuutta vertailtaessa Se sopi
myös valtion sisällä osoittamaan
alemmille luokille kaapin paikan
Ranskassa eli kauan ajatus yläluo-kan
frankkilaisesta alkuperästä ja
rahvaan gallialaisuudesta Vuoden
1918 Suomesta löytyi suomenruot-salaisia
jotka pitivät "punakapi-naa"
todisteena alemman rodun
riehunnasta
neiti Irma Carberg Helsingistä
suomalaisen naistyyppikilpailun
voittaja vuonna 19267
"Heräte kansan
jalostamiselle"
Varhaisissa suomalaisissa kau-neuskilpailuissa
oli yhteys silloin
muodissa olleisiin rotuoppeihin sel-vä
Ensimmäiset kilpailut järjesti
Maailma-leht- i vuonna 1919 Tuol-loin
ei käytetty sen enempää uima-puku-
kuin juhlapukukierrosta-kaa- n
vaan koko kilpailu ratkaistiin
valokuvien perusteella Suomalai-suus
punnittiin jo esikarsinnassa
sillä kuvatun tuli olla ainakin isän
puolelta suomalaissyntyinen
Suomessakin heräteltiin noihin
aikoihin ajatusta rotuhygieniasta eli
eugeniikasta jos kohta täällä ei
päästykään yhtä reippaaseen ro-dunjalostukseen
kuin Saksassa
Aate ei ollut vieras kilpailun järjes-täjille
sillä tavoitteena oli suoma-laisten
kaunotarmuotojen etsimi-nen
jotta saataisiin esikuva "herä-te
kansan kannustamiselle ja jalos-tamiselle"
Maailma-leh- ti kannusti suomalai-sia
kertomalla amerikkalaisen nais-kauneuden
perustyyppien menes-tyksistä
He ovat "sittemmin joutu-neet
terveluontoisempien ja varak-kaampien
kansalaistensa vaimoina
parhaiten viemään rotua eteenpäin
ruumiillisen ja sielullisen jalostumi-sen
tiellä"
Ensimmäisen kilpailun voitti nei-ti
Rauha Aaltonen Porista Laina-taanp- a
vielä Maailma-lehde- n pe-rusteluja
valinnalle: "hänessä
erittäin eheästi ilmenee piirteiden
kaunismuotoisuus ja säännöllinen
suhdellisuus Suomalainen rotu-puhta- us
heijastuu ylevin juontein
tässä terveen urheihjattaren
Rotuajattelun klassikkona pide-tään
ranskalaista kreivi Joseph Art-hur
de Gobineau'ta (1816-188- 2) Gobineau joka katsoi esi-isiin- sä lukeutuvan skandinaavisen mui-naisjumal- an Odinin käytti ensim-mäisenä
termiä 'arjalainen' rodul-lista
ylemmyyttä tarkoittavassa
mielessä Gobineaun arjalaiset oli-vat
lähtöisin Keski-Aasias- ta ja Eu-roopassa
heitä edustivat germaanit
Mutta saksalaisia Gobineau ei pitä-nyt
minään kunnon germaaneina
Varsinainen arjalaisboomi alkoi
kun saksalaiset intoutuivat levittä-mään
Gobineaun ajatuksia itsel-leen
parhain päin tuikittuina Sak-salaiset
gobinistit ryhmittyivät sä-veltäjä
Richard VVagnerin ympäril-le
ja seuraajiin kuului mm kansal-lissosialismin
rotuteoreetikon Alf-red
Rosenbergin isoisä
Rotututkijat käyttivät omaperäi-siä
tutkimusmenetelmiä Esimer-kiksi
Ludwig VVoltmann eräs voi-makkaimmin
rotuoppeja julkisuu-teen
tuoneista keräsi maailmanhis-torian
nerojen kuvia Italian renes-sanssista
läntien ja todisteli niistä
löytyvän germaanien piirteitä
Helleenejä
vai baltteja
Suomalaiset muodostivat monel
le rotututkijalle ongelman Suomi
n
Seuraavat kauneuskilpailut oli-vatkin
sitten Suomen Kuvalehden
vuonna 1926 järjestämät joissa
parhaaksi siis arvioitiin brakykefaa-line- n
neiti Irma Carberg' Myös
nama kilpailut järjestettiin pelkäs-tään
valokuvien pohjalta
Kilpailun yhteydet rotututkimuk-seen
olivat entistäkin selvemmät
Kuvat tuli lähettää Suomen Tiedea-katemialle
ja Kansallismuseolle
Samalla toivottiin että kuvat voi-taisiin
luovuttaa suomalaisen rotu-tietee- n
hyväksi antropologisia mit-tauksia
varten Kuten alussa ollees-ta
lainauksesta huomaa mitattiin
Irma-neidi- n rotupuhtauden kannal-ta
keskeiset ominaisuudet perin-pohjaisesti
Säännöllisinä aloitettiin missiki-sat
Suomessa vuonna 1933 Tästä
alkaen olivat kilpailijat yleisön
edessä lihallisessa olomuodossaan
eivät pelkästään valokuvina lehtien
sivuilla Ja heti tärppäsi: kyseisen
vuoden kilpailujen voittaja Ester
Toivonen valloitti seuraavana vuon-na
alansa Euroopan mestaruuden
Kademieliset ryhtyivät levittä-mään
ilkeitä huhuja joiden mu-kaan
Ester ei olisikaan puhtaasti
suomalainen mutta moiset väitteet
kumottiin hankkimalla perusteelli-set
sukuselvitykset
Volk und Rasse
Valokuvien perusteella järjestet-tiin
kauneuskilpailuja ensinnä
1890-luvu- n USA:ssa Myöhemmin
missejä valittiin erilaisten näyttelyi-den
ia kesätapahtumien yhteydes-sä
Ihannetyyppejä etsittiin Ameri-koissakin
mutta saksalaiset olivat
tietysti järjestelmällisempiä
sijaitsee Euroopan laidalla ja täällä
puhutaan kieltä joka ei ole in-doeurooppalainen
Ei siis ihme
että yleisen mongolikäsityksen
ohella suomalaisia on sijoiteltu
maailman rotukartalle monella ta-voin
Eivätkä omat poikammekaan
ole jääneet jälkeen Sukulaisiksi to-disteltiin
parhaimmillaan niin Israe-lin
heimoja kuin muinaisia hellee-nejäkin
Mitä rotua suomalaiset sitten to-dellisuudessa
ovat? Kysymys ei ny-kyään
vaikuta enää yhtä mielek-käältä
kuin vielä muutama vuosi-kymmen
sitten Käsite 'rotu' luis-kahtaa
sormista kuin märkä saip-Euapa- la
sanoipa herra Pieter
tahansa Roduiksi nimite-tyt
ovat vain tietyillä perusteilla ar-vioituina
tiettynä historian hetkenä
tietyn yhteisen perimän omaavia
ihmisryhmiä
Nykyisen käsityksen mukaan
suomalaisten rodulliset juuret ovat
sekoitusta ainakin suomalais-ugri-laisis- ta
balttilaisista ja ruotsalais-ten
"germaanisista" aineksista Uu-sissa
veriominaisuuksien tutkimuk-sissa
on Suomen ja Eestin väestös-tä
löydetty sellaisia ominaisuuksia
joita ei esiinny Euroopassa mutta
joita löytyy Siperiasta ja jotka li-sääntyvät
Itä-Aasia- an päin men-täessä
Joten eipä suomalaisen pe-rimän
itäistä ainestakaan ole syytä
kokonaan unohtaa
iy20-luvu- n Saksassa keräiltiin
pohjoismaista rotua esitteleviä ku-vakokoelmia
Vuonna 1926 Volk
und Rasse -- lehti käynnisti kilpailun
pohjoismaisen rodun tyypillisen
edustajan löytämiseksi Rotuteo-rioiden
ajatustavalle tyypillisesti ul-konako
yhdistettiin luonteenpiirtei-siin
ja moraalisiin ominaisuuksiin
jotka tietysti tosiarjalaisella olivat
huippuluokkaa
Tämän jutun asiatietojen lähtee-nä
on käytetty alempana esiteltä-vässä
rotuteorioita Käsittelevässä
kirjassa julkaistua dosentti Marjat-ta
Hietalan artikkelia suomalaisen
naistyypin etsimisestä Hietala poh-tii
syitä rotuoppien ja kauneuskil-pailujen
yhteiseloon Suomessa
Sellaisina hän näkee yleismaailmal-lisen
suuntauksen lisäksi ennen
kaikkea vasta itsenäistyneen kansa-kunnan
tarpeen etsiä kansallista
omaleimaisuutta identiteettiä
Suomalaisilla oli erityinen syy to-distella
ulkomaalaisille rotunsa ja-loutta
Maailmalla eli nimittäin
edelleen voimakkaana käsitys suo-malaisten
mongolisuudesta eikä
sitä rasistisena aikana suinkaan tar-koitettu
imarteluksi eikä sellaisena
myöskään ymmärretty Siksi Ester
Toivonen loi kuvaa suomalaisuu-desta
siinä missä arkkitehdit kirjai-lijat
ja juoksijatkin
Perusarvot tapaavat rapistua Ei
tarvitse mennä kuin 1950-luvu- n al-kuun
kun jo painui unhoon suo-malaismiss- ien tehtävä mongoliyh-teyksie- n
torjujana Synnyttihän
eräs Miss Universumiksi valittu
suomalaiskaunotar puoliksi filippii-niläisiä
lapsiakin
Aira Kemiläinen (toim):
Mongoleja vai germaaneja? -rot- uteorioiden
suomalaiset Histo-riallinen
Arkisto 86 Suomen
Historiallinen Seura Vammala
1985
Hämäläinen perhe Piirros Gus-taf
Retziukselta (1878)