000322 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ca?w on
Kahvipensas on kotoisin
Etiopiasta Etiopiassa kahvia
juotiin jo toista tuhatta vuot-ta
sitten ja lääkkeenä sitä käy-tettiin
Arabiassa 900-luvul- la
Myöhemmin arabitkin oppi-vat
että kahvi on miellyttävää
muutenkin kuin lääkkeenä
Kahvihuoneita syntyi ensim-mäiseksi
Arabiaan
Konstantinopoliin perustet-tiin
kahvihuone vuonna 1554 ja
1600-luvul- la kahvihuoneita oli
Euroopassa jo monia
Kahvi oli Euroopassa leviä- -
misensä aikana monesti lailla
kielletty nautinto Sitä pidettiin
turhana ylellisyytenä ja synti-näkin
sillä sehän selvästi piristi
ja piristyminen oli syntiä!
Ruotsi-Suomes- sa kahvi ju-listettiin
kielletyksi v 1767
mutta juotiinhan sitä kuitenkin
Vasta 1802 viimeinen kahvin-juontikiel- to
kumottiin Siitä
Mattomasiina
— Tämä matto pitäisi pestä
sanoivat naiset työpaikalla
Haluttomasti mutta meikäläi-sellä
heräsivät halut heti sillä
matto oli ihanan likainen ja
toisekseen hän muisti miten
hauskaa oli pestä mattoja ke-säpäivänä
järven rannassa
Matto vain laiturille vähän
suopaa päälle ja sitten vettä ja
harjaa
—Ininä kyllä voisin —
— Ihan totta? Pesisitkö?
kuului "helpottuneita huudah-duksia
ja monet auttavat kädet
ojentuivat mattoa kohti sillä
joissakin tilanteissa toisten
luonne on niin avulias että se
melkein tukehduttaa kaiken o-matoimi- suuden
— Me kannamme tämän si-nun
kassasi kellariin — siellä on
se iso huone jossa on hyvä
pestä nyt kun matonpesuko-neki- n
taas toimii — ei kai se
vain ole liian raskasta
Kas niin nyt se on siinä —
mitä eikö tämä johto yletykään
koskettimeen — täytyy mennä
etsimään jatkojohto kuka on
nähnyt jatkojohdon viimeksi —
johtajallako oli viimeksi ja hän
ei ole töissä — täytyy soittaa
hänelle kotiin — johtaja ei
muista lainasi kyllä sitä kerran
mutta luulee palauttaneensa
Siihen tohinaan meni niin
paljon aikaa ja energiaa että
meikäläinen pelkäsi jo ettei
saisikaan pestä mattoa Vaik-ka
vain kellarissakin
— Antakaas nyt olla s anoin
— Minä voin siirrellä mattoa
sen verran että mattomasiinan
johto riittää
— Ihanko totta? Tuletko
sinä nyt aivan varmasti toi-meen?
— Ihan varmasti
Mattomasiina joka oli ollut
korjattavana kaksi viikkoa ei
toiminut — onneksi teki meikä-läisen
mieli sanoa sillä hän ei
muutenkaan tykännyt koko ma-siinasta
Hänen mielestään se
oli paremminkin tehty pannu-lappuje- n
pesuun kuin suurten
pintojen
Niinpä hän haki harjan ja
vesiämpärin ja kuvitteli hankaa-vansa
mattoa laiturilla riippa-koivu- n
alla ja veteli hartaasti
10
-- it
suomalaisen lohtu
lähtien suomalaiset ovatkin juo:
neet kahvia olan takaa Suo-messa
kuluu kahvia henkeä
kohden yhdessä vuodessa 8
kiloa
Henkiläkohtainen kahvin-kulutus
on suurin maailmassa
juuri pohjoismaissa vaikka
suurimmat kahvinostajat ovat
Yhdysvallat Ranska ja Länsi-Saks-a
Amerikkalainen ja sak-salainen
kahvi ovat suurin piir-tein
samanlaisia kuin poh-joismainen
kahvi eli laihahkoa
juomaa jota juodaan kerralla
monta kupillista Etelämpänä
harrastetaan väkevämpää kah-via
Ranskassa Espanjassa
Italiassa ja Jugoslaviassa juo-daan
espressoa tummaksi
paahdettua erityisellä espres-somenetelmä- llä
valmistettua
väkevää kahvia johon pannaan
paljon sokeria Kahvia juodaan
vain sormustimellinen kerral-laan
Suosittu jälkiruokakahvi I-tali- assa
on cappuccino jossa
on puolet espressokahvia puo-let
kuumaa vaahdotettua mai-toa
juoma maustetaan yleensä
kanelilla Pinnalle lisätään no-kare
kermavaahtoa ja suklaa-lastuj- a
Ranskassa juodaan laakeis-ta
isoista kupeista maitokahvia
puolet kuumaa espressoa puo-let
kuumaa maitoa Tämä juo-ma
on yleensä aina hiukan haa-lea
(koska laakeat astiat eivät
säilytä lämpöä) mutta aamias-kahvin- a
hyvää varsinkin aito- -
hangatessaan: 'Kotimaani ompi
Suomi Suomi armas synnyin-maa
—
Ja matosta tuli ihanan puh-das
Siellä se vain lauleli totesi-vat
työkaverit kun meikäläinen
nousi ylempiin kerroksiin
— Joo
— Eihän matonpesu niin
raskasta nykyään olekaan Eikö
ollutkin hyvä kone?
— Joo totesi meikäläinen ja
vilkaisi vaivihkaa peiliin Tukka
sillä oli vähän silmillä poskessa
saippuaa ja työtakin kupeet
märänlaiset mutta muuten hy-vä
konehan se
Taimi
uonnon
203 Tropiikin lämpimissä vesissä
ranskalaisten voisarvien kera
Arabimaissa Turkissa ja
Kreikassakin saa arabialaista
eli turkkilaista kahvia Se val-mistetaan
melko työläästi pul-veriksi
jauhetusta kahvista Oi-keaoppisesti
jokainen kupilli-nen
valmistetaan erikseen
Kahvi nautitaan hyvin' kuuma-na
ja hyvin makeana Kupin
pohjalle jää pulverimainen sak-ka
Turkkilainen kahvi on e-rinom- aista
kun sitä ensin on
oppinut juomaan Siinä on voi-makkaimmillaan
kahvin piris-tävä
vaikutus ja kuitenkin se
maistuu pehmeältä eikä ole niin
väkevää kuin espresso Parasta
mahdollista kahvijuomaa mut-ta
vaatii valmistajaltaan taitoa
ja sydäntä
Pannulla vai
suodattimella
Suomessa keitetään kahvi
vielä useimmiten pannulla On
oltava tarkka että kahvivesi ei
pääse kovasti kiehumaan Kah-vipulv- eri
täytyy lisätä veteen
silloin kun se on alkanut po-reilla
Muuten kahvista tulee
karvasta
Suodattaessa vesi saa kie-hua
Veden on oltavakin kuu-maa
että se liuottaa makuaineet
kahvista Ensin on kahvi kostu-tettava
hieman ja sitten vasta
kaadettava vesi vähitellen ko-konaan
Ellei kahvia nautita
heti on se syytä kaataa esim
lämmitettyyn termokseen Pan-nussa
kahvi menettää nopeasti
tuoreen makunsa
Mikäli käytetään kahvikei-tint- ä
on muistettava pestä kei-tin
melko usein Kahvi sisältää
jonkin verran rasvaa kahviöl-jy- ä
joka tarttuu kahvikeitti-me- n
seinämiin ja pilaa uuden
kahvin maun
Kahvia viljellään nykyisin
eniten Keski-- ja Etelä-Amerikas- sa
Sieltä suurin osa suo-malaista
kahvia on kotoisin
Paahtimoissa tehdään ammatti-taitoa
vaativa työ eri laatujen
yhdistämisessä Suomalaiset
pitävät miedoista pehmeistä
laaduista Suomalainen kahvi
paahdetaan melko vaaleaksi
Väkevämpää kahvia saa tum-maksi
paahdetuista pavuista
m"B meimA
koreanväriset papukatyakalat (Scari- -
dae) uiskentelevat koralliriuttojen ympärillä vUKKaassa puimassa juuiu-Mnlajeil- lä
on vihreä selkä ja vatsa monivivahteinen tiilenpunaisesta vaa-leankeltaiseen
Ne voivat kasvaa jopa 30 cm pituisiksi Nimeään ne ei-vät
ole saaneet ainoastaan loistavien väriensä ansiosta vaan myös siksi
että niiden hampaat ovat sukunoneet yhteen nokan tapaiseksi Nämä
hampaat ovat sopeutuneet murskaamaan koralliriutan palasia jotka
kala puree yhtäaikaa levien kanssa Osa tästä ravinnosta kulkee sula-mattomana
suolen läpi ja koska nämä kalat usein laskevat ulosteensa
määrättyihin paikkoihin voi löytää hienoksi jauhetun korallimassan
muodostamia kasoja jotka puhuvat omaa kieltään näiden kalojen toi
m
Nykyään kahvi myydään
yleensä valmiiksi jauhettuna
Se säilyy hyvin tyhjiöpakkauk-siss- a
Mutta joskus voi kokeilla
papukahviakin ja jauhaa itse
kahvinsa isoäidin kahyimyllys-s- ä
Asuntoon tulee miellyttävä
kahvin tuoksuja vasta jauhettu
kahvi maistuukin erilaiselta
Kahvi on säilytettävä vii-leässä
ja kuivassa paikassa
Viinimaat edellä Suomi
25 alkoholialassa
Suomalaiset ovat pyhäkou-lu
poikia ja --tyttöjä alkoholin
käyttäjinä Näin ainakin jos on
kominen hollantilaista tilas-10- a
maailman alkoholin käytös-l- a
Tilastossa Suomi sijoittuu
Nasta sijaluvulla 25 Seuraavil-la
sijaluvuilta löytyvät naapu-rimme
Neuvostoliitto ja Ruot-si
Tilastoa johtavat ranskalaiset
ia sen sijaan kiskovat itseensä
vuosittain kolminkertaisen
naaran alkoholipitoisia juomia
-- uomalaisiin verrattuna
Tilaston mukaan oli ranska-laisten
alkoholijuomien kulutus
100 prosenttiseksi alkoholiksi
muunnettuna 164 litraa asu-kasta
kohti Seuraavina 10-karje- ssa
listalla ovat: Luxem-burg
144 litraa Portugali 14
Sveitsi 104 litraa ja Belgia 102
litraa
Pohjoismaisista on Tanska
korkeimmalla tilastossa Tans-ka
on 15 tasan 9 litrallaan
Suomen kulutus oli 64 litraa ja
tilastossa seuraavana olevan
Neuvostoliiton 62 litraa Sija-luvulta
27 löytyvän Ruotsin
kulutus oli 58 litraa
Yleensä runsaan alkoholin-köytö- n
maissa viineillä ja oluel-la
on huomattava osuus kulu-tuksessa
Esimerkiksi ranska-laisten
juomista 164 litrasta
vain 24 oli väkeviä
OLUTTA KULUU
Tilaston mukaan kulutettiin
1 1 maassa yli 100 litraa olutta
asukasta kohti Suurinta oli ku-lutus
Saksan liittotasavallassa
jossa kulutus oli 1487 litraa
asukasta kohti Seuraavina oli
1 Missään tapauksessa kahvia ei
x
saisi kaataa alkuperäisestä pak-kauksestaan
toiseen säilytysas-tiaan
sillä kaadettaessa aromi-aineet
hapettuvat ja väljähtyvät
tämän jälkeen nopeasti Jos
kahvi halutaan vaihtaa pahvi--'
pakkauksesta esim peltipurk-kiin
on ehdottomasti siirrettävä
se sisuspussissa Kahvi siis pus-sissa
purkkiin
—
vat Belgia ja Tshekkoslovakia
140 litrallaan Pohjoismaista'
Tanska kuuluu näiden 1 1 maan
joukkoon jossa oluen kulutus
ylitti 100 litraa asukasta kohti
Tanskalaiset joivat olutta 1161
litraa Suomi on vasta 17 si-jalla
Kulutus oli 553 litraa
Tähän sisältyy 1 -- luokan olut
Viinien litramääräisessä ku-lutuksessa
oli ensimmäisellä si-jalla
Ranska 101 litraa asu-kasta
kohti Seuraavina olivat
Portugali 97 litraa ja Italia 935
litraa Suomi on sijaluvulla 27
86 litran kulutuksella Ruotsin
sijaluku on 12 Islannin 17
Norjan 24 ja Tanskan 26
Parhaiten Suomi sijoittuu
odotusten mukaisesti väkevien
juomien tilastossa Sijalukum-me
1 1 ja 299 litraa Suurinta
väkevien kulutus oli Puolassa
lossa käytettiin väkeviä 58 lit-raa
asukasta kohti Seuraavana
on Lusemburg 46 litrallaja Un-kari
44 litralla Neuvostoliito
ohittaa Suomen väkevien tilas-sa
parilla kymmenellä
Pitäjään on tullut uusi nimis-mies
Nimismies: "Olen kuullut että
tässä pitäjässä keitetään
pontikkaa"
Joutomies Könönen: "Juuh
kyllä keitetään Maistuisiko
kupillinen"
Nimismies: "Mitä ihmettä
Tiedättekö kuka minä olen?
Minä olen pitäjän uusi nimis-mies"
Könönen: "Tjaah että sillä
lailla No ette tekään var-maan
tiedä että minä olen
pitäjän suurin valehtelija"
minnasta Jokainen kala asuu jossakin tietyssä koralliriutan kolossa
jonne se aina hakeutuu vaaran uhatessa Vaikka pyyntiverkko tukkisi
sisäänmenoaukon kala ei luovu yrityksistään päästä kotiinsa Eräs
papukaijakala (Pseudoscarus guacamaia) on tullut tunnetuksi omitui-sesta
tavastaan rakentaa itselleen pikkuinen "teltta" yöksi Se erittää
limaa joka sulkee sen sisäänsä kuoren tavoin ja lopulta kalaa ei
näy oikeaksi ilmapalloksi kasvaneen möykyn sisältä Sen valmista-minen
kestää puoli tuntia ja aamulla kalalta kuluu yhtä kauan sen
hävittämiseeen jotta se pääsee jälleen ulos Mikä tämän "ilmapallon"
tarkoitus on ei varmasti tiedetä mutta luultavasti se suojelee kalaa
vihollisilta jotka muuten voisivat löytää sen hajun perusteella
Object Description
| Rating | |
| Title | Viikkosanomat, July 24, 1979 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1979-07-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000181 |
Description
| Title | 000322 |
| OCR text | Ca?w on Kahvipensas on kotoisin Etiopiasta Etiopiassa kahvia juotiin jo toista tuhatta vuot-ta sitten ja lääkkeenä sitä käy-tettiin Arabiassa 900-luvul- la Myöhemmin arabitkin oppi-vat että kahvi on miellyttävää muutenkin kuin lääkkeenä Kahvihuoneita syntyi ensim-mäiseksi Arabiaan Konstantinopoliin perustet-tiin kahvihuone vuonna 1554 ja 1600-luvul- la kahvihuoneita oli Euroopassa jo monia Kahvi oli Euroopassa leviä- - misensä aikana monesti lailla kielletty nautinto Sitä pidettiin turhana ylellisyytenä ja synti-näkin sillä sehän selvästi piristi ja piristyminen oli syntiä! Ruotsi-Suomes- sa kahvi ju-listettiin kielletyksi v 1767 mutta juotiinhan sitä kuitenkin Vasta 1802 viimeinen kahvin-juontikiel- to kumottiin Siitä Mattomasiina — Tämä matto pitäisi pestä sanoivat naiset työpaikalla Haluttomasti mutta meikäläi-sellä heräsivät halut heti sillä matto oli ihanan likainen ja toisekseen hän muisti miten hauskaa oli pestä mattoja ke-säpäivänä järven rannassa Matto vain laiturille vähän suopaa päälle ja sitten vettä ja harjaa —Ininä kyllä voisin — — Ihan totta? Pesisitkö? kuului "helpottuneita huudah-duksia ja monet auttavat kädet ojentuivat mattoa kohti sillä joissakin tilanteissa toisten luonne on niin avulias että se melkein tukehduttaa kaiken o-matoimi- suuden — Me kannamme tämän si-nun kassasi kellariin — siellä on se iso huone jossa on hyvä pestä nyt kun matonpesuko-neki- n taas toimii — ei kai se vain ole liian raskasta Kas niin nyt se on siinä — mitä eikö tämä johto yletykään koskettimeen — täytyy mennä etsimään jatkojohto kuka on nähnyt jatkojohdon viimeksi — johtajallako oli viimeksi ja hän ei ole töissä — täytyy soittaa hänelle kotiin — johtaja ei muista lainasi kyllä sitä kerran mutta luulee palauttaneensa Siihen tohinaan meni niin paljon aikaa ja energiaa että meikäläinen pelkäsi jo ettei saisikaan pestä mattoa Vaik-ka vain kellarissakin — Antakaas nyt olla s anoin — Minä voin siirrellä mattoa sen verran että mattomasiinan johto riittää — Ihanko totta? Tuletko sinä nyt aivan varmasti toi-meen? — Ihan varmasti Mattomasiina joka oli ollut korjattavana kaksi viikkoa ei toiminut — onneksi teki meikä-läisen mieli sanoa sillä hän ei muutenkaan tykännyt koko ma-siinasta Hänen mielestään se oli paremminkin tehty pannu-lappuje- n pesuun kuin suurten pintojen Niinpä hän haki harjan ja vesiämpärin ja kuvitteli hankaa-vansa mattoa laiturilla riippa-koivu- n alla ja veteli hartaasti 10 -- it suomalaisen lohtu lähtien suomalaiset ovatkin juo: neet kahvia olan takaa Suo-messa kuluu kahvia henkeä kohden yhdessä vuodessa 8 kiloa Henkiläkohtainen kahvin-kulutus on suurin maailmassa juuri pohjoismaissa vaikka suurimmat kahvinostajat ovat Yhdysvallat Ranska ja Länsi-Saks-a Amerikkalainen ja sak-salainen kahvi ovat suurin piir-tein samanlaisia kuin poh-joismainen kahvi eli laihahkoa juomaa jota juodaan kerralla monta kupillista Etelämpänä harrastetaan väkevämpää kah-via Ranskassa Espanjassa Italiassa ja Jugoslaviassa juo-daan espressoa tummaksi paahdettua erityisellä espres-somenetelmä- llä valmistettua väkevää kahvia johon pannaan paljon sokeria Kahvia juodaan vain sormustimellinen kerral-laan Suosittu jälkiruokakahvi I-tali- assa on cappuccino jossa on puolet espressokahvia puo-let kuumaa vaahdotettua mai-toa juoma maustetaan yleensä kanelilla Pinnalle lisätään no-kare kermavaahtoa ja suklaa-lastuj- a Ranskassa juodaan laakeis-ta isoista kupeista maitokahvia puolet kuumaa espressoa puo-let kuumaa maitoa Tämä juo-ma on yleensä aina hiukan haa-lea (koska laakeat astiat eivät säilytä lämpöä) mutta aamias-kahvin- a hyvää varsinkin aito- - hangatessaan: 'Kotimaani ompi Suomi Suomi armas synnyin-maa — Ja matosta tuli ihanan puh-das Siellä se vain lauleli totesi-vat työkaverit kun meikäläinen nousi ylempiin kerroksiin — Joo — Eihän matonpesu niin raskasta nykyään olekaan Eikö ollutkin hyvä kone? — Joo totesi meikäläinen ja vilkaisi vaivihkaa peiliin Tukka sillä oli vähän silmillä poskessa saippuaa ja työtakin kupeet märänlaiset mutta muuten hy-vä konehan se Taimi uonnon 203 Tropiikin lämpimissä vesissä ranskalaisten voisarvien kera Arabimaissa Turkissa ja Kreikassakin saa arabialaista eli turkkilaista kahvia Se val-mistetaan melko työläästi pul-veriksi jauhetusta kahvista Oi-keaoppisesti jokainen kupilli-nen valmistetaan erikseen Kahvi nautitaan hyvin' kuuma-na ja hyvin makeana Kupin pohjalle jää pulverimainen sak-ka Turkkilainen kahvi on e-rinom- aista kun sitä ensin on oppinut juomaan Siinä on voi-makkaimmillaan kahvin piris-tävä vaikutus ja kuitenkin se maistuu pehmeältä eikä ole niin väkevää kuin espresso Parasta mahdollista kahvijuomaa mut-ta vaatii valmistajaltaan taitoa ja sydäntä Pannulla vai suodattimella Suomessa keitetään kahvi vielä useimmiten pannulla On oltava tarkka että kahvivesi ei pääse kovasti kiehumaan Kah-vipulv- eri täytyy lisätä veteen silloin kun se on alkanut po-reilla Muuten kahvista tulee karvasta Suodattaessa vesi saa kie-hua Veden on oltavakin kuu-maa että se liuottaa makuaineet kahvista Ensin on kahvi kostu-tettava hieman ja sitten vasta kaadettava vesi vähitellen ko-konaan Ellei kahvia nautita heti on se syytä kaataa esim lämmitettyyn termokseen Pan-nussa kahvi menettää nopeasti tuoreen makunsa Mikäli käytetään kahvikei-tint- ä on muistettava pestä kei-tin melko usein Kahvi sisältää jonkin verran rasvaa kahviöl-jy- ä joka tarttuu kahvikeitti-me- n seinämiin ja pilaa uuden kahvin maun Kahvia viljellään nykyisin eniten Keski-- ja Etelä-Amerikas- sa Sieltä suurin osa suo-malaista kahvia on kotoisin Paahtimoissa tehdään ammatti-taitoa vaativa työ eri laatujen yhdistämisessä Suomalaiset pitävät miedoista pehmeistä laaduista Suomalainen kahvi paahdetaan melko vaaleaksi Väkevämpää kahvia saa tum-maksi paahdetuista pavuista m"B meimA koreanväriset papukatyakalat (Scari- - dae) uiskentelevat koralliriuttojen ympärillä vUKKaassa puimassa juuiu-Mnlajeil- lä on vihreä selkä ja vatsa monivivahteinen tiilenpunaisesta vaa-leankeltaiseen Ne voivat kasvaa jopa 30 cm pituisiksi Nimeään ne ei-vät ole saaneet ainoastaan loistavien väriensä ansiosta vaan myös siksi että niiden hampaat ovat sukunoneet yhteen nokan tapaiseksi Nämä hampaat ovat sopeutuneet murskaamaan koralliriutan palasia jotka kala puree yhtäaikaa levien kanssa Osa tästä ravinnosta kulkee sula-mattomana suolen läpi ja koska nämä kalat usein laskevat ulosteensa määrättyihin paikkoihin voi löytää hienoksi jauhetun korallimassan muodostamia kasoja jotka puhuvat omaa kieltään näiden kalojen toi m Nykyään kahvi myydään yleensä valmiiksi jauhettuna Se säilyy hyvin tyhjiöpakkauk-siss- a Mutta joskus voi kokeilla papukahviakin ja jauhaa itse kahvinsa isoäidin kahyimyllys-s- ä Asuntoon tulee miellyttävä kahvin tuoksuja vasta jauhettu kahvi maistuukin erilaiselta Kahvi on säilytettävä vii-leässä ja kuivassa paikassa Viinimaat edellä Suomi 25 alkoholialassa Suomalaiset ovat pyhäkou-lu poikia ja --tyttöjä alkoholin käyttäjinä Näin ainakin jos on kominen hollantilaista tilas-10- a maailman alkoholin käytös-l- a Tilastossa Suomi sijoittuu Nasta sijaluvulla 25 Seuraavil-la sijaluvuilta löytyvät naapu-rimme Neuvostoliitto ja Ruot-si Tilastoa johtavat ranskalaiset ia sen sijaan kiskovat itseensä vuosittain kolminkertaisen naaran alkoholipitoisia juomia -- uomalaisiin verrattuna Tilaston mukaan oli ranska-laisten alkoholijuomien kulutus 100 prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna 164 litraa asu-kasta kohti Seuraavina 10-karje- ssa listalla ovat: Luxem-burg 144 litraa Portugali 14 Sveitsi 104 litraa ja Belgia 102 litraa Pohjoismaisista on Tanska korkeimmalla tilastossa Tans-ka on 15 tasan 9 litrallaan Suomen kulutus oli 64 litraa ja tilastossa seuraavana olevan Neuvostoliiton 62 litraa Sija-luvulta 27 löytyvän Ruotsin kulutus oli 58 litraa Yleensä runsaan alkoholin-köytö- n maissa viineillä ja oluel-la on huomattava osuus kulu-tuksessa Esimerkiksi ranska-laisten juomista 164 litrasta vain 24 oli väkeviä OLUTTA KULUU Tilaston mukaan kulutettiin 1 1 maassa yli 100 litraa olutta asukasta kohti Suurinta oli ku-lutus Saksan liittotasavallassa jossa kulutus oli 1487 litraa asukasta kohti Seuraavina oli 1 Missään tapauksessa kahvia ei x saisi kaataa alkuperäisestä pak-kauksestaan toiseen säilytysas-tiaan sillä kaadettaessa aromi-aineet hapettuvat ja väljähtyvät tämän jälkeen nopeasti Jos kahvi halutaan vaihtaa pahvi--' pakkauksesta esim peltipurk-kiin on ehdottomasti siirrettävä se sisuspussissa Kahvi siis pus-sissa purkkiin — vat Belgia ja Tshekkoslovakia 140 litrallaan Pohjoismaista' Tanska kuuluu näiden 1 1 maan joukkoon jossa oluen kulutus ylitti 100 litraa asukasta kohti Tanskalaiset joivat olutta 1161 litraa Suomi on vasta 17 si-jalla Kulutus oli 553 litraa Tähän sisältyy 1 -- luokan olut Viinien litramääräisessä ku-lutuksessa oli ensimmäisellä si-jalla Ranska 101 litraa asu-kasta kohti Seuraavina olivat Portugali 97 litraa ja Italia 935 litraa Suomi on sijaluvulla 27 86 litran kulutuksella Ruotsin sijaluku on 12 Islannin 17 Norjan 24 ja Tanskan 26 Parhaiten Suomi sijoittuu odotusten mukaisesti väkevien juomien tilastossa Sijalukum-me 1 1 ja 299 litraa Suurinta väkevien kulutus oli Puolassa lossa käytettiin väkeviä 58 lit-raa asukasta kohti Seuraavana on Lusemburg 46 litrallaja Un-kari 44 litralla Neuvostoliito ohittaa Suomen väkevien tilas-sa parilla kymmenellä Pitäjään on tullut uusi nimis-mies Nimismies: "Olen kuullut että tässä pitäjässä keitetään pontikkaa" Joutomies Könönen: "Juuh kyllä keitetään Maistuisiko kupillinen" Nimismies: "Mitä ihmettä Tiedättekö kuka minä olen? Minä olen pitäjän uusi nimis-mies" Könönen: "Tjaah että sillä lailla No ette tekään var-maan tiedä että minä olen pitäjän suurin valehtelija" minnasta Jokainen kala asuu jossakin tietyssä koralliriutan kolossa jonne se aina hakeutuu vaaran uhatessa Vaikka pyyntiverkko tukkisi sisäänmenoaukon kala ei luovu yrityksistään päästä kotiinsa Eräs papukaijakala (Pseudoscarus guacamaia) on tullut tunnetuksi omitui-sesta tavastaan rakentaa itselleen pikkuinen "teltta" yöksi Se erittää limaa joka sulkee sen sisäänsä kuoren tavoin ja lopulta kalaa ei näy oikeaksi ilmapalloksi kasvaneen möykyn sisältä Sen valmista-minen kestää puoli tuntia ja aamulla kalalta kuluu yhtä kauan sen hävittämiseeen jotta se pääsee jälleen ulos Mikä tämän "ilmapallon" tarkoitus on ei varmasti tiedetä mutta luultavasti se suojelee kalaa vihollisilta jotka muuten voisivat löytää sen hajun perusteella |
Tags
Comments
Post a Comment for 000322
