Viikkosanomat, November 07, 1983

              v
BCfS33P£3
H
"KsW ' ' ' f s ' T '" '
+
' &" V J ' r '" s ruxsi l
Tl
{
U
f
' £ '? '-- f' j{ (j4 i "i Tl 4j- - v '' ' "
9991 99H 9999 9999k 9991 999h 99B B99
11
Jo lähes sata vuotta ovat USA:n presidentit perustelleet
hyökkäyksiään Karibian meren maihin samoilla sanoilla kuin
Reagan teki hyökätessään Grenadaan Kysymyksessä on
"ihmishenkien suojeleminen lain ja järjestyksen palauttami-nen
rauhan turvaaminen"!
Panamaan ja Kuubaan 1912
Taftin jälkeen presiden-tiksi
valittiin "suun rauhan
ystava hyvien naapuruus-suhteiden
kannattaja lain ja
järjestyksen mies" Woodrow
Wilson Hänen aikanaan
pantiinkin kaikkein useim-miten
kuriin ja järjestykseen
naapurimaita latinalaisessa
Amerikassa Ja perusteluna
käytettiin aina lakia ja järjes-tystä
rauhan palauttamista
ja USA:n ja muiden ulkolais-ten
hengen suojelua
Wilsonin aikana hyökät-tiin
Haitiin 1914 ja 1915
Dominikaaniseen tasaval-taan
1914 ja 1916 ja molem-mat
maat miehitettiin vuosi-kymmeneksi
Wilson lähetti
[Dominikaanien
tasavalta 1965
Tekosyynä USA:n kansa
laisten suojeleminen 19 000
Yhdysvaltojen sotilasta
pääosin mervjalkavakea
nousee maihin Dominikaani-seen
tasavaltaan Hyökkäyk
sessä menehtyy runsaat 4
000 maan kansalaista
Argentiina 1966
Buenos Airesin Yhdysval
tain suurlähetystö organisoi
hallituksen kaatamisen kos-ka
tämä on halunnut lopet
taa amerikkalaisten yhtiöi-den
öljynporaukset Argentii
nassa
Bolivia 1967
© Yhdysvalloissa muodoste-tut
joukko-osast- ot käyvät
taisteluja Bolivian partisaa-niliikett- ä
vastaan CIA on
mukana järjestämässä Er
nesto Che Guevaran murhaa
mMyiiiiMi
Chile 1973
© Kenraali Pinochetin joh
tamat taantumukselliset so-tilaat
kukistavat Kansalli-sen
yhtenäisyyden hallituk-sen
ja surmaavat presidentti
Salvador Allenden CIA ja
ITT valmistelevat hankkeen
käyttäen taloudellista sabo-taasia
ja maan sisäistä taan
tumusta apunaan Surmansa
saaneita on 30 000 ja yli
miljoonan on jätettävä koti-maansa
Nicaragua 1979
© USA yrittää asevoimin
pelastaa Somozan diktatuu-rin
Sandinistisen vallanku-mouksen
voitettua 19 heinä
kuuta USA:n salaiset palve-lut
järjestävät sabotaaseja
yrittävät taloudellista kiris-tystä
ja auttavat vastaval
lankumouksellisia joukkioa
laivaston ja merijalkaväen
myös Kuubaan 1917 Meksi-- '
koon vuosina 1913-1- 8 useita
kertoja Panamaan 1918 ja
1921 Hondurasiin 1919 ja
Guatemalaan 1920
Wilsonin jälkeen valtaan
nousi presidentti Hardingin
kuoleman jälkeen hänen va-rapresidentt- insa Calvin Coo-Hdg- e
Hänen kaudellaan voi-tiin
luopua hyökkäyspolitii-kast- a
silla kaikissa maissa
oli vallassa USA:n pystyttä-mä
ja tukema sotilashallitus
tai sotilasvaltaan nojaava
"siviilihallitus" Coolidgen
aikana USA hyökkäsi Hon-durasiin
1924 ja 1925 Pana-man
1925 ja Nicaraguaan
1926
Salvador 1979
® USA:n tuella Salvadorin
presidentti Romero syrjäyte
tään ja valtaan nostetaan
juntta jonka syöksee maan
yhä tänä päivänä jatkuvaan
kansalhssotaan
Grenada 1980
CIA organisoi pääminis
teri Maurice Bishopin mur
hayrityksen Yritys kukistaa!
hallitus ei kuitenkaan onnis-- l
tu
Bolovia 1980
Sotilaat yrittävät kukis
taa maan demokraattisen si
viilihallituksen Yritykseni
takana ovat CIA ja USA:n
kokannimafia
® USA:n hallitus uhkaa
Kuubaa saarrolla ja "suorilla
toimilla"
Nicaragua
1982-8- 3
© USA:sta ohjattu "horju-tuskampanj- a" alkaa uudes-taan
ja laajenee Usa tukee
yha avoimemmin vastaval-lankumouksellisten
toimin-taa
seka organisoi sabotaase-ja
ja aseellisia hyökkäyksiä
USA järjestää suuret sota-harjoitukset
Nicaraguan
tuntumassa
Grenada 1983
® USA:n hallitus jatkaa
hyokkäyshenkistä politiik-kaansa
tukee taantumusjar- -
jestelmiä ja sekaantuu kar
keasti Keski-Amerika- n val-tioiden
sisäisiin asioihin
USA:n asevoimat hyökkää-vät
eräiden USA:n nukkehal-litusten
tukemina Grene-daa- n katkaistakseen maan
vallankumouksellisen
Vaikka suoranaiset hyök-käykset
loppuivatkin oli
USA:n merijalkaväki ja lai-vasto
jatkuvasti valmiina
puuttumaan tilanteeseen
Karibianmeren tukikohdis-ta
joita se oh anastanut Kuu-basta
Haitin saarelta ja Pa-namasta
seka muista alista-mistaan
maista
Tykkivenepolitiikka otet-tiin
uudelleen käyttöön 1950-luvull- a
vuonna 1954 hyök-käsi
Guatemalaan naapuri-maista
USA:n aseistamat ja
USA:n ilmatuen turvin toi-mivat
taantumukselliset up- seerit palkkasotilaineen
Vuonna 1961 USA hyök-käsi
Kuubaan ja tuolloin
USA karsi ensimmäisen tap
T-7-Ä
arF
S
pionsa latinalaisessa Ameri-kassa
Sikojen lahdella
Tällä hetkellä USA se- kaantuu täysin avoimesti
Salvadorin Guatemalan ja
Hondurasin sisällissotiin
taantumuksellisten sotilas-junttien
tukena USA käy
avointa sotaa Nigaraguaa
vastaan ja uusin hyökkäys
kohdistui tiistaina Grena-daan
- itsenäiseen YK:n
i i '"MQai M1BW n1 1 'IMP' 4fe4~t- - vi MnMtVv — — - -- s -
--wji!iMKB%mHmBHm!immmxKmamximmtmirfrrwm%mzxmntimma?-Mw-i--mi ±jiim'&iw an -- r IflBSaHaHBiMBntvrmHm?i''Wyof&rr mmm Bn3$
"Mf
J!SS
Miehityksen
seuraukset
Kaikkialla missä USA on
ollut "puolustamassa kansa-laisiaan
rauhaa lakia ja järj-estystä"
ovat seuraukset ol-leet
katastrofaaliset hyök-käyksen
kohdemaan kansa-laisten
ja talouden kannalta
Keski-Amenkas- sa ja Ka-ribianmerellä
USA käyt-tänyt
keinoja joita sivistynyt
maailma kauhistui Vietna-min
sodan aikana Kaikissa
tapauksissa lakien palautta-misen
sijasta USA on muo-kannut
maan lakeja uudel-leen
perustuslaeista lähtien
Asevoimilla uhaten USA on
muuttanut lakeja USA:n mo-nopoleja
suosiviksi Miehi-tyshalhnno- n aikaiset väärin-käytökset
on ollut pakko hy-väksyä
laillisiksi puolustust-oimiksi
ennen kuin USA on
suostunut vetämään jouk-konsa
Rauhan palauttamisen si-jasta
USA:n merijalkaväki
on aina aloittanut ihmisjah-din:
saalistuksen kohteena
ovat olleet USA:n kannalta
v % W £ i ?
' : "V:
S5Ss"S( --I atsni
™WBil jKSSaSl 13587
fe
}££
hbv HlBy
KHHBSIBbW BlBS
vaaralliset ihmiset " kuten
ammattiyhdistysjohtajat ja -- aktiivit kansallismieliset po-litiik- ot
USA:n miehityspo-litiikkaa
vastustavat sissit
Kuubassa USA:n " merijalka-väen
tuella murhattiin vuon-na
1912 yli 000 afro-kuubalais- ta
Haitissa 1915 ai
käen miehitys johti sissiso-taan
miehittäjää vastaan
Tämän sodan aikana USA:n
merijalkaväki ryösti raiska-si
poltti ja varasti haitilaisia
ja heidän omaisuuttaan
terroritoimia käsiteltiin
vielä lähes vuosikymmenen
päästä USA:n kongressissa
USA otti käyttöönsä myös
orjatyön rangaistusmuotona
Sama kaava on toistunut
kaikissa hyökkäyksissä: mi-käli
hyökkäys ei ole johtanut
välittömästi USA:n hallitus-ta
tyydyttäviin toimenpitei-siin
on USA miehittänyt
kyseisen vuosikausiksi
suorittaakseen riippu-vaisuussuhte- en takaavia jär-jestelyjä
USA:n perustuslain mu-kaan
vain kongressilla on
oikeus paattaa sodasta ja
rauhasta Yhdessäkään edel-lä
luetelluista hyökkäyksissä
itsenäisiä valtioita vastaan ei
kongressi ole tehnyt ainoata-kaan
paatosta Useimmissa
tapauksissa kongressin jäse-net
kansanedustajat
saaneet lukea hyökkäykses-tä
seuraavan päivän sanoma-lehdestä
kuulleet siitä
radion uutisista Aivan kuten
nyt Grenadan tapauksessa
Lauri Poropudas
tKciajKHIHBHlBTMIHr
"" tääk ulX T JäkwmmW?kkWkmtiki'ämikB W% WTrmUSklfMKnwKnB9WmBFB
'- - 4& H fflKf gHHK H rBKHH
!--
--- vi& iBanf dm iHk ih AKi ¥ mmmm
~ ' m kr JV9V Hr— H -- tMm 'mk " 19l BflBBHBHr mHb7 ! IHHb lBH # HHH BBV
': ' JSK MH bbH obh lHHk '
IbJBHaHBHKHHaBRi WlsneBBBBBBWMr
vw
P
r
ja
maan
ovat
tai
OKm
d - jv j£-- - a""" v ~- "t 'Fyyiw"r ~-~~±- -~s K n -- taUhHTLj' " "rv%irMVTJ9&rm-9Li "f
ffltiCifR&Knn~')? mm&Aa
SttB3wHi
££ifcf 11
11
? T i-'„'-
Kcf j
i ' '?
"4V£fi'?r t
?!s 'm?
' £ vf vi ' SJ
fiHBI ' rfllTMyTV - '7 " V''! -- iHA1
m iinrrnfi-rirrr- r
tsa?i3tv-vs-s:-Kii- 7 BBBfywL'" tiMltSr-- "
VBriS £MmMBSBBfl JWB IHHBB HBiHH HHBmH tIUBmHtl jHk HBB i HBHi 1- - VZ!r jAV M7 H HB - BBB URI4 HB ' WKKKHKmt'PW 'JiÄifm
'--C &mm S' m äHfin ffi hbH BHlH H " ' [hhh ' " J1S WrW$k
aBHRBaBK01l1 ( nHSBOWN IKSiHBHH -
BMBBtMSa
ft-- e
(KttftT U
-- -
--ÄS' wvi w
TgBMBBNa
on
Oi
5
vuonna
Näi-tä
siellä
£?
kC
vVixh 'vwTf j) -- „ —
TSi
CVt'
ivrmM
:-:- ll
'yLL
A
iiii "iiiynMBMirii f
T' k BB ::'i lj
?
v"
T
i-jtrrz-
-fi
HUH
" fanV-- - ÄIM
IbbRmvoIhbBI (fcf AjiiF o hS' hBhIbBBbH
Wmkwm--rT-T MIHkmmÄ- - '' %®&Mm
iSsISfblslBlnml ? r Lbrafl nf(nHWBoi - ' - sfis X TMS5S$
H J-''jSB-m-
PijfcsM gKkW t'ri ''WMri' £rMgHBBBks imSS
SHä&äai "'""J VmmmmmmmmPSi!m ' ST ""ff- -1ct '"TmbHh-- 1 sfjntf
' 9 ju-AJ- — - IS ilÄ MÄKi