Viikkosanomat, June 04, 1984

              $ (r #
§' KAKSI NUORUUTTA gj
Kirj Kaltio K$J
1lMwAFnlmnTtLllinllllnlmT "j~~~rrrriiTrrTinriTTTT-r"-~- "' nkf
Näissä kuvitelmissaan hän
kuitenkin suurimmaksi osaksi
erehtyi Aarno kävi tehtaalla
silloin kuin viitsi jäi pois niinä
päivinä kuin parhaaksi katsoi ja
osoitti mahdollisimman vähän
kiinnostusta isänsä hyvää tar-koittaviin
neuvoihin
Ihmeen kärsivällinen tehtai-lija
Joensalo kuitenkin jaksoi
poikansa suhteen olla vaikka
pettymys karvastelikin mieltä
Kaipa hän siitä mieltyy kun
ikää karttuu isä ajatteli Ovat-han
jokaisella ihmisellä omat
levottomat vuotensa
Aarnolla näyttivät kui-tenkin
olevan aivan erikoisen
levottomat juolahti hänen mie-leensä
useammin kuin kerran
kun hänen vaimonsa valitteli
Aarnon naisjutuista liikkuvan
monenlaisia huhuja kaupungil-la
Sanottiin Aarnolla olevan
tyttö joka sormella Otti kenet
tahtoi jätti kun kyllästyi ja sai
helposti uuden väitettiin Ke-henkään
hän rakastunut eikä
löytänyt herttaista kilttiä tyttöä
jonka kanssa olisi mennyt nai-misiin
ja vakiintunut kuten äiti
toivoi
Mutta sitten Aarno kohtasi
Elämänsä Naisen Greta oli
hänen nimensä ja hän oli kaik-kea
sitä mitä Aarno mielessään
naiselta vaati: kaunis älykäs ja
viettelevä
Siinä silmänräpäyksessä
kun Aarno kohtasi Gretan ker-ran
hylkäsi hän ajatuksissaan
kaikki muut tytöt yhdessä ni-pussa
- Kuka on neiti Berg jonka
kanssa nykyisin seurustelet?
äiti kysyi
Enkeli vastasi Aarno u-nek- sien
- Musta vai valkea? kysyi
äiti viileästi
- Siltä väliltä uskoisin En
tunne häntä vielä tarpeeksi hy-vin
voidakseni vastata tarkoin
kysymykseesi Mutta ihana hän
on äiti! Lumoava!
- Säästä suuret sanasi poi-kaseni
Olen kuullut hänen ole-van
- taiteilija
- Hän onkin taiteilija Tu-hertaa
aika mukavasti kankaita
värikkäiksi Muuta sitten
hänestä tiedäkään
- Mistä hän on? Keitä ovat
hänen vanhempansa?
- Miksi minun pitäisi
tietää? ärsyyntyi Aarno - Jos
otan vaimokseni Gretan en ota
hänen sukuaan Siksi minun ei
tarvitse tietää heistä mitään
- Ei kai myöskään hänen
menneisyydestään?
- Ei Gretalla ole mennei-syyttä
Hän on syntynyt
vast'ikään juuri minua varten
Äiti hymähti harmissaan ja
sanoi sitten:
- Isä kysyi aamiaistunnilla
miksi et ole tänäänkään teh-taalla
- Lupasin viedä Gretan aje-lulle
Sano isälle että minulla
oli tärkeitä menoja
Sellaista oli - siihen ai- -
10
iftlrfl fr # - ' i' af'J ftTtft-- C MSÄl
E
mtth iiiii ' ' "M— ' ~ f" —— — -- —--— —-- —
ne
ne
ei
-
en
se
se
kaan Greta vei hänen aikansa
Greta joka oli maailman kau-nein
nainen ja rakasti Aarnoa
niin kiihkeästi ettei häntä vielä
kukaan ollut sillä tavalla rakas-tanut
Kotiinsa Aarno toi Gretan
vain yhden ainoan kerran ja se
jäikin sitten viimeiseksi eikä
Aarno sitä millään muistellut
Oli vietetty iloinen ilta ra-vintolassa
ja äkillisestä mieli-johteesta
Aarno oli ehdottanut
jatkoille lähtöä Joensaloon Se
oli ensimmäinen kerta jolloin
hän vei naisseuralaisensa ko-tiin
mutta Gretahan olikin en-simmäinen
jonka kanssa Aar-no
oli vakavasti ajatellut avio-liittoa
joten tytön täytyi nähdä
tuleva kotinsa edes vilaukselta
He siis ajoivat Joensaloon
onnistuivat hiipimän kenen-kään
kuulematta halki nukku-van
talon Aarnon huoneeseen
jonne tämä kävi sitten hake-massa
juotavia isän baarikaa-pista
jossa niitä aina oli vaikka
tehtailija itse harvoin väkeviä
käyttikään
Tuli sitten nautiskeltua niin
paljon ettei Aarnosta enää ollut
auton ohjauspyörän ääreen eikä
Gretastakaan kotiini ähtij aksi
Hän nukahti Aarnon vuotee-seen
johon mies itsekin aamun
jo valjetessa kallistui
Mutta juuri sinä aamuna oli
tehtailija Joensalo päättänyt
saada Aarnon mukaansa teh-taalle
Perillinen ei ilmestynyt
kahvipöytään ja tehtailija totesi
harmistuneena:
Nukkuu tietysti vielä Mutta
tänä aamuna herätän hänet itse
Näky joka hänet pojan huo-neessa
kohtasi ei ollut erittäin
kaunis eikä siisti Tehtailijan se
sai raivoihinsa Hän kiskoi
nukkujat vuoteesta haukkui
heidät perusteellisesti lähetti
Gretan autossaan kaupunkiin ja
piti pojalleen vielä yksityisen
puhuttelun
- Mihinkään sinusta ei ole
eikä sinusta mitään koskaan
tule hän päätteeksi sanoi - O-le- n
nyt lopullisesti kyllästynyt
katsomaan touhujasi joista ei
näytä loppua tulevan Olet jo
siinä iässä että kaiken kohtuu-den
mukaan sinun pitäisi kyetä
elättämään edes itsesi mutta se
päivä jona sinä leipäsi ansait-sisit
ei valkene koskaan
- Älä ole siitä niin varma
mutisi poika
- Mistään asiasta en ole
varma kuin siitä Jokainen työ-mies
tehtaalla on minulle suu-riarvoise- mpi
kuin sinä Kun
ajattelenkin että minun on jos-kus
jätettävä työni tulokset tuol-laisen
hulttion ja rentun kä-siin
- En minä sinun armolei-pää- si
syö uhitteli Aarno - Voin
lähteä jos kerran niin haluat
-- Mihin sinä lähtisit kukon-poika- ?
Tästä maasta ei löydy
sellaista työpaikkaa jossa sinua
kuukautta kauemmin
Isä lähti ja pian hänen jäl-keensä
lähti Aarnokin kaupun-kiin
ja kuljeskeli päämäärättö-mänä
katua ylös toista alas Ei
huvittanut tavata edes Gretaa
joka tietysti nukkui ja paranteli
kohmeloaan Tympäisi ajatel-lakin
Ja juuri silloin hän oli koh-dannut
Laurin
- Olipa hauska nähdä sinua
pitkästä aikaa! tämä oli huudah- -
sinusta
kuullen
äiti
CANADAN RAKENTAJIA
Suomalaisen Järjestön Historiakirja kirjoittanut Wm Eklund
hintaan $15 ja $20 kovakantisena
posti-j- a $2 $5
Maksu seurattava osoitteella: CSJ PO Box 209
Station'T M4J 4Y1
on saatavana
1391 Dr Vancouver BC V5L 3X5
Finn Ltd 2408 Granville Vancouver BC
House of Four Sudbury
Book 175 Spruce St Sudbury
Sam Ave Apt 607 Thunder Bay OntP7B 5N5
W Wayrynen 412 Ray Blvd Thunder Bay P7B 4E6
tanut ja he olivat poikenneet lä-himpään
kahvilaan saadakseen
jutella rauhassa Siellä Aarno
kuuli Laurin nykyisin toimivan
kansakoulutarkastajana erääs-sä
pohjoisimmista piireis-tä
- Järjestä sitten minullekin
sellainen mukava opettajapaik-k- a
oli äkkiä ehdottanut
Lauri oli katsonut häntä pitkään
ja hymähdellyt
- Et ole tietenkän tosissasi
- En vielä eläessäni ole
tosissani ollut Kuule Lauri
usko nyt minua kun sanon että
tarvitsen paikan ja mahdolli-simman
pian
- Tarvitset - tehtailija Joen-salo- n
poika! oli nauranut
- Kaikkea sitä Ja insi-nöörimies
kaiken lisäksi
- Heitä jo tuo hymyileminen
ja ota sanani todesta oli Aarno
komentanut - En viitsi kertoa
sinulle yksityiskohtia mutta
olen aika liemessä Tartun si-nuun
kuin oljenkor-teen
Eikö muuten ylioppilaita
ole epäpätevinä opettajina pit-kin
Suomen saloja vähän siellä
sun täällä?
- Onpa kyllä mutta tuskin
diplomi-insinööre- jä c Lauii
virkkonui veitikka siinrssaan
- Unohdetaan että olen in-sinööri
Siitä ei tarvitse kenel-lekään
puhua paikan järjes-tät
Olen vain ylioppilas No
voitko auttaa minua?
- En minä nyt ymmärrä
sinua mutta
vain näytät olevan sanoi
kummastuneena - Annahan
muistelen Yksi paikka
piirissäni todella olisi vapaana
Sinne ei ollut yhtään hakijaa
avoinna ollessa
- Eläköön! Se paikka on
minun Missä se on? Lauri
mainitsi paikan nimen
- Missä sellainen on?
Aarno epäillen - Tokko sen
nimistä paikkaa on olemassa-kaan?
- Onhan se Torniojokilaak- -
sossa napapiirin pohjoispuolel-la
Kirkonkylään viisitoista ki-lometriä
- Kuulostaa mukavalta
nieleskeli Aarno - Minä lähden
sinne Onko sovittu?
- Miksei jos olet vakavis-sasi
Sinne pitäisi mennä heti
- Huomenna! lupasi Aarno juh-lallisesti
- Onkohan kansan-kynttiläksi?
naurahti Lauri
- Tule katsomaan parin kuu-kauden
kuluttua intoili Aarno
- Mutta jos uskallat moittia
minua oppilaitteni hei-tän
sinut siskasta pihalle
Seuraavana päivänä Aarno
oli pakannut henkilökohtaiset
tavaransa ja kertonut vain äidil-leen
mihin lähti
- Opettajaksi! päivitteli
Canadan
saatavan pehmeäkantisena ynnä
käsittelykulut Postimaksu Suomeen
mukana Tilaukset
Toronto Ontario
CSJ:n historiakirjaa Peoples Co-o- p kirjakaupasta
Commercial
Ware Sales
Finland Comers Ontario
Finnish Store Ontario
Pukkala 201 Ravenvvood
Ontario
maan
Aarno
näin
Lauri
kuulee
hukkuva
jos
Aarno tosissasi
Lauri
kun
paikan
kysyi
- Sääli lapsiraukkoja! Ei kuu-lehan-
- En kuule enää mitään
Äläkä viitsi puhua tästä isälle
mitään ukko nauraisi itsensä
kuoliaaksi ja silloin hänen mai-nio
tehtaansa jäisi ilman johta-jaa
Mutta saapa äijä nähdä
että poika kyllä elättää itsensä
ja pysyy paikassaan enemmän
kuin kuukauden
- Miten sinä tuolla tavalla
puhut isästäsi? sanoi äiti pahas-tuneena
- Isä on ollut oikeassa
olet ollut laiska ja
- Älä viitsi äiti sanoi Aarno
laimeasti Hän avasi vielä mat-kalaukun
ja sijoitti siihen pääl-limmäiseksi
suuren valokuvan
hopeakehyksissä Kuva esitti
paljasolkaista viehkeästi hy-myilevää
Gretaa
- Mutta hirveäähän siellä
on! huomasi äiti äkkiä - Siellä
on kauhean kylmä talvella --
vaikka tuskinpa sinä enää sil-loin
siellä olet Ajetaan poron
pulkassa eikä sinulle tullut
turkkia mukaan
Äiti oli sitten kuvaillut Aar-nolle
Lapin olot niin synkin vä-rein
että vain menninkäiset ja
noidat puuttuivat hänen vuo-laasta
selostuksestaan jota
Aarno hymähtäen kuunteli niin
kauan että tuli aika lähteä
asemalle
Ja nyt hän oli Teljonvaa-rass- a
eikä kukaan kyläläisistä
voinut aavistaakaan hänen tän-ne
tuloonsa johtaneita syitä
Lahdenmaan kaupasta hän
heti tulonsa jälkeisenä päivänä
osti tarpeelliset vuodevaatteet
ja muutamia astioita ja kauppi-as
itse kävi hänen kanssaan
kuorma-autoll- a noutamassa
huonekalut - On miehellä ainakin ra-haa
isäntä sitten illalla vaimol-leen
tuumi Käteisellä huone-kalut
maksoi eikä hintoja ky-sellyt
osoittipahan aina vain
sen huonekalun jonka tahtoi os-taa
Näkyi vielä lompakkoon
setelitavaraa jäävänkin Vähit--
täismaksulla ne tämän kylän
opettajat aina ennen ovat elä-neet
— Mukavalta mieheltä Jo-ensalo
vaikuttaa emäntä sanoi
mutta opettajaksi minä en häntä
osaa kuvitella Mitä lienee en-nen
tehnyt?
— Siitä ei puhetta ollut eikä
tunnu opettaja juuri omista asi-oistaan
välittävän keskustella-kaa- n
Seija ei puutunut puhee-seen
Hän istui pää kämmeneen
nojautuen ikkunan ääressä ja
tuijotti ulos
Mäeltä loistivat pitkästä ai-kaa
koulun valot Joensalo oli
illalla katsonut häntä usein pit-kään
ja hänen harmaat silmänsä
olivat olleet merkillisen kaihoi-sat
Oli katsonut häneen aivan
kuin ei olisi tahtonut Lahden-maalt- a
lähteäkään
Koulu oli uusi Vielä muu-tama
vuosi sitten olivat Teljon-vaara- n
lapset käyneet koulunsa
kirkonkylässä asuneet asunto-lassa
ja tulivat sunnuntaiksi ko-teihinsa
Mutta Lahdenmaan
joka harrasti kaikessa kylänsä
parasta sai aikaan sen että ky-lään
rakennettiin koulu
Koulusta tehtiin komea
mutta ikävä vain ettei siinä
tähän mennessä ollut vielä yh-tään
pätevää opettajaa asustel-lut
Joka syksyksi saatiin epä-pätevä
joka keväällä kiireen-vilkk- aa
lähti tiehensä ihmetel-len
ettei sentään ollut henkeään
heittänyt Teljonvaaran kuolet-tavassa
yksitoikkoisuudessa
Asunto oli suorastaan lois-tava
näin korpikylän asunnoksi:
viisi huonetta joista Aarno
tarpeettomina lukitsi kolme jät-täen
käyttöönsä vain keittiön ja
suurehkon olohuoneen Sinne
hän järjesteli uudet huonekalut
päätti pyytää Lahdenmaaan
emännän apua uutimien neulo-misessa
ja muisti sitten että
olihan Lahdenmaassa aikuinen
tytärkin joka ehkä verhot om-pelisi
Aarno unohtui seisomaan
keskelle huonetta Seijan kuva
kohosi mieleen suuremmitta
vaikeuksitta vaikka he olivat
tavanneet vain illalla ja tänä
aamuna Kapeat kasvot suuret
hiukan kovakatseiset silmät
syvän mustat hiukset huolelli-sin- e
kiharoineen Tyttö oli kau-notar
Totisesti Aarno oli
illalla ollut aivan hämmästynyt
tavatessaan moisella ulkomuo-dolla
varustetun tyttölapsen
korpikylästä Tyttö oli istunut
vanhempiensa kanssa suuressa
salissa jonka sisustamiseen oli
käytetty enemmän rahaa kuin
hyvää makua ja hänen katseen-sa
oli tuon tuostakin kääntynyt
Aarnoon
Tukka oli lainehtinut sirojen
kasvojen kehyksenä kuulas-ihoisil- la
poskilla leikki terve
puna kauniskaarinen suu oli
yhtä herkkä viekottelevaan kuin
ivalliseenkin hmyyn Ja var-talo
sitten - kuin luotu hyväil-tävaK- bi
Eikä tytössä ollut ujoutta
nimeksikään Hänen ryhtinsä
päänsä asento käyntinsä ja
eleensä olivat kuin prinsessalla
Aarno kirosi puoliääneen
hartaasti Hupsuko hän oli?
Jatk