Viikkosanomat, January 31, 1983

              IH
Sl
TIMMINSIN
Tässä vuodenvaihteessa
päättyi yksi merkki--
taipaleen lopettaminen täällä
kulta-alueel- la sillä on tasan ku-lunut
56 vuotta siitä kun täällä
perustettiin Workers Co-o- p
osuusliike Tammikuun 4 päi-vä
vuonna 1927 sai tämä o-suus-liike
lailliset toimintasään-nöt
ja siihen liittyvät lailliset
oikeudet kaupallisen liikealan
harjoittamista varten
Tämänkin liikkeen elämisen
aikana on tapahtunut paljon
asiota joilla kaikilla on ollut
myöskin osansa tässä liikkees-sä
Muutama vuosi perustami-sensa
jälkeen tuli hajaannus
etupäässä suomalaisten jäsenis-tön
osalle johon sitten yhtyi
toisiakin kansallisuuksia Sen
kestäessä aina katkeraan lop-puun
saakka jolloin toiset jäse-net
erosivat Workers Co-o- p
liikkeestä ja perustivat kilpaile-van
osuusliikkeen
Sitten tuli se kuuluisa pula-aik-a
jota jotkut radikaalisem-ma- t
nimittivät nälkä-Bennet-in
ajaksi joka tavallaan toi omat
haittansa tämän liikkeen alku-kehityksessä
Sitten kun tuli toi-nen
maailmansota nuoret mie-het
joutuivat asepalvelukseen
joiden joukossa oli hyvin paljon
osuusliikkeen jäseniä ja monta
kaupanhoitajaakin Kultakai-vann- ot
kaivoivat hyvin hiljaisel-la
tuotantokapasiteelilla mutta
Workers Co-o- p eli sellaista
puolinaista nousukautta Liike
laittoi melko mahtavan leipo-mon
jossa tehtiin kaikenlaista
leipää joista kuuluisin lienee
ollut nikkelin leipä ja jolla oli
seudullamme hyvä maine kan-san
keskuudessa (Nyt nikkelin
leipä maksaa toista dollaria)
eikä se vedä vertoja entisaiko-jen
kuuluisalle Workersin lei-välle
Sitten tänne tehtiin hyvät
maantiet lentokenttä ym ny-kyajan
elämään vaikuttavat sei-kat
Tuli miljoonilla toimivat
ketjukaupat joiden armoille
joutuivat kaikki pienimmät liik-keet
ruokatavara-alall- a Tämä
suunta taisi vaikuttaa kaikkiin
liikkeisiin sillä monet pienet
liikkeet ovat joutuneet sulke-maan
ovensa heti kun suuret
ketjukaupat alkoivat toimintan-sa
niin myös Workers Co-o- p
joutui sulkemaan koko pääliik- -
h 4f' 'lr JVK1'
MMM-- "- LIEPEILTÄ
keensä Timminsissä tappioiden
ollessa liian suuret kestettäväk-si
South Porcupinessa ja Con-naughtis- sa
harjoitettiin liikettä
vielä parikymmentä vuotta jäl-keen
pääliikkeen sulkemisen
mutta nykyajan kilpailussa tä-mä
South Porcupinen liikekään
ei voinut enää toimia vaan
jokavuotiset liiketappiot olivat
jäsenistön suurena harmina ja
niinpä vuonna 1980 syyskesäl-lä
jäsenistö kokouksessaan
päätti lopettaa liiketoimet ja lii-ke
päätettiin lopettaa niin pian
kuin se on mahdollista Jäse-nistö
päätti että liike on lope-tettava
yhtä kunniallisesti kuin
se on alkanut toimintansakin
Vararikkoa ei tehty mutta olo-suhteiden
pakottamana se oli
lopetettava ja nain ollen liike
toimi loppuun asti joka juuri
päättyi vuodenvaihteeseen
Mutta monet mutkat olivat
tässäkin hommassa Sääntö-puolellak- in
piti muuttaa joitakin
pykäliä joita käsittelivät Onta-rion
korkeimman oikeuden tuo-marit
Jäsenistö tässä liikkees-sä
oli levinnyt moneen maail-man
maahan eikä kukaan tien-nyt
miten monta elävää jäsentä
on olemassa Osakkeita lunas-tettaessa
omistajia tuli neljästä
eri maasta Canadasta kuiten-kin
enimmän Suurin osa jäse-nistöstä
on kuitenkin tainnut
kuolla tai ovat muuten tietä-mättömissä
koska Canadan
hallituksen Trust Co saa periä
suurimman summan jälellä ole-vista
varoista $48730
Osakkeita lunastettiin takai-sin
$17220 Tämän suuren
osakkeiden takaisin ostotyön
tekivät Mr ja Mrs Stanly
Kreimer jotka olivat tavatta-vissa
joka lauantai-iltapäiv- ä
Tämä pariskunta on tehnyt
myöskin arvaamattoman työ-määrän
Ukrainian museon ylös
rakentamisessa
Ja sitten loppu neljään o-sa- an
Minäkin koitin hyvin ah-kerasti
toimia että tämä mei-dän
pieni Viikkosanomatkin
saisi yähäsen koska jäsenistös-sä
on ollut paljon tämän lehden
lukijoita ja on vieläkin mutta
meille sanottiin että ei meidän
lehti ole oikeutettu perimään
mitään eikä CSJ:kään Minä
en ymmärrä näitä lakipykäliä
V 'Nykyään on kuulemma sei- - 'Just kuin toi tehtailijakin SaV
I Iäisiäkin kun vieroksuu tyota miljoonan hallituksen apuu ja nyt W
l ia elaa yhteiskunnan varoilla' a vieroksuu 300 työläisensä työtä' J
tyl u ' ' " V' l' J ffA-- " '
-- L Xk b r
-
eikä niitä ymmärrä moni muu- -
Vaan " " te
Lahjoitukset jotka on jäsen-kouks- en
hyväksymät ja ovat
lailliset perijät: Timminsin Sant
Marys sairaalan erinäisten lää-ketieteellisten
välineiden han-kintaan
$10531 South Porcu-pinen
General sairaalan raken-nusrahastoon
saman kokoinen
summa Timminsissä sijaitse-valle
Ukrainian museolle sa-moin
$10531 ja neljäntenä
perijänä tri Norman Bethunen
koulukeskus Torontossa
En tiedä miten lienee mutta
tämä viimeinen perijä lienee lä-hinä
niitä periaatteita joita tä-män
liikkeen jäsenistö aikoi-naan
edusti ja siksi meillä oli
ajatus että meidän Viikkosa-nomatkin
saisi tämän kautta
jonkinlaisen rahalahjan Tai oli-siko
niin että juuri parhaillaan
kun kerätään varoja Canadan
Suomalaisen Järjestön histori-an
painattamista varten että
täältä voitaisiin auttaa sitäkin
toimenpidettä Mitään emme
voi määrätä mutta sillä ajatuk-sella
se $10531 on annettu
että se käytettäisiin järjestö-asioide- n
edistämiseksi
Lopuksi tässä mainitsen
vielä että osuusliikkeen valit-sema
johtokunta on käsitellyt
jokaisen asian erikseen jossa
on koitettu noudattaa sitä peri-aatetta
että liikkeen lopetta-minen
olisi yhtä kauniilla aja-tuksilla
varustettu kun oli sen
perustaminenkin ja että mitään
salaista tässä asiassa ei ole ollut
havaittavissa
Osuusliikkeemme ' palk-kaama
lakimies on seudulla
syntynyt ja kasvanut Canadan-suomalain- en
Albert J Risti-mäki
jolle johtokuntamme on
antanut täyden tunnustuksen
niiden monimutkaisten laki-asioiden
järjestämisessä joissa
on jouduttu käyttämään Onta-rion
korkeimman oikeuden
tuomareitakin Tämän puolen
ja lakiasioiden yleiset kustan-nukset
olivat lähelle viisituhatta
dollaria
Näin siirtyi historiaan yksi
Pohjois-Ontario- n huomatta-vampia
liikkeitä joka oli työ-läisten
perustama ja heidän yllä-pitämä
sekä toiminta-aikanaa- n
nautti suuren joukon luotta-musta
Timminsissä kun lopetettiin
pääliike niin silloin kerrottiin
olevan tällä liikkeellä $60000
tilisaatavat joka sen aikaista
rahaa onkin melko paljon
Kaikki tämä oli liikkeen alku-peräisen
ohjelman vika Tili-saatav- at
ovatkin olleet tämän
liikkeen suurena haittana kos-ka
ne on jouduttu melkein aina
pyyhkimään pois Alkuaikana
oli tehty sellainen päätös että
ostaja voidaan ottaa liikkee-seen
kun hän lupautuu maksa-maan
ostoksensa joka kahden
viikon kuluttua Otaksuma oli
väärä josta liike sai maksaa
kalliisti
Toivoisin että joskus kirjoi-tettaisiin
tämänkin liikkeen his-toria
Ainehistoa on runsaasti
Yksi suuri trokikuorma ainehis-toa
siirrettiin Museokeskuksen
yläkertaan Siellä on tutkimista
niin paljon että siinä nuorem-pikin
tutkija voi vanhentua lu-vattoman
paljon
Sitä minä olen ihmetellyt
ifrffifMyJfty&yjMcj 4 ff f ti fii „ J! 7 f Kuihtumattomat kukkaset hyvän tuttavan jaentisen työkaverin
ELLI HAARALAN
muistolle
Aino Pitkänen
Laura ja John Lampi
Saimi ja Väinö Järvinen
Hannah Nielson
Aino Autio
Kirkland
ffifoffiffiffi$foffifojfofofofofoafrffifoffi&&a§ 3&&ppPWWW¥¥W
NICK RINTAMÄEN muistolle
(Toronto Ontario)
Helen Salminen
Helen ja Eino Tarvainen
Aino ja Gunnar Gustafson
Saga Salo
Mary ja Sulho Perälä
Sylvia ja Lauri Kataja
Sylvia Niemelä
Toini Gernecki
$
l Tarinaa suklaasta
Satoja vuosia sitten Meksi-kon
intiaanit uskoivat että
kookospalmu on jumalallista
alkuperää ja että kaakaossa kir-jaimellisesti
juo todellista ra-haa
Kaniini maksoi 10 kaakao-papua
ja kohtalainen orja oli
100 pavun arvoinen
Suklaata ei ole syöty ennen
kuin 18 vuosisadasta lähtien
Ennen sitä juotiin veteen sekoi-tettuna
Sana suklaa (choco-late- )
on yhdistelmä Mayan kie-len
'hoqui' sanasta joka tar-koittaa
lämmintä sekä Aztec
kielen 'atte sanasta joka tar-koittaa
vettä
Keisari Montezuma vaati
vahvan vaahtoavan suklaajuo-mans- a
tarjottavaksi kultaisesta
maljasta Kun malja tuli tyh-jäksi
heitti hän sen palatsin
lähellä olevaan järveen Espan-jalaiset
valloittajat laskivat ve-den
pois järvestä saadakseen
haltuunsa nämä kultaesineet
Vuonna 1519 Cortez palasi
Meksikosta ja teki suklaajuo-ma- n
tunnetuksi Euroopassa Se
tuli hyvin arvostetuksi juomaksi
etenkin espanjalaisen aateliston
hoveissa Se tuli myöskin väit-telynalaise-ksi
puheenaiheeksi
17 vuosisadalla ja nimitettiin
'voimakkaaksi intohimon sytyt-täjäksi1
Kaakaon on uskottu paran-tavan
keuhkotautisen ihonväriä
sekä auttavan punataudin hoi-dossa
Vuonna 1673 Englannin
parlamenttia pyydettiin kieltä-mään
konjakin rommin kah-vin
teen sekä espanjalaisen
suklaan maahan tuonti koska
ihmiset käyttivät liian paljon ra-haa
näihin ulkomaalaisiin tuot-teisiin
ja siitä kotimainen olut
tuotanto kärsi
Kieltämisen sijasta hallitus
näki erinomaisen tilaisuuden
ansaita hyvät verotulot edellä
mainituilla tuotteilla Tämä ve- -
itsekseni että miksikä ei saatu
nuorempaa joukkoa osallistu- -
maan tämän liikkeen johtoon —
olisi voinut mennä paremmin
kuka tietää?
H
k
Martha Östman
Signe Kangas w Lake Ontario
Aili ja Victor Kauppila
Aune ja Uuno Sorvali
Sally ja YVm Heikkilä
Martha ja John Tolvanen
Lyyli ja Aug Merihelmi
Hulda ja Th Repo
St Catharines Ontario
lAAvAAAlAvAAAlAAAAJ
Kauniit ruusut
KATRI MÄKISEN
muistolle
VILMA JA YRJÖ NIEMINEN
Toronto Ontario
VAAvAlAAAAlAlAlAAAtfV[
AAlAAlAvAAlAirAlAAA
Kauneimmat kukat muistollesi
nuoruustuttavani ja lapsuuden
leikki toveri
KATRI MÄKINEN
Toronto Ontario
Kaipauksella muistaen
KAINO RANTA
South Porcupine Ontario
AAlAAAAlAAlAAAAAJ
Uusi vuosi
Istun yksin majassani
on päivä uuden vuoden
Sen kasvot totiset —
hiljaisuuden —
mietin — paljon saavuttanut en
on tilini paljon vailla
enkä tiedä miten jaksan jatkaa
näin tyhjän turhaa
- elon matkaa?
Uudet viitat jos löytää voisin
jälleen kunnon
matkalainen öisin
On kuin joku mulle kuiskais
siinä polku — jatka —
elon matkaa
Sun apuasi oottaa moni heikko
jolta puuttuu sisko - veikko!
ULLA
rotus jatkui seuraavane vuosi
sac}aiie
Tassa tekee mieli mainitaj
että yhteen paunaan suklaata
tarvitaan 400 suklaapapua
Nykyään on suklaan syömi- -
nen levinnyt yllättävästi Sen
näkee jo kaupoissa olevista
monista lajeista Mitä ei osteta
sitä ei juuri aseteta näytteille
LIPA
11