000059 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
IH Sl TIMMINSIN Tässä vuodenvaihteessa päättyi yksi merkki-- taipaleen lopettaminen täällä kulta-alueel- la sillä on tasan ku-lunut 56 vuotta siitä kun täällä perustettiin Workers Co-o- p osuusliike Tammikuun 4 päi-vä vuonna 1927 sai tämä o-suus-liike lailliset toimintasään-nöt ja siihen liittyvät lailliset oikeudet kaupallisen liikealan harjoittamista varten Tämänkin liikkeen elämisen aikana on tapahtunut paljon asiota joilla kaikilla on ollut myöskin osansa tässä liikkees-sä Muutama vuosi perustami-sensa jälkeen tuli hajaannus etupäässä suomalaisten jäsenis-tön osalle johon sitten yhtyi toisiakin kansallisuuksia Sen kestäessä aina katkeraan lop-puun saakka jolloin toiset jäse-net erosivat Workers Co-o- p liikkeestä ja perustivat kilpaile-van osuusliikkeen Sitten tuli se kuuluisa pula-aik-a jota jotkut radikaalisem-ma- t nimittivät nälkä-Bennet-in ajaksi joka tavallaan toi omat haittansa tämän liikkeen alku-kehityksessä Sitten kun tuli toi-nen maailmansota nuoret mie-het joutuivat asepalvelukseen joiden joukossa oli hyvin paljon osuusliikkeen jäseniä ja monta kaupanhoitajaakin Kultakai-vann- ot kaivoivat hyvin hiljaisel-la tuotantokapasiteelilla mutta Workers Co-o- p eli sellaista puolinaista nousukautta Liike laittoi melko mahtavan leipo-mon jossa tehtiin kaikenlaista leipää joista kuuluisin lienee ollut nikkelin leipä ja jolla oli seudullamme hyvä maine kan-san keskuudessa (Nyt nikkelin leipä maksaa toista dollaria) eikä se vedä vertoja entisaiko-jen kuuluisalle Workersin lei-välle Sitten tänne tehtiin hyvät maantiet lentokenttä ym ny-kyajan elämään vaikuttavat sei-kat Tuli miljoonilla toimivat ketjukaupat joiden armoille joutuivat kaikki pienimmät liik-keet ruokatavara-alall- a Tämä suunta taisi vaikuttaa kaikkiin liikkeisiin sillä monet pienet liikkeet ovat joutuneet sulke-maan ovensa heti kun suuret ketjukaupat alkoivat toimintan-sa niin myös Workers Co-o- p joutui sulkemaan koko pääliik- - h 4f' 'lr JVK1' MMM-- "- LIEPEILTÄ keensä Timminsissä tappioiden ollessa liian suuret kestettäväk-si South Porcupinessa ja Con-naughtis- sa harjoitettiin liikettä vielä parikymmentä vuotta jäl-keen pääliikkeen sulkemisen mutta nykyajan kilpailussa tä-mä South Porcupinen liikekään ei voinut enää toimia vaan jokavuotiset liiketappiot olivat jäsenistön suurena harmina ja niinpä vuonna 1980 syyskesäl-lä jäsenistö kokouksessaan päätti lopettaa liiketoimet ja lii-ke päätettiin lopettaa niin pian kuin se on mahdollista Jäse-nistö päätti että liike on lope-tettava yhtä kunniallisesti kuin se on alkanut toimintansakin Vararikkoa ei tehty mutta olo-suhteiden pakottamana se oli lopetettava ja nain ollen liike toimi loppuun asti joka juuri päättyi vuodenvaihteeseen Mutta monet mutkat olivat tässäkin hommassa Sääntö-puolellak- in piti muuttaa joitakin pykäliä joita käsittelivät Onta-rion korkeimman oikeuden tuo-marit Jäsenistö tässä liikkees-sä oli levinnyt moneen maail-man maahan eikä kukaan tien-nyt miten monta elävää jäsentä on olemassa Osakkeita lunas-tettaessa omistajia tuli neljästä eri maasta Canadasta kuiten-kin enimmän Suurin osa jäse-nistöstä on kuitenkin tainnut kuolla tai ovat muuten tietä-mättömissä koska Canadan hallituksen Trust Co saa periä suurimman summan jälellä ole-vista varoista $48730 Osakkeita lunastettiin takai-sin $17220 Tämän suuren osakkeiden takaisin ostotyön tekivät Mr ja Mrs Stanly Kreimer jotka olivat tavatta-vissa joka lauantai-iltapäiv- ä Tämä pariskunta on tehnyt myöskin arvaamattoman työ-määrän Ukrainian museon ylös rakentamisessa Ja sitten loppu neljään o-sa- an Minäkin koitin hyvin ah-kerasti toimia että tämä mei-dän pieni Viikkosanomatkin saisi yähäsen koska jäsenistös-sä on ollut paljon tämän lehden lukijoita ja on vieläkin mutta meille sanottiin että ei meidän lehti ole oikeutettu perimään mitään eikä CSJ:kään Minä en ymmärrä näitä lakipykäliä V 'Nykyään on kuulemma sei- - 'Just kuin toi tehtailijakin SaV I Iäisiäkin kun vieroksuu tyota miljoonan hallituksen apuu ja nyt W l ia elaa yhteiskunnan varoilla' a vieroksuu 300 työläisensä työtä' J tyl u ' ' " V' l' J ffA-- " ' -- L Xk b r - eikä niitä ymmärrä moni muu- - Vaan " " te Lahjoitukset jotka on jäsen-kouks- en hyväksymät ja ovat lailliset perijät: Timminsin Sant Marys sairaalan erinäisten lää-ketieteellisten välineiden han-kintaan $10531 South Porcu-pinen General sairaalan raken-nusrahastoon saman kokoinen summa Timminsissä sijaitse-valle Ukrainian museolle sa-moin $10531 ja neljäntenä perijänä tri Norman Bethunen koulukeskus Torontossa En tiedä miten lienee mutta tämä viimeinen perijä lienee lä-hinä niitä periaatteita joita tä-män liikkeen jäsenistö aikoi-naan edusti ja siksi meillä oli ajatus että meidän Viikkosa-nomatkin saisi tämän kautta jonkinlaisen rahalahjan Tai oli-siko niin että juuri parhaillaan kun kerätään varoja Canadan Suomalaisen Järjestön histori-an painattamista varten että täältä voitaisiin auttaa sitäkin toimenpidettä Mitään emme voi määrätä mutta sillä ajatuk-sella se $10531 on annettu että se käytettäisiin järjestö-asioide- n edistämiseksi Lopuksi tässä mainitsen vielä että osuusliikkeen valit-sema johtokunta on käsitellyt jokaisen asian erikseen jossa on koitettu noudattaa sitä peri-aatetta että liikkeen lopetta-minen olisi yhtä kauniilla aja-tuksilla varustettu kun oli sen perustaminenkin ja että mitään salaista tässä asiassa ei ole ollut havaittavissa Osuusliikkeemme ' palk-kaama lakimies on seudulla syntynyt ja kasvanut Canadan-suomalain- en Albert J Risti-mäki jolle johtokuntamme on antanut täyden tunnustuksen niiden monimutkaisten laki-asioiden järjestämisessä joissa on jouduttu käyttämään Onta-rion korkeimman oikeuden tuomareitakin Tämän puolen ja lakiasioiden yleiset kustan-nukset olivat lähelle viisituhatta dollaria Näin siirtyi historiaan yksi Pohjois-Ontario- n huomatta-vampia liikkeitä joka oli työ-läisten perustama ja heidän yllä-pitämä sekä toiminta-aikanaa- n nautti suuren joukon luotta-musta Timminsissä kun lopetettiin pääliike niin silloin kerrottiin olevan tällä liikkeellä $60000 tilisaatavat joka sen aikaista rahaa onkin melko paljon Kaikki tämä oli liikkeen alku-peräisen ohjelman vika Tili-saatav- at ovatkin olleet tämän liikkeen suurena haittana kos-ka ne on jouduttu melkein aina pyyhkimään pois Alkuaikana oli tehty sellainen päätös että ostaja voidaan ottaa liikkee-seen kun hän lupautuu maksa-maan ostoksensa joka kahden viikon kuluttua Otaksuma oli väärä josta liike sai maksaa kalliisti Toivoisin että joskus kirjoi-tettaisiin tämänkin liikkeen his-toria Ainehistoa on runsaasti Yksi suuri trokikuorma ainehis-toa siirrettiin Museokeskuksen yläkertaan Siellä on tutkimista niin paljon että siinä nuorem-pikin tutkija voi vanhentua lu-vattoman paljon Sitä minä olen ihmetellyt ifrffifMyJfty&yjMcj 4 ff f ti fii „ J! 7 f Kuihtumattomat kukkaset hyvän tuttavan jaentisen työkaverin ELLI HAARALAN muistolle Aino Pitkänen Laura ja John Lampi Saimi ja Väinö Järvinen Hannah Nielson Aino Autio Kirkland ffifoffiffiffi$foffifojfofofofofoafrffifoffi&&a§ 3&&ppPWWW¥¥W NICK RINTAMÄEN muistolle (Toronto Ontario) Helen Salminen Helen ja Eino Tarvainen Aino ja Gunnar Gustafson Saga Salo Mary ja Sulho Perälä Sylvia ja Lauri Kataja Sylvia Niemelä Toini Gernecki $ l Tarinaa suklaasta Satoja vuosia sitten Meksi-kon intiaanit uskoivat että kookospalmu on jumalallista alkuperää ja että kaakaossa kir-jaimellisesti juo todellista ra-haa Kaniini maksoi 10 kaakao-papua ja kohtalainen orja oli 100 pavun arvoinen Suklaata ei ole syöty ennen kuin 18 vuosisadasta lähtien Ennen sitä juotiin veteen sekoi-tettuna Sana suklaa (choco-late- ) on yhdistelmä Mayan kie-len 'hoqui' sanasta joka tar-koittaa lämmintä sekä Aztec kielen 'atte sanasta joka tar-koittaa vettä Keisari Montezuma vaati vahvan vaahtoavan suklaajuo-mans- a tarjottavaksi kultaisesta maljasta Kun malja tuli tyh-jäksi heitti hän sen palatsin lähellä olevaan järveen Espan-jalaiset valloittajat laskivat ve-den pois järvestä saadakseen haltuunsa nämä kultaesineet Vuonna 1519 Cortez palasi Meksikosta ja teki suklaajuo-ma- n tunnetuksi Euroopassa Se tuli hyvin arvostetuksi juomaksi etenkin espanjalaisen aateliston hoveissa Se tuli myöskin väit-telynalaise-ksi puheenaiheeksi 17 vuosisadalla ja nimitettiin 'voimakkaaksi intohimon sytyt-täjäksi1 Kaakaon on uskottu paran-tavan keuhkotautisen ihonväriä sekä auttavan punataudin hoi-dossa Vuonna 1673 Englannin parlamenttia pyydettiin kieltä-mään konjakin rommin kah-vin teen sekä espanjalaisen suklaan maahan tuonti koska ihmiset käyttivät liian paljon ra-haa näihin ulkomaalaisiin tuot-teisiin ja siitä kotimainen olut tuotanto kärsi Kieltämisen sijasta hallitus näki erinomaisen tilaisuuden ansaita hyvät verotulot edellä mainituilla tuotteilla Tämä ve- - itsekseni että miksikä ei saatu nuorempaa joukkoa osallistu- - maan tämän liikkeen johtoon — olisi voinut mennä paremmin kuka tietää? H k Martha Östman Signe Kangas w Lake Ontario Aili ja Victor Kauppila Aune ja Uuno Sorvali Sally ja YVm Heikkilä Martha ja John Tolvanen Lyyli ja Aug Merihelmi Hulda ja Th Repo St Catharines Ontario lAAvAAAlAvAAAlAAAAJ Kauniit ruusut KATRI MÄKISEN muistolle VILMA JA YRJÖ NIEMINEN Toronto Ontario VAAvAlAAAAlAlAlAAAtfV[ AAlAAlAvAAlAirAlAAA Kauneimmat kukat muistollesi nuoruustuttavani ja lapsuuden leikki toveri KATRI MÄKINEN Toronto Ontario Kaipauksella muistaen KAINO RANTA South Porcupine Ontario AAlAAAAlAAlAAAAAJ Uusi vuosi Istun yksin majassani on päivä uuden vuoden Sen kasvot totiset — hiljaisuuden — mietin — paljon saavuttanut en on tilini paljon vailla enkä tiedä miten jaksan jatkaa näin tyhjän turhaa - elon matkaa? Uudet viitat jos löytää voisin jälleen kunnon matkalainen öisin On kuin joku mulle kuiskais siinä polku — jatka — elon matkaa Sun apuasi oottaa moni heikko jolta puuttuu sisko - veikko! ULLA rotus jatkui seuraavane vuosi sac}aiie Tassa tekee mieli mainitaj että yhteen paunaan suklaata tarvitaan 400 suklaapapua Nykyään on suklaan syömi- - nen levinnyt yllättävästi Sen näkee jo kaupoissa olevista monista lajeista Mitä ei osteta sitä ei juuri aseteta näytteille LIPA 11
Object Description
Rating | |
Title | Viikkosanomat, January 31, 1983 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1983-01-31 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000340 |
Description
Title | 000059 |
OCR text | IH Sl TIMMINSIN Tässä vuodenvaihteessa päättyi yksi merkki-- taipaleen lopettaminen täällä kulta-alueel- la sillä on tasan ku-lunut 56 vuotta siitä kun täällä perustettiin Workers Co-o- p osuusliike Tammikuun 4 päi-vä vuonna 1927 sai tämä o-suus-liike lailliset toimintasään-nöt ja siihen liittyvät lailliset oikeudet kaupallisen liikealan harjoittamista varten Tämänkin liikkeen elämisen aikana on tapahtunut paljon asiota joilla kaikilla on ollut myöskin osansa tässä liikkees-sä Muutama vuosi perustami-sensa jälkeen tuli hajaannus etupäässä suomalaisten jäsenis-tön osalle johon sitten yhtyi toisiakin kansallisuuksia Sen kestäessä aina katkeraan lop-puun saakka jolloin toiset jäse-net erosivat Workers Co-o- p liikkeestä ja perustivat kilpaile-van osuusliikkeen Sitten tuli se kuuluisa pula-aik-a jota jotkut radikaalisem-ma- t nimittivät nälkä-Bennet-in ajaksi joka tavallaan toi omat haittansa tämän liikkeen alku-kehityksessä Sitten kun tuli toi-nen maailmansota nuoret mie-het joutuivat asepalvelukseen joiden joukossa oli hyvin paljon osuusliikkeen jäseniä ja monta kaupanhoitajaakin Kultakai-vann- ot kaivoivat hyvin hiljaisel-la tuotantokapasiteelilla mutta Workers Co-o- p eli sellaista puolinaista nousukautta Liike laittoi melko mahtavan leipo-mon jossa tehtiin kaikenlaista leipää joista kuuluisin lienee ollut nikkelin leipä ja jolla oli seudullamme hyvä maine kan-san keskuudessa (Nyt nikkelin leipä maksaa toista dollaria) eikä se vedä vertoja entisaiko-jen kuuluisalle Workersin lei-välle Sitten tänne tehtiin hyvät maantiet lentokenttä ym ny-kyajan elämään vaikuttavat sei-kat Tuli miljoonilla toimivat ketjukaupat joiden armoille joutuivat kaikki pienimmät liik-keet ruokatavara-alall- a Tämä suunta taisi vaikuttaa kaikkiin liikkeisiin sillä monet pienet liikkeet ovat joutuneet sulke-maan ovensa heti kun suuret ketjukaupat alkoivat toimintan-sa niin myös Workers Co-o- p joutui sulkemaan koko pääliik- - h 4f' 'lr JVK1' MMM-- "- LIEPEILTÄ keensä Timminsissä tappioiden ollessa liian suuret kestettäväk-si South Porcupinessa ja Con-naughtis- sa harjoitettiin liikettä vielä parikymmentä vuotta jäl-keen pääliikkeen sulkemisen mutta nykyajan kilpailussa tä-mä South Porcupinen liikekään ei voinut enää toimia vaan jokavuotiset liiketappiot olivat jäsenistön suurena harmina ja niinpä vuonna 1980 syyskesäl-lä jäsenistö kokouksessaan päätti lopettaa liiketoimet ja lii-ke päätettiin lopettaa niin pian kuin se on mahdollista Jäse-nistö päätti että liike on lope-tettava yhtä kunniallisesti kuin se on alkanut toimintansakin Vararikkoa ei tehty mutta olo-suhteiden pakottamana se oli lopetettava ja nain ollen liike toimi loppuun asti joka juuri päättyi vuodenvaihteeseen Mutta monet mutkat olivat tässäkin hommassa Sääntö-puolellak- in piti muuttaa joitakin pykäliä joita käsittelivät Onta-rion korkeimman oikeuden tuo-marit Jäsenistö tässä liikkees-sä oli levinnyt moneen maail-man maahan eikä kukaan tien-nyt miten monta elävää jäsentä on olemassa Osakkeita lunas-tettaessa omistajia tuli neljästä eri maasta Canadasta kuiten-kin enimmän Suurin osa jäse-nistöstä on kuitenkin tainnut kuolla tai ovat muuten tietä-mättömissä koska Canadan hallituksen Trust Co saa periä suurimman summan jälellä ole-vista varoista $48730 Osakkeita lunastettiin takai-sin $17220 Tämän suuren osakkeiden takaisin ostotyön tekivät Mr ja Mrs Stanly Kreimer jotka olivat tavatta-vissa joka lauantai-iltapäiv- ä Tämä pariskunta on tehnyt myöskin arvaamattoman työ-määrän Ukrainian museon ylös rakentamisessa Ja sitten loppu neljään o-sa- an Minäkin koitin hyvin ah-kerasti toimia että tämä mei-dän pieni Viikkosanomatkin saisi yähäsen koska jäsenistös-sä on ollut paljon tämän lehden lukijoita ja on vieläkin mutta meille sanottiin että ei meidän lehti ole oikeutettu perimään mitään eikä CSJ:kään Minä en ymmärrä näitä lakipykäliä V 'Nykyään on kuulemma sei- - 'Just kuin toi tehtailijakin SaV I Iäisiäkin kun vieroksuu tyota miljoonan hallituksen apuu ja nyt W l ia elaa yhteiskunnan varoilla' a vieroksuu 300 työläisensä työtä' J tyl u ' ' " V' l' J ffA-- " ' -- L Xk b r - eikä niitä ymmärrä moni muu- - Vaan " " te Lahjoitukset jotka on jäsen-kouks- en hyväksymät ja ovat lailliset perijät: Timminsin Sant Marys sairaalan erinäisten lää-ketieteellisten välineiden han-kintaan $10531 South Porcu-pinen General sairaalan raken-nusrahastoon saman kokoinen summa Timminsissä sijaitse-valle Ukrainian museolle sa-moin $10531 ja neljäntenä perijänä tri Norman Bethunen koulukeskus Torontossa En tiedä miten lienee mutta tämä viimeinen perijä lienee lä-hinä niitä periaatteita joita tä-män liikkeen jäsenistö aikoi-naan edusti ja siksi meillä oli ajatus että meidän Viikkosa-nomatkin saisi tämän kautta jonkinlaisen rahalahjan Tai oli-siko niin että juuri parhaillaan kun kerätään varoja Canadan Suomalaisen Järjestön histori-an painattamista varten että täältä voitaisiin auttaa sitäkin toimenpidettä Mitään emme voi määrätä mutta sillä ajatuk-sella se $10531 on annettu että se käytettäisiin järjestö-asioide- n edistämiseksi Lopuksi tässä mainitsen vielä että osuusliikkeen valit-sema johtokunta on käsitellyt jokaisen asian erikseen jossa on koitettu noudattaa sitä peri-aatetta että liikkeen lopetta-minen olisi yhtä kauniilla aja-tuksilla varustettu kun oli sen perustaminenkin ja että mitään salaista tässä asiassa ei ole ollut havaittavissa Osuusliikkeemme ' palk-kaama lakimies on seudulla syntynyt ja kasvanut Canadan-suomalain- en Albert J Risti-mäki jolle johtokuntamme on antanut täyden tunnustuksen niiden monimutkaisten laki-asioiden järjestämisessä joissa on jouduttu käyttämään Onta-rion korkeimman oikeuden tuomareitakin Tämän puolen ja lakiasioiden yleiset kustan-nukset olivat lähelle viisituhatta dollaria Näin siirtyi historiaan yksi Pohjois-Ontario- n huomatta-vampia liikkeitä joka oli työ-läisten perustama ja heidän yllä-pitämä sekä toiminta-aikanaa- n nautti suuren joukon luotta-musta Timminsissä kun lopetettiin pääliike niin silloin kerrottiin olevan tällä liikkeellä $60000 tilisaatavat joka sen aikaista rahaa onkin melko paljon Kaikki tämä oli liikkeen alku-peräisen ohjelman vika Tili-saatav- at ovatkin olleet tämän liikkeen suurena haittana kos-ka ne on jouduttu melkein aina pyyhkimään pois Alkuaikana oli tehty sellainen päätös että ostaja voidaan ottaa liikkee-seen kun hän lupautuu maksa-maan ostoksensa joka kahden viikon kuluttua Otaksuma oli väärä josta liike sai maksaa kalliisti Toivoisin että joskus kirjoi-tettaisiin tämänkin liikkeen his-toria Ainehistoa on runsaasti Yksi suuri trokikuorma ainehis-toa siirrettiin Museokeskuksen yläkertaan Siellä on tutkimista niin paljon että siinä nuorem-pikin tutkija voi vanhentua lu-vattoman paljon Sitä minä olen ihmetellyt ifrffifMyJfty&yjMcj 4 ff f ti fii „ J! 7 f Kuihtumattomat kukkaset hyvän tuttavan jaentisen työkaverin ELLI HAARALAN muistolle Aino Pitkänen Laura ja John Lampi Saimi ja Väinö Järvinen Hannah Nielson Aino Autio Kirkland ffifoffiffiffi$foffifojfofofofofoafrffifoffi&&a§ 3&&ppPWWW¥¥W NICK RINTAMÄEN muistolle (Toronto Ontario) Helen Salminen Helen ja Eino Tarvainen Aino ja Gunnar Gustafson Saga Salo Mary ja Sulho Perälä Sylvia ja Lauri Kataja Sylvia Niemelä Toini Gernecki $ l Tarinaa suklaasta Satoja vuosia sitten Meksi-kon intiaanit uskoivat että kookospalmu on jumalallista alkuperää ja että kaakaossa kir-jaimellisesti juo todellista ra-haa Kaniini maksoi 10 kaakao-papua ja kohtalainen orja oli 100 pavun arvoinen Suklaata ei ole syöty ennen kuin 18 vuosisadasta lähtien Ennen sitä juotiin veteen sekoi-tettuna Sana suklaa (choco-late- ) on yhdistelmä Mayan kie-len 'hoqui' sanasta joka tar-koittaa lämmintä sekä Aztec kielen 'atte sanasta joka tar-koittaa vettä Keisari Montezuma vaati vahvan vaahtoavan suklaajuo-mans- a tarjottavaksi kultaisesta maljasta Kun malja tuli tyh-jäksi heitti hän sen palatsin lähellä olevaan järveen Espan-jalaiset valloittajat laskivat ve-den pois järvestä saadakseen haltuunsa nämä kultaesineet Vuonna 1519 Cortez palasi Meksikosta ja teki suklaajuo-ma- n tunnetuksi Euroopassa Se tuli hyvin arvostetuksi juomaksi etenkin espanjalaisen aateliston hoveissa Se tuli myöskin väit-telynalaise-ksi puheenaiheeksi 17 vuosisadalla ja nimitettiin 'voimakkaaksi intohimon sytyt-täjäksi1 Kaakaon on uskottu paran-tavan keuhkotautisen ihonväriä sekä auttavan punataudin hoi-dossa Vuonna 1673 Englannin parlamenttia pyydettiin kieltä-mään konjakin rommin kah-vin teen sekä espanjalaisen suklaan maahan tuonti koska ihmiset käyttivät liian paljon ra-haa näihin ulkomaalaisiin tuot-teisiin ja siitä kotimainen olut tuotanto kärsi Kieltämisen sijasta hallitus näki erinomaisen tilaisuuden ansaita hyvät verotulot edellä mainituilla tuotteilla Tämä ve- - itsekseni että miksikä ei saatu nuorempaa joukkoa osallistu- - maan tämän liikkeen johtoon — olisi voinut mennä paremmin kuka tietää? H k Martha Östman Signe Kangas w Lake Ontario Aili ja Victor Kauppila Aune ja Uuno Sorvali Sally ja YVm Heikkilä Martha ja John Tolvanen Lyyli ja Aug Merihelmi Hulda ja Th Repo St Catharines Ontario lAAvAAAlAvAAAlAAAAJ Kauniit ruusut KATRI MÄKISEN muistolle VILMA JA YRJÖ NIEMINEN Toronto Ontario VAAvAlAAAAlAlAlAAAtfV[ AAlAAlAvAAlAirAlAAA Kauneimmat kukat muistollesi nuoruustuttavani ja lapsuuden leikki toveri KATRI MÄKINEN Toronto Ontario Kaipauksella muistaen KAINO RANTA South Porcupine Ontario AAlAAAAlAAlAAAAAJ Uusi vuosi Istun yksin majassani on päivä uuden vuoden Sen kasvot totiset — hiljaisuuden — mietin — paljon saavuttanut en on tilini paljon vailla enkä tiedä miten jaksan jatkaa näin tyhjän turhaa - elon matkaa? Uudet viitat jos löytää voisin jälleen kunnon matkalainen öisin On kuin joku mulle kuiskais siinä polku — jatka — elon matkaa Sun apuasi oottaa moni heikko jolta puuttuu sisko - veikko! ULLA rotus jatkui seuraavane vuosi sac}aiie Tassa tekee mieli mainitaj että yhteen paunaan suklaata tarvitaan 400 suklaapapua Nykyään on suklaan syömi- - nen levinnyt yllättävästi Sen näkee jo kaupoissa olevista monista lajeista Mitä ei osteta sitä ei juuri aseteta näytteille LIPA 11 |
Tags
Comments
Post a Comment for 000059