Viikkosanomat, January 30, 1979

              SUOMEN KAUPAA ja taköufeUista yhteis
työtä Neuvostoliiton ja muiden sosialistis-ten
maiden kanssa käsiteltiin neuvotte-luissa
jota käytiin hallitusten välillä jokin
I aika sitten Merkittävin
ja Neuvostoliiton tavaranvaihtopoytakirjan
allekirjoittaminen
Taloudellisen yhteistyön tiivistäminen
Neuvostoliiton ja muiden sosialististen
maiden kanssa on yksi keskeisimpiä ta-voitteita
pyrittäessä parantamaan työlli- - syystilannetta Suomessa
Juuri julkaistun arvion mukaan
työllistää idänkauppa yli 120000
suomalaista!
fmmwmNmmmmmmmimmmmmmmämm
Neuvostoliiton kanssa käytä-vällä
kaupalla on monestakin
syystä hyvin myönteinen vaiku-tus
Suomen työllisyystilantee- -
seen Siinä suhteessa se eroaa
monella tavalla länsikaupasta
Q Taloudellinen kasvu on Neu-vostoliitossa
huomattavasti no-peampaa
kuin kapitalistisissa
maissa
rikastamokombinaatti
Suomen ja Neuvos-toliiton
välisen
ja taloudellisen yhteis-työn
kehittämisessä
yksi keskeisimpiä teh-täviä
on Neuvostolii-tosta
Suomeen tapah-tuvan
moni-puolistaminen
Kysy-mys
on ennen muuta
ja laitteiden
sekä muiden pitkälle
jalostettujen tuottei-den
lisäämi-sestä
Äskettäin julkistetussa
Lappeenrannan
korkeakoulun SBV-kaupa- n
tutkimusprojektin
oli Suomen
O Kauppa on
tasapainoitettua Tuonnin mää-rän
tai arvon kasvu johtaa vien-timahdollisuuksien
lisääntymi-seen
m Kauppavaihto perustuu pit-käaikaisiin
sopimuksiin ja ohjel-miin
0 Neuvostoliitossa ei ole ta-louspulia
jotka vaikeuttaisivat
selvityksessä osoitetaan että
on olemassa laajat mahdolli-suudet
monipuolistaa Neuvos-toliitosta
Suomeen tapahtu-vaa
tuontia ja lisätä siten
tuonnin kokonaismäärää
Koska Suomen ja Neuvosto-liiton
välinen kauppa on tasa-painoista
tuonnin
johtaa myös vientimahdolli-suuksien
lisäämiseen Tuon-nin
monipuolistamisella olisi
myönteinen vaikutus
Tutkimus osaltaan kumoaa
Suomessa usein esitettäviä väit-teitä
joiden mukaan Neu-vostoliitosta
ei ole löydettävis-sä
sopivia tuotteita Suomeen
tuotavaksi
Tutkimuksessa on arvioitu
Neuvostoliiton vientitarjon-na- n
kehitystä sekä tarkasteltu
Suomen tuontitarvetta lähitu-levaisuudessa
Tutkimuksessa
--X w s
_-
-'
' " ' '' '" '' - _Si
vientimahdollisuuksia Yleensä
Suomen viennin länsimarkki-noille
supistuessa on ollut mah-dollista
lisätä vientiä Neuvosto-Uittoo- n
E3 Kaupan rakenne on Suomelle
edullisempi kuin länsikaupan ra-kenne
Suomi vie Neuvostoliit-toon
pääasiallisesti pitkälle ja-lostettuja
tuotteita joita val-mistetaan
työvaltaisissa yrityk-sissä
E3 Suuret rakennusprojektit
Neuvostoliiton puolella antavat
työtä tuhansille suomalaisille
rakennustyöläisille
on kartoitettu Neuvostoliiton
vientiä kuuteen muuhun kapi-talistiseen
teollisuusmaahan
Näin saatua tuotelistaa on
yrityshaastatte-lun
avulla saaduilla tiedoilla
200
favaranimikeftä
Vuoden 1975 tilanteen pe- rusteella tutkijat ovat laati-neet
luettelon tavaroista joi-den
tuonti Neuvostoliitosta
voitaisiin aloittaa tai joiden
tuontia voitaisiin lisätä
Luettelossa on mainittu 49 ta-varanimik- että tai ryhmää
joissa kysymys olisi tuonnin
aloittamisesta ja 79 tavarani-mikett- ä ja --ryhmää joissa ky-symykseen
tulisi tuonnin li-sääminen
Lisäksi on lueteltu
82 tavaranimikettä ja
D Tähän mennessä suurin Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen rakennuskohde on Kostamuksen kaiv-os-
ja Kostamuksessa on tällä hetkellä 3 200 suomalaista työntekijää ja vuosi-na
1979—80 määrä kohoaa suunnilleen 4 200:aan
kaupan
tuonnin
koneiden
tuonnin
teknillisen
laatimassa
tapaus
automaattisesti
lisääminen
työlli-syyteen
täydennetty
Kauppa
laajentunut
Suomen ja Neuvostoliiton vä-linen
kauppa ja taloudellinen
yhteistyö on viime vuosina ke-hittynyt
pääpiirteissään myön-teisesti
Vuosina 1974—77 Neu-vostoliiton
osuus Suomen koko-naiskauppavaihdo- sta kasvoi
Viime vuonna osuus oli 196 pro- senttia Neuvostoliitto on Suo-men
suurin kauppakumppani
Tullihallituksessa laaditun ti-laston
mukaan Suomen vienti
sosialistisiin maihin oli viime
vuonna määrältään 65 prosent-tia
suurempi kuin vuonna 1973
Suomen länsiviennin määrä sen
sijaan vastaavana aikana vähe-ni
Presidentti Kekkosen ja
pääsihteeri Brezhnevin vii-me
vuonna allekirjoittama vuo-teen
1990 ulottuva yhteistyöoh-jelma
antaa entistä paremmat
mahdollisuudet kaupan ja talou-dellisen
yhteistyön pitkäjäntei-selle
kehittämiselle Viisivuoti-set
runkosopimukset voidaan
aikaisempaa joustavammin ni-voa
yhteen Ohjelman sisältä-mät
lukuisat suositukset voi-daan
ottaa yritysten suunnitel-missa
huomiooon
epäsuhtainen
Kaupan ja taloudellisen yh-teistyön
kehitys ei kuitenkaan
kaikilta osin vastaa olemassa
olevia mahdollisuuksia eikä aina
edes olemassa olevia sopimuk-sia
Neuvostoliitosta tapahtuvan
ryhmää joiden tuonnin aloit-taminen
tai lisääminen myös
saattaisi olla mahdollinen Yh-teensä
luettelossa on 200 tava-ranimikettä
Lupaavimmalta tuonnin li-säämismahdollisuudet
näyttä-vät
metalli-- ja koneteollisuu-den
tuotteissa sekä kemian te-ollisuuden
tuotteissa Myös
sähköteknisissä tuotteissa
kulutustavaroissa sekä eläin-j- a
kasvikunnan tuotteissa to-detaan
olevan tuonnin lisää-mismahdollisuuksia
Tutkimuksessa tehtyjen ra-jausten
vuoksi tavaraluettelo
ei varmastikaan kata kaikkja
olemassa olevia tuontimahdol-lisuuksia
Toisaalta muuta-mien
tavaroiden kohdalla tut-kimuksessa
esitetään esimer-kiksi
normien suhteen varauk-sia
jotka eivät kuitenkaan
muuta kokonaiskuvaa
tuonnin määrällinen kehitys on
ollut suhteellisen hidasta viime
vuosina Suomen taloudelliseen
lamaan vedoten on esimerkiksi
maakaasun tuonti jätetty run-kösopimuks- en edellyttämää
määrää pienemmäksi
Tuonnin rakenne ei ole sanot-tavammin
monipuolistunut
vaikka lukuissa arvovaltaisissa
puheenvuoroissa sekä Suomen
että Neuvostoliiton taholta on
todettu välttämättömäksi en-nen
muuta lisätä koneiden ja
laitteiden toimituksia Neuvos-toliitosta
Esimerkiksi viime vuonna
Neuvostoliiton osuus Suomen
koko kone-- ja laiteviennistä oli
39 prosenttia Neuvostoliiton
osuus Suomen koko kone- - ja lai-tetuonni- sta
oli kuitenkin vain
32 prosenttia
Yksipuolista
Neuvostoliiton monet yhteis-työtarjoukset
joita on kirjattu
myös viime vuonna allekirjoitet-tuun
pitkän aikavälin ohjel-maan
jäävät Suomessa vaille
myönteistä vastausta
Tuotannollinen yhteistyö jo-hon
liittyvät teollisuuslaitosten
ja yritysten väliset pitkäaikai-set
sopimukset erikoistumisesta
ja yhteistoiminnasta on vasta
lapsenkengissä Tuotannollisen
yhteistyön syventäminen laa-jentaisi
erityisesti kone- - ja laite-kauppaa
Kauppa ja taloudellinen yh-teistyö
perustuvat tasavertai-suuden
ja molemmin puolisen
edun periaatteeseen Tasaver-taisuuden
toteuttaminen uhkaa
jäädä kuitenkin toisinaan vailli-naiseksi
suomalaisten yritysten
Lisätuontimahdollisuuksien
markkamääräinen arvioimi-nen
on luonnollisesti vaikeata
Tutkimuksessa esitetään kar-kea
arvio mahdollisuudesta li-sätä
tuontia 17 prosentilla Jo-ka
tapauksessa kysymys on
sadoista miljoonista markois-ta
Se merkitsisi vastaavia li-sävientimahdollisuuksia
Tutkimustyön suorittami-sesta
on vastannut erikoistut-kija
Erkki N i r o n e n Tutki-muksen
ohjaajana on toiminut
valtiotieteiden lisensiaatti
Hannu Linnainmaa Tut-kimus
on tehty kauppa-j-a te-olhsuusminist- eriön
toimeksi-annosta
Seuraavassa on lueteltu sel-laisia
koneteollisuuden tuot-teita
sekä sähköteknisiä tuot-teita
joiden tuonnin aloittami-nen
tai lisääminen tutkimuk-sen
mukaan tulisi kysymyk- -