Viikkosanomat, June 16, 1986

              $ REIJA S
Puhelimen tcraa panna
rikkoi öisen hiljaisuuden Tuu-lenpuuska
loi sadeiopn ikku
naiuutuun koalla oimalla
sinen puhelin pinsi uudelleen
Heikea ennen kolinalta hal-ts- ii
Saanmaa aljsi nostaa
kuulokkeen Hihan aika m ta
puhtina soitto tuntui kammot
ta alta ja pahaa se saattoi He-taakin
mikäli ci joku lcn pai
dii isännän antimia nauttinut
lei is halunnut o kiinaa muka
asta illasta ennen sammu
mistään
Viuim a sanoi isi ja
uuisi äänensä käheäksi Timo
huomasi senjt i kaisi niin kuin
se muka olisi lulpoitmut unsen
aaneiikulkua' Han sinixi la
lv m m: I--
si I uullnkstir -- isen
ktskusklun s n niin siisi
n ifiii i in uhkin lahall' n
kruii Cii leiessa
Mutta Saarimaa ojensi kuu-lokkeen
Timolle - Sinua ky-sytään
han sanoi hiukan ihme-tellen
mutta huokaisten sa-malla
helpotuksesta Han kun
oli jo säikähtänyt muistanut
vaimonsa ja ja eraan toisen
ja Reijaakin han oli ajatellut
Nyt ei asia liikuttanut hanta
- Seitolako? kuului puheli-mesta
matalasti
- Kyllä varmasti nuorempi
heistä! vastasi Timo reippaasti
- Niin pitääkin! Joko teille
on tullut ikävä morsiantanne?
Onhan han ollut monta tuntia
minun kanssani kauppalassa?
- Mitä hittoa te houritte!
ärjäisi Timo joka ei ollut niitä
karkeimman leikin ymmärtäjiä
Ei ainakaan puoli viiden aikaan
aamulla - Morsiameni on o-ma- ssa
huoneessaan koska han
kymmenen minuuttia sitten itse
sinne meni!
- Puhutte tyhjaa nauroi aa-- ni
puhelimessa tehdyn raa'asti
- Miten han voisi olla siellä kun
minä itse olen hänet tänne tuo-nut!
Menkaapa sentään huo-neeseen
katsomaan!
- Hetkinen vain herra
kuka-te-olettckaa- n! Timo laski
kuulokkeen pöydälle ja sanoi
Saarimaalle:
- Joku hullu vaittaa että
Anita on ollut monta tuntia hä-nen
luonaan kauppalassa!
Saman tien Timo juoksi --
melkein juoksi todella! -- Anitan
ovelle ja koputti Han ei huo-mannut
että isa Saarimaa pu-tosi
istumaan lähimpään tuoliin
kasvoiltaan kalvenneena - ja
hieraisi leukaansa Kun Timo
vastauksen saatuaan kurkisti A-nit- an
huoneeseen seisoi tama
alkovissa päa verhojen raosta
näkymässä ja kysyi: - Mitä kul-taseni
Ellet heti mene huonee-seesi
ja lukitse ovea ryöstän
sinut tänne!
Timo naurahti epämääräi-sesti
Han katsahti verhon alta
näkyviä Anitan varpaita
- Tulin vain sanomaan että
sinulla on hyvin sopot varpaat!
Tiedätkö muuten missä Reija
ERNA
WILEN
on
- Ei harmaata aavistusta-kaan!
Hänestä ei kukaan voi
sanoa mitaan varmaa han on
sellainen yllätysten tyttö! U-noh- da
hänet ja tule antamaan
kunnon suukko
Timo painoi oven kiinni vii-meisiä
sanoja tuskin huomaten
ja palasi puhelimen luokse
- Haloo! Morsiameni on
taalla Kertokaapa mitä asiaa
teillä on'' En pidä turhasta
pelleilystä tahan aikaan vuoro-kautta
- enkä muutenkaan!
- Mutta kuka helvetissa mi-nun
kanssani sitten on? ärjäisi
aani puhelimessa! — Olen var-ma
että han on Anita Saari-maa!
Ja haluan kysyä hänen
isältään paljonko han maksaa
vaikenemisesta eräistä asioista
kysymyksen ollessa!
- Miksi te minulle sellaisia
sitten puhutte! Ja mitä peliä
tama oikein on? Voin kyllä sa-noa
teille ctta nainen jonka
muka olette ottanut mukaanne
voi olla morsiameni sisar Heitä
ci vieras tunne toisistaan erik-seen
- E-eieih-an!
Puhelimessa kuului kirous-ten
tulva
- Pitaako tasta ottaa pu-helu
virkavallalle? tiedusteli
Timo kohteliaasti - Oletteko
hyvä ja annatte osoitteenne
ctta voin neuvoa poliisit oike-aan
paikkaan Mitä pahaa o-le- tte
tehnyt hänelle?
- E-e- n mitaan! Alkaa tch-k- a
mitaan! Lähetän hänet ko-tiin
lähetän aivan varmasti
Puhelu katkesi kesken lau-seen
Timo lausui ajatuksissaan
pari kolme voimasanaa ja sanoi
sitten Kaarlo Saarimaalle:
- Joku hullu on ryöstänyt
Reijan Anitan sijasta Tiedät-tekö
kuka han voisi olla? Ke-nellä
oli jotakin kostettavaa A-nital-le?
Kuka on saanut aiheen
kostoon siksi ctta minä kihlasin
Anitan?
Saaiimaa katki kasvonsa
kasiinsa ja ähkäisi sitten voi-mattoma- sti
- En minä tiedä en Joku
on kartuttanut vihaansa turhan
takia Anitahan on kaunis ja
kuuluisa
Hm Tuo nyt ci ole selitys
cika mikaan Mutta menkaa te
nukkumaan minä jaan valvo-maan
ja odottamaan Reijan
tuloa Oletan ettei se roisto
uskalla pitaa hanta kauemmin
katkoissaan Saisinpa sen roi-kaleen
nyrkkieni ulottuville!
Oli vain yksi mies - Saari-maan
tiedon mukaan - joka
saattoi nain tehdä Markku se
vaalea jaarapaa sieltä tapetti-osastol- ta
Mies jonka piti vii-kon
kuluessa esittää ehtonsa:
moottoripyörä vaiko rahaa - vai
jotakin vielä enemmän Maa-nanatai- na
olisi viikko täynnä
Saarimaa huokasi raskaasti
aikoi nousta ja mennä huonee-seensa
mutta istuutuikin heti
takaisin Hän ei voinut jättää
Reijaa ja Timoa kahden kesken
- Reija saattaisi puhua mitä ta-hansa
Mutta toisaalta: kyllä
Reijan jo täytyi tietää mitä sai
puhua ja mitä ei silloin kun
Timo Seitola -- kuulemassa! Ti-mon
takia oli nähty vaivaa niin
paljon ettei tuloksia saanut
muutamalla sanalla vaarantaa!
Mietittyään asiaa vielä tar-kemmin
Saarimaa huokasi ja
meni huoneeseensa vilkaise-mattakaan
Timoon Silla het-kellä
han pelkäsi tuon nuoren
miehen rehellistä vihaa ja hal-veksuntaa
Mutta samalla han
tunsi itsensä vanhaksi ja väsy-neeksi
ja luotti siihen että vaik-ka
Reija kohta tulisikin han ei
pettäisi vanhaa isäänsä puhu-malla
liikaa Han istuutui tuo-liinsa
ja jai miettimään monen-laisia
asioita
Mutta samaan aikaan Timo
mutisi itsekseen: - Sanokaa
vielä että Reija kyllä selviytyy
mistä vain! Kunpa voisin tehdä
jotakin auttaakseni hanta!
Ja sitten han huomasi ajat-televansa
haijysti: Anitalle olisi
sellainen pieni säikähdys kuin
ryosto ollut aivan paikallaan:
- Kauppalan eraalla syrjäkadul-la
hoiperteli mies jonka täytyi
olla melko vahvassa humalas-sa
Ja ilmeistä oli ctta tuo tila
vain syvenisi silla silloin talloin
han pysähtyi varjoon tai portti-käytävän
suojaan ja otti pitkän
ryypyn taskussaan olevasta
pullosta kunnes paiskasi sen
sirpaleiksi katuun Tulkoon jo-ku
ja vieköön minut! han noitui
itsekseen Tulkoon poliisi ja
vieköön pahnoille takaan et-teivät
aikoihin ole savyisampaa
miestä saaneet kasiinsa! Niin
kiltisti minä lahden yhdellä
sormcnkoukisluksclla mukaan!
Helvetti sentään että minun
piti silla tavoin itseni sekoittaa
mokomaan juttuun ja ettei tyt-tö
sitten ollutkaan se oikea!
Mika tekee kaksi ihmistä niin
samannäköisiksi ettei heitä e-riks- een
tunne?
Ihmekös se mies jatkoi se-kavaa
miettimistään Tuskin
olen hänen kasvojaan valossa
kunnolla nähnytkään Mutta
sen kuin olen nähnyt olin var-ma
ctta han on Anita! Sattuma
tahan leikkiin on sormensa
työntänyt perin pirullisesti
sittenkin! Jos joudun oikeuden
eteen vastaamaan niin jopa sii-tä
juttua syntyy! Mutta puhu-taan
siinä muistakin eikä vain
minusta! Saarimaa maksaa mi-nulle
vaikka auton kunhan ei
asioista tule julkista!
Markku hymyili itselleen
humalaisen tylsaa hymyaja aja-tyks- et
pysähtyivät kiertämään
samaan kohtaan: autoon
Oma auto sepä se jotakin!
Kai kuukauden tili riittäisi va-kuutuksiin
ja veroihin ja poltto-aineisiin
vaikka nalkaan siinä
taitaisi pienipalkkainen mies
ajan mittaan kuolla No olisi
se komeata kuolla hienon auton
penkille vaikka nalkaan kuo-lisiki- n
Mutta tana yona ei
ainakaan jano vaivaa vai kuin-ka
se on?
Kasi kopeloi taskua jossa ci
enaa ollut pulloa Niin sehän
tyhjeni - toteamuksen vakuu-deksi
kuului kirous Vakuudek-si
hm Kerran sanoin siten
suutelin Terttua ja sain - kor-vapuustin
Vakuudeksi! Hitto
kun en voi unohtaa sitä tyttöä!
Olisi sittenkin pitänyt ottaa
häneen yhteys ja viettää hänen
kanssaan sopuisa lauantai-ilt- a
Olisi säästynyt tältä harmilta
Nyt on kaikki saattanut mennä
vikaan kun sille Seitolalle jut-telin
sellaisia että rahaa
No Seitola ei minun nimeäni
tiedä eikä sitä kukaan uskalla
sanoa Anita valehtelee ja
Saarimaa valehtelee ja niin he
saavat rikkaan miehen pidetyk-si
sukuun tulemassa Auto-kauppias
Häneltä minäkin
sitten sen auton ostan häneltä
tietysti!
Taitaisi Seitola vahan ihme-tellä
mistä jätkällä sellaiset ra-hat
ja jätkä sen kuin taput-telisi
lompakkoaan että kyllä
sitä tänne tulee niin kuin toisil-lekin
ja lähtee kanssa niin kuin
toisiltakin!
Markku ojensi käsivartensa
eteenpäin koukisti polvensa ja
oli istuvinaan auton ratissa
Han pyöritteli kasiaan painoi
kaasuaja hyrisi niin kuin lapset
tekevät autoa ajaessaan
Tyyt tyyt kauppalan väki!
Tassa tuleekin sellainen
hikheerra ctt-t- ci naita monia
na-a- y han soperteli ja taiteili
vaistomaisesti tasapainonsa
kanssa Huolet olivat hetkeksi
unohtuneet hänellä oli oikein
hauskaa ajaessaan kuviteltua
autoaan!
Han ei kuullut kevyttä as-kelten
kapsetta takaansa eikä
hanta satcenpuuska häirinnyt
Ei elama oli oikein mukavaa
Nainen joka hanta lähestyi
kidasti askeleitaan Uskaltaisi-ko
tuota lahtea ohittamaan?
Ketaan muita ci katuaukcilla
näkynyt ja tuollainen huma-lainen
saattoi älyttömyydes-sään
tehdä mitä tahansa! Nah-kapusero
kiilsi sateessaja keik-kui
edestakaisin Tyyt-ty- yt
sanoi kahca aani jälleen
Sattumalla oli enemmänkin
asiaa Markun elamaan sinä sa-teisena
joulukuun yona Silla
nainen joka hitaasti hanta seu-rasi
ei ollut kukaan muu kuin
Terttu Rantanen jolta han oli
saanut elämänsä ensimmäisen
korvapuustin ja samalla hetkel-lä
tuntenut kasvaneensa mie-heksi
Terttu lahti ohittamaan
miestä Tama kaansi paataan
nosti lakkiaan ja soperteli:
- Passaisiko neidille hika-autokyy- ti
herrasmiehen kaa-rassa
Paikka etuistuimella on
vap-a- a hik
Terttu purskahti nauramaan
vastoin tahtoaan Han ei voinut
kuvitella että Markku olisi vaa-rallinen
ja vielä vähemmän han
saattoi kuvitella tata poliisin
viemänä putkassa Viime vii-kolla
ja juuri äsken han oli
ajatellut Markkua melkein her-keämättä
voimatta mitaan sille
että mies tuli hänen ajatuksiinsa
ja pysyi niissä Mutta han ei
voinut aavistaakaan että
Markku oli ajatellut hanta mel-kein
yhtä paljon - vaikkakaan ei
tana iltana ollut ehtinyt Taman
paivan ja illan Markku oli kehi-tellyt
raivoaan ja vaarinkarsi-mistaa- n
ja lopulta lainannut
vanhan autoraman jolla saattoi
tehdä matkansa maaseudulle
Ni-hii- n että so-sopiik- o? ky-syi
Markku tehden yha hullun- -
OLEN SYNTYNYT
sydänmaalla ja korvessa
kasvanut
Olen nähnyt kurjan joukon
vilustuksessa värjöttävän
Olen nähnyt kalpeat kasvot
ja nälkään nääntyvän
Oli paikkaisit ryysyt heillä
kadeftkarheat
hierauntuneet
ja maidon valkeat kasvot
ei hipiät kuultaneet
ei ollut ne ruusut hienot
kuin peittivät poskipäät
vaan ahavan sauhun syönlät
oli kasvot kansan taan
Ja pettua syo taa kansa
hikipaassä raataa am'
Tuho suurempi sentään uhkaa
verot milläs ne maksetaan?
Ei rahoja nay ei kuulu
Pian saapuu kruunun mies
myy kodit irtaimistot maat
mannutkin kenties?
Tekijä tuntematon
Lähettänyt ULLA
kurisempia ajamista osoittavia
liikkeitä Terttu nauroi uudel-leen
tarttui sitten miestä kai-nalosta
ja koetti kohottaa suo-raksi
hanta
- Nousehan ylös ja kävele-mään!
Markku! han sanoi reip-paasti
valittamatta siitä että si-nutteli
Kuka tassa ehti teitit-telemä- an
työtoveria kaiken Ii-saksi!
Nouse ylös minä vien
sinut kotiisi nukkumaan! Et sinä
tuolla tavoin voi täällä hoiper-rella
ja hullutella! Poliisi sinut
korjaa!
- Kun korjaisikin Mu~utta
kuka sinä si-itt- en olet?
- Tyttö joka antoi sinulle
kerran korvapuustin! Haluatko
toisen?
Markku oli suoristautunut ja
katsoi hämärin katsein tyttoa
- A-aiv- an niin Olen aja-tellut
sinua hy-hyv- in pa-alj- on
Terttu tunsi poskiensa kuu-menevan
miehen sanat kuulles-saan
Humalainen puhui totta
se oli ainakin varmaa! Terttu
tunsi olevansa luvattoman pal-jon
hyvillään sitä että Markku
oli ajatellut hanta
Markku pinnisti kaikki tah-donvoimansa
samaan kimp-puun
pystyi ryhdistäytymään
ja ottamaan siedettävän suo-raan
askeleita Mutta Tertun oli
hanta tuettava Naurettava nä-ky
me varmasti olemme han
ajatteli mutta totesi Iisaksi ettei
kukaan ollut heitä näkemässä
Ja vielä enemmänkin han ajat-teli:
vaikka tuhatpäisen ihmis-joukon
lävitse han tekisi taman
matkan juuri nain katseista va-littamatta!
Hän piti Markusta
vaarallisen paljon - mutta ei
antanut tuon pitämisen toistai-seksi
johtaa sydäntään har-haan
Talla hetkellä han halusi
auttaa turvaan eraan joka ei
ollut ollenkaan paha ihminen
Jokin epämääräinen syy vain
oli saattanut Markun tahan ti-laan
niin han ajatteli Tässä
taitaa olla mies jossa hyvä ja
paha voimakkaasti taistelevat
vallasta! Terttu ei tiennyt miten
oikeaan han osui arvelullaan!
- Missä sinä asut? han kysyi
huolehtivasti
- Tuolla jossakin laitamil-la
Mutta en minä halua mur-juuni!
Siellä on siellä on
nainen!
Jatk
11