000493 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
pt s jaivion janaaan suomalaisien xiispasid "
Kirj W Eklund
Kanadan Suomalaisten Historia Yrjö Raivio Printed in Canada
1975 New West Press Co Vancouver BC
(JATKOA)
"Albertan suomalaisten
seurakunnat olivat lyhytikäisiä
Vuonna 1954 kirjoittamas- -
saan raportissa pastori Ylönen
arveli olevan mahdollista perus- -
taa suomalainen seurakunta
Winriipegiin ja pitää se yllä
mutta tama ajatus ei ole to- -
teutunut "
"Vancouverin suomalaisten
keskuudessa tehtävä työ aloitet- -
tiin jo 1920 luvulla (Pastori
Emanuele Snellman tuli kutsut--
tuna Suomesta 1948)" samassa
yhteydessä tehtiin päätös liit- -
tymisestä ULCA:aan Pastori
Snellmanin toiminta tuotti
kuitenkin pettymyksen Neljä
vuotta myöhemmin Ylönen ker- -
toi näin:
"BC:ssa on noin 8000
suomalaista Pastori Snellman
sairastui ja seurakuntalaiset
toimittivat hänet hermosairaa- -
laan josta kommunistit
raahasivat hänet pois Pastori
Snellman sanoutui irti Synodista
ja perusti oman seurakunnan
Pastori Snellman uhkaa
oikeudenkäynillä ihmisiä '
"BC:n suomalaisten kes- -
kuudessa tehtävä työ kärsi edel--
leen eikä Vancouveriin eikä
muuallekaan länteen ole perus- -
tettu vahvaa seurakuntaa
"T llthpri1ni11n Lrirlrrvlla e re
koskaan ollut suurta merkitystä
talla ( 1 hunder Bayn) alueella
"Kuten muistettanee niin
erityisesti tilanteen kehittyminen
lännellä aiheutti ULCA:n
johdolle raskaita pettymyksiä
Paljon rahaa oli kulunut ilman
mitään todettavia tuloksia Kir- -
kon johtajat pitivät eräänä syynä
tähän heikkoon tulokseen pap- -
pien kyvyttömyyttä Lisäksi
heillä oli syytä moittia
suomalaisia haluttomuudesta
uhrata seurakunnallisiin tar--
koituksiin Kohtalaisesti toi- -
meen tulevia suomalaisia
seurakuntia Kanadassa tätä
nykyä on vain Montrealissa To--
rontossa Sudburyssa Copper
Cliffissä Timminsissä South
Porcupinessa Sault Ste
Mariessa Yleensä on todetta- -
va että suomalaisten 'kirkol- -
lisuutta on pidettävä erittäin
huonona Kanadassa edelleenkin
Ei edes kymmenesosa tämän
maan suomalaisista katso tar-peelliseksi
kuulua 'isien kirk-koon'
Mikäli otetaan huomioon
kaikki muutkin uskonnolliset
yhdyskunnat niin voinee sanoa
kenties vajaan viidenneksen ole-van
'kirkollisia' Eri uskonnolli- -
siin yhdyskuntiin kuuluvia lienee'
suomalaisista noin 15-20- %
Kirkkoon' kuulumattomia on siis
valtava enemmistö " s 301
Viimeksimainitusta toteamuk-sesta
huolimatta kirkoille ja
seurakunnalle on tässä "Kana--
dan Suomalaisten Historiassa"
annettu tilaa sivulta 199 sivulle
368 eli peräti 169 sivua Hyök--
käilylle työväenliikettä vastaan
on tuhlattu 124 sivua
Ylläolevat lainaukset
suomalais-canadalaiste- n kirkko--
ten ja seurakuntien asiain kasit- -
telystä osoittava että yhdysval- -
talaisilla kirkkokunnilla on vuo--
sien aikana ollut suunnattoman
suuri sananvalta taloudellisesti
"ohjelmallisesti" ja järjestöl- -
lisesti (mm pappien valinnassa
ja lähetyksessä) suomalais- -
canadalaisiin kirkkoihin To- -
siasiassa esim ULCA:n alaisilla
kirkoilla ei ole ollut "omaa mi- -
nä" eli canadalaista
omaperäisyytä juuri lainkaan
Sattuma ei liene sekään että
ennen tuloaan Copper Cliffin
suhteellisen pienen kirkon pasto--
rin virkaan rovasti Raivio oli
eräänlaisella suunnistuskurssilla
Chicagossa (eikä Canadassa)
vaikka hänellä tuntuu olleen
Suomesta siihen toimeen riit- -
tävästi koulutusta: teologian
erotutkinto v 1938 oniskelu
stipendaattina Unkarissa 1937-3- 8
sekä filosofian-kandidaati- n ja
filosofianlisensiaatin tutkinto
Helsingin yliopistolta v 1968
Mutta oman kertomansa mukaan
"histnrian" Urinittnin cannn rl_
leensa ennen Canadaan tuloaan
vielä Asla-stipendiaatt- ma Chica
gon yliopiston jumaluusopil
lisessa koulussa Nyt julkaistua
KS Historiaa tutkiessa eräät
lukijat voivat edelläkerrotun
perusteella sanoa että "kädet
ovat Eesaus mutta ääni Jaako- -
bin"
Jokatapauksessa on syytä
huomata että vaikka tässä" his--
toriassa" puhutaan leveästi ja
pitkästi siitä miten eräät yhdys- -
valtalaiset kirkkokunnat ovat an- -
taneet taloudellista ja papillista
sekä muuta apua Suomesta
Canadaan tulleiden siirtolaisen"
lähetystyön" hyväksi niin mi- -
tään ei puhuta siitä mistä ja mi- -
ten nämä yhdysvaltalaiset
kirkkokunnat kuten esim
ULCA nämä rahavaransa
saavat Vaikka kukaan ei ole jul- -
kisestiväittänyt että esi CIA
olisi "avustustyönsä" ohella
tukennut myös siirtolaisten"
sielunhoitotyötä" Canadassa
niin mukava olisi saada muiden
seikkojen lisäksi tietoja myös sii-tä
miten tällaista "liiketoiminta-a- "
rajan eteläpuolella rahoite-taan
Siltä varalta jos tämän kirjot- -
tajalle sanotaan että rajan takaa
tullut taloudellinen ja muu apu on
annettu kokonaan epäitsek-käiden
ihanteiden kannatuksen
perusteella on ehkä syytä lainata
vielä kohta missä eräs Fitchbur- -
gissa 1921 pidetty kirkollisko-kous
pyysi "ULCA ei antanut
tällaiseen anomukseen vastausta
ollenkaan " todetaan' siitä
"historiassa" s 323-32- 4
"Sielunvihollinen" onkin
Canadan työväenliike?
missä
Canadan ten jne välillä vaihessa mikä hitleris-köskev- a
tässä tarvitaan siis vielä vissinalaista min tavoin
onniin vulgarista ja typerää mus- -
tamaalausyritystä suuressa
määrin ns uskonnon varjossa
että lukijasta tuntuu kirjan pyrki- -
vän 30-vuotis- en uskonsodan
uudelleen elvyttämiseen ainakin
suomalais-canadalaiste- n kes- -
kuudessa
Sellaiseen kommunismivastai- -
seen hysteriaan ei ole syytä järin
yksityiskohtaisesti puuttua
Päästäkseen hvvään alkuun
"historiassa" sanotaan
"työväenliikkeen isän" Karl
Marxin uneksuneen "yhteiskun-nastajoss- a
yksilöt olisivat vapaat
kaikesta yhteiskunnan holhouk-sesta
Kommunistisesti hallitut
maat ovat ajautuneet kauaksi
Marxin ihanteesta " s 369
Mikäli Marxista halutaan
puhua niin hänen tavoitteenaan
yhteiskunta missä ihminen ei
voi riistää toista ihmistä Hänen
katsantokantansa mukaan on
tuotantolaitokset otettava
yhteiskunnan haltuun niin että
pieni omistava luokka ei voi enää
riistää suuren enemmistön tvön
tuloksia Sosialistisen maan
kaikilla ihmisillä voi olla sellaista
yksityisomaisuutta kuin
I
y TOIVOTAMME I
HYVAA
f UU11A VT TOTTA a A
f Leo Järvis ja
perhe {
Toronto Ontario i
?5i!iIMM?EiMVCftfS4M
Parhaimmat
uudenvuoden
tervehdyksemme!
SELMA JA
MATTI HIETALA
Windsor
itaffiss
! 1
"VT 1 v uoaenajan
tervehdvksemrhe l
i
lemme! 1
GRETA JA
OSKAR LEHTO
Windsor
J
tM&Ähv:Äjvuw&&K&&Ä&&lämLpimiö 'Mt i
yöi omistaa tuotantolaitoksia
missä hän pitäisi yksityisvoitto-je- n
tavoittelussa muita kansalai-sia
työssä
Tässä kehitysvaiheessa
toteutetaan ihmiskunnan his- -
toriassa ensimäistä kertaa
raamatullista määritelmää että
joka ei työtä tee hänen ei
syömäänkään pidä eli tarkemmin
määritellen "jokaiselta" ky- -
kyjensä mukaan jokaiselle
työnsä mukaan" villitsee vielä
eriarvoisuutta esim ruumiillisen
ja henkisen työn tekijäin
ja maaseutulais- -
mikä uhkasi
työväenliikettä Siinä kommunistisuus
osa "historiassa" maalaa
oli
r
Ont
kaikille tuttavil-- j
Ont
kaupunkilaisten
yhteiskunnan johtoa ja holhous-- "kommunisteiksi" kaikki poliit-t- a
Ja edelleen Marxin mukaan tisesti eri mieltä olevat ihmiset ja
vasta sitten kun siirrytään kom-- laitokset sekä toisaalla kom-munismiin
— olosuhteeseen munismiin nähden teorian ia
missä kaikkia tuotteita on yi- -
täkyllin niin että voidaan toteut--
taa määritelmää: Kaikilta
kykyjensä mukaan jokaiselle
mukaan" tulee vai- -
tiokoneisto tarpeettomaksi ja
niinmuodoin valtiovalta haihtuu
tarpeettomana elimenä pois
Missä määrin sosialistiset
maat ovat tältä Marxismin perus-linjalta
poikenneet tai poik-keamatta
jääneet se on asia
jonka pohdinta ei erikoisemmin
kuulu "Kanadan Suomalaisten
Historian" lehdille Missään
ei luulisi että täl-laiset
marxilaisteorian perusteet
voivat unettomia öitä aiheuttaa
"Kanadan Suomalaisten Histo-rian
kirjoittajalle"!
Eräänlainen totuuden jyvä
sisältyy kuitenkin sivulla 369
esitettyyn teoreettisluontoiseen
virkkeeseen että "aluksi sanoja
sosialismi ja kommunismi
käytettiin merkitsemään samaa
asiaa "
ONNELLISTA
UUTTAVUOTTA
kaikille ystäville! j
H ]
Oak Ridges Ont
i!
Vuodenajan
tervehdyksin!
AINO KOSKI
Kapuskasing Ont
Vuodenajan
tervehdyksemme
kaikille
tuttavillemme!
Lempi ja
A Salminen
Toronto Ont
sosialismiksi"
punamullalla
tarpeittensa
tapauksessa
Haanpää
muka köyhän perheen ainoata
lehmänkantturaa isiltä perittyä
uskoa perhe-elämää- n jne Venä- -
jällä tapahtuneen sosialismin
historiallisen läpimurron jälkeen
tämä työväen-j- a kansanvas- -
täinen viha kohdistui edelleen
työväenliikettä vastaa kuten en- -
nenkin mutta kirotuiksi mörkö- -
paholaisiksi tulivat "sosialisten
"tilalle kommunistit"
Tässä yhteydessä tulee esille
kaisi toisilleen vastakkaista
porvarillista katsomusta eli op- -
pisuuntaa Yhtäällä anti- -
käytännön kysymyksissä eri
mieltä olevat henkilöt jotka
sanovat kommunisteja "kom
munisteiksi sosialisteja
"sosialisteiksi" ja ei-mihink-ään
puolueeseen kuulumattomia
siksi mitä he todella ovat
Jatk Siv S
JOULUJUHLA
Beaver Laken Seurakerho jär-jestää
joulujuhlan joulukuun 27
pnä Tanssit alkaa kello 1 päivällä
ja ruokailu kello 3 ip Kaikki
kerhon jäsenet tervetulleita
Musiikista huolehtii Leo Niemi
T t f -- I
Beaver Laken Seurakerhon
kokous tammikuun 1 1 pnä 1976
alk kello 11 ap seurapelit alk
kello 1 päivällä
KIITOS
Kiitokseni teille Toron-ton
suomalaiset jotka kä-vitte
minua katsomassa
sairaalassa ollessani ja toit-te
minulle lukemista
Kiitos Sagalle kahvistaja
leivokisista Teitä kaikkia
kiittäen
Aune Liikala
Hearst Ont
ONNELLISTA RAUHAN
JA HYVÄN
TAHDON VUOTTA
kaikille sukulaisille
ja ystävilleni!
Hilja Salo
Long Lake Rd
Copper Cliff Ont
VUODENAJAN
TERVEHDYS
Kirsti ja Lauri Kauhala
104 Carl Ave
Thunder Bay "P" Ont
Object Description
| Rating | |
| Audience | 1975_May-1975-Dec-1976\24\scans |
| Title | Viikkosanomat, December 23, 1975 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1975-12-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000024 |
Description
| Title | 000493 |
| OCR text | pt s jaivion janaaan suomalaisien xiispasid " Kirj W Eklund Kanadan Suomalaisten Historia Yrjö Raivio Printed in Canada 1975 New West Press Co Vancouver BC (JATKOA) "Albertan suomalaisten seurakunnat olivat lyhytikäisiä Vuonna 1954 kirjoittamas- - saan raportissa pastori Ylönen arveli olevan mahdollista perus- - taa suomalainen seurakunta Winriipegiin ja pitää se yllä mutta tama ajatus ei ole to- - teutunut " "Vancouverin suomalaisten keskuudessa tehtävä työ aloitet- - tiin jo 1920 luvulla (Pastori Emanuele Snellman tuli kutsut-- tuna Suomesta 1948)" samassa yhteydessä tehtiin päätös liit- - tymisestä ULCA:aan Pastori Snellmanin toiminta tuotti kuitenkin pettymyksen Neljä vuotta myöhemmin Ylönen ker- - toi näin: "BC:ssa on noin 8000 suomalaista Pastori Snellman sairastui ja seurakuntalaiset toimittivat hänet hermosairaa- - laan josta kommunistit raahasivat hänet pois Pastori Snellman sanoutui irti Synodista ja perusti oman seurakunnan Pastori Snellman uhkaa oikeudenkäynillä ihmisiä ' "BC:n suomalaisten kes- - kuudessa tehtävä työ kärsi edel-- leen eikä Vancouveriin eikä muuallekaan länteen ole perus- - tettu vahvaa seurakuntaa "T llthpri1ni11n Lrirlrrvlla e re koskaan ollut suurta merkitystä talla ( 1 hunder Bayn) alueella "Kuten muistettanee niin erityisesti tilanteen kehittyminen lännellä aiheutti ULCA:n johdolle raskaita pettymyksiä Paljon rahaa oli kulunut ilman mitään todettavia tuloksia Kir- - kon johtajat pitivät eräänä syynä tähän heikkoon tulokseen pap- - pien kyvyttömyyttä Lisäksi heillä oli syytä moittia suomalaisia haluttomuudesta uhrata seurakunnallisiin tar-- koituksiin Kohtalaisesti toi- - meen tulevia suomalaisia seurakuntia Kanadassa tätä nykyä on vain Montrealissa To-- rontossa Sudburyssa Copper Cliffissä Timminsissä South Porcupinessa Sault Ste Mariessa Yleensä on todetta- - va että suomalaisten 'kirkol- - lisuutta on pidettävä erittäin huonona Kanadassa edelleenkin Ei edes kymmenesosa tämän maan suomalaisista katso tar-peelliseksi kuulua 'isien kirk-koon' Mikäli otetaan huomioon kaikki muutkin uskonnolliset yhdyskunnat niin voinee sanoa kenties vajaan viidenneksen ole-van 'kirkollisia' Eri uskonnolli- - siin yhdyskuntiin kuuluvia lienee' suomalaisista noin 15-20- % Kirkkoon' kuulumattomia on siis valtava enemmistö " s 301 Viimeksimainitusta toteamuk-sesta huolimatta kirkoille ja seurakunnalle on tässä "Kana-- dan Suomalaisten Historiassa" annettu tilaa sivulta 199 sivulle 368 eli peräti 169 sivua Hyök-- käilylle työväenliikettä vastaan on tuhlattu 124 sivua Ylläolevat lainaukset suomalais-canadalaiste- n kirkko-- ten ja seurakuntien asiain kasit- - telystä osoittava että yhdysval- - talaisilla kirkkokunnilla on vuo-- sien aikana ollut suunnattoman suuri sananvalta taloudellisesti "ohjelmallisesti" ja järjestöl- - lisesti (mm pappien valinnassa ja lähetyksessä) suomalais- - canadalaisiin kirkkoihin To- - siasiassa esim ULCA:n alaisilla kirkoilla ei ole ollut "omaa mi- - nä" eli canadalaista omaperäisyytä juuri lainkaan Sattuma ei liene sekään että ennen tuloaan Copper Cliffin suhteellisen pienen kirkon pasto-- rin virkaan rovasti Raivio oli eräänlaisella suunnistuskurssilla Chicagossa (eikä Canadassa) vaikka hänellä tuntuu olleen Suomesta siihen toimeen riit- - tävästi koulutusta: teologian erotutkinto v 1938 oniskelu stipendaattina Unkarissa 1937-3- 8 sekä filosofian-kandidaati- n ja filosofianlisensiaatin tutkinto Helsingin yliopistolta v 1968 Mutta oman kertomansa mukaan "histnrian" Urinittnin cannn rl_ leensa ennen Canadaan tuloaan vielä Asla-stipendiaatt- ma Chica gon yliopiston jumaluusopil lisessa koulussa Nyt julkaistua KS Historiaa tutkiessa eräät lukijat voivat edelläkerrotun perusteella sanoa että "kädet ovat Eesaus mutta ääni Jaako- - bin" Jokatapauksessa on syytä huomata että vaikka tässä" his-- toriassa" puhutaan leveästi ja pitkästi siitä miten eräät yhdys- - valtalaiset kirkkokunnat ovat an- - taneet taloudellista ja papillista sekä muuta apua Suomesta Canadaan tulleiden siirtolaisen" lähetystyön" hyväksi niin mi- - tään ei puhuta siitä mistä ja mi- - ten nämä yhdysvaltalaiset kirkkokunnat kuten esim ULCA nämä rahavaransa saavat Vaikka kukaan ei ole jul- - kisestiväittänyt että esi CIA olisi "avustustyönsä" ohella tukennut myös siirtolaisten" sielunhoitotyötä" Canadassa niin mukava olisi saada muiden seikkojen lisäksi tietoja myös sii-tä miten tällaista "liiketoiminta-a- " rajan eteläpuolella rahoite-taan Siltä varalta jos tämän kirjot- - tajalle sanotaan että rajan takaa tullut taloudellinen ja muu apu on annettu kokonaan epäitsek-käiden ihanteiden kannatuksen perusteella on ehkä syytä lainata vielä kohta missä eräs Fitchbur- - gissa 1921 pidetty kirkollisko-kous pyysi "ULCA ei antanut tällaiseen anomukseen vastausta ollenkaan " todetaan' siitä "historiassa" s 323-32- 4 "Sielunvihollinen" onkin Canadan työväenliike? missä Canadan ten jne välillä vaihessa mikä hitleris-köskev- a tässä tarvitaan siis vielä vissinalaista min tavoin onniin vulgarista ja typerää mus- - tamaalausyritystä suuressa määrin ns uskonnon varjossa että lukijasta tuntuu kirjan pyrki- - vän 30-vuotis- en uskonsodan uudelleen elvyttämiseen ainakin suomalais-canadalaiste- n kes- - kuudessa Sellaiseen kommunismivastai- - seen hysteriaan ei ole syytä järin yksityiskohtaisesti puuttua Päästäkseen hvvään alkuun "historiassa" sanotaan "työväenliikkeen isän" Karl Marxin uneksuneen "yhteiskun-nastajoss- a yksilöt olisivat vapaat kaikesta yhteiskunnan holhouk-sesta Kommunistisesti hallitut maat ovat ajautuneet kauaksi Marxin ihanteesta " s 369 Mikäli Marxista halutaan puhua niin hänen tavoitteenaan yhteiskunta missä ihminen ei voi riistää toista ihmistä Hänen katsantokantansa mukaan on tuotantolaitokset otettava yhteiskunnan haltuun niin että pieni omistava luokka ei voi enää riistää suuren enemmistön tvön tuloksia Sosialistisen maan kaikilla ihmisillä voi olla sellaista yksityisomaisuutta kuin I y TOIVOTAMME I HYVAA f UU11A VT TOTTA a A f Leo Järvis ja perhe { Toronto Ontario i ?5i!iIMM?EiMVCftfS4M Parhaimmat uudenvuoden tervehdyksemme! SELMA JA MATTI HIETALA Windsor itaffiss ! 1 "VT 1 v uoaenajan tervehdvksemrhe l i lemme! 1 GRETA JA OSKAR LEHTO Windsor J tM&Ähv:Äjvuw&&K&&Ä&&lämLpimiö 'Mt i yöi omistaa tuotantolaitoksia missä hän pitäisi yksityisvoitto-je- n tavoittelussa muita kansalai-sia työssä Tässä kehitysvaiheessa toteutetaan ihmiskunnan his- - toriassa ensimäistä kertaa raamatullista määritelmää että joka ei työtä tee hänen ei syömäänkään pidä eli tarkemmin määritellen "jokaiselta" ky- - kyjensä mukaan jokaiselle työnsä mukaan" villitsee vielä eriarvoisuutta esim ruumiillisen ja henkisen työn tekijäin ja maaseutulais- - mikä uhkasi työväenliikettä Siinä kommunistisuus osa "historiassa" maalaa oli r Ont kaikille tuttavil-- j Ont kaupunkilaisten yhteiskunnan johtoa ja holhous-- "kommunisteiksi" kaikki poliit-t- a Ja edelleen Marxin mukaan tisesti eri mieltä olevat ihmiset ja vasta sitten kun siirrytään kom-- laitokset sekä toisaalla kom-munismiin — olosuhteeseen munismiin nähden teorian ia missä kaikkia tuotteita on yi- - täkyllin niin että voidaan toteut-- taa määritelmää: Kaikilta kykyjensä mukaan jokaiselle mukaan" tulee vai- - tiokoneisto tarpeettomaksi ja niinmuodoin valtiovalta haihtuu tarpeettomana elimenä pois Missä määrin sosialistiset maat ovat tältä Marxismin perus-linjalta poikenneet tai poik-keamatta jääneet se on asia jonka pohdinta ei erikoisemmin kuulu "Kanadan Suomalaisten Historian" lehdille Missään ei luulisi että täl-laiset marxilaisteorian perusteet voivat unettomia öitä aiheuttaa "Kanadan Suomalaisten Histo-rian kirjoittajalle"! Eräänlainen totuuden jyvä sisältyy kuitenkin sivulla 369 esitettyyn teoreettisluontoiseen virkkeeseen että "aluksi sanoja sosialismi ja kommunismi käytettiin merkitsemään samaa asiaa " ONNELLISTA UUTTAVUOTTA kaikille ystäville! j H ] Oak Ridges Ont i! Vuodenajan tervehdyksin! AINO KOSKI Kapuskasing Ont Vuodenajan tervehdyksemme kaikille tuttavillemme! Lempi ja A Salminen Toronto Ont sosialismiksi" punamullalla tarpeittensa tapauksessa Haanpää muka köyhän perheen ainoata lehmänkantturaa isiltä perittyä uskoa perhe-elämää- n jne Venä- - jällä tapahtuneen sosialismin historiallisen läpimurron jälkeen tämä työväen-j- a kansanvas- - täinen viha kohdistui edelleen työväenliikettä vastaa kuten en- - nenkin mutta kirotuiksi mörkö- - paholaisiksi tulivat "sosialisten "tilalle kommunistit" Tässä yhteydessä tulee esille kaisi toisilleen vastakkaista porvarillista katsomusta eli op- - pisuuntaa Yhtäällä anti- - käytännön kysymyksissä eri mieltä olevat henkilöt jotka sanovat kommunisteja "kom munisteiksi sosialisteja "sosialisteiksi" ja ei-mihink-ään puolueeseen kuulumattomia siksi mitä he todella ovat Jatk Siv S JOULUJUHLA Beaver Laken Seurakerho jär-jestää joulujuhlan joulukuun 27 pnä Tanssit alkaa kello 1 päivällä ja ruokailu kello 3 ip Kaikki kerhon jäsenet tervetulleita Musiikista huolehtii Leo Niemi T t f -- I Beaver Laken Seurakerhon kokous tammikuun 1 1 pnä 1976 alk kello 11 ap seurapelit alk kello 1 päivällä KIITOS Kiitokseni teille Toron-ton suomalaiset jotka kä-vitte minua katsomassa sairaalassa ollessani ja toit-te minulle lukemista Kiitos Sagalle kahvistaja leivokisista Teitä kaikkia kiittäen Aune Liikala Hearst Ont ONNELLISTA RAUHAN JA HYVÄN TAHDON VUOTTA kaikille sukulaisille ja ystävilleni! Hilja Salo Long Lake Rd Copper Cliff Ont VUODENAJAN TERVEHDYS Kirsti ja Lauri Kauhala 104 Carl Ave Thunder Bay "P" Ont |
Tags
Comments
Post a Comment for 000493
