000576 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
' ' 1 1 '""ii - ' ' ' " ' ' f ' ' „_ rvv: : Af rrf t ?— '„ — - a 'Onpas Mun näköinen lintu' Onkohan se 'törkki vai siikulli?' Ei ole kalkkuna eikä lokki vaan selvä harakka eli 'magpie' kieliseksi Harakka oli nähty joulun aikaan Toronton saaristossa luultavasti joululomalla Vancouverista Harakka ei asu Itä- - vaan Länsi-Canadas- sa Canadan harakka näyttää hiukan pienemmältä ja värittömämmältä kuin 'magpie' Suomessa ---♦-- ♦-"♦" T1MM1MS1N ♦# ♦"" ♦' Joulujuhlat täällä Timmin-si- n perukoilla menivät entiseen hyvään tyyliinsä eikä suurem-pat- a tapahtunut ei edes mur-tovarkaatkaan murtautuneet Hekin ovat nykyisin niin am-mattimiehiä että pitävät juhlat-kin kunniassa ja levähtelevät kuten ainakin työnsä tehneet Näiden tällaisten juhlien ai-kana tahtoo se yleispainokin nousta ja siitä puhutaan paljon enemmän kuin mistään 'lorvi-kolotukses- ta' joka tauti tahtoo vaivata myöskin niin monia ny-kypäivän ihmisiä Ei kukaan tykkäisi ottaa leipäänsä otsansa hiessä tienaten Tällaista 'kataria' alkoivat sairastaa Puolankin kansalai-set joka tauti on jo kestänyt pian kaksi vuotta Ei ole ihme vaikka on ajettu maan talous-elämä poliittisella lakkoilulla hunningolle Ei missään maa-ilman maassa voida elää aivan lakkoilemalla ja siksi me van-hemmat siirtolaiset jotka tu-limme tänne Canadaan ja o-lem- me ottaneet leipämurikkam-m- e kovan työn ansiosta emme voi hyväksyä tuollaista elämän menoa Muuten minä henkilö-kohtaisesti olen samaa mieltä pääministeri Trudeaun kanssa Hän lieneekin ainoa länsimai-nen valtiomies joka käsittää tätä monimutkaista ulkopoli-tiikkaa Hän hyväksyy sotalain Puolaan jos se vain estää kan-sallissod- an sen kansan keskuu-dessa Ei sen parempaa ajatusta voi keneltäkään täällä lännessä odottaa Mutta näyttää kuin suurin enemmistö olisi kansa-laissodan kannalla Kun seuraa tv:tä ja noita uutisia niin kaikki melkein tykkäävät huonoa jos Puolassa päästäänkin jonkinlai-seen sovintoon ilman sisällis-sotaa Mikä hirveä ajatus! Kuka sielläkin voittaisi sen sodan? Ei kukaan muu kuin ne jotka ovat saaneet myydä kalliilla hinnalla aseita tuohon kansalliseen on-nettomuuteen Meillä vanhemmilla suoma-laisilla on vielä tuoreessa muis-tissa 1918 käyty sisällissota Kuka siellä voitti? Kymmeniä tuhansia kansalaisiamme sortui ennen aikaiseen hautaan ja LIEPEILTÄ o kummankin puolen miesten oli lähdettävä ulkomaille velliku-pi- n hintaa tienaamaan Täällä Canadassakin tapasivat niin val-koiset kuin punaisetkin toisensa näillä huonomaineisilla metsä-kämpil- lä ja lujassa oli toimeen-tulo kumpaisellakin Sen jäl-keen rahamies maailma järjesti talouspulan jonka aikana kum-mankin puolen miehet joutuivat kerjäämällä elättämään itseään täällä maailman turuilla Muuta lohduttavaa sanaa en kuullut tuolla ajalla kuin sen että Suo-mi on ainoa maa joka maksaa velkansa Amerikalle Siitä pu-huttiin niin paljon että tuosta lauseesta tekivät toiskieliset pilkkaa Timminsin palokuntalaiset taisivat saada kaikkein par-haimman joululahjan heidän vuosipalkkoihinsa sillä taan-nehtivasti viime vuoden ajalta ja nyt uutena neuvottelukoh-teen- a olevat työedut huomioon-ottaen heidän palkkansa nousi keskimäärin lähelle 20% joka nosti työpalkan $25318 Nou-su oli huomattava näille pitempi aikaisille palosotilaille Kau-punkimme majurin kertoman mukaan se on nyt saman suu-ruinen palkka mitä saavat mui-den pohjoisen kaupunkien palo-kuntalaiset — joten ei näille-kää- n miehille makseta siitä mitä tekevät vaan siitä mitä he tie-tävät Näissä vuosien saatossa tulee mieleen aina joku tuttava joka on täyttänyt vuosia huo-mattavasti Eräskin tuttava täs-sä South Porcupinen laidassa piti pitkän aikaa jonkinlaista pientä pajaliikettä ja siinä teh-tiin myöskin hitsaustatyötä ym korjauksia Nyt en ole tätä sep-pää nähnyt pitkään aikaan mutta joulun eduspäivänä oli hänen kuvansa lehdessä ja hen-kilötiedoissa mainittiin että hän oli täyttänyt 100 vuotta Hän on nimeltään George Poppleton ja nykyisin on hoidettavana Tim-minsin Nursing HomeMn hoito-laitoksessa Mies vielä voi olo-suhteisiin katsoen hyvin Mie-hellä ei ole mitään salaisuuksia elämän pitkäksi iäksi kertoi vain tehneensä kovaa työtä ja syöneensä 2 ateriaa päivässä Hän on syntynyt Englannissa ja on monarkian kannattaja Nyt hän vain odottelee kuningatta-relta kirjettä ja onnittelua pit-kän iän johdosta Lehdessä oli myöskin hen-kilötiedot entisestä kultasepäs-tä Henry Hokkisesta Henry on meille vanhemmille suoma-laisille hyvin tunnettu Hän teki ammattinsa työtä täkäläisessä Halperin kelloseppäliikkeessä 30 vuotta yhtämittaisesti Hok-kinen täytti hiljattain 85 vuotta ja on nyt hoidettavana vanhain-kodissa Heikki on vielä hyvin pirteä juttukaveri ja muistaa paljon pitkän elämän taipaleen-sa varrelta Hän on lähtenyt Torniosta Suomesta ja tullut Canadaan vuonna 1916 Tim-minsin perukalla hän teki pal-jon työtä Harmoni haalin näyt-tämöllä ja esitti huomattavia osia suuristakin suomalaisista näytelmistä sekä ohjaili näitä seuranäytelmäesityksiä Toivo-tan paljon onnea Henrylle ja pirteitä elon ikävuosia Mutta meille vanhemmille suomalaisille lienee kaikkein tun-netuin kansalaisemme Mimmi Knuuttila Hän on ollut South Porcupinen General sairaalas-sa syksystä lähtien Mimmillä on nyt ikää 97 vuotta ja kolme kuukautta Hän on erikoisen pirteä ja koittaa seurata vielä näitä maailman asioita Hän on ollut lehtemme lukija aina sen perustamisesta lähtien Nyt tahtoo näkö mennä niin huo-noksi että on vaikeuksia ottaa selvää kaikesta Mimmi on syn-tynyt siellä Savon sydämessä Muoningalla Luonteensa puo-lesta hän on sopeva juttukaveri kenen kanssa tahansa Mimmin ruokavalio on poikkeuksellisen harvinainen joka lieneekin suu-rin salaisuus tähän pitkään elä-mään Toivon onnellista uutta vuotta Mimmille ja että hän täyttäsi 100 vuotta ja saisi maamme pääministeriltä kir-jeen ja onnittelut KUOLON SAALISTA — Joulu aatonaattona saatettiin ikuisen levon vuoteelle paikka-kuntamme pitkäaikainen asu-kas ja maanmiestemme keskuu-dessa hyvin tunnettu kansalai-semme entinen kaivos-- ja met-sätyömies Nikolai Ranta joka kuoli pitkän ja vaikean saira-uden jälkeen paikkakuntamme yleisessä sairaalassa Nick oli syntynyt Ala-Härmäs- sä ja oli kuollessaan vähän vaille 81 vuoden ikäinen Pois mennyttä lähinnä kaipaamaan jäi hänen vaimonsa Kaino täällä South Porcupinessa ja edesmenneen poikansa tytär Brenda Sudby-ryss- a sekä sukulaiset Suomes-sa ja tässä maassa Nick oli hyvin aktiivinen urheilun ystä-vä uhraten paljon vapaa-aikaan- sa täällä aikoinaan toimi-neessa voimistelu- - ja urheilu-seura Viestissä sekä CSJ:n osaston toiminnassa Pitkän ja työntäyteisen elämänsä aikana Nick kuului lehtiemme vakitui-seen lukijakuntaan ollen niiden rahallinen avustaja sekä ahke-ra kirjeenvaihtaja Liekki-leh-del- le Hän suoritti pitkän päivä-työn täkäläisessä yleisessä kulttuuritoiminnassa kuuluen sekakuoro 'Sointu' laulajiin ja osallistui lukuisiin soitto-j-a lau-lujuhliin Syvällä kunnioituk- - --" Thunder Bayn Kyllähän tänne ukkosi ah-delle kuuluu nyt paljonkin Joulu ja koko vuoden loppu vietettiin oikein rauhallisesti Luntakaan ei tullut joulun ai-kaan kuin nimeksi eikä mitään oikein ihmeitä tapahtunut Mut-ta kun päästiin uudelle vuodel-le niin jopas alkoi lunta tule-maan niin että nyt sitä olisi muillekin lainata ja kovia pak-kasia on ollut niinkuin talvella pitääkin Lieneekö ilmojen vaihtumi-nen vai mikä on vikana kun ihmisiä on kovasti yskässä ja sairaana Allekirjoittaneelle tä-mä ei ole ihme kun se on joka-talvinen tauti Heti kun ilmat kylmenee niin alkaa kleenex' ien käyttö että komppania sai- - LAHJOITUKSIA CANADAN RAUHANLIITOLLE CSJ:n Toronton osasto $10000 Thunder Bayn Ikinuortenkerho 5000 Emil Martin Geraidton Ont 2000 Toivo Halme Nipigon Ont 1000 Bill Salminen Worthington Ont 2000 Hilja Rönkä Lively 500 Yrjö Palomäki Whitefish Ont 1000 Hilma Ranta VVhitefish Ont 1000 Väinö Kaakko Magnetawan Ont 1000 Mamie Tuominen MapleRidge B C 500 Venla Kyyriäinen St Catharines Ont 2000 Matti Koski Chase B C 2000 Helen Wilman Sointula 1000 Sanelma Kallio Toronto 2000 Walter Vickberg Toronto 1000 Martha ja John Saloranta Toronto Ont 1000 H H Panttila S Porcupine Ont 1000 Kerttu Aho S Porcupine Ont 1000 Tänä vuonna tulee kulu-neeksi 53 vuotta kun liityin jäseneksi Canadan Suomalai-seen Järjestöön ja näin juhla-vuoden kunniaksi lahjoitan jär-jestölle 53 dollaria kiitollisuu-della monista vaiherikkaista vuosista toimintamme saroilla Helen Salminen Toronto Ont Jos joillekin lehtemme luki-joille ei ole tullut kirjettä tämän asian edistämiseksi lahjoitukset voi lähettää osoitteella: Finnish Organization of Canada 957 Broadview Ave„ Toronto Ont M4K 2R5 Kiittäen CSJ:n Toimeen-panevakomit- ea selle me jälkeen jääneet tuttavat muistelemme Nick Rannan e-lämän- työtä Viimeisen siunauksen suo-ritti Luth seurakunnan pastori Markku Suokonautio sekä hy-västiksiNic- kille sairaanhoitaja Martti Kuuru lauloi kaksi kau-nista laulua H IJä"- - "'Xai'1" täm$8 kuulumisia si jo vähän antaa halvennusta-ki-n kleenex-paketteih- in näin vakituiselle käyttäjälle Nyky-aikana kyllä tehdään kaikenlai-sia ihmeitä vaan en ole kuullut josko uusia neniä tehdään Uu-den nenävärkin kyllä hommai-sin jos niitä saisi vaikka millä keinolla ja mistä saakka — Se siitä Nyt tässä ensiksi kauniit kii-tokset Kairu kuoron joulujuh-layleisöl- le kun niin suurella joukolla saavuitte tähän juh-laan jonka onnistuminen riip-puu juuri yleisöstä Kiitokset henkilöille jotka autoitte kahvi-tarjoilussa tikettien myyjille ovi- - ja esirippumiehille koska nämä henkilöt pitää saada ulko-puolelta kuoron Myöskin kii-tokset kuorolaisille kahvitarjoi-lussa lahjoitetut kaikki syömiset ja juomiset niin että pullia voileipiä ja kaakkuja oli vielä jäämiinkin Siis voidaan sanoa juhlat onnistuivat Vielä kiitos vieraille ohjelmanesittäjille Näin saatiin vaihteleva ohjel-ma joka tekee järjestäjille hy-vän mielen kun kaikki menee hyvin Tässä nyt lopuksi muistutus kuorolaisille että harjoitukset alkavat helmikuun 7 päivä klo 1 iltapäivällä Toivottavasti ei silloin enää ole kovin kovia pak-kasiakaan kun se nyt tämän tammikuun paukuttelee kun olemme lomalla Kuorolaisten toivomus olisi että saataisiin uusia laulajia Mikä vaivaa mei-dän miesväkeä kun miehet harvenevat joka kuorosta Tot-tahan nyt miehet viitsivät kul-kea harjoituksissa siinä missä naisetkin Tervetuloa vain jouk-koomme! Hyvää uutta vuotta kaikille tämän lehden lukijoille! Lyyli T Voi kun voisin tuoda julki tutkimusteni tulok-set! Olen 70 vuotta tutkinut maailmanhistoriaa ja voi kun sydämeni on lentää ulos rin-nasta katsellessa tätä maail-man menoa kirjallisuuden va-lossa On politiikkaa ja uskon-toa Kristityt veisaavat "ei taivahassa kuolon vaaraa ei kyyneleitä yötäkään!" —Joo mutta tällä meidän maapallol-lamme ihminen on vuodattanut verisiä kyyneleitä tuhansia vuo-sia -- Miksi? Tiedemiehet julistavat että noin 300 miljoonaa vuotta sitten ihminen oli maalla ja vedessä asuva karvainen eläin Noin 20 vuotta sitten oli Amerikassa konferenssi jossa 50 tiedemiestä tuli siihen tu-lokseen että vasta 1000 vuo-den kuluttua ihminen on ihmi-nen ja että me nyt olemme vielä apinoita! "Voi kumpa heräisin kuol-leista 1000 vuoden kuluttua!" RAFAEL Kuuluuha se kun rikkaa riih pah laa van ei kuuluk köyhän kuo-lemak- aa KITEE
Object Description
Rating | |
Title | Viikkosanomat, January 18, 1982 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1982-01-18 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000289 |
Description
Title | 000576 |
OCR text | ' ' 1 1 '""ii - ' ' ' " ' ' f ' ' „_ rvv: : Af rrf t ?— '„ — - a 'Onpas Mun näköinen lintu' Onkohan se 'törkki vai siikulli?' Ei ole kalkkuna eikä lokki vaan selvä harakka eli 'magpie' kieliseksi Harakka oli nähty joulun aikaan Toronton saaristossa luultavasti joululomalla Vancouverista Harakka ei asu Itä- - vaan Länsi-Canadas- sa Canadan harakka näyttää hiukan pienemmältä ja värittömämmältä kuin 'magpie' Suomessa ---♦-- ♦-"♦" T1MM1MS1N ♦# ♦"" ♦' Joulujuhlat täällä Timmin-si- n perukoilla menivät entiseen hyvään tyyliinsä eikä suurem-pat- a tapahtunut ei edes mur-tovarkaatkaan murtautuneet Hekin ovat nykyisin niin am-mattimiehiä että pitävät juhlat-kin kunniassa ja levähtelevät kuten ainakin työnsä tehneet Näiden tällaisten juhlien ai-kana tahtoo se yleispainokin nousta ja siitä puhutaan paljon enemmän kuin mistään 'lorvi-kolotukses- ta' joka tauti tahtoo vaivata myöskin niin monia ny-kypäivän ihmisiä Ei kukaan tykkäisi ottaa leipäänsä otsansa hiessä tienaten Tällaista 'kataria' alkoivat sairastaa Puolankin kansalai-set joka tauti on jo kestänyt pian kaksi vuotta Ei ole ihme vaikka on ajettu maan talous-elämä poliittisella lakkoilulla hunningolle Ei missään maa-ilman maassa voida elää aivan lakkoilemalla ja siksi me van-hemmat siirtolaiset jotka tu-limme tänne Canadaan ja o-lem- me ottaneet leipämurikkam-m- e kovan työn ansiosta emme voi hyväksyä tuollaista elämän menoa Muuten minä henkilö-kohtaisesti olen samaa mieltä pääministeri Trudeaun kanssa Hän lieneekin ainoa länsimai-nen valtiomies joka käsittää tätä monimutkaista ulkopoli-tiikkaa Hän hyväksyy sotalain Puolaan jos se vain estää kan-sallissod- an sen kansan keskuu-dessa Ei sen parempaa ajatusta voi keneltäkään täällä lännessä odottaa Mutta näyttää kuin suurin enemmistö olisi kansa-laissodan kannalla Kun seuraa tv:tä ja noita uutisia niin kaikki melkein tykkäävät huonoa jos Puolassa päästäänkin jonkinlai-seen sovintoon ilman sisällis-sotaa Mikä hirveä ajatus! Kuka sielläkin voittaisi sen sodan? Ei kukaan muu kuin ne jotka ovat saaneet myydä kalliilla hinnalla aseita tuohon kansalliseen on-nettomuuteen Meillä vanhemmilla suoma-laisilla on vielä tuoreessa muis-tissa 1918 käyty sisällissota Kuka siellä voitti? Kymmeniä tuhansia kansalaisiamme sortui ennen aikaiseen hautaan ja LIEPEILTÄ o kummankin puolen miesten oli lähdettävä ulkomaille velliku-pi- n hintaa tienaamaan Täällä Canadassakin tapasivat niin val-koiset kuin punaisetkin toisensa näillä huonomaineisilla metsä-kämpil- lä ja lujassa oli toimeen-tulo kumpaisellakin Sen jäl-keen rahamies maailma järjesti talouspulan jonka aikana kum-mankin puolen miehet joutuivat kerjäämällä elättämään itseään täällä maailman turuilla Muuta lohduttavaa sanaa en kuullut tuolla ajalla kuin sen että Suo-mi on ainoa maa joka maksaa velkansa Amerikalle Siitä pu-huttiin niin paljon että tuosta lauseesta tekivät toiskieliset pilkkaa Timminsin palokuntalaiset taisivat saada kaikkein par-haimman joululahjan heidän vuosipalkkoihinsa sillä taan-nehtivasti viime vuoden ajalta ja nyt uutena neuvottelukoh-teen- a olevat työedut huomioon-ottaen heidän palkkansa nousi keskimäärin lähelle 20% joka nosti työpalkan $25318 Nou-su oli huomattava näille pitempi aikaisille palosotilaille Kau-punkimme majurin kertoman mukaan se on nyt saman suu-ruinen palkka mitä saavat mui-den pohjoisen kaupunkien palo-kuntalaiset — joten ei näille-kää- n miehille makseta siitä mitä tekevät vaan siitä mitä he tie-tävät Näissä vuosien saatossa tulee mieleen aina joku tuttava joka on täyttänyt vuosia huo-mattavasti Eräskin tuttava täs-sä South Porcupinen laidassa piti pitkän aikaa jonkinlaista pientä pajaliikettä ja siinä teh-tiin myöskin hitsaustatyötä ym korjauksia Nyt en ole tätä sep-pää nähnyt pitkään aikaan mutta joulun eduspäivänä oli hänen kuvansa lehdessä ja hen-kilötiedoissa mainittiin että hän oli täyttänyt 100 vuotta Hän on nimeltään George Poppleton ja nykyisin on hoidettavana Tim-minsin Nursing HomeMn hoito-laitoksessa Mies vielä voi olo-suhteisiin katsoen hyvin Mie-hellä ei ole mitään salaisuuksia elämän pitkäksi iäksi kertoi vain tehneensä kovaa työtä ja syöneensä 2 ateriaa päivässä Hän on syntynyt Englannissa ja on monarkian kannattaja Nyt hän vain odottelee kuningatta-relta kirjettä ja onnittelua pit-kän iän johdosta Lehdessä oli myöskin hen-kilötiedot entisestä kultasepäs-tä Henry Hokkisesta Henry on meille vanhemmille suoma-laisille hyvin tunnettu Hän teki ammattinsa työtä täkäläisessä Halperin kelloseppäliikkeessä 30 vuotta yhtämittaisesti Hok-kinen täytti hiljattain 85 vuotta ja on nyt hoidettavana vanhain-kodissa Heikki on vielä hyvin pirteä juttukaveri ja muistaa paljon pitkän elämän taipaleen-sa varrelta Hän on lähtenyt Torniosta Suomesta ja tullut Canadaan vuonna 1916 Tim-minsin perukalla hän teki pal-jon työtä Harmoni haalin näyt-tämöllä ja esitti huomattavia osia suuristakin suomalaisista näytelmistä sekä ohjaili näitä seuranäytelmäesityksiä Toivo-tan paljon onnea Henrylle ja pirteitä elon ikävuosia Mutta meille vanhemmille suomalaisille lienee kaikkein tun-netuin kansalaisemme Mimmi Knuuttila Hän on ollut South Porcupinen General sairaalas-sa syksystä lähtien Mimmillä on nyt ikää 97 vuotta ja kolme kuukautta Hän on erikoisen pirteä ja koittaa seurata vielä näitä maailman asioita Hän on ollut lehtemme lukija aina sen perustamisesta lähtien Nyt tahtoo näkö mennä niin huo-noksi että on vaikeuksia ottaa selvää kaikesta Mimmi on syn-tynyt siellä Savon sydämessä Muoningalla Luonteensa puo-lesta hän on sopeva juttukaveri kenen kanssa tahansa Mimmin ruokavalio on poikkeuksellisen harvinainen joka lieneekin suu-rin salaisuus tähän pitkään elä-mään Toivon onnellista uutta vuotta Mimmille ja että hän täyttäsi 100 vuotta ja saisi maamme pääministeriltä kir-jeen ja onnittelut KUOLON SAALISTA — Joulu aatonaattona saatettiin ikuisen levon vuoteelle paikka-kuntamme pitkäaikainen asu-kas ja maanmiestemme keskuu-dessa hyvin tunnettu kansalai-semme entinen kaivos-- ja met-sätyömies Nikolai Ranta joka kuoli pitkän ja vaikean saira-uden jälkeen paikkakuntamme yleisessä sairaalassa Nick oli syntynyt Ala-Härmäs- sä ja oli kuollessaan vähän vaille 81 vuoden ikäinen Pois mennyttä lähinnä kaipaamaan jäi hänen vaimonsa Kaino täällä South Porcupinessa ja edesmenneen poikansa tytär Brenda Sudby-ryss- a sekä sukulaiset Suomes-sa ja tässä maassa Nick oli hyvin aktiivinen urheilun ystä-vä uhraten paljon vapaa-aikaan- sa täällä aikoinaan toimi-neessa voimistelu- - ja urheilu-seura Viestissä sekä CSJ:n osaston toiminnassa Pitkän ja työntäyteisen elämänsä aikana Nick kuului lehtiemme vakitui-seen lukijakuntaan ollen niiden rahallinen avustaja sekä ahke-ra kirjeenvaihtaja Liekki-leh-del- le Hän suoritti pitkän päivä-työn täkäläisessä yleisessä kulttuuritoiminnassa kuuluen sekakuoro 'Sointu' laulajiin ja osallistui lukuisiin soitto-j-a lau-lujuhliin Syvällä kunnioituk- - --" Thunder Bayn Kyllähän tänne ukkosi ah-delle kuuluu nyt paljonkin Joulu ja koko vuoden loppu vietettiin oikein rauhallisesti Luntakaan ei tullut joulun ai-kaan kuin nimeksi eikä mitään oikein ihmeitä tapahtunut Mut-ta kun päästiin uudelle vuodel-le niin jopas alkoi lunta tule-maan niin että nyt sitä olisi muillekin lainata ja kovia pak-kasia on ollut niinkuin talvella pitääkin Lieneekö ilmojen vaihtumi-nen vai mikä on vikana kun ihmisiä on kovasti yskässä ja sairaana Allekirjoittaneelle tä-mä ei ole ihme kun se on joka-talvinen tauti Heti kun ilmat kylmenee niin alkaa kleenex' ien käyttö että komppania sai- - LAHJOITUKSIA CANADAN RAUHANLIITOLLE CSJ:n Toronton osasto $10000 Thunder Bayn Ikinuortenkerho 5000 Emil Martin Geraidton Ont 2000 Toivo Halme Nipigon Ont 1000 Bill Salminen Worthington Ont 2000 Hilja Rönkä Lively 500 Yrjö Palomäki Whitefish Ont 1000 Hilma Ranta VVhitefish Ont 1000 Väinö Kaakko Magnetawan Ont 1000 Mamie Tuominen MapleRidge B C 500 Venla Kyyriäinen St Catharines Ont 2000 Matti Koski Chase B C 2000 Helen Wilman Sointula 1000 Sanelma Kallio Toronto 2000 Walter Vickberg Toronto 1000 Martha ja John Saloranta Toronto Ont 1000 H H Panttila S Porcupine Ont 1000 Kerttu Aho S Porcupine Ont 1000 Tänä vuonna tulee kulu-neeksi 53 vuotta kun liityin jäseneksi Canadan Suomalai-seen Järjestöön ja näin juhla-vuoden kunniaksi lahjoitan jär-jestölle 53 dollaria kiitollisuu-della monista vaiherikkaista vuosista toimintamme saroilla Helen Salminen Toronto Ont Jos joillekin lehtemme luki-joille ei ole tullut kirjettä tämän asian edistämiseksi lahjoitukset voi lähettää osoitteella: Finnish Organization of Canada 957 Broadview Ave„ Toronto Ont M4K 2R5 Kiittäen CSJ:n Toimeen-panevakomit- ea selle me jälkeen jääneet tuttavat muistelemme Nick Rannan e-lämän- työtä Viimeisen siunauksen suo-ritti Luth seurakunnan pastori Markku Suokonautio sekä hy-västiksiNic- kille sairaanhoitaja Martti Kuuru lauloi kaksi kau-nista laulua H IJä"- - "'Xai'1" täm$8 kuulumisia si jo vähän antaa halvennusta-ki-n kleenex-paketteih- in näin vakituiselle käyttäjälle Nyky-aikana kyllä tehdään kaikenlai-sia ihmeitä vaan en ole kuullut josko uusia neniä tehdään Uu-den nenävärkin kyllä hommai-sin jos niitä saisi vaikka millä keinolla ja mistä saakka — Se siitä Nyt tässä ensiksi kauniit kii-tokset Kairu kuoron joulujuh-layleisöl- le kun niin suurella joukolla saavuitte tähän juh-laan jonka onnistuminen riip-puu juuri yleisöstä Kiitokset henkilöille jotka autoitte kahvi-tarjoilussa tikettien myyjille ovi- - ja esirippumiehille koska nämä henkilöt pitää saada ulko-puolelta kuoron Myöskin kii-tokset kuorolaisille kahvitarjoi-lussa lahjoitetut kaikki syömiset ja juomiset niin että pullia voileipiä ja kaakkuja oli vielä jäämiinkin Siis voidaan sanoa juhlat onnistuivat Vielä kiitos vieraille ohjelmanesittäjille Näin saatiin vaihteleva ohjel-ma joka tekee järjestäjille hy-vän mielen kun kaikki menee hyvin Tässä nyt lopuksi muistutus kuorolaisille että harjoitukset alkavat helmikuun 7 päivä klo 1 iltapäivällä Toivottavasti ei silloin enää ole kovin kovia pak-kasiakaan kun se nyt tämän tammikuun paukuttelee kun olemme lomalla Kuorolaisten toivomus olisi että saataisiin uusia laulajia Mikä vaivaa mei-dän miesväkeä kun miehet harvenevat joka kuorosta Tot-tahan nyt miehet viitsivät kul-kea harjoituksissa siinä missä naisetkin Tervetuloa vain jouk-koomme! Hyvää uutta vuotta kaikille tämän lehden lukijoille! Lyyli T Voi kun voisin tuoda julki tutkimusteni tulok-set! Olen 70 vuotta tutkinut maailmanhistoriaa ja voi kun sydämeni on lentää ulos rin-nasta katsellessa tätä maail-man menoa kirjallisuuden va-lossa On politiikkaa ja uskon-toa Kristityt veisaavat "ei taivahassa kuolon vaaraa ei kyyneleitä yötäkään!" —Joo mutta tällä meidän maapallol-lamme ihminen on vuodattanut verisiä kyyneleitä tuhansia vuo-sia -- Miksi? Tiedemiehet julistavat että noin 300 miljoonaa vuotta sitten ihminen oli maalla ja vedessä asuva karvainen eläin Noin 20 vuotta sitten oli Amerikassa konferenssi jossa 50 tiedemiestä tuli siihen tu-lokseen että vasta 1000 vuo-den kuluttua ihminen on ihmi-nen ja että me nyt olemme vielä apinoita! "Voi kumpa heräisin kuol-leista 1000 vuoden kuluttua!" RAFAEL Kuuluuha se kun rikkaa riih pah laa van ei kuuluk köyhän kuo-lemak- aa KITEE |
Tags
Comments
Post a Comment for 000576