Viikkosanomat, May 27, 1985

              yffHfflStP w?f 'f 4jr- - frv" ftVn'!' $" " f MT jf'" y '-- " ' 7' £ '? %&% "'' '#
4' " r&n i
&
' -- l ' u i '
I I
1
Partisaanikirjailija
Dmitri Gusarov:
I fö ©
--sl
BiBfcr' }
© ©
i' ''Xffl-- "" ' J w
wm-- %♦ ~ v u' ir ''Vi
'Zi''X'}' - ♦'Tl'1 % --i j i T
n ' ' '
_ -
wiw'i
t
' 5+f
ÄiHS
s¥5wiiwfiww
?3
♦''
CCa
tv% i--i
V
&
m
—
S
Q- - Mei3artteaaitemrrte=olteerrtitfiän sydämettömfäurkonfeikkaajia:
me ja pelkoinemme siinä missä muutkin sanoo kirjailija Dmitri Gusarov
a
tf JL
Glimme-ihmisi- ä tantemem
— Minulta kysytään usein
miksi kirjoitan lähes aina so-dasta
Eikö olisi jo aika panna
piste tämän aiheen perään ja
elää tätä päivää?
— Jos taivas meidän ylläm-me
olisi kirkas ja pilvetön niin
sodan voisi unohtaa Ihminen
on rakennettu niin ettei hän voi
elää ilman muistoa Nykyolois-sa
tarvitaan muistoa mielettö-mästä
sodasta jottei sama
pääsisi toistumaan Sotakirjal-lisuuden
pitää toimia hälytys-kellon
lailla
Näin pohtii neuvostokarjalainen
kirjailija entinen partisaani Dmitri
Gusarov joka vierailee parhaillaan
Suomessa parisen viikkoa sitten suo-meksi
ilmestyneen romaaninsa "Par-tisaanimusiikkia"
johdosta
Neuvostoliiton kulttuuri- - ja tiede-keskuksen
kirjallisuusillassa Gusaro-vi- n
esitellyt sotahistorioitsija ja kir-jailijan
hyvä ystävä Helge Seppälä
ei turhaan arvioi Gusarovin aikai-semmin
suomeksi ilmestynyttä ro-maania
"Korpi ei tunne armoa"
maailman parhaimmaksi partisaani-romaanik- si
Tätä tosiasioihin perus-tuvaa
kirjaa ei voi olla lukematta
kyyneleet silmissä Kirjassa ei kuva-ta
pelkkiä sotatoimia ja taisteluita Se
on täynnä ihmiskohtaloita tunteita
Kirja ei ihannoi sotaa se tuo karmi-valla
tavalla esiin ihmisen ainaisen
kuoleman pelon
— Jokainen ihminen on mielen-kiintoinen
omalla tavallaan Jos kir-jailijalla
on kyky tunkeutua ihmisen
sieluun hän pystyy historiallisen ai-neiston
perusteella kirjoittamaan hy-vin
taiteelliseltakin näkökannalta
katsoen miettii Gusarov Hän on
käyttänyt yli 20 vuotta historiallisia
dokumentteja tosiasioita kirjojensa
taustana Kolmessa viimeisimmässä
romaanissa kaikki henkilöt ja tapah-tumat
ovat todellisia
— Kriitikot arvostelevat usein
minua suppea-alaisek- si ja ahtaaksi
Kysyvät "mikset ota kuvittelun va-pautta"
Kun olin 25-vuoti- as kirjoi-tinkin
puoliksi kuviteltuja sotajuttu-ja
Myöhemmin olen tullut siihen
tulokseen että kuvitelluilla sotaseik-kailuill- a
on lyhyet jäljet mutta rea-lismi
elää vuosikymmeniä
Dmitri Gusarov arvostelee voi-makkaasti
täysin fantasioihin perus-tuvaa
sotakirjallisuutta jossa sota
on kuvattu suureksi seikkailuksi
— Tällainen kirjallisuus on va-hingollista
Verelle ei saa rakentaa
edes salapoliisikirjoituksia
j) Korpi ei
tunne armoa"
ja löytää aineistoa arkis
toista tosin niidenkään tietoja ei
aina voi pitää sataprosenttisen luo-tettavina
Dokumentteja on verrat-tava
toisiinsa se vaatii kärsivällisyyt-tä
— Menneisyys on ymmärrettävä
totuudenmukaisesti Dokumenttei-hin
perustuvalla kirjallisuudella on
sosiaaliseltakin kannalta suuri mer-kitys
Niiden avulla sodassa jäljettö-miin
kadonneiden omaiset ovat saa-neet
tietoja rakkaimpiensa kohtalois-ta
"Korpi ei tunne armoa" sai aikaan
jopa liikkeen retkellään kadonneen
partisaaniosaston jäsenten jälkien
löytämiseksi Varsinkin sotaromaa-neja
kirjailijan mukaan innokkaasti
lukeva nuoriso oli suureksi avuksi
Romaanin ansiota oli pian se että
Karjalan maaselälle partisaaniosas-ton
todellisen tuhoutumispaikan
lähellä pystytettiin muistomerkki
johon jäsenten nimet on kirjoitettu
"Korpi ei tunne armoa" on ilmesty-nyt
Neuvostoliitossa painokseltaan
kolmen miljoonan kappaleena Kir-jailija
sai kirjan johdosta satoja kir-jeitä
Suomalaisilta sotaveteraaneil-ta
tuli noin 15 kirjettä ja palaute oli
pelkästään myönteinen Kirjan taus-talla
olevia tosiasioita ei ole kiistetty
miltään taholta
— Vaikka kirjoitan dokument-tiaineiston
pohjalta en pidä itseäni
ahtaana speesialistina Rakastan
myös toisenlaista ei pelkkiin tosi-asioihin
perustuvaa sotakirjallisuut-ta
joka on nimenomaan realismia
Mielestäni Väinö Linnan "Tunte-maton
sotilas" ja Pentti Haan-pään
"Yhdeksän miehen saappaat"
antavat tarkan ja objektiivisen ku-van
sodasta Nämä kirjat ovat autta-neet
minua ymmärtämään suoma-laista
sotilasta ja hänen tuntojaan
Koulun
penkiltä
rintamalle
Gusarov kuuluu niihin v 1922 —
1924 syntyneisiin neuvstomiehiin
jotka joutuivat suoraan koulun pen-kiltä
sotaan Heistä säilyi hengissä
vain kolme prosenttia Hän itse nuo-ri
hitsaaja löhti rintamalle alle 18-vuotiaa- na
taistellen partisaanina
Karjalan rintamalla
— Sota teki minusta kirjailijan
En ollut aikaisemmin kuvitellut otta-vani
kynää käteen Meistä monista
sodasta henkiin jääneistä tuli kirjaili-joita
sanoo Gusarov ja mainitsee
neuvostokirjallisuuden suuria nimiä
kuten Vasili BykovJuri Bonda-re- v
Viktor Astafjev
Ensimmäisen kertomuksensa Gu-sarov
kertoo kirjoittaneensa ollees-saan
vaikeasti haavoittuneena Ura-lilla
Irbit-nimises- sä kaupungissa
Siellä olivat myös kirjailijan äiti ja
kolme pikkusisarta Isä kaatui rinta-malla
— Irbitissä tapasin sotakoulun
oppilaita joista yhdelle kerroin sil-loo- in
tällöin partisaaniretkistäni
Poika öli valpas ja kirjallisuuden
tuntija "Kuuie partisaani mikset
pane paperille kokemuksiasi mikset
kirjoita" poika sanoi minulle
— Hämmennyin aluksi Sivistyk-sen- i
rajoittui yhdeksään kansakoulu-luokkaa- n
Tuskin oli pitänyt kynää
kädessäni Sisareni toivat minulle
paperia ja kynän Ensimmäinen jut-tuni
kertoi tuntemastani partisaanis-ta
Pavel Osipovista Kaukana
pohjoisessa hän eksyi osastostaan
Kulki 23 päivää ilman ruokaa ja
karttaa Pelkän kompassin avulla
hän pääsi nälästä jo sekapäisenä yli
rintamalinjan omiensa luo Juttu
julkaistiin Sverdlovskin kaupungissa
ilmestyneessä aikakauslehti "Uralski
Sovremennikissa"
Gusarov kertoo nuoruudestaan
miten hän elätti äidin ja siskot kirjoi-tuksillaan
miten hän kävi Lenin-gradin
yliopiston iltalinjaa Hän oli
jo sodan aikana hyvä harmonikan
soittaja Sodan jälkeen hän soitti
mm tansseissa ja ansaitsi rahaa per-heelleen
Musiikki on kirjailijan elämässä
ollut aina keskeinen asia
Niinpän hänen uusin nyt suo-meksi
ilmestynyt kirjansakin on ni-meltään
"Partisaanimusiikkia" Kir-ja
kertoo Gusarovista itsestään se
perustuu tosiasioihin Kirjassa parti-saaninuorukain- en
opettelee soitta-maan
harmonikalla
— Partisaanit eivät olleet suin-kaan
sydämettömiä kurkunleikkaa-jia
Olimme ihmisiä siinä missä
muutkin Musiikki oli meille kaikki
kaikessa Se rauhoitti auttoi rentou-tumaan
Suomalaisia
ystäviä
Dmitri Gusarovilla on Suomessa
paljon ystäviä joiden kanssa hän on
kirjeenvaihdossa — Valitettavasti
en ole koskaan ehtinyt oppia suo-mea
ja nyt olen liian vanha Tulk-kien
välityksellä kontaktit Suomeen
pysyvät hyvinä
Heti Suomeen tulonsa jälkeen Gu-sarov
kysyi miten hänen ystävänsä
säveltäjä Toivo Kärki voi Kärki
on Neuvosto-Karjalass- a erittäin suo-sittu
säveltäjä hän on usein pistäyty-nytkin
Petroskoissa Lyhyen mutta
sydämellisen tapaamisensa aikana
Helsingissä Gusarov ja Kärki muis-telivat
yhteisiä ystäviään ja päättivät
entistä useammin kirjoittaa toinen
toisilleen
LIISA LINSIÖ
Kuva: VEIKKO KOIVUSALO