Viikkosanomat, April 04, 1983

              i hty f t? $
!'
'In J-- r - - ' l1
H Hi Hi H M
Halene: n v? 11 1VP II 111
Kuluvaa vuotta vietetään
DDR:ssa Karl Marxin muisto-vuoten- a
Nykyisessa kiristy-neessä
kansainvälisessä tilan-teessa
reaalista sosialismia vas-taan
käytävä ideologinen sota
hyödyntää yhä karkeampaa
aseistusta Näissä olosuhteissa
muistovuoden velvoitteen täyt-täminen
merkitsee sen osoitta-mista
että marxilaisella maail-mankatsomuksella
on varaa
perusteltuun ideologiseen of-fensiiviin
Pelkästään juhlapuheilla ja jul-kilausumilla
tätä ei kuitenkaan
pynta todistamaan Kymmenissä
Marxin perinnölle omistetuissa
konferensseissa tehdään yhteen-vetoa
DDR:n tähänastisesta Marx-tutkimukses- ta seka sosialismin
rakennustyön ongelmista Tavoit-teena
on perusteellisen yhteenve-don
tekeminen marxilaisesta his-toriankäsityksestä
ja sen suhtees-ta
kuluvan vuosikymmenen polt-tavimpi- in
ongelmiin Kun lansip-ropagand- a
pyrkii herättämään ih-misissä
tunteenomaisia epäluuloja
luotetaan DDRissä siis enemmän-kin
järjen voimaan
Tutkijat eivät suinkaan rajoitu
vain keskinäiseen mielipiteen-vaihtoonsa
Mm Urania-jarjesto- n kautta asioita pohditaan laajem-man
yleisön kanssa useammissa
tuhansissa keskusteluilloissa
Mistä
puhutaan
DDRlaisen keskustelun suunta-viivoista
saa kuvaa tarkastelemal-la
yhtä naista lukuisista tilaisuuk-sista:
Leipzigin Karl Marx-yliopist- o aloitti kuluvan työvuotensa filo-sofianhistonkko-jen
järjestämällä
symposiumilla "Karl Marx ja re-aalinen
humanismi"
Ennen tilaisuuden tarkempaa
luonnehdintaa on huomautettava
ettei se suinkaan jää ainoaksi laa-tuaan
Syksyllä samainen työryh-mä
jatkaa järjestämällä konfe-renssin
Marxin suhteesta filosofi-siin
edeltäjiinsä Muista yliopiston
tilaisuuksista päällimmäisinä tu-lee
mieleen FDJ:n ja kansainväli-sen
opiskelijakomitean Marx-konferenss- it
Marx" ja
Yksi sympoosiumin keskeisistä
lähtökohdista oli Lansi-Saksa- n
lehdistön DDR:aa vastaan kohdis-taman
kritiikin linjassa havaitta-vat
muutokset Takavuosina tuo
kirjoittelu kosketteli pääasialli-sesti
DDRn elintason väitettyä al-haisuutta
Se että DDR:n taloudel-linen
kasvu jatkuu ennallaan län-nessä
vallitsevasta talouskriisistä
huolimatta on muuttanut tilan-netta
Keskeiseksi argumentiksi on
noussut väite jonka mukaan reaa-lisen
sosialismin maat toimivat
Marxin alkuperäisiä humaanisia
ihanteita vastaan pyrkiessään ai-noastaan
taloudellisen suoritusky-vyn
maksimointiin
Tämän väitteen taustana on
länsimaissa levinnyt yleinen "sivi-lisaatiokritiikk- i" seka vanhaa
konvergenssiteoriaa täydentävä
uudentyyppinen reaalista sosi-alismia
"vasemmalta" arvosteleva
ideologinen virtaus
Myös DDR:ssä talouskasvun ja
kommunistisen yhteiskunnan lo-pullisten
päämäärien suhteesta
(! "r lf f
Marx-vuo- si DDR:ssä
iiiiiiiiwiiiili
"Alkuperäinen
nykysosialismi
Karl
D Marxin humanismin luonteesta
keskustellaan mutta toiselta nä-kökannalta
NATO:n ylläpitämä
varustelukierre seka myös
DDR:aa kouraissut sosialismia
vastaan käytävä taloussota on pa-kottanut
kaikkien käytettävissä
olevien voimaresurssien äärim-mäiseen
jännittämiseen Tällai-sessa
tilanteessa kärjistyy kysy-mys
millä tavoin taloudellisiin
välttämättömyyksiin sidottu lyhy-en
aikavälin politiikka voidaan
suunnata kommunistisen yhteis-kunnan
korkeamman kehitysvai-heen
rakentamista tukevalla ta-valla
Ongelman ratkaiseminen edel-lyttää
paitsi puolueelta myös laa-jemmilta
vaestojoukoilta korkeaa
yhteiskunnallisen tietoisuuden
tasoa On voitettava seka yhteis-kuntakehityksen
kokonaisuutta
huomioimaton kärsimättömyys et-tä
"objektiivisen tilanteen vaikeu-teen"
tukeutuva passiivisuus
Ihanne ja
todellisuus
Näihin sekä kansainvälisen että
DDRn sisäisen keskustelun ongel-miin
pyrkivät filosofian historian
tutkijat antamaan oman panok-sensa
syventämällä ja selkiyttä-mällä
marxilaisen humanismin
kuvaa
Kaikkien mainittujen ongel-mien
kannalta on keskeistä voit-taa
ajattelutapa joka muodossa tai
toisessa käsittää kommunistisen
ihmisihanteen abstraktina ja
tuonpuoleisena utopiana Useim-pien
symposiumissa käytettyjen
puheenvuorojen keskeisimpänä
teemana olikin rajankäynti pyrki-myksiin
typistää marxilainen hu-manismi
varhaisporvarillisen va-listusajattelun
tapaiseksi voimat-tomaksi
utopismiksi
Valistusajan humanismi asetti
feodaaliyhteiskuntaa vastaan
abstraktin vallankumouksellisen
ihanteen Vallankumouksien jäl-keinen
kapitalistisen yhteiskun-nan
kehitys tuotti kuitenkin valis-tusajattelulle
pettymyksen paljas-ti
sen voimattomuuden ja riittä-mättömyyden
Porvarillisten vallankumousten
kautta saavutettiin poliittinen
vapaus feodaaliyhteiskunnan ah-taista
rajoista Paradoksaalisesti
kuitenkin juuri tämä saavutettu
' ' ' '- - j
( -
keskustellaan DDR:ssa Heinrich Zillen piirros
poliittinen vapaus vasta mahdol-listi
kaiken inhimillisyyden alleen
ruhjovan kapitalistisen tavara-talouden
rajoittamattoman anar-kise- n
kehityksen
Porvarillinen yhteiskunta tuotti
siis pirstoutuneen ihmisen Poliit-tisesti
vapaana valtionkansalai-Ben- a han saattoi kuvitella tai vaa- tia mitä halusi Mutta samalla
han todellisessa elämässään py-syy
täydellisesti sidoksissa kapita-listisen
tuotannon sokeisiin lain-mukaisuuksiin
jotka pitävät huo-len
siitä että humanistiset kuvitel-mat
jaavat kuvitelmiksi Siksi
nousevan porvariston humanismi
tuhoutui ihanteen ja todellisuuden
väliseen ylitsepääsemättömään
ristiriitaan
Marxin selkeää pesäeroa tuohon
voimattomaan valistushumanis-mii- n kuvaa se ettei han mielel-lään
edes suostunut nimittämään
luomaansa yhteiskunnallisen ke-hityksen
teoriaa humanismiksi
Jo opiskelunsa alkuvaiheissa
Marx kirjoitti valistusajattelua
kannattaneelle isälleen turhautu-neensa
kuviteltujen historian-konstruktioide- n
kyhailemiseen
Enaa han ei saattanut vastustaa
aiemmin vihollisenaan tarkastele-maansa
Hegelin proosallisen filo-sofian
vetovoimaa: Hegelin mu-kaan
vallankumouksellisen filoso-fian
on tutkittava olemassaolevaa
maailmaa eikä spekuloitava siitä
millainen maailman tulisi olla
Asian ydin on kuitenkin vasta
siinä että tata olemassaolevaa
maailmaa on kyettävä tarkastele-maan
pidemmällä perspektiivillä
yksityisseikkojen takaa on löydet-tävä
kokonaisuus
Näin voidaan selvittää miten in-himillinen
vapaus kasvaa itse ar-kisen
ja kaunistelemattoman his-torian
kulussa Tama mahdollis-taa
aiemman humanismin utopi-suude- n
voittamisen luopumatta
silti itse humanismin päämää-rästä
Reaalinen
humanismi
Marxin ansiona oli siirtää ih-miskunnan
humanistiset ideaalit
voimattomien toiveiden valtakun
$ ' S%1b ffli'W Vrp' ' " w Ifmli
nasta historiallisten realiteettien
piiriin
Humanismi ei merkitse haavei-lua
vaan edellyttää dialektista
ajattelua: historiallisen kehityk-sen
kokonaisuuden hahmottamis-ta
sen todellisten lainmukaisuuk-sien
tuntemusta On löydettävä re-aalinen
tie niihin päämääriin jot-ka
yhteiskunnallisen kehityksen
kulloinenkin vaihe tekee mahdol-liseksi
Historiallisen materialismin te-oria
itsessään kiteyttää ihmiskun-nan
tien kohti kehityksensä kor-keampia
vaiheita Siten se ei kai-paa
täydennyksekseen mitaan eri-tyisiä
"humanistisia osia" tai "as-pekteja"
Talouskasvu
vastaan
humanismi?
Käytettyjen puheenvuorojen
kärki suuntautui alussa mainittu-jen
ajankohtaisten poliittisten on-gelmien
ratkaisemiseen Selkeä
kuva marxilaisen humanismin
luonteesta on tarpeen juuri siksi
että se mahdollistaa sosialismin
rakennustyön päivänpolttavien
ongelmien syvemmän ymmärtä-misen:
se auttaa suhteuttamaan
ne laajempiin historiallisiin kehi-tyslinjoihin
On käsitettävä menneestä ny-kyiseen
ja tulevaan johtavassa ke-hityksessä
vallitseva jatkuvuus
DDR:n yhteiskuntajärjestelmää
on tarkasteltava historiallisena
ajanjaksona joka kuuluu vasta
kommunistisen yhteiskunnan
alempaan kehitysvaiheeseen val-mistellen
kuitenkin perustavia
edellytyksiä vähittäiselle kommu-nismiin
siirtymiselle
Sosialistinen ihminen ei ilmesty
maailmaan valmiina ja yhtäkkiä
ikään kuin jokin kaikista vanhan
yhteiskunnan rasitteista vapaa
uusi luontokappale Tällaisen ku-vitelman
elättäminen johtaa käy-tännössä
joko lyhytnäköiseen nä-ennäisoptimis- miin tai sitten mi-tään
tekemättömään pessimis-miin
Kumpikin ajattelutapa kier-tää
sosialismin rakentamisen to-dellisten
ongelmien
'l
Marxilaiselle humanismille
pääasia on saavutetusta olotilas-ta
lakkaamatta eteenpäin johtava
liike ja kehitys tuon kehityksen
kulloisenkin vaiheen tuottamien
ristiriitojen löytäminen ja ratkai-seminen
Jos siis esimerkiksi sosialistisen
yhteiskunnan jatkuvan taloudelli-sen
kasvun puolesta taisteleminen
abstraktin humanismin näkökan-nalta
vaikuttaa joltakin humanis-mille
ulkoiselta tai peräti sille täy-sin
vastakkaiselta asialta tarkas-tellaan
sitä DDR:s8ä eraana olen-naisimmis- ta reaalista humanis-mia
rakentavan yhteiskunnan ke
hityksen edellytyksistä
Kouraantuntuvin syy tähän on
se että niin kauan kuin NATO
kieltäytyy molemminpuolisesta
aseistariisunnasta edellyttää rau-han
säilyttäminen maailman ny-kyisen
voimatasapainon säilyttä-mistä
Ja tämä taas kysyy sosialis-milta
suuria taloudellisia resurs
seja
Mutta Iisaksi voimakas talou-dellinen
kasvu on myös itse kehit-tyneen
kommunistisen yhteiskun-nan
luomisen edellytys Engels
huomautti sattuvasti että mitä vä-hemmän
aikaa yhteiskunta tarvit-see
tuottaakseen viljaa sitä enem-män
resursseja se voi käyttää esi-merkiksi
kulttuurinsa kehittämi-seen
Huomionarvoinen seikka on
myös se että koska sosialistisen ta-louden
toiminnan kriteerinä ei ole
suurimman mahdollisen hetkelli-sen
voiton saavuttaminen vo-idaan
tuotantotekniikan kehitystä
tietoisesti ohjata suuntaan joka ei
johda työn köyhtymiseen vaan
päinvastoin myönteisiin muutok-siin
itse työprosessissa Tekniset
prosessit tieteellistyvat ero ruu-miillisen
ja henkisen työn välillä
kapenee Asteittain katoaa van-hantyyppinen
persoonallisuutta
typistävä työnjako elämänrytmi
monipuolistuu
Taloudellisen kasvun epähu-maan- it
seuraukset eivät siis suin-kaan
johdu itse tuotantotekniikan
kehityksestä vaan siitä kieroutu-neesta
ihmisvastaisesta muodoota
jossa tuo kasvu kapitalistisen kil-pataistel- un
vallitessa tapahtuu
Sosialismille talouskasvu ei ole it-setarkoituksellista
vaan osa kehit-tyneeseen
kommunismiin tähtää-vän
yhteiskunnallisen kehityksen
kokonaisstrategiaa
Elintason nousu ei siis sosialis-missa
merkitse elämäntavan "por-varillistumista"
yksilötasolla
vaan se mahdollistaa ensi syassa
yhteiskunnallisen kulttuurin ri-kastumisen
seka työn luonteen
monipuolistumisen
Parina viimevuotena DDR:ssä
käydyssä sosialistista elämänta-paa
ja sosialistisen yhteiskunnan
arvoja pohtivassa keskustelussa
on kuitenkin kiinnitetty voima-kasta
huomiota myös siihen ettei
tämänsuuntainen kehitys toteudu
automaattisesti vaan edellyttää
kokonaisvaltaista ajattelutapaa
uusien resurssien tietoista ohjaa-mista
sosialismin kehityksen pit-kän
tähtäimen päämääriä
Jfl
--TÄ
'fi?i
'' 'vf